|
|
01.07.2018 14:02 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kiitos tiedosta. Kyllä ns. Mersuveturi aika kaperaiteiselta sähköveturilta näytti. | ||||
|
|
01.07.2018 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Rbnqss-y -vaunuja ei tietääkseni ole edes tarkoitettu rekkakuljetuksiin. | ||||
|
|
01.07.2018 12:19 | Miitre Timonen | ||
| Ja tulojunan CEmtit jäivät siis Turkuun. Hyvä näin vuosien jälkeen ihmetellä asiaa. | ||||
|
|
01.07.2018 12:14 | Petja Touru | ||
| Eiköhän se näin ole, sillä edeltävällä viikolla en näitä null-junia vielä nähnyt. Omituisena kyllä pidän sitä miten tämä pääsi tapahtumaan ja että miten ongelmaa ei saatu korjattua vielä monta päivää ensimmäisen havainnon jälkeenkään. Tämä aiheuttaa varmasti hämmennystä harvemmin junalla kulkeville nyt varsinkin kun on vielä tämä poikkeusjärjestely muutenkin. | ||||
|
|
01.07.2018 11:21 | Robert Sand | ||
| Tällainen Mercedesveturi löysin Googlen avulla. https://www.mercedes-benz.com/en/mercedes-benz/classic/museum/daimler-motorized-locomotive/ | ||||
|
|
01.07.2018 11:18 | Robert Sand | ||
| Kuvan veturissa on ymmärtääkseni ollut Mercedesin moottori mutta alkuperäinen moottori on melko varmasti ollut Deutz. Tämä veturi on, jos en ihan väärin muista Diema Ds30. | ||||
|
|
01.07.2018 11:03 | Robert Sand | ||
| Myös minun Ruhrthalerissa on Daimler-Benz moottori. https://vaunut.org/kuva/55080?t=ruhrthaler | ||||
|
|
01.07.2018 10:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Ainakin moottoreita vetureihin. Esimerkiksi KVR "9". | ||||
|
|
01.07.2018 10:20 | Mika Hakala | ||
| Google mapin street tilassa, vuodelta 2011 näkyy kulkevan Koskenkorvan säiliövaunut tasoristeyksessä :) | ||||
|
|
01.07.2018 10:06 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Epäilen että ei ole mutta tuossa on keulassa Mercedes Benz:sin logo/merkki ,onkohan mainos tai huvin vuoksi laitettu. | ||||
|
|
01.07.2018 00:18 | Robert Sand | ||
| Oli ehkä huumoria tuo edellinen kommentti mutta ei, ei ole Merssu vaan Diema. Onko muuten Mercedes edes valmistanut vetureita? | ||||
|
|
30.06.2018 22:20 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Mercedes Bentz:sin valmistama dieselveturi. | ||||
|
|
30.06.2018 22:07 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Ai Ai, että tämä kuva on osa Salon seudun historiaa. Tämän näköistä maisemaa ei enää näe ja sekin vielä että Halikko oli vielä oma kuntansa, kuntakyltti näkyy. | ||||
|
|
30.06.2018 20:21 | Pasi Seppälä | ||
| Puhutaan myös potentiaalin tasauksesta. Jos liikuteltavat isot metalliosat eivät ole mekaanisesti jatkuvassa luotettavassa kosketuksessa toisiinsa, ne yhdistetään kaapeleilla tämän varmistamiseksi. | ||||
|
|
30.06.2018 19:21 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Otin itse videota Tk3 1136:sesta samasta kohtaa mutta kauempaa samana päivänä. Viereiseltä vasemman puoleiselta raiteelta lähti IC 144 Ilmalaan veturina Sr2 3223. | ||||
|
|
30.06.2018 19:14 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Hieno kuva. Hr1 1009 on nyt tasan 70 vuotta vanha, sehän valmistui kesäkuussa? Siltä tuntuu että Hr1 on joka viikko Turun seudulla, vaikka käy keskimäärin puolen vuoden välein, johtuu siitä varmaan että olen ollut joka kerta sitä katsomassa kun se on ollut ,ja kyydissä olen ollut 3 kertaa. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
30.06.2018 19:06 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, tuo mieleen joitain muistoja. | ||||
|
|
30.06.2018 18:57 | Jukka Ahtiainen | ||
| Liikutettavan konepeiton maadoitus estää sen, ettei siihen synny ajolangan alla induktiivisesti eikä kapasitiivisesti jännitettä. | ||||
|
|
30.06.2018 18:34 | Pasi Seppälä | ||
