|
|
10.04.2018 15:27 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mitä tulee Mikkelin tavaraliikenteeseen raakapuuliikennettä lukuunottamatta, niin voimalaitokselle on käsittääkseni ollut vielä 1990-luvulla liikennettä silloin tällöin ja Aurajoki OY:llä käytiin harvakseltaan vuoteen 2001 asti. Pursialan raiteen vaihde Mikkelin varikolla taidettiin irroittaa vuonna 2004, joten sen jälkeen ei liikennettä ainakaan ole voinut olla. Vaneritehtaan liikenne päättyi vuonna 1986 konkurssin seurauksena, mutta Misawalle on todennäköisesti ollut vielä sen jälkeen ollut liikennettä. | ||||
|
|
10.04.2018 13:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikös kemikaalijunissa kuulu aina olla kaksi. Vai onko se jotain vanhaa tietoa. | ||||
|
|
10.04.2018 12:33 | Martti Vuorikoski | ||
| Tällaisissa kuljetuksissa takana oleva ajoneuvo on hiljentämistä tehostava ajoneuvo, toki liikkeelle lähtöjäkin voidaan tehostaa. Mercedes benz kuorma-autoissa ZF vaihdelaatikko joka on automaattisesti toimiva manuaalilaatikko jota tietokone ohjaa,saadaan paras vääntömomentti aina koneesta. | ||||
|
|
10.04.2018 10:51 | Pete Rusomaa | ||
| Teemu, sieltä löytyy. Avaimen olen pelastanut kaatiskuormasta. Portissa ei ollut alkuperäistä lukkoa. | ||||
|
|
10.04.2018 10:44 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset huomiosta. Korjattu. | ||||
|
|
10.04.2018 08:47 | Heikki Koivula | ||
| T55406 hyytyi värminkoskenmäkeen 4.4.2018 aiheuttaen pienen liikenne kaaoksen mm IC273 jäi reilusti myöhään. | ||||
|
|
10.04.2018 06:28 | Timo Arolainen | ||
| Pieni virhe tunnisteissa, 3203 on tuo veturi. | ||||
|
|
10.04.2018 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Pikkukuvasta tuli mieleen: Tuleepa Isosta Vaikeesta paksulti sauhua. | ||||
|
|
09.04.2018 22:47 | Jyrki Talvi | ||
| Isot huollot tehdään Ol. | ||||
|
|
09.04.2018 22:45 | Jyrki Talvi | ||
| Kok ei korjata risoja vetureita, joten se palautetaan seuraavalla junalla takaisin Ol. | ||||
|
|
09.04.2018 22:42 | Jyrki Talvi | ||
| Ol tulee hinauksessa huollettuja vetureita ja Kok lähtee huoltoonmeneviä. | ||||
|
|
09.04.2018 22:31 | Petri Soronen | ||
| Sk181 olikin huono käynnistymään heti kun joutui sammuttamaan kesähelteellä pienen koivunoksan varjoon. Näissä oli käytössä pienet webastot joita poltettiin puolisen tuntia ja sitten sahattiin käyntiin, akut kyllä kesti. Masit ja Rasit lähti joko webastolla tai puhalluslampulla. Olihan näissä kyllä roikatkin käytössä. Maastomallin SK181 olikin jo parempi lähtemään käymään, ei ollenkaan samasta puusta veistetty kuin maantiemalli. Scaniat olikin sitten jos ihan oma maailmansa. Aina kaikki kyllä saatiin käyntiin kovallakin pakkasella. Ainoastaan kerran meinas pukata kylmää hikeä kun maastomallin SK -30 asteen pakkasessa leirillä oli liian vähän aikaan lämmössä. Onneksi lähti käymään mutta heikosti se kävi. | ||||
|
|
09.04.2018 22:24 | Perttu Karttunen | ||
| Aika usein tuossa on, taitaa yhden kuljettajan työaika tuolla reissulla täyttyä. | ||||
|
|
09.04.2018 22:16 | Harri Pesonen | ||
| Masi lähtee iloisesti pöriseen hyvin, näköjään on aura varustuksella tuo masi Kuvattu Kont Vk näköjääs...https://www.youtube.com/watch?v=P2v8QeHO-X4 | ||||
|
|
09.04.2018 22:12 | Harri Pesonen | ||
| Ja tuskin palomiehellä ois noin iloinen ilme jos bensaa losottas noin seläntakana........ | ||||
|
|
09.04.2018 22:10 | Harri Pesonen | ||
| Avainperä on kyllä tyylikäs ;) Ei helposti jää taskuun.... | ||||
