Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.08.2018 08:57 Hannu Peltola  
  Powder River Basinillä tuotetaan vuodessa n. 451 miljoonaa tonnia hiiltä. Luku on vuodelta 2011, nyt tuotanto voi olla jo enemmän. Käytännössä kaikki hiili kuljetetaan tämän rataosan kautta. Keskimääräinen junapaino on 15000 tonnia ja junien akselipaino on 39 tonnia (huom. tonnit ovat lyhyitä tonneja). Kaikki lukuarvot ovat siis todella suuria!
kuva 07.08.2018 07:48 Teppo Niemi  
  Ja kaiketi juna on menossa Pasilan alaratapihan kautta.
kuva 07.08.2018 03:13 Osku Reinikka  
  Min hansikaskin on päässy kuvaan :D
kuva 07.08.2018 02:29 [Tunnus poistettu]  
  Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja! Paljonko miljoona tonnia tavaraa kulkee tällä rataosalla vuodesssa? Näiden rinnalla kotimaan isoimmatkin transitohiilijunat ovat olemattomia.
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
07.08.2018 00:31 Jorma Toivonen  
  Toivottavasti Misan & Visan yhteistyö jatkunee... Hieno kuvasarja on keskittynyt yhteen tapahtumaan parin kuvaajan yhteistyöllä, hieman normaalia enemmän panostusta kuvien teksteihin jaksettiin laatia, siitähän tämä makoisa dokumentti syntyi... näistä tykkään!
kuva 07.08.2018 00:16 Tuukka Ryyppö  
  Etsinpä. En löytänyt DR1:tä puupenkein ja päädyin tulokseen, että ilmeisesti ne on kaikki tehty edes jokseenkin pehmein penkein. Sen sijaan saman tehtaan sarjat ER1, ER2 ja ER9 ovat sisältäneet puupenkkisiä yksiköitä, tähän tapaan: http://www.railfaneurope.net/pix/ru/electric/emu/ER1/ER1_zz5.jpg
kuva 06.08.2018 23:52 Visa Pöntinen  
  Katos vaan, kiitti ku ilmotit! Yleensähän nämä on jatkunu sunnuntaihin asti niin se varmaan sekoitti ajatukset :D
kuva 06.08.2018 23:52 Tuukka Ryyppö  
  Kyllähän DR1-sarjaa (kai DR1A:takin?) oli ihan puupenkkisenäkin.
kuva 06.08.2018 23:50 Tuukka Ryyppö  
  Miksei VR:nkin junien kyljessä voi lukea: "Vee äR Osakeyhtiö"?
kuva 06.08.2018 23:49 Tuukka Ryyppö  
  Mitenkä kauan sai vaihtaa itsenäisen Viron DR1:stä itsenäisen Latvian DR1:een Valgassa?
kuva 06.08.2018 23:48 Tuukka Ryyppö  
  Kysyt siis sitä, että miksi laituria on vähän joka puolella raidetta? Arvaisin, että sitä varten, että junasta voi sekä vaihtaa toiseen junaan (mihin? Johonkin vuonna nakkisota kulkeneeseen junaan Leningrad-Riika?) että lompsia katsomaan katapultinkuulia Cēsisin linnan pihalle :)
kuva 06.08.2018 23:45 Tuukka Ryyppö  
  Katsoitko itse kaupunkiakin samalla? Syvä ja jyrkkä jokilaaksi, pirunluola ja linnat ovat hienoja kaikki!
kuva 06.08.2018 23:44 Tuukka Ryyppö  
  Tallinn Väiken luona oli kans paljon näitä. Jos jossain päin Suomea on rataosuus, jossa ei mennä hirveästi yli 60 km/h, tästä saisi sinne ihan toimivaa kalustoa ;)
kuva 06.08.2018 23:43 Tuukka Ryyppö  
  Jännä yhdistelmä nuo uudet hienot laiturit ja vanhat RVR:n rakkineet.
kuva 06.08.2018 23:41 Jorma Toivonen  
  Visalla on sattunut pikkuruinen kömmähdys, 04.08. oli lauantai ei sunnuntai (kuvatekstin ensimm. sana).
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
06.08.2018 23:11 Jani Järviluoto  
  Hyvin välittyy kuvasarjasta rataosan ominaispiirteet, eli vaihtelevat pelto- ja metsämaisemat ja matala penger. Kuten kuvista näkyy, juuri tällaisiin maisemiin Myymäläauto museovaunuineen sopii.
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
06.08.2018 22:34 Teemu Sirkiä  
  Hyvä dokumentointi! Itsekin lähdin reissuun puhtaasti siksi, että vielä ei ollut mitään merkkejä sähköistyksestä, mutta tämän osalta tilanne taitaa muuttua hyvinkin pian.
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
06.08.2018 22:31 Hannu Peltola  
  Kyllä, upeat kuvat hienolta rataosalta!
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
06.08.2018 22:19 Jarno Heikkinen  
  Hyvä kuvasarja!
kuva 06.08.2018 21:47 Visa Pöntinen  
  Ai niinpäs noi kaverit kertoivatkin ettei kuulemma niin kovasti ollut perjantaina. Ainakin säät nyt suosivat reissaajia. Nyt oli ensimmäinen kerta neljään vuoteen, kun en itse ollut kyydissä vaan kuvaamassa linjalla
kuva 06.08.2018 21:46  
  Riittää kun laittaa tunnisteisiin pelkän nimen "Pajatie" nykyisen Pajatien tasoristeys sijaan. Sillä tulee enemmän vastaavia tuloksia esiin kuin jälkimmäisellä. ;)
Kuvasarja:
HMVY Uudenkaupungin radalla
 
