|
|
25.08.2018 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva hienosta junasta! | ||||
|
|
25.08.2018 19:38 | Hannu Lehikoinen | ||
| Kuvan täytyy olla selvästi vanhempi kuin 1992 otettu päätellen kalustosta; veturissa on ruuvikytkimet ja etupään merkit ja vaunuina mustia G-vaunuja. Veturin numeron mukainen 1982 alkaa olla myöhäisimpiä mahdollisia ajankohtia. | ||||
|
|
25.08.2018 19:35 | |||
| Mitä heinäkuussa huomasin tilannetta jonkin verran Maantiekadun sillalta käsin Porissa niin sähkötolppien tukijalat oli ainakin tunkattu jo maaperään. | ||||
|
|
25.08.2018 19:19 | Juhana Nordlund | ||
| Vartiokylän halli eli Varha on tuo bussivarikko kuvan vasemmalla alueella. Varha oli minunkin kesätyöpaikka aikanaan, ts. kesinä 1988 ja 1989. Varha on vuodelta 1966. | ||||
|
|
25.08.2018 18:35 | Jouni Halinen | ||
| Kaima: Alunperin "vaalea rakennus” oli nimeltään Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Roihupellon bussivarikko, vai oliko Vartiokylän varikko, Roihupellon teollisuusalue kun kuuluu Vartiokylän/harjun suuralueeseen, samoin kuin Myllypurokin?. Mulla on sellainen ”tytinä” että silloin kun varikko rakennettiin, niin ei puhuttu vielä Roihupellon teollisuusalueeesta?. Heti kuva-alan vasemmalla puolella on kuitenkin perinteitä jatkamassa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrovarikko. Ilmakuva vuodelta 1964 http://kartta.hel.fi/link/57o3w9 ”pellolla” näkyy olevan vain Herttoniemen rata ja tämä kyllästämö. https://vaunut.org/kuva/99633?u=1809 se sijaitsi tässä kuvassa oikealla puolella noin junan etu ja takapään välillä Puotinharjussa näkyy olevan jo paljon kerrostaloja. Nimimerkki: Vartsikassa vuodesta 1957 asunut. Etualalla oleva mänty näyttää vähän nuorehkolta ”rahapuulta” mm. käppyräiset oksat, ei taida nuorempi porukka edes tietää mikä kumma on ”rahapuu” Sehän on huonekasvi https://www.meillakotona.fi/artikkelit/rahapuu-on-huonekasvien-ikisuosikki-nain-onnistut-sen-hoidossa tai sitten sanonta männystä jossa on suhteelisen vähän käppyräisiä pitkiä oksia ja vain puun yläosassa. Tunnetaan myös nimellä ”rahamänty” tässä linkissä asiasta enemmän. http://www.kirjastovirma.fi/pudasjarvi/tarinoidensyote/rahamanty |
||||
|
|
25.08.2018 18:22 | Ossi Rosten | ||
| Millä mallilla lienee Mäntyluodon radan sähköistys? Ihmetelly kun ei ole mitään kuvaa sieltä tullu... | ||||
|
|
25.08.2018 18:09 | Timo Arolainen | ||
| Juhannuksen maissa tulivat viimeiset putkijunat Mussaloon. | ||||
|
|
25.08.2018 17:03 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida Neuvosto-aivot ymmärtää "Länsi-Saksalaisia" ohjauskonentoja.. Vaatisi varmaan väliin vahvan tulkkausboksin.. | ||||
|
|
25.08.2018 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuuko Kaalihäkki ohjausvaunutoimintaan? | ||||
|
|
25.08.2018 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| Västerås on yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka vanha asemarakennus on saanut vähän uutta hapatusta ympärilleen. | ||||
|
|
