|
|
12.07.2018 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/361409_1970_ei_rajoja.jpg | ||||
|
|
12.07.2018 09:17 | Julius Ylitalo | ||
| Misistä on lähtenyt rata Raajärvelle. Onko siitä mitään merkkejä olemassa? | ||||
|
|
12.07.2018 07:00 | Lari Nylund | ||
| Kuvien perusteella tuo Hv3 savuttaa huomattavasti enemmän... | ||||
|
|
11.07.2018 23:30 | Mikko Nyman | ||
| Olen melko varma, että Pihlajaveden aukiajattevat vaihteet otettiin käyttöön vuonna 1998, sillä Teemun linkittämässä keskustelussa eräs keskisuomalainen ins. (AMK) kertoo asian näin olevan. Myös oma muistini tukee ins. (AMK):n kertomaa, joten Pihlajaveden aukiajettavien vaihteiden käyttöönottovuosiluvuksi leimattakoon näin ysikasi. Koska muita asioita ei ollut, puheenjohtaja™ ei päättänyt kokousta, sillä puheenjohtajaa™ ei ollut. |
||||
|
|
11.07.2018 23:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/83985 kommenteissa mainitaan 1998 - 2007 todennäköiseksi aukiajettavien vaihteiden ajanjaksoksi. Siivet olisivat poistuneet loppuvuodesta 1994. Wikipedia taas mainitsee vaihteiden käyttönottovuodeksi 1996. | ||||
|
|
11.07.2018 21:41 | Erkki Nuutio | ||
| Iltalehti 27.3.1913 Lauvantaina [22.3.1913] kello kolmen ajoissa suistui Tampereen ratapihalla korjauksen jälkeen koematkalle Vehmaisiin lähdössä ollut matkustajajunaveturi numero 315 raiteelta murskattuaan, vauhdissa kun oli, väärälle n.k. pistoraiteelle ohjattuna tämän päässä olevan kiintonaisen päätepuskurin: Syynä suistumiseen oli se, että veturi jo hautausmaalle vievän sillan luoma olevasta vaihteesta oli laskettu väärälle, Vaasan radan raiteen suuntaan ja siitä muutaman metrin päässä kulkevalle santakuopan pistotielle. Veturi kulki tenderi edellä, eikä veturissa olleet henkilöt huomanneet, että veturi kulki väärällä [raiteella?]. Veturi työntyi noin puolentoista mittaansa radan päästä tasaiselle maalle, kallistuen arveluttavasti. Veturissa olleista henkilöistä ei kukaan loukkaantunut, lämmittäjä ainoastaan sysäyksestä lensi jonkun matkaa lumikinokseen.. Veturin kärsimät vauriot eivät sikäli kuin päältäpäin saattoi nähdä, olleet varsin suuret. Toinen takapuskuri oli kääntynyt aivan vääräksi ja toinen etupyörä luonnollisesta asennostaan niin paljon, ettei se näyttänyt sopivan raiteelle. Veturin silinterin veivit lienevät myöskin toisella puolella jonkun verran vääntyneet, koskapa olivat irroitettavat ennen veturin raiteelle asettamista. Kun klo 7 ajoissa oli saatu paikoilleen asetetuksi varakiskot, ryhdyttiin veturia kiskomaan kahdella apuveturilla takaisin raiteelle. Kun tästä ei kuitenkaan tullut mitään, tuotiin avuksi kolmaskin veturi. Yritys ei nytkään onnistunut, vaan oli tenderi irrotettava veturista ja sitten vasta kahdessa osassa saatiin veturi radalle ja vietiin vihdoin klo 10:n aikaan rautatien konepajan luo uudelleen korjattavaksi. [Vaihde nykyisen Kalevantien tiesillan kohdalla oli käännetty oikein Vaasan radalle, mutta heti Vaasan radan alittavan sillan jälkeen ollut vaihde oli käännetty väärin sorakuopan pistoraiteelle. Pistoraiteen kohta on nykyään tupaten täynnä kerrostaloja. Kirjoituksessa oli virheellinen kohta, jossa mahdollisesti olisi kerrottu jarruttiko veturi ennen törmäystä. Tiedä sitten pystyttiinkö korjaamaan Tampereen varikolla, vai tarvitsiko viedä Konepajaan.] |
||||
|
|
11.07.2018 21:11 | Otto Tuomainen | ||
| Pitää paikkansa. Kykyä toimia 15 kV 16,7 Hz -järjestelmässä hyödynnetään Itävallan puolelle suuntautuvassa liikenteessä. | ||||
|