06.08.2018 21:46 Aarni Mäkinen  
  Todella upea kuvasarja, kannatti odottaa!
kuva 06.08.2018 21:44  
  No ei nyt täysin tyhjäkään, mutta ei nyt aivan liian ahdaskaan asema.
kuva 06.08.2018 21:41 Johannes Erra  
  Telit ovat toki tyyppiä München-Kassel.
kuva 06.08.2018 21:40 Teemu Sirkiä  
  Ainakaan tuossa perjantain iltapäivän junassa ei kyllä mikään tungos ollut. Toivottavasti lauantaina oli enemmän porukkaa, kun junassa oli matkustajapaikkoja kuitenkin erittäin reippaasti.
kuva 06.08.2018 21:25 Petri Sallinen  
  Valtionrautateiden omien makuuvaunujen rakentaminen juontaa juurensa vuoteen 1896, jolloin vuoden 1895 menoarvion ylijäämästä osoitettiin 125 000 markkaa makuuvaunujen rakentamiseen. Rafael von Haartaman tosin oli jo ehtinyt yksityisen pääomin turvin aloittaa sopimusliikenteen omistamillaan makuuvaunuilla SVR:n junissa vuonna 1876.

SVR:n omien makuuvaunujen rakentaminen pääsi alkuun vuonna 1887. Vuonna 1889 oli jo valmiina "likimain neljä yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan makuuvaunua". Makuuvaunuja päätetiin tuolloin rakentaa yhteensä 39 kappaletta, joista 10 kappaletta I ja II luokan vaunuja, kuusi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä 15 kappaletta III luokan vaunuja. Lisäksi erityisesti Turun-Karjaan rataa varten päätettiin rakentaa kaksi kappaletta I ja II luokan vaunuja, kaksi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä neljä kappaletta III luokan vaunuja. Vaunuista on olemassa piirustus — tosin ilman numerosarjatietoa. Niistä selviää vaunujen ikkunajako sekä penkkien/sänkyjen paikat. Vaunujen rakentamista kuvaava asiakirja vuodelta 1898 ei sisällä tietoja vaunujen numeroinnista.

Vaunujen ominaisuuksia kuvattiin seuraavalla tavalla "näitä vaunuja voidaan käyttää sekä päivällä että yöllä matkustamista varten. Tosin kyllä siten tila ei tule oikein edullisessi käytetyksi etenkin III:n luokan vaunuissa, jonka tähden osa edellämainitusta lukumäärästä tulee sisustettavaksi yksinomaan päivällä käytettäväksi." En tiedä kävikö näin ja montako vaunuista rakennettiin lopulta päivävaunuiksi.

"Ulkomuodossaan vaunut eroavat vanhoista vaunuista suuruutensa, päistään pyöristetyn kattorakenteensa, kattovalaistuksensa ja porttien ympäröimän päätysiltansa kautta".

"I ja II luokan vaunuissa kulkee päästä päähän sivukäytävä, josta somien työntöovien kautta pääsee vaunun osastoihin. Hyvin leveät ja mukavat sohvat ovat toisella puolen päällystetyt ruskealla schagilla ja toiselta pehmeällä englantilaisella nahalla. Kesän ajaksi käännetään matrassit niin, että nahalla päällystety puoli jää ylöspäin. Sohvan niinikään schagilla päällystetty selkänoja on tehty siten, että se voidaan yöksi makuuta varten kääntää ylös vuoteeksi."