25.08.2018 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Veturin vasemmalla puolella olevaa tietä pitkin poljin itse usein kesinä 1997 ja 1998 junan perän tienoilla vaaleana häämöttävään kesätyöpaikkaani. :) | ||||
|
|
25.08.2018 06:45 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kysymys Arilta. Itse pohdin samaa asiaa 1970/80-lukujen vaihteessa ja päätin kysyä raiteen 3 historiasta porilaistaustaiselta tädiltäni. Hän kertoi, että kolmonen oli Mäntyluodon junien käytössä aikanaan, ja se kolmonen sijaitsi kuvan aseman luoteispäässä. Tuo ei antanut vastausta siihen, oliko kolmoselle yhteyttä kakkoselta / kakkoselle Arin kuvaamalla tavalla. Löysin netistä vuoden 1946 ilmakuvan, jonka mukaan kolmonen todellakin sijaitsi aseman "Mäntyluodon päässä", mutta raide päättyi päätepuskimeen lähellä asemarakennusta. Kolmosen ja kakkosen välissä oli välilaituri, itse asiassa sama välilaituri, joka sijaitsi vuosia raiteiden 2 ja 4 välissä, mutta hyvin kapeana kolmosen kohdalla. Kolmosen kohdalla välilaituri ei tietenkään palvellut raidetta 4, mutta kaakompana palveli. Minä otin itselleni kesällä 1983 hyvin vaatimattomalla kopiokoneella jäljennöksiä vuoden 1953 aikataulukirjasta osuudelle Pori - Mäntyluoto silloisella kesätyöpaikallani Rautatiemuseossa. Kopiot ovat hukkuneet, mutta muistikuvani mukaan raiteet II ja III olivat senkin perusteella Mäntyluodon henkilöjunien käytössä. III taisi kyseisen aikataulukirjan perusteella olla yleisin tätä liikenettä ajatellen. Mäntyluodon junaliikenteen lakkauduttua raiteita ja laitureita on järjestelty uudelleen, ehkäpä jo 1950-luvun kuluessa. Entisen kolmosen kaakkoispäähän on rakennettu vaihdeyhteys neloselle ja kakkoselle. Välilaiturin luoteispää on purettu, eli välilaiturista jäi jäljelle kakkosen ja nelosen välinen leveä osuus. Tilanne, joka vallitsee yllä näkyvässä kuvassa. Entinen kolmonen palveli matkustajajunien (pääosin vaunustojen) säilytys- ja huoltoraiteena, samalla kääntöraiteenakin. Sille oli varmasti annettu jokin uusi numero tuossa vaiheessa, mutta se ei ole muistissani, onko koskaan ollut tiedossanikaan. Joku voisi miettiä, mitä järkeä kolmosen oli päättyä pussinperäperiaatteella junien kääntöä ajatellen. Mäntyluodon henkilöliikenne käsittääkseni perustui jo huomattavan aikaisin suurimmaksi osaksi kalustotyyppiin Mot eli moottorivaunuihin. Niiden kääntäminen ei ollut yhtä mutkikasta kuin veturijunien. Ja jos en nyt ihan väärin muistele, Mäntyluodon junista kakkosta käyttävä juna taisi olla jokin veturivetoinen juna, ehkä jopa sekajuna. Sekin on hyvä tiedostaa, että Mäntyluodon junia palveli ensimmäiset vuosikymmenet Porin vanha asema Länsipuiston päässä. Nykyisen uudemman aseman aikana henkilöjunaliikennettä Mäntyluotoon ei ehtinyt olla kuin enintään vajaa 20 vuotta, ja siihenkin sisältyi sotavuodet. |
||||
|
|
25.08.2018 01:15 | Perttu Karttunen | ||
| Näissä U-Boateissa on muuten melkoisen muhkea soundi | ||||
|
|
25.08.2018 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on muuten esi-isä mm. Virossa ajossa oleville C30-7i ja C36-7i -kalustoille. Esimerkiksi oheisesta kuvasta voi bongata yhtäläisyyksiä: https://vaunut.org/kuva/109603?maa=193 | ||||
