Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.04.2018 20:34 Eljas Pölhö  
  Numero 4 kuuluu sarjaan Ds1, ei Bm1.
kuva 08.04.2018 20:30 Hannu Peltola  
  Tämä Kalevasta löytynyt kuva on mielenkiintoinen!
kuva 08.04.2018 20:30 Hannu Peltola  
  Alkuperäisestä kuvasta pystyy hyvin lukemaan valmistajan laatasta tekstin "American Locomotive Company". Schenectadystä ollaan kotoisin...
kuva 08.04.2018 20:23 Hannu Peltola  
  Tämä on Proto2000-malli ja se on kulkuominaisuuksiltaan aivan mainio. Veturi ryömii hitaimmillaan n. 1 mph nopeuksilla ja nopeimmillaankin se on esikuvanmukaisen hidas. Veturissa on painoa hyvin ja myös juoksupyörän päällä eli sekin pysyy hyvin raiteilla. Moottori on tulipesässä ja sieltä on veto vetopyörille. Vetokyky on myös hyvä, veturi vetää vaivatta 2,5% nousussa 15-vaunuisen tavarajunan. Paras ominaisuus on kuitenkin uskottavat äänet: malli puuskuttaa ylämäessä malletiksi tunnistettavalla tavalla, pillin ääni kuuluu naapuriin ja kellon kalkatus on kuin läheisestä Olarin kirkosta!
kuva 08.04.2018 20:15 Heikki Jalonen  
  Harvinaisuus-syistä, jaetaan tänne vielä tiedonmurunen: Bm1 nro 4 kulki väliä Oulu-Raahe, näin ainakin 14.8.1930 Kaleva-lehdessä julkaistun kuvan mukaan. Määräasemakilpenä on "Oulu" eikä siis Raahesta lähin mahdollinen vaihtoasema Tuomioja. Vaunun kotipaikkamerkintä vaikuttaisi olevan "Ou".

Valokuvakin löytyy, mutta koska en omista kuvan oikeuksia, tässä linkki Kalevan kuvakoosteeseen jossa kuva esiintyy:

http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/lumikiitajan-kyydissa-60-luvulla-moottorit-koneet-ja-laitteet-ovat-innostaneet-oulun-seudulla/10671/4645957/
kuva 08.04.2018 19:48 Esa J. Rintamäki  
  Lehmä nähnyt, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella...!
kuva 08.04.2018 19:40 Esa J. Rintamäki  
  Ja sitten hiukan historiaa Rolls-Royce Eagle-moottoreista:

Ensimmäisen kerran Eagle-nimellä kunnioitettiin nestejäähdytteistä, kansiventtiilein varustettua V-12-lentomoottoria vuonna 1915. Se tuli kuuluisaksi I maailmansodan pommikoneissa Short 184 ja Handley-Page 0/100. Ensimmäinen Eagle pyöri koepenkissä helmikuussa 1915, tuottaen 225 hp 1 600 kierr./min. Vieläkin kuuluisampi siitä tuli ensimmäisen Atlantin ylityksen yhteydessä kesäkuussa 1919 (Alcock ja Brown, Vickers Vimy- koneella). Tätä lentomoottoria valmistettiin yhdeksän versiota, kaikki nimellä Eagle. Viimeisin versio oli suunniteltu siviilikäyttöön, tehona 360 hp. Tilavuuden ollessa 20,32 litraa ja puristussuhteena 5,22:1.

Seuraava versio oli RR Eagle mark XXII vuodelta 1944. Se oli nestejäähdytteinen H-24 luistiventtiilimoottori, edelleen lentokoneissa käytetty. Tilavuus oli 46 litraa, tehoa 3 200 hp, puristussuhteen ollessa 7:1. Ensilento tehtiin tällä, Englannin laivaston torpedohävittäjäkoneella Westland Wyvern 16.12.1946. Siinä oli vastakkainpyörivä kaksoispotkuri (contraprop). Tätä valmistettiin kolme versiota.

