|
|
26.06.2018 22:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä niitä menee pari-kolme päivässä. Tämä tyhjävaunujuna liittyy X-junaan, joka lakkasi kulkemasta tänä kesänä. | ||||
|
|
26.06.2018 21:10 | |||
| Kulkeeko Kirkkonummelta paljonkin tyhjäjunia Helsingin suuntaan? Ei vaikuta kauhean järkevältä jos ei nyt mitään teknistä vikaa ole junassa havaittu :D | ||||
|
|
26.06.2018 21:04 | Ilari Kokko | ||
| Juu, samaan turkusteamers.com sivustoon minäkin pohdintani perustin, laiskuudessa jättäen samalla lähteet luettelematta... Itse päädyin S/S Vesterbotteniin saman sivuston kuvien kautta (kohdassa Finland (3)). Itseäni epäilytti maalatun kuvan perusteella laivan oleminen Birger Jarl laivan peräpään, tässä tapauksessa pitäisi ilmeisimmin sanoa, ahterin, takia. Birger Jarl näyttäisi peränsä puolesta olleen umpinaisempi kuin Vesterbotten. Toisaalta, laivat eivät todellakaan ole vahvuuteni ja pitkäkestoisina työjuhtina ovat käyneet mittavia remontteja aikojen saatossa läpi, ulkomuotoa myöden. | ||||
|
|
26.06.2018 20:39 | Keijo Honkanen | ||
| Matkustajalaiva (S-kirjain korsteenissa) on mielestäni SVEAn (Stockholms Rederi AB Svea) SS Birger Jarl. Vertailin SVEAn matkustajahöyrylaivoja yläkuvan laivaan ja mielestäni vain Birger Jarl täsmää tuohon. En nyt lähde yhdistäviä yksityiskohtia luettelemaan.Turkusteamers.comin mukaan alus liikennöi 1918-1933 reittiä Tukholma-Maarianhamina-Turku käyden ajoittain myös Helsingissä. http://kuvanjako.fi/uzjdj-1920.jpg http://kuvanjako.fi/bkwbi-1920.jpg http://www.turkusteamers.com http://www.faktaomfartyg.se/birger_jarl_1893.htm http://www.faktaomfartyg.se/rederi_ab_svea.htm | ||||
|
|
26.06.2018 16:30 | Juhana Nordlund | ||
| Vanhankaupunginlahti ei ole kaukana, kuten ei itse linnakaan. Linnansalmi on tästä hieman oikealle (eikä näy kuvassa). Tuo on todella miellyttävä kuvauspaikka, kuvasi sitten junia tai jotain muuta. | ||||
|
|
26.06.2018 16:19 | Mikko Herpman | ||
| Tenderiin tiettävästi romisteltiin hiiliä muutama tonni, eli kaiketi ainakin osittain ajelut tehdään hiilivoimalla. Tokihan halotkin pesässä palaa.. | ||||
|
|
26.06.2018 16:17 | Mikko Herpman | ||
| Etualalla lienee Vanajaveden Vanhankaupunginlahti, erittäin mukava pyöräillä sen ympäri aurinkoisessa kesäsäässä. Junia voi bongata lähes koko kierroksen ajan. | ||||
|
|
26.06.2018 12:14 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Veturissa on hiilipiippu, mutta onko se kuitenkin halkolämmitteinen? | ||||
|
|
26.06.2018 12:09 | Edvard Beijar | ||
| This is my all time favorite picture on vaunut.org. There's just something about it, how it captures not just the train itself but the people on it, and how I can almost feel like I was there. Well done!! (Sorry that I didn't write in Finnish, I can just better express myself in English!) |
||||
|
|
26.06.2018 10:22 | Jussi Tepponen | ||
| Oikein hieno kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
26.06.2018 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, muita kommentoijia kompaten: tosi hieno Juhannuksen päätös 1033:lla - Timon sinnikkyydelle! | ||||
|
|
26.06.2018 00:48 | Lauri Kivijärvi | ||
| Sympaattinen kuva Tk3:sta. Veturillahan on kuvassa silmät, jolla se tarkkailee ympäristöä! Otos on kuin lasten junakirjasta. :) Osaisiko joku kertoa, mitä varten noissa puskinlyhdyissä on tuollaiset "mustuaiset"? Keskittävätkö ne valoa paremmin, vai onko ne laitettu (museo)veturin nokalle ilahduttamaan ihmisiä? |
