|
|
23.08.2018 00:02 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Savon Rautatien auetessa 1889 vallitsi sekava nimikäytäntö. Lehdistössä käytettiin sekä Suonenjokea että Suonnejokea, joku puhui myös nimen Suonijoki puolesta. Monissa lehdistössä julkaistuissa juna-aikatauluissa oli nimenä Suonenjoki. Wirallinen lehti kuulutti 1889 Suonenjoen asemapäällikön viran olevan haussa. Nimi Suonnejoki pääsi voitolle 1890-luvulla, ja sitä käytettiin myös Rautatietilastossa 1889. Viimeisen kerran Suonnejoki esiintyy vuoden 1931 Rautatietilastossa. | ||||
|
|
22.08.2018 22:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aika hieno kysymys. :-D | ||||
|
|
22.08.2018 21:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mksaako HSL VR:lle myös siitä että Z- ja R -junat ajavat 160 km/h Keravan ja Pasilan välillä? | ||||
|
|
22.08.2018 21:47 | Mikko Ketolainen | ||
| T 53344 Kannonkoski – Äänekoski ke 22.8.2018 0,0 19:48 →20:15 Kannonkoski Lähtövalmis klo 20:14 L501 Kalusto rikki 001 36,0 20:56 →21:15 20:56 →21:15 Saarijärvi 64,2 21:24 ↝21:46 Äänekoski |
||||
|
|
22.08.2018 21:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Jotain muuta = junan kokoonpanon mukana ilmoitettu kaluston jarrupainonopeus | ||||
|
|
22.08.2018 21:15 | |||
| Viikonvaihteen Hesarissa oli juttu Suonenjoen asemasta; se on myytävien listalla. | ||||
|
|
22.08.2018 21:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja ettei olisi helppoa niin avoimessa datassa näkyvä suurin nopeus ei tosiaan ole kuljettajan aikataulun suurin nopeus vaan jotain muuta. :) | ||||
|
|
22.08.2018 21:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tein satunnaisotannan avoimesta datasta ja kymmenen Y-junan joukosta kaikki olivat kulkeneet Kirkkonummi - Siuntio kilometrien 41 ja 45 välillä yli 140 km/h. Vaikka Y-junien kohdalla järjestelmään on syötetty suurimmaksi nopeudeksi 140 km/h, se ei pidä paikkaansa. | ||||
|
|
22.08.2018 20:55 | Juhana Nordlund | ||
| Y-junien suurimmasta nopeudesta Kirkkonummen ja Siuntion välillä on kahdenlaista tietoa. Minä perustin aiemman näkemykseni Resiina-keskustelun kohdan https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8290.msg87544 Jorma R:n kommenttiin. Jorma on tietääkseni usean vuosikymmenen aikana työkseen tehnyt veturinkuljettajien aikatauluja ja aikataulukirjoja, joten olettaisin hänen tietävän mistä tässä on perimmältään kysymys. Infran ja kaluston puolesta tokikaan ei ole estettä ajaa Sm5:sillä 160 km/h kyseisellä osuudella. Jsk - Jy -osuuden 140 on ilman muuta tullut suojastuksen käyttöönoton myötä. Jos suojastus saatiin käyttöön vuonna 1991, niin sitten nopeuskin nousi "vasta" silloin. Tarkka ajankohta on minulta valitettavasti unohtunut / hukkunut, siitä ympäripyöreä ilmaisuni ylempänä. |
||||
|
|
22.08.2018 19:44 | Mikko Herpman | ||
| Tämä oli kyllä kulttuuriteko että raide ja kääntöpöytä kunnostettiin näin hienoon asuun. Ja että ylipäätään säilyi raideyhteys pöydälle ratapiharemontissa. | ||||
|
|
22.08.2018 18:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen nimi: Suonnejoki. | ||||
|
|
22.08.2018 16:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Y-junien osalta syynä lienee työehtosopimus: Sn yli 140 km/h tuo kuljettajalle ylimääräisen korvauksen. https://www.vml.fi/site/assets/files/4353/vml_2018-2021_final_liite_lisatty.pdf sivu 59. | ||||
|
|
22.08.2018 16:37 | Mikko Nyman | ||
| Petrin kommenttiin rantaradan dieselaikakauden loppuvaiheesta sen verran tarkennusta, että mikäli en väärin muista, Dr13-vetoisten junien sn ei ollut rantaradalla koskaan > 120 km/h. | ||||