| Lyhyenä on esiintynyt tämä sekajuna viime aikoina. Hienosti kukkii maitohorsma radan penkalla. Horsmaa on mielestäni runsaasti tänä vuonna, johtuneeko aikaisesta kesästä? Kakkosveturi on 3049. | ||||
|
|
30.06.2018 17:37 | Jukka Suortanen | ||
| Kesä ei ole aina päivän paistetta ja hienoja auringon laskuja, etenkään juhannuksen aikoihin. Tihkusateisesta illasta huolimatta tai ehken juuri siitä johtuen tämä on hienon tunnelmallinen kuva. | ||||
|
|
30.06.2018 17:23 | Jukka Suortanen | ||
| Tämä on komea kuva! Kauniin kesäillan tunnelmaa parhaimmillaan rautatiemaisemassa. | ||||
|
|
30.06.2018 17:16 | Jukka Suortanen | ||
| Edellä olevan kommentin lisäksi on myös toinenkin uhka Kouvolan konttijunalle, sillä osa huolintaliikkeistä on saanut tarpeekseen siitä, että konttijuna Xi’anista kohti Kouvolaa lähtee jatkuvasti jopa viikkoja myöhemmin kuin on luvattu. Useampi toimija on siirtänyt kuljetuksensa Puolan kautta kulkevalle reitille. https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/491ea690-468d-41b9-a16d-d3bb325db7b5 | ||||
|
|
30.06.2018 13:25 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Komea! | ||||
|
|
30.06.2018 13:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai Ouluunkin ollaan tekemässä jotain megakorkeaa taloa. | ||||
|
|
30.06.2018 11:54 | Pave Saarinen | ||
| Läjhteeni mukaan tuo 411.019 olisi kuvassa ollut sijoitettuna Harrachoviin, sinne hammasradan yläpäähän. | ||||
|
|
30.06.2018 11:36 | Kari Suominen | ||
| Venäjän määräämät elintarvikkeiden tuontirajoitukset rokottavat tällä hetkellä myös Kiinan konttijunan kuljetuksia, sillä kielto koskee Venäjän tulkinnan mukaan myös kauttakulkukuljetuksia eli kuljetuksia, jotka menevät esimerkiksi Suomesta Venäjän läpi muuhun maahan. Kouvolasta Kiinan Xi'aniin menevä konttijuna kulkee Venäjän ja Kazakstanin kautta. https://yle.fi/uutiset/3-10280925 |
||||
|
|
30.06.2018 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äitini kertoman mukaan tehtaan pääkonttorin paikalla oli ennen asuintalo Plevna, eli mänttäläisittäin Leuna. | ||||
|
|
30.06.2018 11:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilahduttava löytö tuo Erkin karttalöytö. Se selvittää lopullisesti mitä reittiä väliaikainen yhdysrata Pietarissa 1910-luvulla kulki Nikolain asemalta Suomen asemalle. Artikkeli, johon kartta liittyy, kertoo radasta tarkemmin. Senkin, miten Liteinin sillan korvalla olevasta jyrkästä mutkasta selvittiin. Ja sen, miten rata ylipäätään voitiin vetää Liteinin sillan yli. Mutta sitä se ei valitettavasti kerro, miten raitiovaunujen kiskoja käytettiin hyväksi: " ... Mutta, kuten aikaisemmin on sanottu, tulee kulumaan wielä ainakin kolme wuotta ennenkuin tämä yhdysrata on walmis. Ja kun on katsottu tarpeelliseksi tämä yhdistäminen saada aikaan heti, on rakennettu wäliaikainen rata pitkin katuja. Kun Nikolain aseman ratapihalta oli entuudestaan olemassa parin wirstan pituinen satamarata Newan rannalle, kuten kartta osottaa, on wäliaikainen yhdysrata jatkona sille ja kulkee koko ajan Newan wasenta rantaa rakenteella olewan Ohdan sillan, Smolnin luostarin ja kaupungin wesijohtolaitosten ohi Liteinin sillan luo. Kun tässä tulee niin äkkinäinen käännös, ettei sallitulla käyrällä siitä olisi woitu päästä, niin laitetaan sillan korwaan kääntöpöytä, minkä awulla waunut saadaan käännetyiksi sillalle, mistä rata sitten kulkee katuja pitkin Suomen rautatieaseman halkopihalle, liittyen siellä raidewerkkoon. Kulkien suurimmalta osaltaan wähäliikkeistä Newan rantaa pitkin ja kun sitä tullaan luultawasti käyttämään ainoastaan öiseen aiikaan, ei siitä tule juuri koitumaan häiriötä kaupungin liikenteelle. Muuten oli kaupunki welwoitettu suostumaan tähän, sillä kun Liteinin silta yli kolmekymmentä wuotta sitten rakennettiin, sai kaupunki waltiolta miljoonan ruplaa korwaukseksi siitä, että se rakentaisi mainitun sillan niin wahwaksi, jotta silloiset wenäläiset weturitkin woisiwat kulkea sen yli ja jotta waltio tarpeen tullen saisi rakentaa radan pitkin katuja ja sillä kuljettaa waunuja." |