|
Kuvasarja: Ammus-sytytin rautatieportti |
09.04.2018 22:09 | Harri Pesonen | ||
| Avainperä on kyllä tyylikäs ;) Ei helposti jää taskuun.... | ||||
|
|
09.04.2018 22:06 | Harri Pesonen | ||
| Ja sinne upposi ;) ' |
||||
|
|
09.04.2018 22:05 | Harri Pesonen | ||
| Erkki oliko tarkempaa tietoa sisun akkulämmittimestä? Oliko samalla tapaa toteutettu kun yhdessä A-45 Proto sisussa oli jokunen 21w lamppuja ympäri akkukoteloa ja koetaulusa oli nappi " Akun lämmitys" Ei tullut koskaan kokeiltua paloiko kotelossa yhtään lamppua mutta se oli sen aikainen akkulämmitin sisulta ;) | ||||
|
|
09.04.2018 21:59 | Harri Pesonen | ||
| Katohan sisu rollarin koneella......https://www.youtube.com/watch?v=yZ4upN5unWk | ||||
|
|
09.04.2018 20:24 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaakohan siellä olla pöntöissä samaa tavaraa kuin oli Kinnissä.. Ja onkohan pelastuslaitos nyt näistä tietoisia... | ||||
|
|
09.04.2018 19:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Venäjällä näyttää bensa-GAz kelpaavan edelleen esim. olutta kuskaamaan rajan kauppoihin. | ||||
|
|
09.04.2018 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämän mallin on valmistanut latvialainen Miniaturmodelle. Täytyykin tutustua Vehoniemen valikoimiin! | ||||
|
|
09.04.2018 16:48 | Joni Lahti | ||
| S-merkki = epäkesko. | ||||
|
|
09.04.2018 15:40 | Timo Humalisto | ||
| Olkoonkin ruma rappu mutta toimii minimihuollolla Suomen monimuotoisessa talvisäässä. | ||||
|
|
09.04.2018 14:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=8fZArgej5Zs Se eetteri mitää koneita riko - Mersu aikoinaan keksi koko selityksen kun huonot etukammiokoneet kestäny mitää ja alkoivat suoltaa että muka sen vika että pantu eetterillä käymään. Tais olla muutes FIAT:in valmistamia Sisun RR-koneet. |
||||
|
|
09.04.2018 13:42 | Heikki Jalonen | ||
| Tämän pienoismallin esikuva on GAZ 51. Neuvostovalmiste. Oli tuon naköisillä naamapelleillä tuotannossa vuodesta 1946 alkaen ja tuotanto sitten jatkui ja jatkui, viimeiset (GAZ-63 sotilasversiot) tehtiin joskus 1970-luvulla. Myös Puolassa, Kiinassa ja Koreassa (P-) on tehty samannäköistä kuljetusvälinettä lisenssituotantona. Muttei sentään Multialla, jos totuudessa pysytään. Ehkäpä Multialainen Remontti oli vain sen verran perusteellisempi toimitus, että sen katsottiin vastaavan laajuudeltaan auton valmistamista. Ja kun GAZista on puhe, remontti oli säännöllisen toistuvainen toimenpide, sarjamainen suorastaan... Suomea tosiaan rakennettiin myös GAZeilla. Mutta vain täsmälleen niin kauan, kunnes paremmin toimivia ja tehokkaampia länsimerkkejä ruvettiin kunnolla saamaan. Eikä sekuntiakaan pidempään. GAZin ainoa etu kun oli välitön saatavuus jonottamatta. Halpahan se GAZ toki oli, mutta eipä se halpuus auttanut ihan aikuisten oikeasti kilpaillussa kuljetustoiminnassa. Ammattikoulut, vähäntarvitsijat ja pienen tavaran sattuma-ajelijat sellaisen saattoivat vielä 1950-luvun lopulla ostaakin. Ja jotkut kovimmat aatteen miehet. Ei kukaan muu. Ammattiliikenteen bensakuorma-auton aika oli takanapäin. Eipä nimittäin ollut GAZilla vähäisintäkään jakoa ajoissa, kun rinnalle tulivat saataville Volvo, Scania-Vabis, Mersu ja Sisu. Myös Petteri oli kova luu kevyemmissä toimissa eikä kovin paljoa GAZia kalliimpi eikä Petteriäkään tarvinnut jonottaa. Ja kaikki tietenkin dieseleitä. Jota vaihtoehtoa ei GAZiin saanut, ellei lasketa onnettomia