|
|
22.08.2018 14:50 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oo, komea uudisrakennus onkin tullut pystyyn lahoneen vanhan kaupparakennuksen tilalle. | ||||
|
|
22.08.2018 14:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jämsänkosken ja Jyväskylän välillä nopeus nousi minusta 140 km/h:iin vasta vuonna 1991 suojastuksen ja kauko-ohjauksen käyttöönoton yhteydessä. Ei siis vielä vuosikymmenen vaihteessa. | ||||
|
|
22.08.2018 14:48 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onhan tässä. Ne taidettiin purkaa jo Pieksämäki-Kuopio -päällysrakenneremontin yhteydessä, viimeiset viitteet toki tässä Suonenjoen ratapiharemontissa. | ||||
|
|
22.08.2018 14:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvasin veturin 3098 uudessa värityksessä ja 160 km/h-kilpi kyljessä jo 12.7.1988 Helsingin asemalla. Onko siis mahdollista, että veturi ei todellisuudessa ollutkaan vielä tuolloin kykenevä/hyväksytty 160 km/h nopeudelle? | ||||
|
|
22.08.2018 12:19 | Petri Nummijoki | ||
| 140 km/h osuus oli kesäaikataulussa 1983 vain välillä Kerava-Kouvola. Kouvolan itäpuolella nopeus nousi tähän arvoon pari vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
22.08.2018 11:14 | Joona Kärkkäinen | ||
| Juhana Nordlund: Y-junilla on sn160, joten Kkn-Sti välillä tätä nopeutta voi käyttää, aikataulun puolesta tosin ei tarvitse sillä aikaa sille välille on runsaasti. | ||||
|
|
22.08.2018 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Dm 8/ 9 sarjalla ajettiin 140 km/ todellakin Helsinki-Imatra pikajunapari (kesäisin Savonlinnaan) ainakin vuosina 1983 ja 84. Dr13 oli varaveturina usein Kouvola-Imatra välillä ja pysyi Sr1 veturien aikataulussa. 140 km/h osuus ulottui Luumäelle asti, ei pelkästään Kouvolaan. Koska opiskelin Lappeenrannassa tuli junalla kuljettua usein lähes koko 1980-luvun ja ainakin valoisaan aikaan pyrin kellolla ja km-tolppien avulla mittaamaan ajonopeuksia. Ennätys Porkkanalle taisi olla 145 km/h ja veturivetoiselle junalle 155 km/h jopa puuvaunujen kanssa! Jyväskylän onnettomuuden jälkipyykinä todellakin alennettiin nopeuksia asteittain ja pienetkin ylinopeudet kiellettiin ankarasti, ja sen seurauksena aikataulut meni uusiksi. Vasta oikoradan valmistuttua pystyttiin ajoaikoja lyhentämään. |
||||
|
|
22.08.2018 09:16 | Petri Nummijoki | ||
| 130 km/h taisi tulla käyttöön 1981 ja 140 km/h 1982. Pyrhösen Porkkanajunakirjassa on kuva vuoden 1983 kesäaikataulusta, jossa Dm8-9:lle on sallittu tekstin mukaan ensimmäistä kertaa kaupallisessa liikenteessä 140 km/h ja tässä tapauksessa välillä Kerava-Kouvola. Rantaradallakin oli 140 km/h osuuksia jo Dr13-vetureiden käytön loppuaikoina mutta en tiedä miten laajasti sitä hyödynnettiin. Tuskin kaikilla Turun junilla oli niin hyvä jarruvoima, että 140 km/h oli Dr13-vetureita käytettäessä luvallinen. Jos Rantaradalla on esiintynyt 2000-luvun puolella aikataulujen hidastumista ja Sr1-vetureihin palaamista niin siitä en väitä vastaan. Minulla Turun liikenteen seuraaminen väheni olennaisesti kesäkuussa 2000 Dr13-vetureiden poistuessa käytöstä ja toisaalta ensimmäisen tilauserän Sr2-veturit (3201-3220) olivat siinä vaiheessa olleet kaikki jo hyvän aikaa liikenteessä, joten ei ollut enää erityistä mielenkiintoa seurata sitäkään, mitkä junat ovat vaihtuneet Sr1:ltä Sr2:lle. |
||||
|
|
