|
|
05.08.2018 17:48 | Mikko Nyman | ||
| Missä kunnossa A91 nykyään on? Onko vaunu ollut ulkosäilytyksessä? Vaunun sijainti lienee edelleen Haapamäki. | ||||
|
|
05.08.2018 14:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Jukan kommentti kaivoi esiin vanhan jutun, joka alkoi siinä määrin vaivata, että pengoin esille englantilaisilta kirjeenvaihdossa tulleita kuvia. Löytyi D. Trevor Rowe´n kuvaama 526 henkilöjunan edestä, ilmeisesti Karjaalle saapuneena v. 1957. Veturi näyttää teknisesti tismalleen samalta, kattoa myöten. Etupään letkutkin ovat samassa asennossa. Se vain, että en tunne muita mukana olleita. Yksin hän ei matkustanut. Tämä kuva sopii hyvin Hyvinkäälle : https://vaunut.org/kuva/43105?t=hyvink%25C3%25A4%25C3%25A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Olen jopa erottavinani kuormaulottuman mittauslaitteen varaston suunnassa. Ja onko kivi muisto Hyyppärän louhimon siirtokuormausajalta? |
||||
|
|
05.08.2018 13:05 | Petri Sallinen | ||
| Vaunusarjasta 2802-2813 on todellakin olemassa tarkka rakennepiirustusten sarja, joka vastaa kuvassa näkyvää vaunua. Piirustukseen on kuvattu myös katolle kaasuvalaisimien venttiilit. Päätyseinässä olevat pyöreät ikkunat antoivat todennäköisesti kaasulampun valoa päätysillalle, koska valaisin on sisäpuolella ikkunan kohdalla. Kaikissa lanterniinikattoisissa vaunuissa pyöreitä ikkunoita ei ollut. En sitten tiedä, oliko kaikissa vaunuissa alkujaan ylipäätään kaasuvalaisinta katon lipassa antamassa valoa avosillalle ja yritettiinkö tälla ratkaisulla tuoda edes jotain valoa sillalle. Veikkaan, että kuvan vaunussa on kaasuvalaistuksen venttiilit, mutta kuvakulman vuoksi ne eivät näy — onhan skailetilla sen verran leveyttä. DEi-vaunujen sarjasta 2501-2506 on olemassa myös tarkka rakennepiirustusten sarja. Myös tässä sarjassa päätyseinissä oli pyöreät ikkunat. Pyöreitä päätyikkunoita näkee myös varastokäyttöön alistetuissa vaununkoreissa, mm. SA-kuvat on julkaissut kuvan tilapäisestä sota-aikaisesta asemarakennuksesta, joka on ilmeisesti rakennettu Di-vaunun korista. Kuvasta näkee hyvin päätyseinän pyöreät ikkunat. Myös tässä vaunussa näkyy päätyikkuna — en tiedä, oliko tässä vaunutyypissä alkujaan vain yksi pyöreä päätyikkuna vai onko toinen rakennettu umpeen https://vaunut.org/kuva/42947?t=Karjaa Alameren kirjassa julkaistussa piirustuksessa vain pohjakaavio vastaa valokuvassa näkyvän vaunun ikkunakaaviota. Kirjassa julkaisun vaunun sivukuvannossa sen sijaan on vain yhdeksän ikkunaa. Kirjassa esitetty piirustuspari ei siis vastaa toisiaan. Alameren kirja esittää vaunun numerosarjaksi 2802-2843. Toisaalta sama virhe on esitetty myös Mustassa kirjassa, josta Alameren kirjan piirustus on todennäköisesti peräisin. Sama virhe toistuu myös Mustan kirjan päivityslehdillä. |
||||
|
|
05.08.2018 12:44 | |||
| No huhhuh! Nykyään tämän odotussalin ilme on pikkuisen avarampi ja viihtyisämpi kun vertaa tähän kymmenen vuoden takaiseen ahtauteen! | ||||
|
|
05.08.2018 10:48 | Pietu Tuovinen | ||
