|
|
08.04.2018 20:34 | Eljas Pölhö | ||
| Numero 4 kuuluu sarjaan Ds1, ei Bm1. | ||||
|
|
08.04.2018 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Kalevasta löytynyt kuva on mielenkiintoinen! | ||||
|
|
08.04.2018 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Alkuperäisestä kuvasta pystyy hyvin lukemaan valmistajan laatasta tekstin "American Locomotive Company". Schenectadystä ollaan kotoisin... | ||||
|
|
08.04.2018 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on Proto2000-malli ja se on kulkuominaisuuksiltaan aivan mainio. Veturi ryömii hitaimmillaan n. 1 mph nopeuksilla ja nopeimmillaankin se on esikuvanmukaisen hidas. Veturissa on painoa hyvin ja myös juoksupyörän päällä eli sekin pysyy hyvin raiteilla. Moottori on tulipesässä ja sieltä on veto vetopyörille. Vetokyky on myös hyvä, veturi vetää vaivatta 2,5% nousussa 15-vaunuisen tavarajunan. Paras ominaisuus on kuitenkin uskottavat äänet: malli puuskuttaa ylämäessä malletiksi tunnistettavalla tavalla, pillin ääni kuuluu naapuriin ja kellon kalkatus on kuin läheisestä Olarin kirkosta! | ||||
|
|
08.04.2018 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Harvinaisuus-syistä, jaetaan tänne vielä tiedonmurunen: Bm1 nro 4 kulki väliä Oulu-Raahe, näin ainakin 14.8.1930 Kaleva-lehdessä julkaistun kuvan mukaan. Määräasemakilpenä on "Oulu" eikä siis Raahesta lähin mahdollinen vaihtoasema Tuomioja. Vaunun kotipaikkamerkintä vaikuttaisi olevan "Ou". Valokuvakin löytyy, mutta koska en omista kuvan oikeuksia, tässä linkki Kalevan kuvakoosteeseen jossa kuva esiintyy: http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/lumikiitajan-kyydissa-60-luvulla-moottorit-koneet-ja-laitteet-ovat-innostaneet-oulun-seudulla/10671/4645957/ |
||||
|
|
08.04.2018 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lehmä nähnyt, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella...! | ||||
|
|
08.04.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten hiukan historiaa Rolls-Royce Eagle-moottoreista: Ensimmäisen kerran Eagle-nimellä kunnioitettiin nestejäähdytteistä, kansiventtiilein varustettua V-12-lentomoottoria vuonna 1915. Se tuli kuuluisaksi I maailmansodan pommikoneissa Short 184 ja Handley-Page 0/100. Ensimmäinen Eagle pyöri koepenkissä helmikuussa 1915, tuottaen 225 hp 1 600 kierr./min. Vieläkin kuuluisampi siitä tuli ensimmäisen Atlantin ylityksen yhteydessä kesäkuussa 1919 (Alcock ja Brown, Vickers Vimy- koneella). Tätä lentomoottoria valmistettiin yhdeksän versiota, kaikki nimellä Eagle. Viimeisin versio oli suunniteltu siviilikäyttöön, tehona 360 hp. Tilavuuden ollessa 20,32 litraa ja puristussuhteena 5,22:1. Seuraava versio oli RR Eagle mark XXII vuodelta 1944. Se oli nestejäähdytteinen H-24 luistiventtiilimoottori, edelleen lentokoneissa käytetty. Tilavuus oli 46 litraa, tehoa 3 200 hp, puristussuhteen ollessa 7:1. Ensilento tehtiin tällä, Englannin laivaston torpedohävittäjäkoneella Westland Wyvern 16.12.1946. Siinä oli vastakkainpyörivä kaksoispotkuri (contraprop). Tätä valmistettiin kolme versiota. Tätä edeltänyt Eagle oli Eagle XVI. Siitä luovuttiin Rolls-Royce Kestrelin hyväksi. Se oli ollut tyyppiä X-16, eli neljä nelisylinteristä lohkoa X:n muodossa pyörittämässä yhtä kampiakselia. Kestrelistä sitten tavallaan juohtui kuuluisa Merlin. Mainittakoon nyt samalla että Messerschmitt Bf109:n prototyyppi (D-IABI) lensi ensilentonsa juuri Kestrelillä ryyditettynä 28.5.1935. Eagle diesel sitten esiteltiin 1951, ns. C-range moottorina. Sitä sai 4-, 6- ja 8-sylinterisenä suorana kansiventtiilimoottorina. Ahdettuna se oli varustettu Rootin puhaltimella, myöskin pakokaasuturboahtimella sitä sai. Kasin teho oli 300 hp (vapaastihengittävänä?). Se oli suhteellisen nopeakäyntinen, 1 800 kierr./min, jolloin se oli ihanteellinen dieselhydraulisiin vetureihin. Suoran kuutosen sylinteritilavuus oli 12,17 litraa. Rautatiekäytössä sitä oli suht' runsaasti. Valmistus kesti 1970-luvulle saakka. Lunttasin Wikistä! |