22.08.2018 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Lapsena pääsin 1980-luvun alussa tutun veturinkuljettajan kyytiin Porkkanalla Helsingistä Seinäjoelle ja Sudella takaisin. Hämärä muistikuva on, että Tampereen jälkeen mentiin Porkkanalla "hurjaa vauhtia". Harmittavasti tämän tarkempaa muistikuvaa ei aiheesta jäänyt, mutta voi hyvin olla, että nopeus lähenteli 140 km/h:ta... | ||||
|
|
22.08.2018 07:27 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt on tullut esille jo varsin kattavasti tietoa Sr1-sarjan suurimmasta sallitusta nopeudesta sen ollessa yli 140 km/h, ja korkeamman nopeuden hyödyntämisestä lähes yksilötarkkuudella. Seuraavaksi olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka lyhyen aikaa veturiyksilöissä 3098 ja 3099 suurin sallittu nopeus oli 160 km/h. Ylempänä kerroin, että vuoden 1991 Jtt:n korjauslehti ei niitä kahta vielä 160-koneiksi ilmoittanut. Mutta toisaalta ylempänä on todettu, ettei niillä olisi ainakaan säännöllisesti / suunnitellusti liikennöity Rantaradalla siinä vaiheessa, kun alettiin veturivetoisilla(kin) junilla liikennöidä yli 140 km/h, eli 21.8.1995 alkaen. Jossain vaiheessa olisi mukava käydä läpi, milloin Dm8-9-junien ja Dr13:n suurinta sallittua nopeutta 140 km/h on oikeasti hyödynnetty kaupallisissa junissa. Koko 1970-luku mentiin 120 km/h:lla, ja tietenkin sitä edeltävä vuosikymmen. Rataverkon näkökulmasta sn nostettiin 1980-luvun alkupuolella ensimmäisessä vaiheessa Lielahden ja Seinäjoen välillä, ensin 130:een ja sen jälkeen 140 km/h:iin. Tällä tähän mennessä sähköistetyllä rataosalla Porkkanoita taisi kulkea lähinnä Helsingistä klo 12:10 lähteneessä pikajunassa (P 47?) tuonakin aikana. Ainakin teoriassa 120 km/h ylittävää nopeutta olisi ilmeisesti voitu hyödyntää. Mutta hyödynnettiinkö? Jos aikatauluun oli merkitty sn 120, niin silloinhan se ratkaisi asian eikä rataosan sn tai kalustolle määrätty sn. Dr13:n osalta tilanne on ollut muun muassa se, että Jäs - Jy -rataosalla 140:ää on ajettu ennen sähköistystä lähellä 1980/90-lukujen vaihdetta, painottuen 1990-luvun alkuun. Kerava - Riihimäki nopeutui vielä 1980-luvun kuluessa, jolloin Dr13 oli perusveturi Porin pikajunissa. Mutta oliko Porin junien aikatauluihin merkitty 120 ylittävä nopeus tuolle osuudelle? Tuleeko mieleen muita vastaavia esimerkkeja Dr13:ien loppuajoilta? Ja tähän samaan pohdintaan voisi ottaa ihan nykyaikaakin koskevan asian: Sm5:silla ei ajeta 160 km/h Y-junissa Kirkkonummen länsipuolella, vaikka rata ja kalusto periaatteessa sallisi. Aikatauluun on merkitty tätä alempi sn, erään tieton mukaan siitä syystä, että tilaaja maksaa operaattorille hitaamman junan korvauksen. |
||||
|
|
21.08.2018 23:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Pakitan sen varran että vuosi jolloin rantaradan ja muutaman muun radan liikennettä hidastettiin v 2000 kesäaikataulujen astuessa voimaan. ks http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/41#Uusi%20aikataulu%20hidastaa%20junia Rantaradalla matka-aika piteni useimmilla junilla 4 min, mutta Savon radalla huomattavasti enemmän. |
||||
|
|
21.08.2018 23:45 | Petri Tuovinen | ||
| ..ja Arto jatkoi oikeilla junatiedoilla :) | ||||
|
|
21.08.2018 23:18 | Petri Tuovinen | ||
| Joonas täräytti oikean vastauksen. Laitan tunnisteet kohtapuoliin. | ||||
|
|
21.08.2018 22:39 | Arto Papunen | ||
| Samanlaisita sähköjohtoakin kuin Oulussa? Pitäskö veikata sitten kanssa Oulua ja junaa T7023 19.5 Kajaani-Oulu Nokela tai sen perättäistä junaa Patokankaalle.. | ||||
|
|
21.08.2018 22:30 | Joonas Viita | ||
| Mahtaako olla Oritkarin lähistöllä, lähellä tämän kuvan kuvauspaikkaa https://vaunut.org/kuva/116810. (Oulu tuntemukseni ei ole kummoinen) | ||||