|
|
24.08.2018 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on kyllä upea ja eihän siitä nyt ole kuin muutama vuosi, kun Herttoniemen liikenne loppui, eikun... | ||||
|
|
24.08.2018 23:27 | Jouni Halinen | ||
| Reinon selän takana, ehkä noin 300 metrin päässä on Myllypuron vesitorni ja tämän kuvan horisontissa näkyy Roihuvuoren vesitorni. Sen urakoi 70-luvulla Sveitsiläinen firma, ensin valettiin "sienen" varsi ja sen jälkeen valettiin varsinainen vesisäiliö ("lakki") maantasolla olevaan muottiin, ja lopuksi "lakki" tunkattiin järeillä hydraulitunkeilla nykyiseen korkoonsa. Tota veturin oikealla olevaa tietä pitkin tuli meikäläisen vuonna 1973 poljettua Vartsikasta kesäduunipaikkaan (SähköPaganus Oy) työpäällikö Hokkasen kotitaloon Sisostentielle purkamaan pihassa olevan uima-altaan betonivalun laudoitusta. Vertaa siihen kun yksi kentsu (puolustusvoimien komentaja) rakennutti 60-luvulla kesämökillensä bunkkerisaunan varusmiestyövoimalla, pioneerit kuulemma "harjoittelivat" hänen mökinlänsä kallionlouhimista. Kenkäähän siitä tuli kentsulle, vaikka olikin Urkin luottomies. |
||||
|
|
24.08.2018 23:25 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva vuodelta 1941: https://vaunut.org/kuva/128085?a=1 | ||||
|
|
24.08.2018 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva vuodelta 1953: https://vaunut.org/kuva/128084?a=1 | ||||
|
|
24.08.2018 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva vuodelta 1955: https://vaunut.org/kuva/128083?a=1 | ||||
|
|
24.08.2018 22:16 | Pasi Seppälä | ||
| Ahaa. No sittenhän tämä oli oikeinkin hyvä bongaus. Mussaloon en ole nähnyt menevän putkia pariin kuukauteen. Tosin huonosti on tullut tarkkailtua Kotkan liikennettä. Yksi veturikuski sanoi Mussalon putkien kulkevan usein yöjunissa. | ||||
|
|
24.08.2018 21:03 | Ari Palin | ||
| Onko Porissakin välilaituri kaventunut Tampereen puoleisessa päässä siten, että raiteesta 2 on erkaantunut raide 3 kapeamman laiturinosan viereen Tampereen ja Pieksämäen tapaan? Tämä tuli mieleen kuvassa näkyvästä raidenumeroinnista. | ||||
|
|
24.08.2018 20:59 | Ari Palin | ||
| Saunakallion (ja Järvenpään) raiteet saanevat uudet matkustajaliikenteen raidenumerot lähitulevaisuudessa, kun läntinen lisäraide avataan lokakuussa liikenteelle. Ellei sitten entistä läntistä raidetta jätetä laiturittomana numeroimatta, jolloin matkustajaliikenteen raidenumerointi 2-4 säilyisi nykyisillä raiteilla. Liikenteenhoidollinen kolminumeroinen raidenumero toki tulee myös laiturittomalle raiteelle. Taustalla rakennetaan uutta laituria uuden läntisen raiteen länsipuolelle. Kuinkahan monta kertaa kuvassa näkyvässä raiteen 4 raidenäytössä on ollut lähtevän junan tiedot? |
||||
|
|
24.08.2018 20:47 | Riku Outinen | ||
| Saattoi olla viimeinen kerta Pasi kun näit putkijunan ainakin näitä pinnoitettuja. Lappohjaan meni tällä haavaa viimeiset putket tänään eikä jatkoa ole tiedossa. Saattoi olla ne ajot siinä. Onkohan Mussaloon mennyt vielä? | ||||
|
|
24.08.2018 20:39 | Ari Palin | ||