Tätä edeltänyt Eagle oli Eagle XVI. Siitä luovuttiin Rolls-Royce Kestrelin hyväksi. Se oli ollut tyyppiä X-16, eli neljä nelisylinteristä lohkoa X:n muodossa pyörittämässä yhtä kampiakselia. Kestrelistä sitten tavallaan juohtui kuuluisa Merlin. Mainittakoon nyt samalla että Messerschmitt Bf109:n prototyyppi (D-IABI) lensi ensilentonsa juuri Kestrelillä ryyditettynä 28.5.1935.

Eagle diesel sitten esiteltiin 1951, ns. C-range moottorina. Sitä sai 4-, 6- ja 8-sylinterisenä suorana kansiventtiilimoottorina. Ahdettuna se oli varustettu Rootin puhaltimella, myöskin pakokaasuturboahtimella sitä sai. Kasin teho oli 300 hp (vapaastihengittävänä?). Se oli suhteellisen nopeakäyntinen, 1 800 kierr./min, jolloin se oli ihanteellinen dieselhydraulisiin vetureihin. Suoran kuutosen sylinteritilavuus oli 12,17 litraa. Rautatiekäytössä sitä oli suht' runsaasti. Valmistus kesti 1970-luvulle saakka.

Lunttasin Wikistä!
kuva 08.04.2018 19:39 Pasi Utriainen  
  Edellä mainituista syistä M-sarja oli puutavara-autona suosittu.
kuva 08.04.2018 19:20 Heikki Jalonen  
  Tasokasta on tuon mallin detaljointi: melkein näkee lukea tuon ALCOn valmistajanlaatan. Schenectady Works?
kuva 08.04.2018 19:14 Heikki Jalonen  
  Z-4 on yhdyskone, kuten Malletit yleensäkin. Etummaiset sylinterit ovat matalapainesylintereitä, ja siksi tilavuudeltaan suurempia kuin taaemmat korkeapainesylinterit. Malli on korkealuokkainen ja detaljoitu. Putkistot, kuvut, Belpaire-tulipesä ja tietenkin kili-kali-kello. Amerikkalaiseen tapaan pronssiseosta ja kiiltävä. Valonheitin on jo puhdasta sähköaikakautta, olisiko se National-mallia?

Miten muuten toimii ja kulkee tuo malliveturi, kulun tasaisuus ja hitaat nopeudet, pysyykö hyvin raiteilla? Onko veto "todellisissa" vetopyörissä vai tenderin pyörillä?
kuva 08.04.2018 19:06 Heikki Jalonen  
  Monipuolinen Multia. Siellähän tehtiin vaikka mitä, vaikkapa kuuluja Multian Kempsuja. Jopa Yhdysvaltain vientiin asti...
kuva 08.04.2018 18:05 Timo Arolainen  
  Tässä oikealla näkyy päätepuskin jonka läpi venäläinen säiliövaunu puski itsensä puhki kallioon 7.4. 2018.
kuva 08.04.2018 15:36 Mikko Herpman  
  104 hinaa 101 Kouvolaan tänään.
kuva 08.04.2018 14:25 Erkki Nuutio  
  Kun M-sarja tuli 1970, oli taka-akselistona omavalmiste, jossa 2-nopeusperä. Se juuri kesti Leyland- tai RR MkI -moottoreilta Fuller-vaihteiston kautta hyvinkin ylikuormatulle taka-akselistolle syntyvän vääntömomentin. Silloisille puukuljetuksille oli säädetyt tilavuuspainot. Todelliset painot olivat niitä yleensä 20% (tai enemmänkin) suuremmat. Ja kaikki olivat pokkana hiljaa tai poistuivat markkinoilta maine menetettynä, rungot revenneinä ja puoliakselit ja jouset katkenneina.

Kun moottorimomentit ja kuormitukset yhä suurentuivat, eikä puoliakseleita ollut mahdollista karkaista tehokkaasti yli 55...60 mm:n halkaisijaisina, oli pakko siirtyä napavälitteisiin taka-akselistoihin. Näiden pyörännavoissa olevilla planettavälityksissä kasvatettiin puoliakseleilta tullut vääntömomentti lopullisesti noin nelinkertaiseksi, pyörimisnopeuden vastaavasti pienentyessä. 1972 tuli Sisuun Kirkstall Forgelta (1600-luvun munkkien jälkeläisten paja) tällainen taka-akselisto BTO -nimellä - tyydyttävä vaan ei loistava.