|
|
21.08.2018 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Minä olisin kanssa veikannut Lamminniemeä. | ||||
|
|
21.08.2018 21:55 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkennetaan pari asiaa. Sr1:n nopeusennätys 197 km/h ajettiin 23.11.1994 Karjaan ja Inkoon välillä junalla, jossa olivat A17- ja Eit-vaunut. Suurin sallittu nopeus Rantaradalla oli 21.8.1995 alkaen 160 km/h ja nopeamman välityksen Sr1-vetureilla samasta päivästä lukien 150 km/h. Tässä lähteenä Resiina-lehdet 1/95 ja 4/95. Syksy 1995 on siten ajankohta, milloin Turun pikajunissa ryhdyttiin käyttämään lähes pelkästään vetureita 3100-3111 (+ 3112 sitten kun se valmistui). Vertailin 1.6.1997-11.1.1998, 31.5.1998-10.1.1999, 30.5-15.8.1999 ja 16.8.1999-9.1.2000 voimassa olleet Rantaradan junien aikataulut mutta ainakaan missään näistä ei ollut nähtävissä, että junille olisi tullut kaavamaisesti noin 5 min lisää ajoaikaa. Isommat muutokset koskivat lähinnä Pendolinoja ja veturijunilla aikataulut pääsääntöisesti pysyivät samoina tai nopeutuivat 1-2 min verrattuna vuoteen 1997. Veturijunilla olleet hidastukset olivat yksittäisiä ja voitanee laittaa junakohtauksien tai pysähdyspaikkojen muutoksien piikkiin. |
||||
|
|
21.08.2018 21:31 | Arto Papunen | ||
| Sähköistämätön raide, Fenniarail ja Laaiis. Ajanjaksokin rajautuu hieman kun kyseessä 105. Lamminniemi, Kajaani? | ||||
|
|
21.08.2018 20:45 | Julius Ylitalo | ||
| Kontiomäki on kyllä kaunis risteysasema. | ||||
|
|
21.08.2018 20:22 | Antti Häyhänen | ||
| Virkkalan kaupunkikuvallinen inventointi 2008 (Katariina Ockenström) tietäisi kertoa että ainakin osa rakennuksesta olisi siirretty muualta: "Nykyinen hirsirunkoinen asemarakennus siirrettiin tiettävästi Venäjältä ja pystytettiin radan luoteispuolelle vuonna 1906. Hirsirungosta löytyy vuosiluku 1893." (s. 65) | ||||
|
|
21.08.2018 20:22 | Antti Häyhänen | ||
| Virkkalan kaupunkikuvallinen inventointi 2008 (Katariina Ockenström) kertoisi oikeanpuolimmaisen asuinrakennuksen ja siihen liittyvän liiterin olevan vuodelta 1908. Rakennus olisi tarkoitettu alun perin aseman henkilökunnalle. Kaupungin kaavaan valmistumisajankohdaksi on merkitty vuosi 1920. | ||||
|
|
21.08.2018 19:32 | Julius Ylitalo | ||
| Onko se vielä olemassa? | ||||
|
|
21.08.2018 18:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| 1970-luvulta alkaen on alkanut tulla sähköisesti ohjattua luistonestoa. VR:llä on mekaanista luistonestoa enää vain osassa Gfot-vaunuja, joilla nopeusrajoitus on nykyään 140 km/h. | ||||
|
|
21.08.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa tuota katonharjakoristetta. Joku puuseppä saanut apinan raivolla timprata tuollaisen, ja vielä molempiin poikkiharjoihin! | ||||
|
|
21.08.2018 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| M-tyypin luistonestolaitteen toiminnasta löytyy tietoa Dieselveturit ja moottorivaunut kirjan osasta I, sivuilta 363 - 370. Kyse on mekaanisesta laitteesta, nykyvehkeet lienevät sähköisesti ohjattuja. | ||||
|
|
21.08.2018 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tätä kuvaa ei näköjään ole lainkaan kommentoitu tässä Leppävaara-Kirkniemi -keskustelussa. Oliko tämä vanha platforskjul toisella puolen rataa kuin uusi asemarakennus? Tuon verrokkikuvan mukaan näin näyttää olleen. |
||||
|
|