| Kiitos tiedosta, lisätääs tunnisteisiin :) | ||||
|
|
05.08.2018 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Joensuun tarjonta, etenkin vanhemmilta ajoilta näyttää niukalta. Tämä voisi täydentää: http://www.joensuu.fi/documents/11127/4831302/1675_Rakennushistoriaselvitys/ebf54539-cd7d-45bb-9b06-731556afe7a9 |
||||
|
|
05.08.2018 09:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta on kuvan lisäyksestä :) | ||||
|
|
04.08.2018 21:01 | Olli Aalto | ||
| Satunnaisarvonta. Jäähdyttimen puhaltajan lapoja ei tarvita tuohon, sillä moottori on vesijäähdytteinen, ja siihen vesijäähdytykseen liittyvä syyläri on vasemmalla tuo musta kenno letkuineen päivineen. Sen takana on kanavassa kolmivaihemoottorin käyttämä puhallin, joka imee ilmaa kennon läpi. Tästä vaunusta paloi puhaltimen moottori hieman runsaat kaksi vuotta sitten, kun kertynyt pöly esti sen jäähtymisen. Oikealla osittain kuva-alan ulkopuolelle jäävä generaattori tuottaa kolmivaiheisen 230/400 V jännitteen, jonka taajuus on 52 hertsin tuntumassa. | ||||
|
|
04.08.2018 20:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Joo, minä niputin vahingossa kaksi eri asiaa. Johnilta tuli tähän kuvaan liittyen ainoastaan kuvauspaikka Hyvinkää. | ||||
|
|
04.08.2018 20:16 | Pave Saarinen | ||
| Nyt kun vielä vertasin antamiasi numeroita, olen tullut siihen johtopäätökseen, että kaksi viimeistä numeroa olisivat 01. Mutta jää hiukan epävarmaksi. Yritän vielä etsiä negan. | ||||
|
|
04.08.2018 20:03 | Pave Saarinen | ||
| Tarkastelin alkuperäistä 1,8 megan tiedostoani, mutta kyllä se arvaamiseksi menee. Onhan jäljellä vielä nega. | ||||
|
|
04.08.2018 19:31 | Perttu Karttunen | ||
| Tästäkin jo kymmenen vuotta! Pitäiskö joskus ottaa uusiks | ||||
|
|
04.08.2018 18:35 | Teppo Niemi | ||
| Sopii myös muistaa, että ensimmäisessä vaiheessa sähköistettyjä linjaraiteita oli vain 2 kpl, ja lisäksi Helsingin asemalla sähköistettyjä raiteita olivat vain Kaisaniemen puiston puoleiset raiteet 1u - 3u. Raiteet 2 - 9 olivat sähköistämättömiä. Käskylehdet vuodelta 1968 ja 1969 kertovat osaltaan milloin ajojohtimiin kytkettiin jännite. Myös koekäytössä olleet Viikkovaroitukset olisivat erittäin hyviä tietolähteitä. Samoin eri henkilöiden ottamat kuvat Liinnunlaulun muutosesta unohtamatta tietenkään painetuja lähteitä, kuten esim. Rautatieuutiset -lehtiä. | ||||
|
|
04.08.2018 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhemman sarjan Eis (n:ot 22701 - 22710) ensimmäisenä vaununa. Pave, saatko originaalista selvää numerosta? Heko heko, syyllistyimpä toiveajatteluun...! |
||||
|
|
04.08.2018 16:18 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva ei voi olla vuodelta 1962, sillä 526 poistettiin liikenteestä syyskuussa 1959 ja 1962 se oli romuveturien jonossa Hyvinkään veturitallin kohdilla. 526:n viimeiset käyttöpaikat olivat Lahti-Heinola ja Karjaa-Hanko. | ||||
|
|
04.08.2018 15:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| John Lindrothin mukaan kuva on Hyvinkäältä. Oikeassa reunassa taustalla näkyy kapearaiteisen radan tolppavaunu. Englantilaisen harrastajan kuvaama 1962. | ||||