Vihdoin 1975 sen korvasi omavalmisteinen BTE . Se oli suurin SISUn kehityshanke 70-luvulla ja jatkojalostuneena sitä valmistetaan edelleen Hämeenlinnassa. Sitä oli testattu yli kaksi vuotta. Oli mm. neljästä akselistosta ja kulmavaihteista koottu ns. kehäajolaite, jossa koekäyttömoottori syötti vain hukkatehon verran kokonaistehon kiertäessä jatkuvasti akselistosta toiseen. Laitteiston suunnitellut tekn. Pentti Tarvainen oli kehittänyt mukana pyörineen hydraulisen kuormituslaitteen vääntömomentin säätelyä varten. Perusteellisesti testattu BTE oli vuosikymmenien ajan markkinoiden lujin ja paras napavälitysakselisto. Alunperin navoissa oli neljä planeettapyörää, mutta myöhemmin niitä optimoitui viisi. Itse hammaspyörät olivat ATAn ja SISUn valmistamia.
1975 valmistui myös huippunykaikainen Aichelin -lämpökäsittelylaitos Flemarin ja Pääskylänkadun kulmaan ja akselistotehdas kehitti robottiohjatun työstösolun akseliston osille. Mm. näillä toimilla poistuivat satunnaiset aiemmat laatuongelmat.
Viimeistään tällöin olisi silloista useampikin voinut tunnustaa, että autossa oli markkinoiden kestävimmät ja parhaat rungot, akselistot, nostotelit, vaihteistot (Fuller). Ja ohjaamokin oli toimiva, lämmin ja näkyvyyksiltään moitteeton. Ja moottorikin oli kelvollinen RR MkIII.
kuva 08.04.2018 14:07 Heikki Kannosto  
  Haloo, hätäkeskus, soitan Suolahdesta ja plup plup...
kuva 08.04.2018 13:47 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni määrättiin laittamaan "vetävän lenkki vedettävän koukkuun".
kuva 08.04.2018 12:35 Markus Räsänen  
  Tehnyt paluun Kouvola Lajitteluun tänään (8.4) junana 58750:a.
kuva 08.04.2018 11:29 Teemu Saukkonen  
  Videolla kuuluu alussa kun tehot putoavat, tosin asemalle on pikku alamäki. Kohtaushan olisi ollut Enossa, mutta 5308 jatkoi sieltä tänne. Olisi se saattanut myöhästyä yli puoli tuntia.
kuva 08.04.2018 11:23 Teemu Saukkonen  
  Minä arvelin että tämä ja 101? Paitsi että eihän Kouvolassa liene sorvia.
kuva 08.04.2018 11:14 Jari Välimaa  
  Lovipyörä ? ja mikähän veturi palaa Su iltana Kouvolaan VET 17202 :ssä ?
kuva 08.04.2018 10:12 Teemu Saukkonen  
  Tässä jos missä kiteytyy Ferdinand Porchen näkemys "muoto seuraa toimintoa". Eipä nykyään juuri aatetta esiinny, ehkä Dr18 on lähellä sitä (tai tätä Sisun muotoilua).
kuva 08.04.2018 10:08 Matti Lehtonen  
  Hyvinkäältä arkipäivinä 7 edestakaista, vaihdot Rajamäellä.