| Merkittävin ero asema-alueiden perusparannuksissa Suomessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin on omien havaintojeni mukaan se, että Suomessa vanha asemarakennus jätetään kokonaan näkyviin, kun Ruotsissa sen eteen yleensä rakennetaan katos. Molemmissa on toki omat hyvät ja huonot puolensa. | ||||
|
|
24.08.2018 19:23 | Pasi Seppälä | ||
| No vaunujahan olisi saanut olla enemmän. Ei nyt ihan Amerikan malliin mutta kuitenkin :) | ||||
|
|
24.08.2018 19:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Saahan sitä ilmastointivaikutusta - eli kesällä viilennystä - toki tuulettamallakin. Me tosikot tosin kutsumme tuota ilmanvaihdoksi. |
||||
|
|
24.08.2018 18:57 | Hannu Peltola | ||
| Onhan tuo kaasuputkijuna, mutta varmaan vähän erilainen, mitä odotit? | ||||
|
|
24.08.2018 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oho! Onpas äleä mansikka! Mistä tuota lajiketta saa? | ||||
|
|
24.08.2018 17:30 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olisiko kaupunkiradan laitureiden varustelu syynä alempaan nopeusrajoitukseen. | ||||
|
|
24.08.2018 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraa vaunuhistoriaa: CEi 2636, vuodelta 1941, rakennettu DEi 2555 (valm. 1929) aluskehykselle, ilmeinen sotavauriovaunu tuo 2555. Hylätty 1958. Eik 22341, vuodelta 1954, ex Ei 22171 (valm. 1938), hylätty 1970. Siinä oli jääkaappi keittiöosastossa. EFi 22395, vuodelta 1953, ex Ei 22184 (valm. 1939), hylätty 1983, -> HMVY. Em 2751, vuodelta 1951, hylätty 1958. CEm 2474, vuodelta 1956, -> BT 01169 vuonna 1981. CEm 2473, vuodelta 1956, -> BG 040156 vuonna 1981. BG kuului johdonvetojuna 7:ään. Fo 22549, vuodelta 1952, -> BG 040135 vuonna 1981, hylätty 1989. CEi 2617, vuodelta 1938, -> Oe 71'977 vuonna 1970. Ei 22771, vuodelta 1953, -> HMVY. KIITOS, Timo Vaittinen! 15.3.1957 oli perjantaipäivä, joten siihen nähden P64 olisi "sopivan" mittainen. Entä mahdollinen postivaunu? Ilkka Teerijoen kirja ei anna junanumeroita kuin vain harvassa tapauksessa, toisin sanoen luetteloissaan on tosin junanumeroilla kulkeneet postivaunut. Esimerkkinä P64 Kmj-Hki kulki 1.1.1959 - 2.6.1973... |
||||
|
|
24.08.2018 14:47 | Jouni Hytönen | ||
| Sentään voi edelleen puhua monikossa "Nämä", mutta yhtään ylimääräistä ei kyllä säästynyt. :( | ||||
|
|
24.08.2018 13:10 | Immo Juhani Mouhu | ||
| Nämä ovat Suomen tyylikkäimpiä moottorivetureita. | ||||
|
|
24.08.2018 13:02 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oivallista, että lavastuksessa on jaksettu nähdä vaivaa. | ||||
|
|
24.08.2018 12:39 | Jussi Tepponen | ||
| Tuosta tulee vanhat Suomi Filmit mieleen, keltaiset pellot, sinivalkoinen taivas ja rautatien sorapenkka (vaikkei niissä filmeissä värejä ollutkaan)! | ||||
|
|
24.08.2018 12:03 | Juhani Suntioinen | ||
| Hienosti entisöity ja puuvaunussa ilmastointi toimii ilman sähköä. | ||||
|
|
24.08.2018 11:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Vau! | ||||
|
|