21.08.2018 16:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siinä ollut muuta logiikkaa kuin että RHK:lla vaihtui Jkylän onnettomuuden jälkeen turvallisuusjohtaja jolta median rauhoittamiseksi vaadittiin näyttöä muutoksista. Loppujen lopuksi sillä ei ollut kovin paljon merkitystä koska kahdella kuskilla ei sen takia sitten ajettu muita junia kuin pendolinoja, ja muiden rantaradan junien osalta pidennettiin matka-aikaa vähän. Eihän rantaradalla nytkään päästä kuin muutaman junan osalta alle 2 tunnin ajoaikoihin. |
||||
|
|
21.08.2018 14:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vanhanmallinen luistonestolaite, eli Knorr M, on suunniteltu ja hyväksytty 160 km/h nopeudelle. VR on ainoana operaattorina rajoittanut niiden nopeutta aikoinaan. | ||||
|
|
21.08.2018 14:28 | Petri Nummijoki | ||
| Minä en ole kuullut tuollaisesta kahteen kuskiin palaamisesta mutta en tietenkään voi sanoa, etteikö noin ole voinut olla. Ihmetyttää kyllä sekin, mikä logiikka tuossa olisi ollut? Jyväskylän onnettomuusjunassa oli kaksi kuljettajaa eikä se onnettomuutta estänyt mutta sen sijaan oltiin aika yksimielisiä, että kulunvalvonta olisi lähes varmasti onnettomuudelta pelastanut. Sen vuoksi aika erikoista, jos johtopäätös oli, ettei kulunvalvontaan voida luottaa vaan tuplamiehitys takaa turvallisuuden mutta sen sijaan 140 km/h voi ajaa huoletta yhdelläkin kuljettajalla ilman kulunvalvontaa. | ||||
|
|
21.08.2018 13:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä formuloin väärin. Tietenkin piti olla JKV, mutta rantarata oli siihen aikaan ainoa rata jolla sellainen oli, ja koska RHK määräsi toisen kuskin takaisin juniin jotka ajoivat yli 140 km/h, teki VR päätöksen että muut kuin pendolinot ajavat enintään 140, myös rantaradalla. Aikatauluissa se näkyi n 5 minuuttia pidentyneinä ajoaikoina päästä päähän, ja silloin oli perusteltua luopua Sr2 vetureiden käytöstä rantaradalla, koska niitä tarvittiin ennemmin Pääradan raskaissa junissa. Myös vanhojen sinisten vaunujen jarruilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa. Siihen aikaan Jyväskylän onnettomuuden oikeuskäsittely oli vielä kesken ja lehdistö esitti paljon kritiikkiä rautateiden turvallisuusongelmista, joka johti väliaikaisesti tiukentuneisiin turvallisuusmääräyksiin. |
||||
|
|
21.08.2018 13:12 | Kari Suominen | ||
| Jyväskylän onnettomuuden jälkeen VR asensi kolmeen IC-vaunuun lannevyöt istuimiin, sillä OTK suositti onnettomuudessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi vöiden asentamista kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin vaunuihin. Myöhemmin VR kuitenkin luopui kokeilusta ja laajemmasta käyttöönotosta ilmoittaen syyksi vöiden epäkäytännöllisyyden. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi VR lähti malliksi asentamaan vöitä vaikka kyseessä oli vain suositus, sillä olihan se juuri saanut OTK:n tutkintaselostuksessa huutia huonosta turvallisuuskulttuurista. "Onnettomuuden taustatekijöinä voidaan pitää rautatieorganisaatioiden toimintakulttuuriin liittyviä seikkoja, joita ovat mm. välinpitämätön suhtautuminen joihinkin turvallisuusmääräyksiin ja ohjeisiin. Myös normien, sääntöjen, määräysten ja ohjeiden ajantasaistamisessa ja valvonnassa ilmeni puutteita." |
||||
|
|
21.08.2018 11:45 | Heikki Jalonen | ||
| Sanomalehtityössä tapahtuu virheitä, ihmisten toimintaahan sekin on. On erittäin luultavaa, että valokuvan ottaja ja kuvatekstin kirjoittaja ovat eri henkilöitä. Noiden aikojen valokuvaaminen oli raskasta erikoismiesten hommaa eikä mitään kevyttä kuvajournalismia. On jopa varsin mahdollista, että kuva on jonkun kolmannen osapuolen (nykyisin puhuttaisiin freelancerista) ottama, johon toimittaja on sitten toimituksen mukavassa lämmössä (talviset olot suosivat sisätyötä...) sentannut tekstin. Paikalla itse käymättä ja ehkä vain kuvaajan suulliseen mainintaan tukeutuen. Puutteelliset kuvausmuistiinpanot olivat (ja ovat yhä edelleen) lehtityön eräs virhelähde. | ||||