Konela-Perkinsejä mukaan, nekin vasta 1960-luvun lopun virityksiä. Kokeilujen aika oli silloin jo mennyt. Kyllä länsimerkit olivat valovuosia edellä, niin kuormankantokyvyn, käyttötalouden kuin luotetavuudenkin puolesta. Toisaalta, jos piti tosiaan ottaa leipä tonnin kuormia ajamalla: sehän meni heittämällä Fordin uudella FK-sarjalaisella. Neljänneksen bensalla ja ilman remontteja. Vaikka GAZ oli kuorma-auto, se kyllä hyötykantavuudeltaan oli vain pakettiauton väärti. Kuvan mallin valmistajasta en osaa sanoa mitään, mutta monet parhaat mallit tästä autosta on tehty Venäjällä. Eri versioita on tehty vaikka minkälaisia, usein hyvinkin laadukkaita ja hyvin detaljoituja. Lava-autoja, paloautoja, militaarikalustoa, säiliöautoja, vaikka mitä. Vehoniemen Leilalla on myynnissä lukuisia malleja, tutustukaapa käydessänne. Myös "neuvostoliittolaisen samppajan" kuljetusautot tai "leipäautot" (kumpikin tietysti erittäin ikkunattomalla umpinaisella umpikaapilla eikä kuormana tietenkään samppanjaa eikä leipää) oli sodan jälkeen usein rakennettu tälle alustalle. Malliin ja dioraamaan GAZ ilman muuta sopii, vastaahan se ajankohdan (1950) autoteknologiaa täydellisesti. Linssiluteeksi neuvostoauto sopii myös erinomaisesti, kyllä niitä kuvattiin kun näkemään satuttiin. |
||||
|
|
09.04.2018 13:10 | Kari Suominen | ||
| Tätä ulkosatamaa on käytetty myös autotuontisatamana ja autolaivojen purkauspaikkana. Railshipin liikenteen loputtua yhä enenevässä määrin. Vilkkaimpina aikoinahan 2000-luvun puolivälissä Hangon kautta kulki satoja tuhansia autoja vuodessa, mutta tahti on sittemmin hiipunut Venäjän viennin tyrehdyttyä. Railshipin oman tilastoinnin mukaan tavararyhmittäin edustivat koneet ja laitteet n. 30% osuutta yhtiön liikenteen tuonnista Suomeen lopun jakautuessa varsin tasaisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä erilaisten kemian tuotteiden osalle. |
||||
|
|
09.04.2018 12:55 | Mikko Herpman | ||
| Mites Sodankylässä saatiin vehkeet käyntiin? Oliko jo nuo "matkalaukkuwebastot" käytössä? Vaiko oli kaverit määrätty parin tunnin välein lämmittämään moottoreita? Oli kyllä omaan aikaan pieni ihme ettei vehkeitä sattunut särkymään omaan aikaan. Yhteen SK 181 jouduin vaihtamaan Kouvolassa autohallin pihassa turbon, kun oli osa vaarnoista jostain syystä katkennut ja oli pakoputki irtoamassa. Oltiin maastossa ja pojat lavalla moittivat että tulee pakokaasua lavalle pressun välistä, ja eihän siinä muuta kuin hallille ja sieltä löytyi uusi ahdin. Mutta siellä oli peukalot keskellä kämmentä, joten vaihdoin sitten itse, pyysin että antakaa pakki ja ahdin.. |
||||
|
|
09.04.2018 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Millaista toimintaa on Kokkolan tallissa vielä jäljellä? Sataman päivystyskoneiden huoltoja, vaiko muutakin? | ||||
|
|
09.04.2018 11:19 | Petri Soronen | ||
| Sodankylässä ei saanut enää -09-10 käyttää "pilottia" moottin käynnistykseen. Kuulemma rikkonut monet moottorit siellä osaamattomissa käsissä. Taisi olla pumput tyhjänäkin aineesta. | ||||
|
|
09.04.2018 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iskä muisteli kerran armeija-ajoiltaan (siviiliin 1951), että tuli kapiainen tupaan ja kysyi: "Kuka osaa ajaa Kempsua?" Kaikki tuvassa olleet autokomppanian mokut ottivat jakkaran, kaatoivat sen kyljelleen, kurkistivat oteraon läpi ja konttasivat lattialla työnnellen jakkaraa edellään ja pörräten huulillaan. Viesti tuli selväksi: kaikki osasivat ajaa Kempsua...! | ||||