Kolmannen luokan vaunuja kuvataan seuraavalla tavalla: "Kolmannen luokan vaunut eroavat sisustuksensa puolesta hyvin paljon I:stä ja II:sta luokasta. Niissä on otettu käyttöön rautatiehallituksen venäläiseltä insinööriltä Güntzburgilta Pietarista vuoden 1897 alussa ostama patentti III luokan vaunujen sisustamisesta siten, että istumapaikkain lukua vähentämättä kulllakin matkustajalla on oma makuutilansa. Tämän järjestelmän mukaan on vaunun keskellä kulkevan käytävän kummallakin puolella neljän hengen osastoja, joissa istuinpaikkain selkänojat voidaan nostaa ylös makuutiloiksi."

...."ensimmäiset uudet makuuvaunut tulevat otetuiksi käytäntöön Oulun radalla".
kuva 06.08.2018 16:31 Erkki Nuutio  
  Sisu K-142:een (noin 1966) viittaa voimakkaasti ohuet ikkunapylväät ohjaamossa, tunnuspiirre Karjaalla tehdyissä teräsohjaamoissa. Samoin puolibulldog-auton lyhyt konepeitto muistuttaa hyvin karjaalaista lujitemuovipeittoa.
K-sarjan tilalle tuli Vanajan nielaisun jälkeen R-sarja (noin 1968), joka ei ollut puolibulldog, ja konepeitto oli siksi pidempi.
Vasta R-sarjan sisällä oli paljolti Vanajan loppuaikojen T6-69, tosin nyt Karjaan ohjaamolla. Sarjamuutokselle ainakin osasyy oli brittimoottorien silloiset ongelmat, joita oli työläs korjailla puolibulldog-autoissa.

Mikäli kuvan auto on Sisu K-142, on se samalla juuri se automalli, josta Volvo N-sarjan pääratkaisut kylmästi kopioitiin Volvon protopajalle tuodun K-142:n mukaan. Kelvollisen Volvo-moottorin kanssa puolibulldog on ihan hyvä.
Sydsvenska Dagbladetissa oli 1973 tästä kaksipalstainen kirjoitus valokuvan ja selostuksen kanssa. Valitettavasti kirjoitusta ei minulla ole tallella, ja Ruotsissa ei vanhoja sanomalehtiä ole netissä Suomen malliin, vain mikrofilmejä. Sydsvenskan 1973-1974 löytyy Karlstads Universitetistä.

Thames Trader oli jo 1968 vaiheissa katoavaa perinnettä, eikä sen omin alue ollut maansiirto ja kolmiakseliset Traderit olivat luullakseni alunperinkin harvinaisia.
kuva 06.08.2018 15:58 Jimi Lappalainen  
  Tämä seisoo Voikkaalla.
kuva 06.08.2018 15:26 Kurt Ristniemi  
  Heinäkuun lopun 1968 tiedon mukaan ( https://vaunut.org/kuva/127582 ) Linnunlaulun silta poistettiin syyskuussa 1968. Kuilu oli heinäkuussa jo muilta osin levennetty. Sähköistystä päästiin sillan kohdalla tekemään siis vasta syksyllä 1968.
kuva 06.08.2018 15:22 Pave Saarinen  
  Yritän etsiä ko. kuvia, täytyy nyt vähän kelata. Linnunlaulukuvan vuodesta: Tuossa on nyt vanha silta poistettu ja leikkausta on levennetty. Eikö se olisi tapahtunut ennen sähköistämistä? Olen kyllä skannannut kauan sitten, enkä ole liittänyt kuvaustietoja niihin, joten hiukan pitää etsiä.
kuva 06.08.2018 15:06 Esa J. Rintamäki  
  Kurt, ne mainitsemasi Guntzburgin makuuvaunut olivat numeroiltaan 2701 - 2709. Ne muutettiin päivävaunuiksi 1924, uudet numerot olivat Ei 2936 - 2943. Näiden paikkaluku oli sama kuin makuuvaunukäytössäkin: 56 III luokassa. Alunperin ne valmistuivat vuonna 1900, toisen tiedon mukaan 1898. Kaksi vaunua, 2938 ja 2939 hylättiin, ennenkuin loput sarjasta saivat 1931 uudet numerot: 22001 - 22006.