|
|
04.08.2018 14:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Valmista alkoi tulla vuoden 1968 kesällä: Ensimmäinen Sm1 hinattiin Tampereelta Helsinkiin 12.6.1968. | ||||
|
|
04.08.2018 14:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Sähköjunaliikenne välillä Helsinki-Kirkkonummi alkoi tiettävästi tammikuussa 1969. Onko siis ratapohjat, raiteet, portaalit ja ajojohdot syöttölaitteineen kaikki rakennettu välillä elokuu/68-tammikuu/69? Kiirettä on pitänyt! |
||||
|
|
04.08.2018 12:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Lainsäädäntö kyllä määrää että tarrat pitää poistaa jos kuljetus ei ole vak. Onkohan näillekin keksitty joku koodi kuten esim teräskeloilla nykyään on. Hassua että rikasteilla ei ole vakkikoodeja, mutta samaa metallia sisältävillä puolituotteilla on. | ||||
|
|
04.08.2018 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on kuvassa siis varsin uusi, vain vuoden ikäinen. Punaiset veivät vuonna 1918 Venäjälle paetessaan nimenomaisesti uutta kalustoa. Ei siis ihme, että tämäkin vaunu sinne katosi. Junassa on vielä signaalinuora, vaikka se mahdollisesti koostuu yksinonmaan boggievaunuista. Sellaisista junista signaalinuora jätettiin pois vuonna 1913 rautatiehallituksen kiertokirjeellä N:o 59/2972. |
||||
|
|
04.08.2018 11:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan huvila on huvila 8, Lutherin huvila. Ainakin vuonna 2012 se oli yhä suvun hallussa. Huvilan tontilla ollut metsänvartijan mökki purettiin ilmeisesti vuonna 2013. Periaatteessa kuva voisi olla aikaisintaan myöhäissyksyltä 1968. Ensimmäinen sähköistetty rataosa, Helsinki-Kirkkonummi, otettiin käyttöön tammikuussa 1969. |
||||
|
|
04.08.2018 10:55 | Pave Saarinen | ||
| Saattaa olla 1968, tarkistan vielä ja pengon arkistoja. Mutta asiaakin: Vuonna 1877 Helsingin kaupunki määritti uuden maanjaon Eläintarhanlahden pohjoispuolella olevalle huvila-alueelle, jonka tilojen vuokra-aika päättyi. Alueella oli vuokratilat 38 Bredvik, 39 Ilola, 40 Grönudd, 41 Linnunlaulu, 42 Alppi, 44 Viksberg ja 45 Tallberg. Tämä uusi maanjako perustui Töölön puistoyhtiön jo vuonna 1865 teettämään, ruotsalaisen puutarha-arkkitehti Knut Forsbergin laatimaan suunnitelmaan, jossa Töölönlahden itäpuolinen alue jaettiin 14:ään aidattuun huvilatilaan.[3] Alue sai nimekseen Djurgårds villor (Eläintarhan huvilat / Eläintarhan villat). Eläintarhan huvila 8 sijoittui entisen Linnunlaulun huvilatilan alueelle.[4] Olisiko tuo kuvan huvila nro 8 ? Ja mikä se on nykyisin. Tornista olisi komeat näköalat ja hyvä junabongauspaikka. Siinä alapuolella on pieni mökki, joka viimeksi oli hyväkuntoisenkin näköinen. |
||||
|
|
04.08.2018 09:20 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeita on rautatieasemat. | ||||
|
|
04.08.2018 09:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa Linnunlaulun kuilun itäreunassa on jo valmiina rantaradan Helsingin ja Pasilan väliset sähköistetyt raiteet. Ne rakennettiin vuosina 1969-1970. | ||||