Kuvasarja: Yö Savon radalla |
11.07.2018 18:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ylistyksen ansaitseva kuvasarja kerrassaan. Myös kontrasti hurmoksellisten yön hetkien ja tylsämielisen kesäpäivänvalon välillä tulee hienosti esiin kuvassa, jossa kiitojuna ohittaa arkisesti Multamäen. | ||||
|
|
11.07.2018 18:20 | Joni Lahti | ||
| Tämä 380 sarjan veturi lienee rakennettu kolmelle erilaiselle virransyöttöjärjestelmälle eli toimii 3 kV DC, 25 kV 50 Hz AC ja 15 kV 16.7 Hz AC linjoilla. | ||||
|
|
11.07.2018 18:12 | Jouni Hytönen | ||
| Pihlajaveden siivet olivat varmasti käytössä vielä elokuun lopussa 1994. Sen myöhäisempiä havaintoja täytyy jo vähän etsiskellä. Muistaakseni kävin aikoinaan kuvaamassa aukiajettavat vaihteet tuoreeltaan. | ||||
|
|
11.07.2018 18:07 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko erikoiskuljetusten estemittaus meneillään. | ||||
|
|
11.07.2018 15:34 | Heikki Piirainen | ||
| Olen aika varma, että laitoin tähän alun perin oikean päivämäärän; kuka tai mikä lie mennyt vaihtamaan? Nyt on kuitenkin korjattu. ☺ | ||||
|
|
11.07.2018 14:18 | Mikko Herpman | ||
| Erikoisen näköinen yhdistelmä.. Ensiarvaamalta voisiko olla vaikka pusikoiden mittaamista.. Eli mistä pitäisi raivata ja miten leveästi.. | ||||
|
|
11.07.2018 11:29 | Jyrki Längman | ||
| https://vaunut.org/kuvat/?s=286 | ||||
|
|
11.07.2018 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa https://vaunut.org/kuva/20728. | ||||
|
|
11.07.2018 10:05 | Jorma Rauhala | ||
| Pihlajavedellä oli aukiajettavat vaihteet oikeastaan aika lyhyen ajan. Niitä ennen siellä oli junasuoritus ja normaalit toimenpiteet ja paikanpäällä käännettävät vaihteet + mopo/polkupyörä/resiina toiminnan nopeuttamiseksi. Joka ikinen päivä kahden tunnin minimityöpäivä (2 h) tuota legendaarista junakohtausta varten. | ||||
|
|
11.07.2018 07:57 | Lauri Kivijärvi | ||
| Hyvä tiivistelmä Warbonnet-väritysten historiasta. Luin pikaisesti Wikipediasta, että Warbonnet-väritys tuli käyttöön Super Chiefin toisessa versiossa. Värityksen tarkkaa käyttöönottovuotta en kuitenkaan löytänyt. Warbonnet-väritys on kieltämättä klassikko, jota on mukailtu lasten satu- ja kuvakirjoissakin. Opin aikoinaan juurikin lastenkirjallisuuden kautta yhdistämään punaisen keulan amerikkalaisiin dieselvetureihin. Warbonnet-värityksen näkeminen paikan päällä on ollut tästä johtuen mukava kokemus. Kuvan veturi on tullut nyt useana päivänä vastaan ratapihalla eli paikallinen kone on selvästi kyseessä. |
||||
|
|
11.07.2018 00:08 | Marko Anttila | ||
| Lapponia, tämä on Lapponia... | ||||
|
|
10.07.2018 23:14 | Tero Korkeakoski | ||
| Useammankin vuoden... | ||||
|
|
10.07.2018 23:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Pihlajavedellähän oli käytössä ennen sähkövaihteita ne aukiajettavat vaihteet, jotka ohjasivat toisesta suunnasta tulevan junan aina sivulle. Näin kohtaukset saatiin sujumaan ilman sähköä ja vaihdemiehiä. | ||||
|
|
10.07.2018 22:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko tässä tämän vuoden näyttävin sekatavarajuna? | ||||
|
|
10.07.2018 22:34 | Jyrki Talvi | ||
| Tutut maisemat 41:den takaa, kuva otettu Miettimäen Ylikulkusillalta ko paikassa tuli kossina seurattua junia. | ||||
|
|