||||
|
|
30.06.2018 10:05 | Pave Saarinen | ||
| Ko. veturi tunnetaan nimellä Conrad Vorlauf. Se on tsekeille jotenkin rakas kapine. Tässä lisää aiheesta kuvia: https://www.google.fi/search?q=conrad+vorlauf+411.109&tbm=isch&tbs=rimg:CUEqxyOjUO76IjgJTn1bS_1iIMRuTw9plCPF47dTSflzt1zehyUIqT-kvnLDv-2deCbjKu5uXVB3VkvN-9lTvdPjMqioSCQlOfVtL-IgxEWYcEC7GDeMHKhIJG5PD2mUI8XgRTkFIXegJbroqEgnt1NJ-XO3XNxEWpwOsB-2M-CoSCaHJQipP6S-cEbwc0xdUtshKKhIJsO_17Z14JuMoRFdOVcA0IQGQqEgm7m5dUHdWS8xGmj0qMDM9_1nCoSCX72VO90-MyqEQMQZuqjQR8h&tbo=u&sa=X&ved=2ahUKEwjO_7me6PrbAhXBhiwKHVQRBa0Q9C96BAgBEBs&biw=1280&bih=891&dpr=1 |
||||
|
|
30.06.2018 08:31 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno juttu | ||||
|
|
30.06.2018 00:06 | Jari Kuusinen | ||
| IG? :) | ||||
|
Kuvasarja: tsekki |
29.06.2018 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Linkitetyistä kuvista käy hyvin ilmi, että käytinakselin kammentappi on aivan normaalin vahvuinen. Se sulkee ehdottomasti pois sellaisen vaihtoehdon, että akselin päästä välitettäisiin momenttia johonkin ulkopuoliseen kulkuelimeen - kuten hammasratakoneistoon. Käytinakselin rasitus on höyryvetureissa erittäin suuri. Sitäkin tiedetään tapahtuneen, että normaalirakenteisen veturin käyttöpyöräkerrran (suora ja vahva) akseli on katkennut pelkän koneen vääntömomentin vaikutuksesta. Niinkin vähäisestä syystä, kuin hiekottimen toispuolisesta toiminnasta johtuen. Koukussa pitää tietysti olla jotain liikkumista vastustavaa. Kunnon nousu ja täyden painon juna sopivat hyvin ja veturissa tietysti pitää olla sitä ihan oikeaa voimaa. |
||||
|
|
29.06.2018 22:14 | Eljas Pölhö | ||
| Lisään edelliseen, että hammaspyörät voidaan lisätä akselille myös pelkkää jarruttamista varten esim. lisäturvallisuutena mäkiosuudelle. Se ei kuitenkaan tee veturista varsinaista hammasrataveturia. | ||||
|
|
29.06.2018 22:09 | Eljas Pölhö | ||
| 411.0 ja sukulaissarjat eivät ole koskaan olleet hammaratavetureita. Tsekissä on ollut pari hammasrataosuutta, joilla vetovoimana käytettiin 0-8-4T (D2't) ja 0-8-2T (D1't)-pyörästöisiä tankkivetureita. Rataosuudet avattiin 1895-1900 ja 1901. Jyrkimmät radat, joilla ilman hammasrataa ajettiin junia höyrykaudella olivat yleensä luokkaa 40-45‰. Kaikkein jyrkimmät olivat kuitenkin vielä jyrkempiä, Englannissa 59 ‰ (henkilöliikenteessä), 53‰ Australiassa ja ennätys Ranskassa 90 ‰ (sähkövedolla). Sitähän ei kai mikään estä, etteikö hammasrataosuuden lävitse voisi ajaa ilman hammasratapyöriä vaikka kokeeksi, veturisiirtona tms. syystä. | ||||
|
|
29.06.2018 21:45 | Pave Saarinen | ||
| Löysin yhden sivuston, jossa oli kuva sanotusta veturista nousemassa raiteella jossa juuri oli alkamassa hammasraideosuus kiskojen keskellä. Nyt en tietysti löydä sitä uudestaan. Mutta olisikohan yleensä mahdollista, että höyryveturilla noustaisiin 58 promillen nousua? Toisaalta, koska rata on vuodelta 1902, ei siihen aikaan ole voitu nousta kuin höyryllä. Jospa nyt löytäisin tuon kuvan uudestaan.. | ||||
|
Kuvasarja: tsekki |
29.06.2018 21:35 | Eljas Pölhö | ||