Näiden kohtalosta:

22001:n aluskehykselle valmistettiin makuuvaunu CEm 2450 vuonna 1935. Siitä tuli BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1982.
22002 hylätty.
22003 sai päälleen uuden korin, Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986.
22004, uusi kori vuonna 1940: Cm 2170. -> BCm 02170 vuonna 1965, hylätty 1973.
22005 Neuvostoliittoon vuonna 1940.
22006: uusi kori CEm 2449 vuonna 1935. -> mittausvaunu A 24 vuonna 1960. -> XG 040122, hylätty 1980-luvun jälkipuoliskon aikana.

Guntzburgin järjestelmää käytettiin myös makuuvaunuissa DEm 2401 - 2412 III luokan puolella, II luokan ollessa hyttiosastoina. Paikkaluku 12 + 24. Tämäkin sarja muutettiin jossain vaiheessa DEi-sarjan päivävaunuiksi n:ot 2516 - 2527. Konfiguraatio oli samanlainen kuin CEhit-vaunuissa, ylempi luokka hyttiosastoina ja alempi avo-osastona. Alunperin tämä vaunusarja valmistui 1898 ja 1900.
kuva 06.08.2018 14:46 Pasi Seljas  
  Kuorma-autosta tulee mieleen Ford Thames Trader, se pyöreänokkainen malli.
kuva 06.08.2018 14:30 Pasi Seljas  
  RMG:t näköjään purkavat kontit junista rekkoihin ja päinvastoin. Saatetaan jopa vaihtaa junasta toiseen. Toiminee osittain Sveitsin ulkosatamanakin.
kuva 06.08.2018 14:23 Markku Kari  
  Ok Teppo. Tämä orgin kuva voisi sitten olla ennemmin 1970 kuin 1969?
kuva 06.08.2018 14:15 Teppo Niemi  
  Väittäisin kyllä, että Markku Karin linkkaama ilmakuva olisi vuodelta 1969. Sitä tukee se että raide 2 on poistunut ja korvattu uudella rauteella 4u sekä raide 3 raiteella 5u. Näille raiteille kulku on siis ratapihan itälaidasta iuusien vaihdekujien kautta. Samoin kun katsoo kuvaa https://vaunut.org/kuva/127582, niin tuo ilmakuva on uudempi kuin tuo vaunut.orgin kuva 127582. Nyt pitäisi kaivaa Rautatieuutiset lehden vuosien 1968 - 1970 vuosikerrat esiin ja verrata niitä uutiskuvia näihin kuviin.
kuva 06.08.2018 14:04 Jimi Lappalainen  
  Mahtavaa, kiitos Pasi! :)
kuva 06.08.2018 13:43 Petri Nummijoki  
  Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/114654 perusteella olisi vielä kesällä 1969 ollut vasta pari raidetta sähköistetty Helsingin ja Pasilan välillä, joten kyseinen vuosi sopisi tähän hyvin.

Sivuillasi oli muuten Pave jossain vaiheessa hienot kuvat 60-luvun alusta, missä ilmeisesti Hr12-vetoinen P67 ja Hr1-vetoinen P75 oli kuvattu peräkkäin Pasilassa. Ei niitä kuvia olisi mahdollista saada uudestaan esille?
kuva 06.08.2018 13:19 Markku Kari  
  Tässä on linkki ilmakuvaan Helsingin kaupungin sivulta, kertovat että 1969. Ilmakuvassa ei näy noita itäisimpiä raiteita vielä.
Ilmakuvan vuosi on varmaankin väärin, eli se on syksyltä 1968?
http://kartta.hel.fi/link/4Vseso
kuva 06.08.2018 13:01 Teppo Niemi  
  Edelleenkin kyseenalaistan tämän kuvan ottoajankohdan. Oma veikkaukseni olisi pari vuotta myöhemmin (Vrt Linnunlaulun kuvista käyty keskustelu). Sähköistyksestä päätellen ajankohta olisi 1969!
kuva 06.08.2018 12:47 Perttu Karttunen  
  Jaa niinpäs se olikin että johan siitä on kulunut kauemmin kun taisi olla allekirjoittaneen ensimmäinen junienkuvausreissu.
kuva 06.08.2018 12:24 Pave Saarinen  
  Pälikkö maalasi valokuvaa kopioiden. Magnus maalasi luonnossa. Tuon maalaus-version minäkin voisin laitta seinälleni.
kuva 06.08.2018 11:31 Kurt Ristniemi  
  Toden totta: III lk vaunuissa valaisimet olivatkin lanterniinin katossa, ts. keskikäytävän yllä. Olin epähuomiossa verrannut II lk vaunun kuvaan. Siinä valaisimet ovat lanterniinin kahta puolta.