|
Kuvasarja: Basel – rautatieasemia |
04.08.2018 08:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Uwelle erittäin asiantuntevasta ja kattavasta selostuksesta. Havaintojeni mukaan Genèven Gare de Cornavin -aseman laitimmainen laiturialue on vastaavalla tavoin Ranskan tullialutta (vertailukohtana Basel SNCF), vaikka se Sveitsin maaperällä sijaitseekin sveitsiläisella asemalla. Mainitulta laiturilta lähtee SNCF:n junia esimerkiksi Lyonin suuntaan (itse olen juuri tätä yhteyttä käyttänyt). |
||||
|
Kuvasarja: Basel – rautatieasemia |
04.08.2018 00:54 | Uwe Geuder | ||
| Baselissa on 3 kaukoliikenteen rautatieasemaa. Basel SBB on isoin ja niin kuin nimi kertoo Sveitsin Liittovaltion Rautateiden asema. Siinä ei ole mitään merkillistä, laiturit ovat Sveitsin tullialuetta, Sveitsissa kun ollaan. Vaikka yleisesti Sveitsin kaupunkien päärautatieasema on Hauptbahnhof (sveitsiläinen lyhenne HB, ei saksalainen Hbf), en usko että sitä käytetään Baselissa. Basel SNCF on vähän kuin Basel SBB:n siipi. Aikaisemmin se oli täysin Ranskan SNCF:n ylläpitämä, mutta nykyisin ilmeisesti SBB:n vastuulla. Laiturit ovat Ranskan tullialuetta, vaikka tämä on Sveitsin maanperä. Sähköistys on ranskalaiset 25 kV 50 Hz ja junat lähtevät Ranskaan / saapuvat Ranskasta. Palveluita asemahallissa on kuulemma vähennetty paljon, pitää asioida SBB:n puolella. Junalla ei voi matkustaa Basel SNCF:n ja Basel SBB:n välissä. Basel SNCF on pussiasema ja se yksi tavarajunaraide, joka jatkuu, on ilman laituria. Basel Bad Bf on muutama kilometri Basel SBB:stä. Se on Saksan DB:n ylläpitämä. Nimi voi vaatia vähän selitystä. Oikeasti se nimi onkin Basel Badischer Bahnhof, siis Basel badenilainen rautatieasema. Baden on historiallinen suurherttuakunta, joka omisti rautatieaseman silloin kuin se rakennettiin 1800-luvulla. Silloinkin asema oli Sveitsin maanperällä, se rakentamisesta sovittiin valtioiden välisellä sopimuksella, joka on vieläkin voimassa. Nykyisin Baden on osa Saksan Baden-Württembergin osavaltiota. Miksi nimessä lukee sitten Bad, kun sen pitäisi olla Badischer? Kyse on lyhenteestä. Ja Saksan rautateillä on omia kirjoitussääntöjä, he eivät merkitse lyhenteitä pisteellä niin kuin yleisesti saksan kielessä. Monet saksalaisetkin eivät tiedä, että tässä tapauksessa ei tarkoiteta kylpyläkaupunkia niin kuin Bad Nauheim, Bad Kissingen, Bad Cannstatt ja parisataa muuta. (Olisikin aika omituista, koska sanajärjestys olisi väärin.) Laiturialue on saksalaista tullialuetta, mutta asemahalli on jo sveitsiläistä tullialuetta. Tulliraja on laituritunnelissa. Ennen Schengen-sopimusta oli myös passintarkastus. Saksasta tulevat paikallisjunat päätyvät tänne. Minusta aikaisemmin sama päti myös moniin kaukojuniin, mutta minusta tuntuu, että suuri osa kaukojunista jatkaa nykyisin vielä Basel SBB:hin asti. (En ole tarkistanut aikataulua) |
||||
|
|