Matkahuollon haku löytää Hki - Kiljavan opiston th välille arkipäiviin noin 15 edestakaista vuoroa, joista 6 on suoria, matka-aika runsas tunti. Vaihdoissa suurin osa tapahtunee Klaukkalassa, pistokokeina myös Nurmijärvellä ja Rajamäellä. Viikonloppuisin supistetummin. Myös bilehiiret on huomioitu, la ja su aamuöisin klo 2:10 on vuoro, joka ajaa reittiä Keimola-Klaukkala-Nurmijärvi-Rajamäki-Kiljava-Röykkä.
kuva 08.04.2018 09:55 Teemu Saukkonen  
  No nytkö se 104 sitten tuleekin Joensuuhun? Täällähän on jo 101, liekö se sitten sökö kun ei liikkunut torstaina.
kuva 08.04.2018 09:37 Erkki Nuutio  
  M-sarjan Sisujen pääsuunnittelija oli veturinlämmittäjä evp, teknikko Joel Lauronen, joka työpiste sijaitsi Fleminginkatu 27:ssä olleessa suunnittelussa. Ohjaamosuunnittelu oli Karjaan tehtaalla 1960-luvulta lähtien, luonnollisesti koordinoituna Flemarin suunnittelun kanssa.
Protot ja kokeilu tehtiin Flemarin ja Aleksis Kivenkadun nurkkauksessa olleessa matalammassa rakennuksessa, jossa olin 72-79.
Kuten muutkin kuorma-autot, M-sarjan autot tehtiin Karjaalla (Hämeenlinnassa tehtiin ehkä pieni määrä työkuorman tasaamiseksi).

M-sarjan eräs vahvuus oli markkinoiden lujin, vääntöjäykkä Z-palkkirunko. Koska palkkien ylälaipat olivat ulospäin, mahtui moottori paremmin palkkien väliin, ja etuakselin kohdalla saattoivat palkit olla kapeammalla. Ne sallivat siten etupyörien kääntymisen noin 5 astetta enemmän kuin kilpailevissa merkeissä. Muitakin asennuksellisia ja huollollisia etuja seurasi näistä Rautaruukin Z-palkeista.
Niistä kuitenkin luovuttiin S-malliston yhteydessä.

Kaikkien moottorien kampiakselien etupään vääntövärähtely on hyvin voimakas vääntövärähtelyn vaimentimesta huolimatta. Toisaalta etupäästä joutuu normaalisti ottamaan kiilahihnojen avulla käytön tuulettimelle (tehontarve enimmillään 5...10 kW) ja ainakin laturille.
RR Eaglessa oli muistaakseni rinnakkain 4 hihnaa, ja 70-luvun alussa ei niitä saatu tarkasti pituussovitettuina. Käytön aikana hihnojen vetojänne on kireällä ja paluujänne löysemmällä. Kaikki kireys ei kuitenkaan saisi poistua paluujänteiltäkään, koska tällöin paluujänne alkaa lepattaa, eli värähdellä voimakaasti vääntövärähtelyn sitä voimistaessa.
Jos neljän hihnan sarjassa oli mm:n parin verran muita pidempi hihna, sen löysempi paluujänne pyrki heittämään itsensä ympäri urassaan kiilahihnapyörässä. Tätä esiintyi ja kun esiintyi, oli ryhdyttävä suurehkoon työhön vian poistamiseksi.
Ongelma poistui vasta kuin hihnoja saatiin pituussovitettuina ja mahdollisesti selistään toisiinsa yhdistettyinä.

Miksikö kampiakselin TAKApää ei juuri vääntövärähtele: Siksi kun vauhtipyörä estää sen. Jo kuutosmoottorin kampiakseli on pitkä ja vääntöveltto. Joka kammenpolvelle tulee vuorollaan lähes iskumainen vääntömomentti, jonka ylisuuruus keskimääräiseen vääntömomenttiin verrattuna saa kampiakelin etupään voimakkaaseen värähtelytilaan. Vaimennin sitä vähän vaimentaa, samoin hihnavälitykset.
kuva 08.04.2018 09:22 Jorma Rauhala  
  Tuleepa vaikutelma, että Pasilan alaratapiha ja Pasilan henkilöasema olisivat samalla tasolla...
Myös puuttuu vielä muutama virastotalo peittämästä asuintalojen ratapihanäkymää.
kuva 07.04.2018 23:49 Eljas Pölhö  
  Koska VR:n vetureiden ja vaunujen tyyppimerkinnöistä ja detaljeista ollaan tarkkoina, niin ehkä autokalustostakin voidaan veikkailla mallia. Vuonna 1978 VR hankki Sisulta 2-akselisia M-161CZT ja 3-akselisia M-162CZT kuorma-autoja, joista jälkimmäiset yhdessä 3-akselisen perävaunun kanssa kuljettivat kolme VR Ovelta ovelle -konttia. Kuvassa voisi olla M-162CZT. Jos tunnistan oikein, niin tässä oli RR Eagle Mark III-moottori (340 hv). VR:n M-161 mallissa taisi olla 320hv:n RR Eagle Mark II.