| Hammasratojen ja niillä käytetyn vetokaluston "raamattu" on Walter Hefti: Zahnradbahnen det Welt (1971) ja sen täydennysosa (1976). WH teki elämäntyönsä näille radoille kalustoa toimittavissa tehtaissa (kuten SLM). Kirjassa on lueteltu kaikki radat ja rataosat teknisine mittoineen sekä sivupiirroskuvin ja perustietojen kera listattu kaikki veturit ja moottorivaunut, joita minkään tyyppisille hammasradoille oli rakennettu 1960-luvun loppuun mennessä. Sivuja on yhteensä 416. Sarjan 411.0 tai minkään sen sukulaissarjan vetureista yksikään ei ole ollut hammasrataveturi (yhdistetty adhesio/hammasrata) missään maassa. Kiskojen sivulla olevaa hammasrataa ei ole tainnut kukaan rakentaa Blenkinsopin 1812 (ja parina seuraavana vuonna) jälkeen, vaikka kaikkea kummallista on aika-ajoin viritelty. |
||||
|
|
29.06.2018 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Tapsan vanhempi kuva tuli satunnaiskuvana. Mikähän tässä on ollut aluskehyksenä? M- tai Mp-vaunu? | ||||
|
|
29.06.2018 20:29 | Henrik Hietala | ||
| Johtuneeko nuo null-tekstit siitä, että kaikki I- ja P-junat eivät aja 25.6.-16.7. Helsinki-Pasila väliä? | ||||
|
Kuvasarja: tsekki |
29.06.2018 20:16 | Petri Koskela | ||
| Kuvan yhteydessä on kommentoitu lisää ja siellä on linkkejä kuviin joissa kanki- ja kampikoneisto näkyy selvästi, Heikin selostuksen mukainen on se. Onko tämä laisinkaan hammaskiskokone on vielä selvittämättä, samaa tyyppiä on sen verran runsaasti eri maiden rautateillä ollut että eivät ainakaan kaikki sellaisia ole olleet - kunnes toisin todistetaan. | ||||
|
|
29.06.2018 19:33 | Petri Koskela | ||
| Enemmänkin löytyy tietoa kun laittaa veturityypin muotoon 411.019 pisteen kera hakutekijäksi. Käyttökuntoon laiton viivästyttyä ei tekniikan museo jatkanut veturin vuokrasopimusta Jaroměřin museon kanssa ja haki koneen pois viime syksynä. Tavoitteena on saada veturi ajokuntoon muutaman vuoden kuluessa. http://www.ceskenoviny.cz/zpravy/lokomotiva-conrad-vorlauf-opustila-muzeum-v-jaromeri/1554514 - kääntyy ainakin englanniksi Google translatorilla, suomeksi hivenen vaikeaselkoiseksi. Sain dokumenteista vaikutelman että tämä tyyppi olisi vain kitkavetoinen, kolmannen akselin kalut ovat ulkopuolista Stephensonin luistikoneistoa kuten onkin jo kuvasarjan kommentissa todettu. Sieltä ei tule heti lukeneeksi, varsinkaan yhden kuvan sarjoissa. Jatkoa odotellessa... | ||||
|
|
29.06.2018 19:33 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. | ||||
|
|
29.06.2018 19:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja valaistus. Pitääpä ottaa opiksi. | ||||
|
|
29.06.2018 14:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Tämäkin on sitten saanut alennuksen rekkakuljettajasta teräksen kuljettajaksi. | ||||
|
|
29.06.2018 14:11 | Tero Hyvärinen | ||
| Komea valaistus. | ||||
|
|
29.06.2018 14:09 | Pave Saarinen | ||
| Samainen kone näkyy olleen restauroitavana. Lienee vielä kesken, mutta havainnollisia kuvia kuitenkin. https://www.vlaky.net/servis/galeria.asp?id=4945&sort=&page=1 |
||||
|
|
29.06.2018 13:28 | Ossi Rosten | ||
| Jos sattuu tippumaan ajolangat alas, syystä tai toisesta, niin ei hitsaudu luukut kiinni... | ||||
|
|
29.06.2018 13:22 | Ossi Rosten | ||
| Ylivieskassa ollaan, kokolailla tarkasti tuossa: https://www.google.com/maps/@64.0892548,24.5625434,3a,60y,261.58h,84.85t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPVfmRBTyEw4TgwN06ZD6Ng!2e0!7i13312!8i6656 Tai vielä tarkemin tuossa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7109239.631490719&e=381158.98885011923&title=Kuvaaja&desc=&zoom=13&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D |
||||
|
|
29.06.2018 12:56 | Markku Kari | ||
| Miksi moiset (maadoitus?)kaapelit? | ||||
|
|
29.06.2018 11:47 | |||
| Raili on tainnut pudota kyydistä? Telinehän näyttää tyhjältä. :-( | ||||
|
|
29.06.2018 11:36 | Jimi Aalto | ||
| Nythän tämä on taas mahdotonta, sillä 65/70 kulkee rungolla Edo+Edb+Rx+Eds+Ed+Ed+Ed+Ed. | ||||
|
|
29.06.2018 11:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onpas hieno ja maassamme hyvin harvinainen pitkä talli. | ||||