||||
|
|
26.06.2018 00:34 | Jouni Hytönen | ||
| Hpy-vaunut näyttävät varsin museaalisilta veturin perässä. Tänä päivänä ei yhtä pitkää letkaa samaa yhtä hyvin tällaiseen junaan sopivaa vaunutyyppiä enää löytyisikään. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
26.06.2018 00:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä juna jäi jostain syystä näkemättä, vaikka olin tuohon aikaan aktiivina Haapamäellä. Kuvat ovat kyllä hienoja! | ||||
|
|
26.06.2018 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva on oikeastaan Huttulan länsipään tasoristeykseltä ja tulovaihteen paikalta, itse laiturivaihderakennus oli vielä kuvanottohetkellä pystyssä, mutta muutaman sata metriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
25.06.2018 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mielettömän upea kuvasarja! | ||||
|
|
25.06.2018 23:13 | Tapani Laaksomies | ||
| Antti totesi oikein. Nämä eristeet korvattiin korjauksessa vuorivilla eristeellä. | ||||
|
|
25.06.2018 23:10 | Tapani Laaksomies | ||
| Veturin olessa korjauksessa Pasilassa varikolla vuosina 1997-2002 poistettiin kattilan ja sylintereiden eristeenä ollut lasivilla ja tulipesän eristeenä toimineet asbestilevyt. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
25.06.2018 19:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno matka | ||||
|
|
25.06.2018 18:59 | Joni Lahti | ||
| Kyllä se on tykkivene Lembit. Alus oli alun perin venäläinen Bobr. Virolaisilla se palveli nimellä Lembit vuosina 1918-27, jonka jälkeen se romutettiin. Vrt. https://tinyurl.com/y8nv2wqp Tämä helpottaa ajoitusta. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
25.06.2018 18:36 | Pasi Seppälä | ||
| No jopas on mahtavia kuvia löytynyt jälleen. Karkkipäivä kuvien muodossa. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
25.06.2018 16:31 | |||
| Yötön yö - Höyryllä! | ||||
|
|
25.06.2018 13:19 | Petri Sallinen | ||
| V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä on kaksi eritasoista asiakirjamerkintää. Toinen vuodelta 1926 ja toinen vuodelta 1928. Kuvien perusteella tätä ennen oli joitakin vuosia käytössä merkintä VR-SJ, mutta sen käyttöönotosta tai käyttöönottoajankohdasta ei ole löytynyt (ainakaan vielä) määräystä tai muuta asiakirjatietoa. Em. määräyksistä huolimatta kesti pitkään ennen kuin merkintämuutokset saatiin vietyä koko vaunukaluston läpi. Vaunukorttitiedon perusteella voisi tietty yrittää selvittää kuvissa näkyvien vaunujen rakennusvuotta, jolloin ajankohtaa (ehkä) voidaan rajata lisää. |
||||
|
|
25.06.2018 12:57 | Jussi Tepponen | ||
| Keijon laittaman linkin takaa löytyvässä uutisfilmissä näyttää olevan sama virolainen sotalaiva (Lembit), kuin kuvassa (1:18 minuutin kohdalla) ja saman näköinen SA auto vilahtaa myöskin kuvissa (0:13 ja 0:44 minuutin kohdalla). Joten kuva voi hyvin olla vierailun ajalta 16.5. 1922. | ||||
|
|
25.06.2018 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaappariovi (Suicide Door) näkyisi olevan Trk:ssa. | ||||
|
|
25.06.2018 10:16 | Peter Verschelden | ||
| Look at https://www.vaunut.org/kuva/22635?a=1 and https://www.vaunut.org/kuva/44564?a=1 to see the Trk 898 being demolished over the years. |
||||
|
|