||||
|
|
08.04.2018 19:39 | Pasi Utriainen | ||
| Edellä mainituista syistä M-sarja oli puutavara-autona suosittu. | ||||
|
|
08.04.2018 19:20 | Heikki Jalonen | ||
| Tasokasta on tuon mallin detaljointi: melkein näkee lukea tuon ALCOn valmistajanlaatan. Schenectady Works? | ||||
|
|
08.04.2018 19:14 | Heikki Jalonen | ||
| Z-4 on yhdyskone, kuten Malletit yleensäkin. Etummaiset sylinterit ovat matalapainesylintereitä, ja siksi tilavuudeltaan suurempia kuin taaemmat korkeapainesylinterit. Malli on korkealuokkainen ja detaljoitu. Putkistot, kuvut, Belpaire-tulipesä ja tietenkin kili-kali-kello. Amerikkalaiseen tapaan pronssiseosta ja kiiltävä. Valonheitin on jo puhdasta sähköaikakautta, olisiko se National-mallia? Miten muuten toimii ja kulkee tuo malliveturi, kulun tasaisuus ja hitaat nopeudet, pysyykö hyvin raiteilla? Onko veto "todellisissa" vetopyörissä vai tenderin pyörillä? |
||||
|
|
08.04.2018 19:06 | Heikki Jalonen | ||
| Monipuolinen Multia. Siellähän tehtiin vaikka mitä, vaikkapa kuuluja Multian Kempsuja. Jopa Yhdysvaltain vientiin asti... | ||||
|
|
08.04.2018 18:05 | Timo Arolainen | ||
| Tässä oikealla näkyy päätepuskin jonka läpi venäläinen säiliövaunu puski itsensä puhki kallioon 7.4. 2018. | ||||
|
|
08.04.2018 15:36 | Mikko Herpman | ||
| 104 hinaa 101 Kouvolaan tänään. | ||||
|
|
08.04.2018 14:25 | Erkki Nuutio | ||
| Kun M-sarja tuli 1970, oli taka-akselistona omavalmiste, jossa 2-nopeusperä. Se juuri kesti Leyland- tai RR MkI -moottoreilta Fuller-vaihteiston kautta hyvinkin ylikuormatulle taka-akselistolle syntyvän vääntömomentin. Silloisille puukuljetuksille oli säädetyt tilavuuspainot. Todelliset painot olivat niitä yleensä 20% (tai enemmänkin) suuremmat. Ja kaikki olivat pokkana hiljaa tai poistuivat markkinoilta maine menetettynä, rungot revenneinä ja puoliakselit ja jouset katkenneina. Kun moottorimomentit ja kuormitukset yhä suurentuivat, eikä puoliakseleita ollut mahdollista karkaista tehokkaasti yli 55...60 mm:n halkaisijaisina, oli pakko siirtyä napavälitteisiin taka-akselistoihin. Näiden pyörännavoissa olevilla planettavälityksissä kasvatettiin puoliakseleilta tullut vääntömomentti lopullisesti noin nelinkertaiseksi, pyörimisnopeuden vastaavasti pienentyessä. 1972 tuli Sisuun Kirkstall Forgelta (1600-luvun munkkien jälkeläisten paja) tällainen taka-akselisto BTO -nimellä - tyydyttävä vaan ei loistava. Vihdoin 1975 sen korvasi omavalmisteinen BTE . Se oli suurin SISUn kehityshanke 70-luvulla ja jatkojalostuneena sitä valmistetaan edelleen Hämeenlinnassa. Sitä oli testattu yli kaksi vuotta. Oli mm. neljästä akselistosta ja kulmavaihteista koottu ns. kehäajolaite, jossa koekäyttömoottori syötti vain hukkatehon verran kokonaistehon kiertäessä jatkuvasti akselistosta toiseen. Laitteiston suunnitellut tekn. Pentti Tarvainen oli kehittänyt mukana pyörineen hydraulisen kuormituslaitteen vääntömomentin säätelyä varten. Perusteellisesti testattu BTE oli vuosikymmenien ajan markkinoiden lujin ja paras napavälitysakselisto. Alunperin navoissa oli neljä planeettapyörää, mutta myöhemmin niitä optimoitui viisi. Itse hammaspyörät olivat ATAn ja SISUn valmistamia. 