10.07.2018 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Oli tosiaan tärkeä paikka. Ennenhän junat odottivat risteysasemilla yhteysjuniaan vaikka kuinka kauan. Jos Pihlajavedellä junakohtaus myöhästyi, niin Seinäjoella olivat yhteysjunat Helsinkiin, Vaasaan ja Ouluun/Kontiomäelle/Rovaniemelle sitten myös myöhässä. Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle oltiin myös myöhässä ja se säteili Kontiomäen, Joensuun ja Kouvolan suuntiin myös. Haapamäellä Tampereen yhteyden myöhästyminen taasen kierrätti myöhästymiset Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Seinäjoelle sekä eteenpäin vaikkapa niin, että seuraava Pihlajaveden juna oli myöhässä... Joskus asiaa oli tutkittu lähtökohtana, että miksi jokin iltajuna oli ollut ihan toisella puolen Suomea myöhässä, kun ei ollut tietoa että jossain olisi edes tapahtunut mitään erikoista. Myöhässäkulku oli kiertänyt päivän mittaan ympäri rataverkkoa ja syy oli ollut Ph:n junakohtauksen reipas myöhästyminen. |
||||
|
|
10.07.2018 22:28 | Julius Ylitalo | ||
| Parempi kuin Humppila. | ||||
|
|
10.07.2018 22:27 | Julius Ylitalo | ||
| Ok. | ||||
|
|
10.07.2018 22:21 | Julius Ylitalo | ||
| Hyvin on ainakin varustettu tasoristeys. | ||||
|
|
10.07.2018 22:14 | Lauri Kivijärvi | ||
| Perttu tiesi oikean vastauksen arvoitukseen. Hienoa! Ei kauaa mennyt tämänkään arvoituksen ratkaisemiseen. :) SD40-2 numero 1584 on todellakin valmistunut alkujaan SD45-2-sarjan veturina vuonna 1972 (valmistaja EMD). Veturin ensimmäinen, alkuperäinen numero oli 5656 ATSF-yhtiön aikaan. Veturin numero on muuttunut vuosien varrella useaan otteeseen, joista 1584 on viimeisin. Tiedot on koottu Jarin yllä linkkaamalta sivulta. SD40-2- ja SD45-2-vetureiden alustat ovat käytännössä samat SD40-2-sarjaa koskevan Wikipedia-artikkelin mukaan, mutta alustan päällä oleva koppa poikkeaa merkittävästi veturisarjojen välillä: SD45-2:n koppa on paljon pidempi kuin SD40-2:n. Tästä johtuen 1584:n puskinpalkkien käymäsillat ovat paljon kapeammat kuin alkuperäisissä SD40-2-vetureissa. Tämä ero on todella hyvin havaittavissa, jos 1584:n pitkää päätä vertaa esim. oheiseen Hannun ottamaan valokuvaan (BNSF 1857:n pitkä pää): https://vaunut.org/kuva/111370 Jarin linkkaamalla sivulla 1584 on merkitty SD40-2R-sarjan koneeksi (R = rebuilt?). BNSF näyttää julkisesti käyttävän veturin tyyppimerkintänä kuitenkin SD40-2-merkintää. Merkintä näkyy 1584:n kyljessä oheisessa valokuvassa vuodelta 2015: http://rrpicturearchives.net/showPicture.aspx?id=4341742 |
||||
|
|
10.07.2018 22:01 | Tommi Koskinen | ||
| Kyllähän se tällä hetkellä käynnissä olevan pelinkin jälkeen ajetaan, vuorokausi vain ehtii vaihtua. ;) Toki alkulohkopelien takia sitä ei ajettu. | ||||
|
|
10.07.2018 21:32 | Perttu Karttunen | ||
| Hirveästi en n'ist'tied' mutta tuo itse alustakin näyttää vähän erilaiselta. Oliko se tämä joka on ennen ollut SD45 ja myöhemmin uudelleen rakennettu SD40-2 sarjaan jolloin alusta ja telit on itseasiassa SD45sen | ||||
|
|
10.07.2018 20:12 | Jukka Suortanen | ||
| Todella komea ja tyylikäs kuva. | ||||
|
|
10.07.2018 19:36 | Jorma Toivonen | ||
| Lienee kyseessä kysynnän ja tarjonnan laki, kannattaa ajaa mikäli mielenkiintoisten otteluiden katselijoilla on riittävästi halukkuutta junailla. | ||||
|
|
10.07.2018 17:05 | Lauri Kivijärvi | ||
| Jarin linkkaaman sivuston mukaan 1584:ssä on vahvempi esteenraivaaja, joka estää onnettomuudessa muun kaluston kipuamisen 1584:n päälle. Samalla veturiin on vaihdettu leveämpi astinmalli. Näiden lisäksi veturissa on kuitenkin jotain suuremmin poikkeavaa, mutta mitä? Jarin huomio on jo kiinnittynyt ratkaisevaan osaan veturia. |
||||
|
|
10.07.2018 15:57 | Mikko Herpman | ||
