|
|
29.06.2018 11:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onpas hieno ja maassamme hyvin harvinainen pitkä talli. | ||||
|
|
29.06.2018 09:30 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on H 249, paluujuna oli H 244. Veturijunana vain lauantaisin, jolloin siinä kulki suora 1/2 lk vaunu Hki-Hnk-Hki. Kaikki muu Hnk-Kr-Ri -henkilöliikenne hoidettiin tuohon aikaan kiskoautoilla. | ||||
|
|
29.06.2018 08:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tasoristeyksen nimi natsaa hyvin nopeajalkaiseen nuorukaiseen. Nimi on enne...tai jotain sellaista. | ||||
|
|
29.06.2018 05:55 | Erkki Nuutio | ||
| Keijo ohjasi oikealle polulle. Rainer Stolzen pätevä Automobiili - vuosisatamme kuvajainen (Omakustannus 1983) näyttää (s. 58) rinnakkain kaksi armeijamme autoa sotilaskuljettajineen ja kummassakin Suomen lippu jäähdyttimen tulpassa. Oheisen valokuvan SA 3 on toinen näistä autoista. Kuvateksti: Packard Twin-Six 1916. Näitä kahta kallista Packardia ei koskaan tilattu Suomeen. I maailmansodan aikana ne vain jotenkin kulkeutuivat tänne ja otettiin armeijamme käyttöön. Edelleen: Omaan luokkaansa amerikkalaisten autojen aatelistossa Packard kohosi vuonna 1915 markkinoille tulleella Twin-Six mallillaan. Sen 6.9 litran moottori oli ensimmäinen sarjavalmisteinen V-12. "Auto kulki kuin hullu koira", peräti 130 km/t, ja aiheutti sensaation automaailmassa. Twin-Sixin hinta oli suoraan verrannollinen sen ostajapiiriin. Siihen kuului mm. joukko maharadjoja ja tsaari Nikolai II. Valitettavasti Stolze ei osannut kertoa näiden kahden auton kohtalosta palvelusajan jälkeen. |
||||
|
|
29.06.2018 01:52 | Otto Tuomainen | ||
| Valmistettu Itävallassa vuosina 1873-1883 62 kappaletta joista 59 päätyi Tsekkoslovakiaan. Viimeinen yksilö poistettiin käytöstä vuonna 1962. Paino 44 tonnia, suurin sallittu nopeus 40 km/h, kattilapaine 10 bar ja teho 410 kW. | ||||
|
|
29.06.2018 00:38 | |||
| Tasoristeyksen nimi on Pinkojantie. | ||||
|
|
28.06.2018 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstin mukaan veturi olisi Itävalta-Unkarin keisarillis-kuninkaallisen rautatien kalustoa. Itävaltalaismallinen Rihosek-kipinänsammuttaja juoruaisi tästä myös. Zoomaamalla numeroksi selvisi 411.019. Veturi etäisesti muistuttaa tsekkoslovakialaista sarjaa 414, jossa tosin oli kaksi höyrykupua yhdysputkineen... Netistä ei näytä helposti löytyvän tietoja 411-sarjasta. | ||||
|
Kuvasarja: tsekki |
28.06.2018 23:03 | Heikki Jalonen | ||
| Tuossa veturissa näyttää olevan Stephensonin luistiohjaus. Sen mitä hieman epäskarpista kuvasta saa selville, näyttäisi tuon käyttävän akselin kammentapin jatkeella olevassa osassa ainakin olevan sekä eteen- että taaksepäinkäynnin epäkeskot. Uloimpana akselin päässä on tasainen laippa, jossa saattaisi olla jonkinlaisen akselikytkyn kolot, vaikea sanoa tarkemmin. Luja pitäisi kammentapin ja akselitumpin silti olla, että se kestäisi tuossa paikassa välitettävän momentin. Varsinkin pyörien äkillisesti luistaessa kytkimeen välittyvä iskumainen momentti olisi melkoisen hurja, jos vastassa on täysin luistamaton hammaspyöräryntö. Siksipä oletettavasti myös veturin toisella puolella on samanlainen kytky jakamassa rasitusta. Jos näin on, niin tämän veturin kanssa yhdessä toiminnassa on varmaan ollut jonkinlainen aputrolley tai -pari, jossa on ollut nopeudet tasaava välitys ja varsinainen hammaskiskomekanismin liikkuva puoli. Mainio Hütte-käsikirja käsittelee kyllä varsin perusteellisesti myös hammaskiskoratoja, mutta vain keskikiskoisia. Mitään mainintaa tämän tyyppisestä veturirakenteesta ei löydy, ei myöskään kuvausta radan sivulla olevasta/olevista hammaskiskoista. Sellaisista tässä juuri olisi ilmeisesti kyse - tai sitten jostain aivan muusta. Tuon kattilan höyrykuvun sijoitus kyllä vihjaa siihen, että veturi olisi suunniteltu toimimaan melkoisessa mäessä, savupesä siis aina ylämäen puolella ajaen. Höyry erottuu hyvin ja tulipesän puolen pää pysyy turvallisen syvissä vesissä. Kiinnostavan näköinen erikoisuus kaikkiaan! |