24.08.2018 10:50 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän siihen on muuten syynä, että pääradan itäisen ja itäisen keskiraiteen sn on iät ajat ollut 120 km/h Psl–Ke-välillä? Suojavälit ja päällysrakenne ovat kuitenkin samat läntisen ja läntisen keskiraiteen välillä, samoin kuin raiteiden kunnossapitotasotkin. Näistä huolimatta läntisten raiteiden sn on Pasilan ja Tikkurilan välillä 160 km/h, Tikkurilan pohjoispuolella 200 km/h. Tiedän sen, ettei itäisimmillä raiteilla ole tarvetta yli 120 km/h:n nopeuksille normaalitilanteessa, mutta paranormaaleissa poikkeusoloissa korkeampi sn saattaisi jouduttaa poikkeustilanteiden purkua. Ehkä. |
||||
|
|
24.08.2018 09:48 | |||
| Montosen Pertti antoi minulle aikoinaan tälläisen listauksen: P41 Dm4 1607 CEi 2636 Eik 22341 EFi 22395 P64 Hr1 1005 Em 2751 CEm 2474 CEm 2473 Fo 22549 CEi 2617 Ei 22771 |
||||
|
|
24.08.2018 09:47 | Hannu Peltola | ||
| Onpa Cm-vaunulla monipuolinen historia! | ||||
|
|
24.08.2018 09:11 | Topi Pikkarainen | ||
| Kuulemani mukaan kyseinen Cm 2157 (eli nyk. BT 01155) oli myös kesällä -42 Immolassa erään eurooppalaisen johtajan ja Mannerheimin tapaamisessa olleessa junassa. | ||||
|
|
24.08.2018 06:25 | Juhana Nordlund | ||
| Teemun 23.8. klo 9:06 lähetettyyn kommenttiin voisi infrasta johtuvien rajoituksien listaan lisätä Pasilasta Tikkurilan kautta Keravalle ulottuvat kaupunkiradan raiteet eli pääradan itäisin raide ja itäinen keskiraide, joilla sn on Rautateiden verkkoselostuksen 2019 mukaan 120 km/h [LIITE 6 4(21)]. Helsinki - Pasila -välillä on sn 80. Aiemmin puhuttu 160 km/h on vakituisella Sm5-reitistöllä käytännössä mahdollinen siis Kirkkonummen länsipuolella. | ||||
|
|
23.08.2018 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö Cm 2157 -> BT 01155 valmistui 1959, Timo, erittäin mahdollista! | ||||
|
|
23.08.2018 22:03 | Timo Oinonen | ||
| Muistelen, että mukana oli myös Cm 2157, joka onnettomuuden seurauksena muutettiin BT 01155:ksi. Vaunu on nyt Haapamäellä. | ||||
|
|
23.08.2018 19:42 | Tero Laakso | ||
| Käyttöäkin on kääntöpöydälle löytynyt: https://vaunut.org/kuva/128077 | ||||
|
|
23.08.2018 17:33 | Petri Nummijoki | ||
| Veturin 3112 käyttöönotto oli vasta vuoden 1996 puolella eli 16.2.1996. Nyt sattui Jokelan junaonnettomuuden tutkintaselostuksesta silmiin maininta, että kulunvalvontaa voivat tällä hetkellä (12/96) käyttää 12 Sr1-veturia ja Pendolino-junat. Olisikohan niin, että veturit 3100-3111 eivät olleet Turun pikajunien vakivetureita syksystä 1995 lähtien pelkästään nopeamman välityksen vuoksi vaan siitäkin syystä, että vain näissä vetureissa oli siihen aikaan kaikki kulunvalvonnan vaatimat varusteet? Tosin tutkintaselosteen mainitsema tilanne vastaa varmaankin oikeasti lähinnä alkuvuotta 1996 ja vuoden 1996 lopussa kulunvalvonnalla varustettuja vetureita oli jo enemmän eli ainakin myös Sr1 3112 sekä Sr2:t 3201-3205. |
||||
|
|
23.08.2018 14:33 | Mikko Nyman | ||