Tätä ohjaamon mallia löytyy myös Lokomon raskaista autonostureista ja Pohjois-Irlannissa valmistetuista Dennison-kuorma-autoista.
kuva 07.04.2018 23:39 Jouni Hytönen  
  Suolahdessa.
kuva 07.04.2018 23:15 Heikki Jalonen  
  Sisun hytin muotoilu oli "selkeälinjainen". Eivätkä sitä pahakseen panneet tekijätkään. Koppi kun syntyi leikkurilla, särmällä ja kantilla, pistehitsillä ja niitillä. Ilman yhtään ainutta syvävedettyä tai koriprässissä tehtyä osaa. Jotka olisivat olleet kalliita, niin koneiden kuin työkalujenkin puolesta.

Automiespiireissä kerrotaan montaakin tarinaa tästä M-Sisusta. Eräskin kertoo, kuinka suomalainen rahtari oli Ruotsissa kuorman viennissä. Terminaalilla tulivat naapurin Scania- ja Volvo-kuskit ihmettelemään ajokkia. Katselivat ja kyselivät. "Hieno peli. Oletko ihan itse tehnyt?" Saattoihan se tietysti olla, että svedusaföörien nauru hyytyi viimeistään seuraavassa jäisessä mäessä. Kun kaania rupesi pompottamaan ja volovo jöpöttämään...
kuva 07.04.2018 22:57 Heikki Jalonen  
  Auferstanden aus Ruinen.