||||
|
|
28.06.2018 22:45 | Hannu Peltola | ||
| Huomasin, että Mäkipirtin kirjan aikajana alkaa vasta vuodesta 1919 ja ensimmäiset henkilöautot hankittiin tuon aikarajan jälkeen 1922. 1910-luvulla maahan tulleet autot eivät ole kirjassa ja nämä olisivat voineet olla poistoikäisiä 1927, kun SA3-rekisterinumero tuli (taas) käyttöön. | ||||
|
|
28.06.2018 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin muodoin Turun tuomiokirkon kellotornissa on nähtävissä lukuisia samankaltaisuuksia verraten kuvaajan omaan »kellotapuliin». Kummatkin ylistilat ovat sisältä yhtä ontot. Näiden rauhan rikkoo vain neljännestunnin välein korkeuksiinsa kömpivä puolikuuro suntio, jolla on tapana kumisuttaa aikakelloja. Varhaisesta keväästä jopa lokakuulle asti saattaa näissä vitjattomissa kellokoneistorakennelmissa pesiä sen lisäksi laulullaan vetureiden vihellyksiä mukailevia kottaraisia. | ||||
|
|
28.06.2018 21:39 | Keijo Honkanen | ||
| Katselin netistä mm. millaisia 1910-luvun Packard-autot olivat ja kyllä tuo SA 3-auto on selvä Packard. | ||||
|
|
28.06.2018 21:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| 9626 on ajettu Sm4:llä viime vuodet. | ||||
|
|
28.06.2018 19:55 | Juhana Nordlund | ||
| Todennäköisesti kuvan juna on HL 9606. Määränpää käsittääkseni Riihimäki, Hämeenlinnaan juna on toki saapunut Tampereelta. | ||||
|
|
28.06.2018 18:16 | |||
| Aamun ensimmäinen Helsinkiin päin menevä R-juna 9626 näyttäisi lähtevän tuolta Hämeenlinnasta junat.net sivuston mukaan. Tietääkö joku, että pitääkö se paikkansa, ja mistä siihen tarvittava kalusto tulee? Käyttävät sm1-2 kalustoa tällä välillä? :D | ||||
|
|
28.06.2018 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Silmämäärällä arvioiden talliin lienee mahtunut 6-8 veturia. Tallin historia onkin mielenkiintoinen, tätä en ollut aikaisemmin kuullut. Kuinka monta tavarajunaparia Hankoon keskimäärin ajoi talviaikoina? | ||||
|
|
28.06.2018 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Lienee voitelulaite kaarretta varten. Vähentää meteliä. | ||||
|
|
28.06.2018 14:56 | Ilkka Hovi | ||
| Kun Venäjän armeija räjäytti Hangon konepajan ja veturitallin ensimmäisen maailmansodan alussa, heitä vaadittiin korvaamaan vahinko. Niinpä SVR sai piirustukset tällaisesta veturitallista. Siellä talli on ilmeisti vieläkin satama-aluella. Tallin oli hyvä olla pitkä sillä Hangossa oli paljon vetureita kun talviliikenne oli vilkkainta. | ||||
|
|
28.06.2018 14:50 | Ilkka Hovi | ||
| Todella mainio kuva. Puhelinlangat ja tavarajuna penkereellä. | ||||
|
|
28.06.2018 14:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva Hk letkan kanssa (ok olivat Hpy vaunuja tuolloin.)´. | ||||
|
|
28.06.2018 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jaa, Julius. Kauniimpiakin asemataloja löytynee armaasta Suomestamme...? Lpo asematalo on sodan ajalta, eikä kustannusvastaavuuden nimessä siihen laitettu mitään ihmekruusauksia... Funkis lienee sykkinyt arkkitehdin takaraivossa tätä suunniteltaessa...? Toisaalta, kauneushan on katsojan silmässä. |
||||
|
|
28.06.2018 14:11 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvasta näkyy ilmeisesti käytöstä poistetussa senkkavaunussa ei ole muurausta. Senkkaa ei voi varastoida ulkona, sillä muuraus kostuu ja jouduttaisiin kuivattamaan ennen käyttöä. Sula metalli ja vesi samassa astiassa on ikävä yhdistelmä sillä kuuma metalli hajoittaa veden vedyksi ja hapeksi mitkä palavat nopeasti aiheuttaen metallin roiskumisen (räjähdyksen). | ||||
|
|
28.06.2018 13:50 | Erkki Nuutio | ||
| Väliaikaisen radan kartta täällä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2011.msg87399;topicseen#msg87399 (eli suomalaisia ratapihakaavioita, sivu 3). | ||||
|
|
28.06.2018 13:20 | Ossi Rosten | ||
| Niin, siis mikä? | ||||
|
|
28.06.2018 08:46 | Julius Ylitalo | ||
| Lappohja on kyllä aika kaunis asema | ||||
|
|