03.08.2018 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 2813 valmistui vuonna 1906 ja se poistettiin kirjoista Neuvosto-Venäjälle jääneenä 1920. 2843:sta (valmistunut 1909, kuten Kurt totesi) taasen tuli n:o 22027 vuonna 1931 ja se luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Minun silmiini zoomattaessa kuvan vaunun numero on 2813... Siinä oli 90 paikkaa, Laycockin höyrylämmitys ja Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
|
03.08.2018 22:50 | Olli Aalto | ||
| Nyt kuitenkin Kristiinan, Närpiön ja Kaskisten päättäjät ovat barrikadeilla, kun Kaskisten radan rullaamista suunnitellaan. Miten tämä sitten on mahdollista, kun täällä tiedettiin pohjalaisia paremmin kertoa näissä kunnissa jylläävän se kielipolitiikka jonka mukaan "ei mitään yhteyksiä suomenkieliseen Etelä-Pohjanmaahan. Rata menköön!"? Jokin tässä ei nyt täsmää. Samanlaisia soraääniä kuului niin ikään Kristiinan haaran purkamista kaavaillessa. Halpa populismi sikseen, totuus on, että purkupäätös tuli aikoinaan tuolta Helsingin suunnilta Sydösterbottenin vastustuksesta huolimatta. |
||||
|
|
03.08.2018 21:08 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva https://vaunut.org/kuva/127582 on otettu vuonna 1968, niin tämä kuva ei voi olla otettu vuomma 1966! Kuva lienee Helsinki - Tikkurila lolmannen raiteen rakentamisen ajalta. Itse tarjoaisin vuodedeksi joko 1969 tai 1970. | ||||
|
|
03.08.2018 20:40 | Riku Outinen | ||
| Onkohan vanhat tarrat konteissa, vai onko tämä jotain vakkiliikennettä? | ||||
|
|
03.08.2018 20:38 | Riku Outinen | ||
| No lipeä olikin just se toinen vaihtoehto :D | ||||
|
|
03.08.2018 20:37 | Riku Outinen | ||
| Sanoisin että Porin terminaalin lakkautuksella ei ole välttämättä ollut vaikutuksia Ugin liikenteessä. Porin terminaali oli Kosan Gasin ja Ugin on AGAn, eli kilpailevat firmat siis. Ugin nestekaasuterminaalin liikenne on ollut nousu-uralla jo monta vuotta. Siitä oli joskus juttukin lehdessä, olikohan se niin että Soijatehtaalle menee nestekaasua tuon terminaalin kautta joka lisää liikennemääriä huomattavasti. |
||||
|
|
03.08.2018 20:32 | Timo Järvi | ||
| Hieno on, tekisi suorastaan mieli olla kyydissä... | ||||
|
|
03.08.2018 20:30 | Timo Järvi | ||
| Nyt on aistikas ja kaikin puolin onnistunut kuva. Nuo entiset öljy- tai hehkulampputyyliset vaihdelyhdyt loivat aikanaan ratapihoille omanlaisensa tunnelman. Tuollaisesta vaihdelyhdystä saa muuten kätevästi kynttilälyhdyn korvikkeen parvekkeelle. Entisen vei myrskytuuli, mutta ei vie nykyistä, joka painaa sen noin 14 kiloa :) Sisuskalut uusiksi ja tilalle lämminvalkoinen valonlähde (valojohteella) ja ohjauselektroniikka, tuloksena on mukavan tunnelmallinen lyhty syksyn ja talven hämärtyviin iltoihin :D |
||||
|
|
03.08.2018 19:00 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Lyhyt juna kahdelle koneelle. | ||||
|
|
03.08.2018 17:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Pystyssä edelleen, bongattu junan ikkunasta. | ||||
|
|
03.08.2018 09:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tekisipä joku edelleen tuollaisia teoksia. Kimmo Pälikön grafiikka Pasilan vanhasta asemasta on erityisen läheinen. | ||||