1975 valmistui myös huippunykaikainen Aichelin -lämpökäsittelylaitos Flemarin ja Pääskylänkadun kulmaan ja akselistotehdas kehitti robottiohjatun työstösolun akseliston osille. Mm. näillä toimilla poistuivat satunnaiset aiemmat laatuongelmat. Viimeistään tällöin olisi silloista useampikin voinut tunnustaa, että autossa oli markkinoiden kestävimmät ja parhaat rungot, akselistot, nostotelit, vaihteistot (Fuller). Ja ohjaamokin oli toimiva, lämmin ja näkyvyyksiltään moitteeton. Ja moottorikin oli kelvollinen RR MkIII. |
||||
|
|
08.04.2018 14:07 | Heikki Kannosto | ||
| Haloo, hätäkeskus, soitan Suolahdesta ja plup plup... | ||||
|
|
08.04.2018 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni määrättiin laittamaan "vetävän lenkki vedettävän koukkuun". | ||||
|
|
08.04.2018 12:35 | Markus Räsänen | ||
| Tehnyt paluun Kouvola Lajitteluun tänään (8.4) junana 58750:a. | ||||
|
|
08.04.2018 11:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Videolla kuuluu alussa kun tehot putoavat, tosin asemalle on pikku alamäki. Kohtaushan olisi ollut Enossa, mutta 5308 jatkoi sieltä tänne. Olisi se saattanut myöhästyä yli puoli tuntia. | ||||
|
|
08.04.2018 11:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Minä arvelin että tämä ja 101? Paitsi että eihän Kouvolassa liene sorvia. | ||||
|
|
08.04.2018 11:14 | Jari Välimaa | ||
| Lovipyörä ? ja mikähän veturi palaa Su iltana Kouvolaan VET 17202 :ssä ? | ||||
|
|
08.04.2018 10:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä jos missä kiteytyy Ferdinand Porchen näkemys "muoto seuraa toimintoa". Eipä nykyään juuri aatetta esiinny, ehkä Dr18 on lähellä sitä (tai tätä Sisun muotoilua). | ||||
|
|
08.04.2018 10:08 | Matti Lehtonen | ||
| Hyvinkäältä arkipäivinä 7 edestakaista, vaihdot Rajamäellä. Matkahuollon haku löytää Hki - Kiljavan opiston th välille arkipäiviin noin 15 edestakaista vuoroa, joista 6 on suoria, matka-aika runsas tunti. Vaihdoissa suurin osa tapahtunee Klaukkalassa, pistokokeina myös Nurmijärvellä ja Rajamäellä. Viikonloppuisin supistetummin. Myös bilehiiret on huomioitu, la ja su aamuöisin klo 2:10 on vuoro, joka ajaa reittiä Keimola-Klaukkala-Nurmijärvi-Rajamäki-Kiljava-Röykkä. |
||||
|
|
08.04.2018 09:55 | Teemu Saukkonen | ||
| No nytkö se 104 sitten tuleekin Joensuuhun? Täällähän on jo 101, liekö se sitten sökö kun ei liikkunut torstaina. | ||||
|
|
08.04.2018 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| M-sarjan Sisujen pääsuunnittelija oli veturinlämmittäjä evp, teknikko Joel Lauronen, joka työpiste sijaitsi Fleminginkatu 27:ssä olleessa suunnittelussa. Ohjaamosuunnittelu oli Karjaan tehtaalla 1960-luvulta lähtien, luonnollisesti koordinoituna Flemarin suunnittelun kanssa. Protot ja kokeilu tehtiin Flemarin ja Aleksis Kivenkadun nurkkauksessa olleessa matalammassa rakennuksessa, jossa olin 72-79. Kuten muutkin kuorma-autot, M-sarjan autot tehtiin Karjaalla (Hämeenlinnassa tehtiin ehkä pieni määrä työkuorman tasaamiseksi). M-sarjan eräs vahvuus oli markkinoiden lujin, vääntöjäykkä Z-palkkirunko. Koska palkkien ylälaipat olivat ulospäin, mahtui moottori paremmin palkkien väliin, ja etuakselin kohdalla saattoivat palkit olla kapeammalla. Ne sallivat siten etupyörien kääntymisen noin 5 astetta enemmän kuin kilpailevissa merkeissä. Muitakin asennuksellisia ja huollollisia etuja seurasi näistä Rautaruukin Z-palkeista. Niistä kuitenkin luovuttiin S-malliston yhteydessä. Kaikkien moottorien kampiakselien etupään vääntövärähtely on hyvin voimakas vääntövärähtelyn