|
|
21.08.2018 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai Suomessa ole koskaan saanut ajaa kaupallisessa liikenteessä junalla yli 140 km/h ilman kulunvalvontaa? Minä en muista tuollaista, että kuljettajien määrällä olisi ollut vaikutusta nopeuksiin mutta Jyväskylän junaonnettomuuden jälkeen oli vanhanmallisilla luistonestolaitteilla varustetuilla pikajunilla ylimääräisiä nopeusrajoituksia. Tästä löytyy sivulta http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/43 lisätietoa otsikolla "VR hidastaa junia junaturvallisuuden vuoksi". Tarkoititko mahdollisesti tätä nopeuksien alentamista? En myöskään muista, että Sr2-veturit olisivat jossain välissä poistuneet Rantaradalta sen jälkeen, kun niitä sinne ilmaantui, jos puhutaan kuukausien mittaisista jaksoista. Toki Sr2:n kaupallisen käytön alkuvaiheessa, kun liikenteessä olivat vasta veturit 3201-3205, oli käyttö Rantaradalla vielä epäsäännöllistä ja olihan jonain 90-luvun lopun talvena (joko 1998 tai 1999) tilanne, jossa kaikki Sr2-veturit oli hetkellisesti vedetty pois liikenteestä akseleiden kuumenemisongelmien vuoksi. En muista tähän hätään, johtuiko tämä laakeri- vai jarruongelmista. Voisiko tämä tapaus olla se, missä muistat Sr2:n olleen korvattu Sr1:llä? Silloin kyllä Sr2:t oli korvattu Sr1:llä kaikilla muillakin reiteillä eikä tämä vaihe kestänyt kuukausimääriä mutta saattoi kestää pari viikoa tai jotain. Tarkennus: tammi-helmikuun 1999 vaihteessa oli tuo tilanne, jossa Sr2:t oli tilapäisesti vedetty pois liikenteestä eivätkä ne olleet kokonaan pois, kuin vajaan viikon mutta sen jälkeenkin käyttö oli jonkin aikaa epäsäännöllistä. |
||||
|
|
21.08.2018 10:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Perttu: https://vaunut.org/kuva/126730 https://vaunut.org/kuva/111191 | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston kotiutus |
21.08.2018 09:49 | Marko Anttila | ||
| Mukavaa että myös rautatieinfrasta ja sen muutoksista olette laittaneet kuvia. | ||||
|
|
21.08.2018 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun riittävästi esittää todistusaineistoa, niin jopa minä saataan pyörtää pyhät puheeni. Heikki siinä onnistui: Vasemmassa kuvassa vaunu todellakin on ajamassa pois lautalta. Sillä vaunun takanahan näkyvät mm. lautan pään molemmat pelastusrenkaat. Ja vaunun ajosuunta on virroittimen asennosta päätellen tänne päin. HK:n toimittaja erehtyi kuvatekstiä laatiessaan ja minä olin kyllin hyväuskoinen häntä uskomaan. My bad! |
||||
|
|
21.08.2018 04:52 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hyvin olet osunut kohdalle. | ||||
|
|
21.08.2018 00:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Näistä rantaradan nopeusrajoituksista vielä sen verran, että Jyväskylän v 1998 junaonnettomuuden jälkeisenä aikataulukautena alensi Ratahallintokeskus kaikkien junien, joilla ei ollut 2 kuljettajaa, nopeuden 140 km/h:ksi, riippumatta siitä oliko JKV käytössä tai ei. Se tarkoitti sitä että rantaradalla kaikkien muiden junien kuin pendolinojen nopeus laski 140 km/h:ksi ja Sr2 veturit korvattiin Turun junista hitaammilla Sr1:sillä, koska VR ei halunnut laittaa kahta kuskia ajamaan niitä. Tätä hitaampaa kautta kesti noin vuoden. Sinä aikana ilmestyivät myös turvavyöt joihinkin IC 2-kerrosvaunuihin RHK:n turvallisuusjohtajan määräyksestä. | ||||