| Pienet tai vaikka isommatkin pölläytykset toki ovat aivan mahdollisia, todennäköisiä yms. kun käytössä on vanhoja laitteita. Osittain täysin mekaanista toimintaa, osittain ilma/sähkö-avusteista, aina tulee tilanteita missä mennään optimiarvojen ulkopuolelle poikkeustilanteessa hetkellisesti. Mikäli kaikki toimii täydellisesti ja optimialueilla, savutusta ilmenee toki hyvin vähän. Tilannehan on täysin toinen nykyajan digimaailmassa, missä jokaista tilannetta valvotaan monella eri tavalla. ruiskutus ja palotapahtuma on erittäin hallittu, pysytään optimiarvoissa lähestulkoon jatkuvasti. Toki ääriolosuhteet voivat tehdä muita ilmiöitä, kuten poikkeuksellisen kylmät käynnistykset ja nopeasti muuttuva kuormitustilanne. Dr18 kuvista voidaan havaita ettei sieltä juuri tuprautuksia tule, korkeintaan juuri poikkeustilanteessa.. Offtopikkina: Tuossa omassa CommonRail dieselissä ei ole hiukkasloukkoa, siitäkin huolimatta savutusta on vaikea saada aikaiseksi. Tapa millä mustaa saa näkyviin on asettaa vaihde päälle ja pitää jarrulla paikallaan, heilauttaa terävästi kaasupoljinta niin tietokone herättää ahtimen pienellä tupsauksella.. Sama ilmenee jos äkkiseltään polkaisee kaasun pohjaan vaikkapa motarin rampilla. |
||||
|
|
10.07.2018 15:42 | Markus Räsänen | ||
| AE 789 on nimenomaan MM-jalkapallo kisojen liityvä vuoro. Mutta outoa vuoron liikennöinnissä on se että, sitä ei ajeta joka pelipäivä kuten tänään? | ||||
|
|
10.07.2018 15:25 | |||
| No täytynee uskoa kun on noin uskottavia selityksiä. Dr12 oli mahdollista saada pölläyttämään kuvassa näkyvän kaltainen savu jos pyöräyttää rattia nopeasti ilma-alueelle. Ruiskutussäätäjä ei ehdi tapahtumaan mukaan jolloin moottori saa soppaa reilusti. Ainakin aikaisemmin tehon lisäys täytyi suorittaa oota pikkusen menetelmällä. Liekö säätäjiä muutettu käyttöiän loppupuolella erilaisiksi? | ||||
|
Kuvasarja: Yö Savon radalla |
10.07.2018 15:18 | Visa Pöntinen | ||
| Kyl on Suomen kesässä kaunista kuvata, mahtava kuvasarja! | ||||
|
|
10.07.2018 15:13 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvasarja jatkuu https://vaunut.org/kuva/39431 | ||||
|
|
10.07.2018 12:36 | Tommi Koskinen | ||
| Jalkapallon MM-kisojen takia ajettava ylimääräinen vuoro. | ||||
|
|
10.07.2018 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Santa Fen Warbonnet-maalauksen historia ei välttämättä ole kaikille tuttu, joten sen historian voi tässä lyhyesti kerrata: - Atchison Topeka & Santa Fe Railway lanseerasi intiaaniteemaisen Chicagon ja Loa Angelesin välillä kulkeneen loistopikajunan Super Chiefin vuonna 1936. Juna oli dieselvetoinen ja varustettu uusilla virtaviivaisilla teräsvaunuilla. - ATSF halusi vetureiden keulaan erottuvan koristelun, jossa toistuisi intiaaniteema. General Motorsin taiteilija Leland A. Knickerbocker suunnitteli Warbonnet-koristelun, josta muodostui lähes välittömästi klassikko. - ATSF käytti Warbonnet-koristelua henkilöjunissaan aina henkilöjunien siirtymiseen Amtrakille vuoteen 1971 saakka - Warbonnet-maalaus otettiin uudelleen käyttöön 1980-luvun lopulla ATSF:n tavaravetureissa. - BNSF-fuusion jälkeen vuonna 1995 BNSF käytti Warbonnet-maalausta hetken aikaa muiden maalauskuvioiden rinnalla. Tämä kuvan veturi oli valmistunut 1994 ATSF:lle ja se sai todennäköisesti Warbonnet-maalauksen uutena. |
||||
|
|
10.07.2018 10:22 | Pietu Tuovinen | ||
| Ainakin Julian mukaan tuo on parina päivänä kulkenut/ kulussa https://julia.dy.fi/search/?q=789 | ||||
|
|
10.07.2018 09:43 | Jari Ahokas | ||