25.06.2018 09:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Jarmo oli ensimmäisenä hereillä! Vaasassa näki tosiaan pienvetureita, konepajoilla oli työnjako. Yllättävän vaatimattomalta näyttää jälkeenpäin. Taustalla veturitallin pääty. | ||||
|
|
25.06.2018 08:47 | Kari Aho | ||
| Vaasasta kuva otettu, Valkosessa rakennuksessa taustalla toimi Wärtsilän konepajakoulu. | ||||
|
|
25.06.2018 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Valtion rautateiden Vaasan konepajaa minäkin tarjoaisin juurikin sen perusteella, mitä Vaasan konepaja korjasi. | ||||
|
|
25.06.2018 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tässä vaunussa K10 teli? | ||||
|
|
25.06.2018 06:35 | Petri Soronen | ||
| Kuopio? | ||||
|
|
25.06.2018 00:43 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vaasan konepaja. | ||||
|
|
24.06.2018 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Kun Land Rover (Series II luultavasti) muutetaan kiskoautoksi, siitä kaiken logiikan mukaan tulee kai Rail Rover? Ehkä kyseessä on jonkin kapearaiteisen (sotilas-?) radan käyttöön liittynyttä kalustoa, siinä vieressä kun on myös valonheitinvaunu. Britannian armeijallakin kun oli monenlaisia ratoja, usein kapeita. |
||||
|
|
24.06.2018 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttäisi siltä, että vilkas liikenne turvataan token block-suojastusmenetelmällä. | ||||
|
|
24.06.2018 18:43 | Joni Lahti | ||
| Viron ”Wambola” oli alun pitäen venäläinen ”Kapitan 1. ranga Mikluhho-Maklai” (1914) ja ”Spartak” (1918). Se oli venäläisten käsissä miinaristeilijä. Viro sai laivan käsiinsä vuonna 1919, jolloin se ristitiin ”Wambolaksi”. Se palveli Viron laivastossa miinalaivana vuoteen 1935 saakka, jolloin se myytiin vanhojen lentokoneiden kanssa Peruun. Tässä laiva: https://tinyurl.com/y78y9ask Savupiiput eivät näytä samanlaisilta. | ||||
|
|
24.06.2018 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ivalon kirja s. 142 kertoo: "Höyrykattilan verhouksena käytettiin v. 1940 12 - 73 mm paksuista magnesia- ja asbestilaatoista ladottua eristyskerrosta. Eristyslaattain haurauden ja aineen säästön vuoksi tehtiin kattilan yläpuolen eristys laattamassasta, joka veteen sekoitettuna laastina siveltiin näitten pinnalle tarpeen paksuksi kerrokseksi ja kuivuessaan sai jälleen ryhtinsä. Eristysaineen haurauden vuoksi on eristyskerros peitetty suojalevyllä, joka kattilan ja silinterien ympärillä on 1,5 mm vahvuista takoteräksistä kiiltolevyä." | ||||
|
|
24.06.2018 18:35 | |||
| Alunperin varmaan eristetty asbestilla mutta onhan veturi ollut purettuna kattilan tarkastusta varten ja siinä vaiheessa lämpöeristys uusittu luultavasti vuorivillaksi. | ||||
|
|
24.06.2018 17:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/4949 | ||||
|
|
24.06.2018 17:25 | Mikko Herpman | ||
| Näyttäisi ihan vanhalta Emmalta keula.. lieneekö saman tehtaan tuote jokin mittavaunu jokatapauksessa... | ||||
|
|
24.06.2018 17:05 | Jouni Halinen | ||
| Toden totta, tämä rautateiden nollapiste on ollut virallisesti myös nollapiste muillekin etäisyyksille. Tämä selviää tästä ”Helsinki ilmasta käsin” videosta sen loppupuolella. Video etenee vanhan nelostien linjaa mukaillen Latokartanosta Rautatieasemalle. https://www.elavamuisti.fi/aikajana/helsinki-ilmasta-kasin Mielenkiintoinen sivusto muutenkin tämä https://www.elavamuisti.fi Kaikille autontunnistajille on mm. kelpo video vuodelta 1914 https://www.elavamuisti.fi/aikajana/automobiilikausi-helsingissa Lisää samaa herkkua https://www.elavamuisti.fi/asiasanat/autot |