Mutta, olenko erehtynyt siinäkin, kun kuvatekstissä mainitsen vaunua III lk päivävaunuksi? Oliko tässä mallisssa vielä Günzburgin patentin mukainen paikkojen muuttaminen istuimista makuulaveteiksi? Vuoden 1909 lopullahan joka tapauksessa oli 9 kpl III lk vaunua, joissa oli makuupaikkavarustelu.
kuva 06.08.2018 10:51 Pasi Seppälä  
  Itsekin suunnittelin tämän käyväni katsastamassa, mutten sitten ehtinytkään. Hyvä että kuva tuli näytille, edes vähän lohduttaa.
kuva 06.08.2018 01:00 Niila Heikkilä  
  Tyhjä asema ja ratapiha on siis aina viihtyisämpi? :)
kuva 05.08.2018 23:42 Petri Sallinen  
  Sorry — meikäläisellä on tarkat datat ainoastaan sarjaan 2802-2813. 2801:stä en osaa sanoa mitään tarkkaa. Voi olla, että samoilla piirustuksilla tehtiin myös muita vaunuja aina 2843:een asti.
kuva 05.08.2018 22:38 Jimi Lappalainen  
  Tällaisessa valossahan kuva on parhaimmillaan!
kuva 05.08.2018 20:29 Pasi Seppälä  
  3109 veti 1.8 junan 4008 Varkaudesta Sköldvikiin. Silloin oli valot kunnossa, ainakin toisessa päässä.
Jotenkin dramaattisen näköinen on pelkän ylävalon loimottaessa. Ja usva vielä lisää fiilistä. Hieno kuva.
kuva 05.08.2018 20:01 Esa J. Rintamäki  
  Petri ei maininnut kommentissaan vaunua 2801. Syy siihen on selvä, osastojen pituus oli siinä 3 946 + 5 944 + 3 946 mm. Vaunusarjassa 2802 - 2843 osastojako oli "tasan jaettu" eli 3 x 4 458 mm. Lieneekö 2801 ollut prototyyppi? Se valmistui vuonna 1906, vaunujen 2802 - 2805 mukana, kun taas vaunujen 2807 - 2812 kerrotaan valmistuneen 1905... Edelleen, 2801:n eteistilat olivat hiukan lyhyempiä kuin vaunuissa 2802 - 2843.

Pituus puskimineen oli sama: 18 680 mm.

2801 jouduttiin poistamaan kirjoista 1920, rajan taakse 1918 jääneenä. Vaunut 2813 - 2830 valmistuivat myös 1906. Konepajalla riitti puuhaa noihin aikoihin: myös Ci 2201 - 2218 valmistuivat 1906, samoin DEi 2501 - 2503.
kuva 05.08.2018 19:27 Heikki Kannosto  
  Kuvassa ei taida olla mitään mikä kavaltaisi ettei se ole 1950-60-luvulta. Normaalisti kiskoautolla ajettavaan vuoroon piti haalia höyry ja pari puuvaunua koska mukana oli A 91 ... tjs.
kuva 05.08.2018 17:48 Mikko Nyman  
  Missä kunnossa A91 nykyään on? Onko vaunu ollut ulkosäilytyksessä? Vaunun sijainti lienee edelleen Haapamäki.
kuva 05.08.2018 14:47 Reino Kalliomäki  
  Jukan kommentti kaivoi esiin vanhan jutun, joka alkoi siinä määrin vaivata, että pengoin esille englantilaisilta kirjeenvaihdossa tulleita kuvia. Löytyi D. Trevor Rowe´n kuvaama 526 henkilöjunan edestä, ilmeisesti Karjaalle saapuneena v. 1957. Veturi näyttää teknisesti tismalleen samalta, kattoa myöten. Etupään letkutkin ovat samassa asennossa. Se vain, että en tunne muita mukana olleita. Yksin hän ei matkustanut.
Tämä kuva sopii hyvin Hyvinkäälle : https://vaunut.org/kuva/43105?t=hyvink%25C3%25A4%25C3%25A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Olen jopa erottavinani kuormaulottuman mittauslaitteen varaston suunnassa. Ja onko kivi muisto Hyyppärän louhimon siirtokuormausajalta?