|
|
03.08.2018 08:11 | |||
| Vaikka tasoristeyksellä ei olekaan virallista nimeä rekisterissä niin parhaiten tämä tunnetaan nimellä Pajatie. | ||||
|
|
03.08.2018 07:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Kanavista vielä: Linnilä Kai: 'Suuriruhtinaan Suomi: Höyryllä Hämeeseen' kertoo: "Vesiliikennettä varten rakennettiin kaksi kivestä holvattua alikulkusiltaa. Suurempi alikulkusilloista oli 7 kyynärää ja pienempi 3 kyynärää." Kanavat eivät siis olleet vain virtauskanavia, vaan ne oli tarkoitettu myös vesiliikenteelle. Autonomian aikaan Suomessa käytettiin venäläiseen kyynärään eli arsinaan perustuvaa pituusmittajärjestelmää. Arsina on 71,12 cm eli 28 (Venäjän tai Englannin) tuumaa. Kanavat olivat siis Linnilän mukaan 4,98 ja 2,13 metriä leveät. Vuoden 1912 sanomalehden mukaan (ed. kommentissa) pohjoinen kanava oli kuitenkin 6,9 m leveä. Ehkäpä sitä oli jossakin välissä levennetty? |
||||
|
|
02.08.2018 23:28 | Juba Mäkinen | ||
| Vai onkos tätä perhana maalailtu punaisemmaksi, pitää vaan vissiin jatkaa lomailua rautatiemaailmasta. | ||||
|
|
02.08.2018 23:12 | Juba Mäkinen | ||
| Eikös tämä ole Move66? | ||||
|
|
02.08.2018 21:44 | Vesa Höijer | ||
| Kyllä tämä sittenkin on otettu salamavalon kanssa. Se selittää pimeyden, salamavalon käyttö saattaa muuttaa rautatieaseman sisätilatkin pimeämmiksi kuvassa. | ||||
|
|
02.08.2018 20:45 | Veli Koski | ||
| Mikolta täsmälleen oikea vastaus! Tuo vanha sivuraide on aivan liikekeskus Setrin (S-market ym.) parkkipaikan vieressä. | ||||
|
|
02.08.2018 19:57 | Mikko Herpman | ||
| Heitetään nyt Mikkelin eteläpää, sivuraide olisi vanhalle kyllästämölle menevä.. Tosin maisema ei aivan siihen ehkä täsmää mutta kesän pusikot voisivat ehkä tehdä hämyä.. | ||||
|
|
02.08.2018 18:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Kuopio? | ||||
|
|
02.08.2018 17:57 | Mikko Herpman | ||
| Kutinaa että oli uusien kuljettajien koulutus/perehdytysajo. | ||||
|
|
02.08.2018 16:56 | Mikko Ketolainen | ||
| Aamulla oli kymmenen pintaan tämmöinen samanlainen yhdistelmä Suolahden asemalla. Veturina Sr2 3245+Eds-Erd+Edb+Edo. Junat sivuston mukaan liikkeellä tunnuksella MV11925 Jyväskylä-Suolahti ja takaisin tunnuksella MV11926. | ||||
|
|
02.08.2018 16:41 | Juhana Nordlund | ||
| Baselin SBB-asemalla oli pitkään, on luultavasti vieläkin, Kone Oy:n toimittamat liukuportaat. | ||||
|
|
02.08.2018 15:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Enpä tullut maistaneeksi. Vaunuissa oli fosforihapon UN-numero 1805. Mutta voi olla, että olette oikeassa siinä, etteivät ne ehkä sittenkään olleet kuormassa. Vertailin tässä kuviani kuormassa ja tyhjinä olevien Zan-v -vaunujen jousipakoista, eikä niissä näy niin suurta eroa kuin muistin. Korjaan kuvatekstiin. | ||||
|
|
02.08.2018 15:34 | Jukka Suortanen | ||
| Todella hieno! | ||||
|
|
02.08.2018 15:32 | Jukka Suortanen | ||
| Hieno ja rohkean erilainen kuva. | ||||