||||
|
|
24.06.2018 16:34 | Raimo Harju | ||
| Näitten rakentamisaikaan ei lasivilla ja vuorivilla tainnut olla kovinkaan tunnettua, joten ehkä juuri asbestilla? | ||||
|
|
24.06.2018 15:19 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno, mutta visainen kuva. Se suorastaan huutaa 1920...1924 tunnelmaa. Auton täytyy olla korityylin perusteella viimeistään noin vuodelta 1922, mutta voi olla jo vuoden 1916 vaiheilta. Varsin tarkka vuosi saataisiin, jos SA-numeroiden kierrätysvuodet ovat säilyneet jossakin. Tavara kuljetetaan kaduilla vain hevosilla. Näille on huoltoasemakin (onkohan sen purkamisesta vuositietoa?) Näin ei ollut enää edes 1924, eikä totisesti 1927-. Vaunuista yhdessä on vielä jarrumiehen koppi. Viimeisetkin sellaiset poistettiin mielestäni 20-luvun alkuvuosina. Ga-vaunussa on vielä FSJ-SVR ja Gd-vaunussa SVR-FSJ. Koska 20-luvulla tilalle tuli VR Suomi? Suomen ja Viron laivastoyhteydet olivat itsenäisyyden alkuvuosina tiiviit. Siksi olen virolaislaivan tukija. Ja laiva lienee Lembit. Ja aivan mahdollisesti Pätsin vierailun aikoina. 1922 istuu erinomaisesti kuvan miljööseen. Päätyisin siihen. Joka tapauksessa viimeistään 1923. Ehkä vielä löydämme varmistuksen aikalaisaineistosta. |
||||
|
|
24.06.2018 14:53 | Pave Saarinen | ||
| Miteskähän kattilan lämpöeristys on tehty, asbestilla? | ||||
|
|
24.06.2018 11:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| His Master’s Voice | ||||
|
|
23.06.2018 19:05 | Jukka Suortanen | ||
| Kiitokset ja mukavaa juhannuksen jatkoa myös sinne Hillosensalmen suuntaan. | ||||
|
|
23.06.2018 18:29 | Miitre Timonen | ||
| Tuomiokirkon tornista näkyy läpi. | ||||
|
|
23.06.2018 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Adlerista: vetovoima 550 kg, vetopyörän halkaisija 1 371 mm, tulipinta-ala 18,2 m2, kattilan työpaine 4,2 kg/cm2, arinan pinta-ala 0,48 m2, kitkapaino 6 t, veturin paino (ilman tenderiä) 14,5 t ja pituus puskimineen 25 jalkaa eli 7 620 mm. Sen hinta tuolloin oli 1 750 puntaa. Vetopyöräkerta oli laipaton. Adler myytiin romuksi ilman pyöriä vuonna 1857. | ||||
|
|
23.06.2018 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi 01 1066 vastaanotettiin 29.3.1940, sen valmisti Berliner Maschinenbau AG valmistusnumerolla 11322. Viimeinen Bw oli Rheine, ensimmäisen ollessa Leipzig HW. Veturi hylättiin 26.6.1975. Uuden kattilan 1066 oli saanut 1954. Öljypoltolle se muutettiin marraskuussa 1957. 1968 numeroksi tuli 012 066-7. Nykyisin veturin omistaa Ulmer Eisenbahn-Freunde. | ||||
|
|
23.06.2018 16:57 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä oli mukava piristys myös sähkökatkoista kärsivällä Hillosensalmella. Käydä katsomassa ja kuvaamassa sähköradan liikennettä muuten sähköttömällä kylällä. Onneksi sähköt tulivat kuvausreissun jälkeen. Hyvää juhannusta. | ||||
|
|
23.06.2018 16:39 | Niko Padatsu | ||
| Enää ei pyöräilijän tarvitse varoa ainakaan laippauria, sillä kiskot ja tasoristeyslaitteet on purettu pois. | ||||
|
|
23.06.2018 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutsumanimi oli sen mukainen: "Bär", eli karhu. Se on entinen preussilainen T20. | ||||