| Pieniä eroja taitaa olla ainakin seuraavissa kohti: esteenraivaaja on vahvempaa tekoa sekä rappuset ovat leveämmät. https://www.thedieselshop.us/BNSF.HTML | ||||
|
|
10.07.2018 05:58 | Lauri Kivijärvi | ||
| Laitetaampa tähän kuvaan liittyen pieni arvoitus Vaunut.orgin väelle: Kuvan vasemman reunan SD40-2 numero 1584 poikkeaa tyypillisistä SD40-2-sarjan vetureista. 1584:ssä on radio-ohjausvarustelu, mutta radioantennien ja muiden hienovaraisten yksityiskohtien lisäksi veturissa on jotain muuta poikkeavaa. Mikä on siis tämä ero ja miksi asia on näin? Paljastan oikeat vastaukset kysymyksiin elokuussa, jos arvoitus ei ratkea. |
||||
|
|
10.07.2018 03:38 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kuvan veturi on selvästi paikallisten rautatieharrastajien suosiossa vanhan värityksen johdosta. Veturista löytyy runsaasti hyviä otoksia oheisen linkin takaa: http://www.rrpicturearchives.net/locoPicture.aspx?id=2004&Page=3 636 on valmistunut yllä mainitun sivuston mukaan vuonna 1994 (valmistaja General Electric). Veturisarjan teho on 4400 hevosvoimaa Locomotive Wikin mukaan (linkki: http://locomotive.wikia.com/wiki/GE_C44-9W ). |
||||
|
|
10.07.2018 01:57 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuvan tapahtuman videoineena voin sanoa että käynnistys oli kyseessä https://youtu.be/PQRIAZwQFss?t=15m20s | ||||
|
|
10.07.2018 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Jyrkin kommenttiin Seinäjoelta : Aikoinaan tuli otettua Huru käyttöön tallistakin (useammin kuin yhden kerran), hyvin höyryllä esilämmitetty MANni ei paljon pölläyttänyt sisätiloihin (vrt Dr13) - vieläkin hengissä. | ||||
|
|
10.07.2018 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Antti: Kyllä tässä on käynnistystapahtuma, ei ajonaikainen pölläytys - ajovalot! Taisin vahingossa kuulla osan keskustelusta, jossa taidettiin mainita käynnistysongelmasta Oulaisissa (ei yleiseen keskusteluun !). Jokin klikkasi - käynnistyksen ennakkoruiskutusta ei tapahtunutkaan, vaan konehuoneessa ruiskutusta lisättiin käsin hieman karkeammalla säädöllä (olisikohan tuo tapaus?). Tämän jälkeen kokeiltaessa MAN käynnistyi jälleen normaalisti. Kuten kaima tuossa aiemmin kertoili: MANnet useimmiten hyrskyttelivät taukojen ajan (myös pidemmät - aikoinaan useampikin Perkiön lepohuoneiden ikkunan alla). Hyvin lähtivät MANnit aina käyntiin - hieman pölläyttivät (ei näin runsaasti). |
||||
|
|
10.07.2018 00:10 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva MUS 1922 lähdöstä, tuli lämpimät muistot Huru ajoista 60 70 ja 80 luvuilta. | ||||
|
|
10.07.2018 00:06 | Jyrki Talvi | ||
| Oma kohtainen kokemus 2237:män käynnistyksestä Sk veturitallin sisällä pilttuu oli mustana, Hurun kömystä. | ||||
|
|
09.07.2018 21:59 | Erkki Nuutio | ||
| Niinpä varmaan, eli toisviikko vastaa toissaviikkoa. Siten veturi oli liikkeellä aseman puolella Sorinahdetta noin 21.8.1875, ja veturi oli Carelsin tekemä, tässä vaiheessa numeroton. Valmistuvien Viinikan ja Hatanpään (Vihioja) siltatyömaiden välillä oli liikkellä veturi 57. Penkereiden täyttö ja muut ratatyöt Tampereen ja Lempäälän suunnilta alkoi ilmeisesti samoihin aikoihin. Tampereelta päin sora tuli Sorinahteesta kaivaen. | ||||
|
|
09.07.2018 21:39 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| On ilmeisesti jäänyt kesäpaikka hieman vähäiselle käytölle.. | ||||
|
|
09.07.2018 21:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aika tärkeä paikka sitten ottaen huomioon, ettei täällä ole ollut edes sähkökäännettäviä vaihteita kovin kauaa. | ||||