28.06.2018 08:44 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis seisake ihanassa auringonpaisteessa, | ||||
|
|
28.06.2018 08:42 | Julius Ylitalo | ||
| Ihana kuva Tammisaaren asemalta | ||||
|
|
28.06.2018 07:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpa komea juhannusfiilistelykuva! | ||||
|
|
28.06.2018 02:24 | Pietu Tuovinen | ||
| Ja onhan Haaparannassa sittemmin käyty säännöllisesti Dr16 vetureilla, tosin paljon edellä mainittuja myöhemmin :) | ||||
|
|
27.06.2018 23:34 | Tuukka Varjoranta | ||
| Parin tunnin tauon jälkeen kone on ehtinyt jäähtyä, saattaa vaikuttaa asiaan. | ||||
|
|
27.06.2018 23:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä, mutta niitä on kai vasta yksi vanha olemassa violetin värisenä? | ||||
|
|
27.06.2018 21:58 | Simo Virtanen | ||
| Eikö näiden pitäisi olla nykyaikaisia dieselkoneita? Kuinka se näin tolkuttomasti savuttaa? | ||||
|
|
27.06.2018 19:23 | Perttu Karttunen | ||
| Onpa kerrassaan tunnelmallinen kuva! | ||||
|
|
27.06.2018 19:11 | Mikko Nyman | ||
| Teemun kommenttiin hmmm... – eikö se ollut niin, että myös vanhemmat Flirtit maalataan violeteiksi? | ||||
|
|
27.06.2018 18:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Vielä kulkee junalla puuta Kaskisiin. Parin vuoden päästä ei välttämättä enää. | ||||
|
|
27.06.2018 17:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Silläkään ei näytä olevan väliä, onko vihreä vai violetti Flirt (vanha vai uusi), molempien sivukilvissä sama null-ilmiö. | ||||
|
|
27.06.2018 14:11 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hienosti sommiteltu ja kaunis kuva. | ||||
|
|
27.06.2018 08:54 | Petja Touru | ||
| Näyttäisi kaikista P-junista puuttuvan järjestäen etu- ja takakilvistä teksti kuvaamallasi tavalla ja lisäksi kyljessä null-tekstit. Ei rajoittunut yhteen junaan kuten aluksi oletin. | ||||
|
|
27.06.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Uskoisin, että tulee. Se helpottaa työjunien liikkumista liikennepäivinä. Samoin se on parempi paikka avovaunujen säilytykseen kuin Humppila. Minkiön ratapiha kun on turhan ahdas vaunujen säilytystä ajatellen, ainakin Höyryfestarien aikaan. Ja voidaanhan tuota käyttää myös kohtausraiteenakin, jolloin tapahtumapäivinä olisi mahdollista saada lisäjuna Humppilan suuntaan, mikäli sille on tarvetta. (Esim. Leveäraiteinen museojunayhteys Humppilasta.) |
||||
|
|
27.06.2018 07:50 | Julius Ylitalo | ||
| Kovesjoki on liikennepaikka Parkanon kunnassa. Mansoniemen ja Raivalan välissä lähellä Kankaanpään kunnanrajaa. | ||||
|
|
27.06.2018 07:47 | Julius Ylitalo | ||
| 30.06? | ||||
|
|
27.06.2018 07:44 | Julius Ylitalo | ||
| Kairokoski | ||||
|
|
27.06.2018 07:44 | Julius Ylitalo | ||
| Kovesjoki | ||||
|
|
27.06.2018 07:36 | Julius Ylitalo | ||
| Sieppijärvi, Lautiosaari tai Sääksjärvi | ||||
|
|
27.06.2018 07:35 | Julius Ylitalo | ||
| Kannus, Haukivuori, Hiillosensalmi, Inkeroinen, Kymi tai Kontiomäki | ||||
|
|
27.06.2018 07:28 | Julius Ylitalo | ||
| Savonlinnan nykyinen asema oli aikaisemmin Savonlinna - Kauppatori | ||||
|
|
27.06.2018 07:19 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis liikennepaikka | ||||
|
|
27.06.2018 07:15 | Julius Ylitalo | ||
| Tuleeko vanhalle pistoraiteelle käyttöä? | ||||
|
|
27.06.2018 07:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein kaunis ruskakuva. | ||||
|
|
26.06.2018 23:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Peräpää Harjavallasta, mutta etupää jostain muualta menossa Porvooseen? | ||||
|
|
26.06.2018 22:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Liittyyköhän samaan asiaan, kun näin itse päivällä junan, jossa oli P-kirjain ja lentokentän kuva etu/takakilvessä, mutta ei mitään määränpäätä. Siellä ei sentään lukenut null. | ||||
|
|
26.06.2018 22:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä niitä menee pari-kolme päivässä. Tämä tyhjävaunujuna liittyy X-junaan, joka lakkasi kulkemasta tänä kesänä. | ||||