Pahainen blimppi, pilaa muuten niin täydellisen tunnelman. Mainostaisi nyt edes "Pneumant" tai "Riesa" brändejä jotta pysyttäisiin horjumatta rintamassa...
kuva 07.04.2018 22:35 Jorma Toivonen  
  Vaiko junakohtaus https://vaunut.org/kuva/125782 ? Vai relevika...
kuva 07.04.2018 22:31 Jaakko Kyyrönen  
  http://www.tilannehuone.fi/tehtava.php?hash=dc5e5f7af684ce07ad1e0b084390b727
kuva 07.04.2018 21:55 Mikko Herpman  
  Voisi arvata toisen veturin menneen "vikatilaan" eli ei ota tehoja. Mitkä tuon voisi aiheuttaa, ylilämpö vaihteistossa tai pääkoneessa, joku automaation muu häiriö.. Paluujunan normaalikulku kertonee että jostain pienestä häiriöstä lienee ollut kyse.
kuva 07.04.2018 21:40 Kari Ranta-Ojala  
  Eikös oo se 2241 Hyvinkäällä, vai onko 2234hurusta miten paljon otettu tavaraa ennen sen romuttamista?
kuva 07.04.2018 19:54 Jukka Ahtiainen  
  Keuhkotautiparantolaan (jossa Keravan kauppala oli osakkaansa 53 vuotta ennen Sotea) matkustettiin lätällä. Eipä unohdu nekään matkat.
kuva 07.04.2018 17:56 Tuomo Kärkkäinen  
  OT. Kävin Kiljavan sairaalan sivuilla - löytyi tyylikäs funkkisrakennus (Jussi Paatela). Tuo mieleen Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan.
kuva 07.04.2018 17:50 Pasi Seppälä  
  Komeasti taipuu kiskokuorma kaarteessa. Viikko takaperin oli myös kulussa ja silloin kalpeammalla sudella.
kuva 07.04.2018 17:12 Heikki Jalonen  
  Näinhän se taitaa olla. Ihmisen pää on melko pieni, joten siihen mahtuu vain rajallisesti asioita...
kuva 07.04.2018 14:33 Mikko Herpman  
  Olisi ollut Tuulialle hommia, Hurussa varmasti olisi voima piisannut pukata auraa edellään.
kuva 07.04.2018 14:31 Tuukka Ryyppö  
  Ehkä tässä on avainsanana "paperille tulostava"? En tiedä, mutta vaikuttaa ihan mahdolliselta.
kuva 07.04.2018 14:27 Raimo Harju  
  Heikki, kiteytit kypäränkäytön osuvasti muutamaan sanaan, nykyään se taitaa olla toisinpäin.
kuva 07.04.2018 13:03 Heikki Kannosto  
  Olen Verkehrshausista samaa mieltä. Kuriositeetiksi kerrottakoon että se on ainoa paikka jossa olen käynyt suihkukoneessa - Swissairin Coronadossa loppukesällä 1983. (Toistaiseksi ainoan lentomatkani tein Helsingistä Joensuuhun tai toisinpäin kun olin niin pieni etten muista siitä yhtikäs mitään.)
kuva 07.04.2018 12:57 Heikki Kannosto  
  Kutakuinkin tällainen havaittiin kesällä 1979 Äänekoskella tai Suolahdella (-ssa?).
kuva 07.04.2018 12:55 Heikki Kannosto  
  1990-luvulla pääsi linja-autolla Hyvinkäältä suoraan Kiljavan sairaalalle - paluusuunnassa oli vaihdettava autoa Rajamäellä. Pitäneekö nykyisin käyttää taksia?
kuva 07.04.2018 06:20 Kari Haapakangas  
  Tuskin kumpaankaan on enää kummoisia julkisen liikenteen vuoroja tarjolla.
kuva 07.04.2018 01:59 Mika Koukkari  
  Tuliterä John Deere 2140 kyytissä! https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-1640-2140-sg2-1981-87/
kuva 06.04.2018 23:04 Heikki Piirainen  
  Saattaisi olla ”DB-Abnahme 5.78” eli kutakuinkin ”DB:n hyväksyntä”.
kuva 06.04.2018 22:59 Kari Suominen  
  Manner-Euroopassahan näiden kuutiotavaran kuljetukseen suunniteltujen Hbs -vaunujen liikennöimisalue oli rajoitettu, sillä vaunut oli rakennettu Saksan liittotasavallan (DB) rautateiden sallimaan korkeimpaan profiiliin. Vaunun mitoituksen vetäminen äärirajoille mahdollisti sen tilavuudeksi 130 m³.
kuva 06.04.2018 22:44 Veli-Matti Laitinen  
  Tk2 407 ja E 793 olivat lavastuksena mutta eivätköhänne ole nykyisin samalla paikalla näytteillä sillä kuulin/luin että Tk2 on museoalueella.
kuva 06.04.2018 22:31 Heikki Jalonen  
  Hienoa. Mutta, poimitaanpas kuvasta vielä kolmaskin kulkuneuvo: onkohan tuo rouvasmallinen polkupyörä Hopeasauma, Helkaman valmiste, erittäin kotimaista tuotantoa sekin? Ajalta, jolloin polkupyöräilijällä oli päässään useammin järki ja harvemmin kypärä. Ajalta, jolloin fillarilla ajaminen oli pääasiassa siirtymistä paikasta toiseen kävelyä kätevämmin. Pyörän merkin varma tunnistus on toki vaikea, jopa mahdottoman rajoilla. Mutta, onpahan vain niin arkkityypillinen esine ajankohdalle, vuodelle 1972.
kuva 06.04.2018 22:17 Pasi Seppälä  
  Ja Kouvola kuittaa kelin oikeaksi :)
kuva 06.04.2018 21:35 Olli Keski-Rahkonen  
  Vaunun tekstit ovat suomeksi ja saksaksi. Tuossa näkyy maalattuna kirjaimien SF alla: "Für VR-Verkehr zugelassen (?) - Hyväksytty VR-liikenteeseen". Viimeisen rivin tekstistä ei saa selvää muuta kuin aikaleiman 5.78. Voisiko siinä olla määräasemaväli?