|
|
09.04.2018 10:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tve1-3:t ovat aikalailla museolaitteita lukuunottamatta kadonneet ja Tve4:t valtaosin muuttuneet Tka8:ksi. Mutta Tve5:t vaan porskuttaa käytössä. | ||||
|
|
09.04.2018 10:05 | Erkki Nuutio | ||
| Suomea rakennettiin ylös sodan tuhoista 1950-luvun alkupuolella pienoismallia 100% vastaavilla GAZeilla. Niitä sai tusinoittain halvemmalla. Oli lyhyt korkealaitainen puulava, jonne maa-aines lastattiin. Kippi oli mekaaninen (hammastanko) mutta ei enää kampikäyttöinen. Kun lava meni pystasentoon, nousi auton etupää aina ilmaan, ehkä 2,5 m korkeuteen. Sieltä se tömähti alas, kun lava tyhjeni. Kyseessä oli siis kippiauto, ei kippilava. |
||||
|
|
09.04.2018 09:00 | Hannu Peltola | ||
| Näitä Multian Kempsuja minulla on kolme kappaletta erilaisilla lavaratkaisuilla. Kuviin nämä tuntuvat eksyvän varsin usein! | ||||
|
|
08.04.2018 23:59 | Jouni Halinen | ||
| Lisää vertailukuvia. Näin vuonna 1971, eli yli 10 vuotta ennen metroa, busseja oli välillä koko Kulosaaren silta täynnä. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1689&language= Tässä näkymät samalta paikalta 50-luvulta, Kulosaaren uusi silta rakenteilla. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1014006&language= Tässä kuvassa vuodelta 1974 metrosilta on työn alla. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=17447&language= |
||||
|
|
08.04.2018 23:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Väri korostaa rakennuksen kauneutta. | ||||
|
|
08.04.2018 23:34 | Matias Kauramäki | ||
| Entiset kiitojunan vaunut, ilmalaiva, Pasilan arkkitehtuuri ja kuvan mustavalkoisuus luovat jotenkin epätodellisen ja jännittävän tunnelman. Tämä kuva voisi melkein olla Gotham Citystä tai jostain film noir -elokuvasta. | ||||
|
|
08.04.2018 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitoksia! Nytpä tietää mistä hakea lisätietoja. Jänniä vehkeitä joka tapauksessa nämä varhaismoottorivaunut. Vähänlaisesti tutkittuja ja tekniikaltaan muusta raidekalustosta poikkeavia. Kaikenlaisia kokeilujakin on uskallettu tehdä kun on halvempia mutta tarpeeksi toimivia ratkaisuja etsitty. | ||||
|
|
08.04.2018 22:55 | Mikko Herpman | ||
| No ainakin vielä 1990-luvun lopulla armeijan Sisuja/Renaulteja käynnistettiin "pilotilla". Toki kasarmilla olivat lohkolämmittimessä kiinni mutta -25 tai kylmempää, piti silti avittaa vähän pilot-ruiskauksella. Ohjaamossa oli kiinteät pilot-laitteet mitkä täytettiin painepullosta. Toki Sisuissa moottoreina Valmetin 612- Suoraruiskudieselit ilman hehkuja, eli ei erityisen hyvä lähtemään kylmänä käymään. Maasto-oloissa piti vaan toivoa että akuissa riittää virtaa hangata.. Oikea käsi piti avainta käynnistysasennossa, oikea jalka piti syötön täysillä, vasen irrotti vaihteiston kytkintä painamalla ja vasen käsi pumppasi Pilottia. Mielessä vaan kaikui kouluttajan sanat: "sääli on sairautta".. Sinällään jo noissa Sisuissa 181/192 oli liitännät (sähköt, kv-pumppu ja katkaisijat ja nesteletkut pikaliittimillä) valmiina. Mutta ne irto-webastot oli autohallin varaston hyllyssä jemmassa "oikeisiin" tilanteisiin. |
||||
|
|
08.04.2018 22:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei sudi, Heikki! "Leveät Kiskot"-kirjassa on tietoa, ja kuvakin sivulla 307. | ||||
|
|
08.04.2018 22:38 | Eljas Pölhö | ||