| Taistelin muistini kanssa varsin pitkään, mutta en tästä huolimatta saanut palautettua mieleeni yllä olevassa Jounin kuvassa näkyvän ajankohdan matkalippujen liikevaihtoverokantaa. Niinpä aloin kallistua verokannan sijaan sille kannalle, ettei matkalipuissa ollut liikevaihtoveroa; Arvonlisäverolaki astui voimaan 1.6.1994, jolloin matkalippujen alv-kannaksi tuli 6 %. Tämän jälkeen alv-kantaa on nostettu matkalippujen osalta asteittain nykyiseen 10 prosenttiin. Kysymykseni on: olenko oikeassa, jos väitän, etteivät matkaliput olleet liikevaihtoveron piirissä? Mikäli liput olivat lvv-vapaita, ja kun arvonlisäverolaki astui 24 vuotta sitten voimaan, se tarkoitti lippujen hintojen nousua alvin verran. Jos olen väärässä, ja matkaliput olivat liikevaihtoveron piirissä, matkalippujen bruttohinnat olisi pitänyt laskea (mikäli verokannan muutos olisi heijastettu lippujen hintoihin sellaisenaan) verokannan muutoksen (22 % => 6 %) verran, mutta näin ei muistini mukaan käynyt. Arvonlisäverolaki pitää sisällään jos vaikka mitä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, joista tässä yhteydessä mainittakoon alv-kantojen ero taksiliikenteessä: Mikäli taksin kuljetettavaksi pakataan yksin matkustava ihminen, alv-kanta on 10 %. Sen sijaan jos taksipokaksi istahtaa yksin matkustava labradorinnoutaja, schäfer, japanianspanieli tai muu näihin rinnastettava nelijalkainen, on alv-kanta 24 %, sillä koira on verottajan silmissä pakettilähetys, oli se sitten boksissa tai Flexissä. |
||||
|
|
23.08.2018 13:22 | Kari Suominen | ||
| Pitkän hankinta-ajan vuoksi (1973-1985 110 kpl sekä vielä vuosina 1993 ja 1995 2 kpl) tähän lukumääräisesti suureen veturisarjaan ehti taustastaan johtuen tulla lukuisa määrä toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen sekä käyttömukavuuteen kohdistuneita muutoksia ennen kuin päästiin tilanteeseen, että aktiivikäytön rinnalla edennyt kehitystyö saatiin kutakuinkin päätökseen. Tämän vuoksi on ollut eri ikäisiä vetureita erilaisissa päivityksissä samanaikaisesti, mikä tekee yksilökohtaisen tarkastelun eri aikaväleillä lähes mahdottomaksi ilman tutustumista huollon kirjanpitoon. Yksittäiset havainnot tai Tasoristeys -palstan satunnaiset aiheeseen liittyneet uutiset ovat vain suuntaa antavia. | ||||
|
|
23.08.2018 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, onks kellään? Nimittääin vaunuluetteloa kummastakin Kuurilassa törmänneessä junasta? Varmoja lienevät EFi 22395, Em 2751 ja CEi 2636. Entäs muut? |
||||
|
|
23.08.2018 09:06 | Teemu Sirkiä | ||
| 13.8. alkaen jokaisen kaupallisen Sm5-junan aikataulu on Sn 160, vaikkei aikataulun ajaminen tuota nopeutta edellytäkään ja suurimassa osassa paikoista ratainfra laskee nopeuden joka tapauksessa etenkin ranta- ja Kehäradalla arvoon 120 km/h. | ||||
|
|
23.08.2018 00:02 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Savon Rautatien auetessa 1889 vallitsi sekava nimikäytäntö. Lehdistössä käytettiin sekä Suonenjokea että Suonnejokea, joku puhui myös nimen Suonijoki puolesta. Monissa lehdistössä julkaistuissa juna-aikatauluissa oli nimenä Suonenjoki. Wirallinen lehti kuulutti 1889 Suonenjoen asemapäällikön viran olevan haussa. Nimi Suonnejoki pääsi voitolle 1890-luvulla, ja sitä käytettiin myös Rautatietilastossa 1889. Viimeisen kerran Suonnejoki esiintyy vuoden 1931 Rautatietilastossa. | ||||
|
|
22.08.2018 22:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aika hieno kysymys. :-D | ||||