| VR hylkäsi Raahen moottorivaunut kaupallisesta kalustostaan 1928. Sen jälkeen niitä käytettiin rata-autoina. Yleisessä liikenteessä ollessaan niiden viimeinen työmaa oli Toijalan satamaradan henkilöliikenne. | ||||
|
|
08.04.2018 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| No joo,,, eipä todellakaan tuollaisesta lumimäärästä vielä ole vastusta Hurulle, kepeästi aurattiin koko raide tällä keinoin. | ||||
|
|
08.04.2018 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Hieno keväinen päivä on ollut Lapissa ja upea kuva! | ||||
|
|
08.04.2018 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Muistaakseni tästä junakkeesta on kuva Alameren ansiokkaassa "Suomen rautatiet" -kirjassa. | ||||
|
|
08.04.2018 22:03 | Erkki Nuutio | ||
| 1975 Sisun kokeiluporukka ja vieraileva RR:n kokeiluinsinööri olivat Sodankylässä kahdella RR-M:llä. Talviaikana ei ollut normaalia eikä terveellistä herättää minkäänmerkkistä kylmää dieselmoottoria väkisin. Normaalisti käytettiin lohkolämmitintä (ja ehkä akunlämmitintä) , jolloin ohjaamokin lämpeni nopeasti käynnistyksen jälkeen. Tehtiin kuitenkin (epäilemättä harkitsemattomasti) kylmäkäynnistys noin -24 asteesta rolssilaisen järkyttämiseksi. Eetterikonstista oli jo luovuttu sen hallitsemattomuuden vuoksi. Alkuapuna oli vain CAV:n Thermostart. Se poltti naftaa imusarjassa ja lämmitti siten imuilmaa. Ja sitten pakkosyöttö päälle ja käynnistystä savupilvien kera....kunnes lähti ontuen käyntiin YHDELLÄ sylinterillä (täytynee olla ollut takimmaisin, koska kampiakseli ei katkennut). Oli kuin metrisellä lekalla olisi lyöty moottoria joka iskulla. Kävi noin minuutin näin, sitten kävi hetken aikaa toinenkin sylinteri. Sitten loputkin sylinterit sytyttivät ja sylkivät niihin runsaasti kertyneen polttoaineen ilmoille ja ... koko moottori oli toiminnassa. Rolssilainen täytyi kyllä viedä sisätiloihin toipumaan. Luja oli Rolls-Royce. |
||||
|
|
08.04.2018 22:00 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt kun tuli puheeksi tämä Raahen rata: sehän oli alkujaan yksityinen rata, avattiin joskus 1899. Valtiolle se siirtyi 1926. Minulla kun on himmeä muistikuva, että radalla hoidettiin matkustajaliikennettä moottorivaunulla jo yksityisradan aikana. Käsittääkseni kyseinen vaunu oli enemmän tai vähemmän omavalmisteinen, kahdesta TT-Fordista koottu junake: vaunujen peräpäät toisiinsa kytekettyina ja moottorikopat molemmissa päissä. Voidaan arvella, että ei se kovin onnistunut konstruktio ollut. Eikä sillä varmastikaan ollut mitään asiaa valtion verkolle, se siis liikennöi vain väliä Lappi (nyk. Tuomioja) - Raahe; Raahen päässä kenties myös Lapaluotoon saakka. Radan siirryttyä VR:n hoitoon vaunut jokseenkin varmasti muuhun kalustoon täysin yhteensopimattomina hylättiin heti, siis varmaan viimeistään vuonna 1926, ellei jo yksityisen aikaan. Onko kellään mitään tarkempaa tietoa tästä asiasta? Mahtaakohan olla tiedossa olevia valokuvia? Vai lyökö nyt minun muistini ympäri? |
||||
|
|
08.04.2018 21:13 | Heikki Kannosto | ||
| Tuomioja oli siihen aikaan Lappi. Kuusivuotiaana en ensin osannut hahmottaa Tuomiojaa yhdyssanaksi vaan mieleen tuli tuomio-sana. |
||||
|
|
08.04.2018 20:47 | Heikki Jalonen | ||
| Totta, tuossa Kalevan kuvassahan on telit alla, siis Ds1. | ||||
|
|
08.04.2018 20:34 | Eljas Pölhö | ||
| Numero 4 kuuluu sarjaan Ds1, ei Bm1. | ||||
|
|
08.04.2018 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Kalevasta löytynyt kuva on mielenkiintoinen! | ||||