vaimentimesta huolimatta. Toisaalta etupäästä joutuu normaalisti ottamaan kiilahihnojen avulla käytön tuulettimelle (tehontarve enimmillään 5...10 kW) ja ainakin laturille. RR Eaglessa oli muistaakseni rinnakkain 4 hihnaa, ja 70-luvun alussa ei niitä saatu tarkasti pituussovitettuina. Käytön aikana hihnojen vetojänne on kireällä ja paluujänne löysemmällä. Kaikki kireys ei kuitenkaan saisi poistua paluujänteiltäkään, koska tällöin paluujänne alkaa lepattaa, eli värähdellä voimakaasti vääntövärähtelyn sitä voimistaessa. Jos neljän hihnan sarjassa oli mm:n parin verran muita pidempi hihna, sen löysempi paluujänne pyrki heittämään itsensä ympäri urassaan kiilahihnapyörässä. Tätä esiintyi ja kun esiintyi, oli ryhdyttävä suurehkoon työhön vian poistamiseksi. Ongelma poistui vasta kuin hihnoja saatiin pituussovitettuina ja mahdollisesti selistään toisiinsa yhdistettyinä. Miksikö kampiakselin TAKApää ei juuri vääntövärähtele: Siksi kun vauhtipyörä estää sen. Jo kuutosmoottorin kampiakseli on pitkä ja vääntöveltto. Joka kammenpolvelle tulee vuorollaan lähes iskumainen vääntömomentti, jonka ylisuuruus keskimääräiseen vääntömomenttiin verrattuna saa kampiakelin etupään voimakkaaseen värähtelytilaan. Vaimennin sitä vähän vaimentaa, samoin hihnavälitykset. |
||||
|
|
08.04.2018 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuleepa vaikutelma, että Pasilan alaratapiha ja Pasilan henkilöasema olisivat samalla tasolla... Myös puuttuu vielä muutama virastotalo peittämästä asuintalojen ratapihanäkymää. |
||||
|
|
07.04.2018 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Koska VR:n vetureiden ja vaunujen tyyppimerkinnöistä ja detaljeista ollaan tarkkoina, niin ehkä autokalustostakin voidaan veikkailla mallia. Vuonna 1978 VR hankki Sisulta 2-akselisia M-161CZT ja 3-akselisia M-162CZT kuorma-autoja, joista jälkimmäiset yhdessä 3-akselisen perävaunun kanssa kuljettivat kolme VR Ovelta ovelle -konttia. Kuvassa voisi olla M-162CZT. Jos tunnistan oikein, niin tässä oli RR Eagle Mark III-moottori (340 hv). VR:n M-161 mallissa taisi olla 320hv:n RR Eagle Mark II. Tätä ohjaamon mallia löytyy myös Lokomon raskaista autonostureista ja Pohjois-Irlannissa valmistetuista Dennison-kuorma-autoista. |
||||
|
|
07.04.2018 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa. | ||||
|
|
07.04.2018 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Sisun hytin muotoilu oli "selkeälinjainen". Eivätkä sitä pahakseen panneet tekijätkään. Koppi kun syntyi leikkurilla, särmällä ja kantilla, pistehitsillä ja niitillä. Ilman yhtään ainutta syvävedettyä tai koriprässissä tehtyä osaa. Jotka olisivat olleet kalliita, niin koneiden kuin työkalujenkin puolesta. Automiespiireissä kerrotaan montaakin tarinaa tästä M-Sisusta. Eräskin kertoo, kuinka suomalainen rahtari oli Ruotsissa kuorman viennissä. Terminaalilla tulivat naapurin Scania- ja Volvo-kuskit ihmettelemään ajokkia. Katselivat ja kyselivät. "Hieno peli. Oletko ihan itse tehnyt?" Saattoihan se tietysti olla, että svedusaföörien nauru hyytyi viimeistään seuraavassa jäisessä mäessä. Kun kaania rupesi pompottamaan ja volovo jöpöttämään... |
||||
|
|
07.04.2018 22:57 | Heikki Jalonen | ||
| Auferstanden aus Ruinen. Pahainen blimppi, pilaa muuten niin täydellisen tunnelman. Mainostaisi nyt edes "Pneumant" tai "Riesa" brändejä jotta pysyttäisiin horjumatta rintamassa... |
||||
|
|
07.04.2018 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Vaiko junakohtaus https://vaunut.org/kuva/125782 ? Vai relevika... | ||||
|
|
07.04.2018 22:31 | Jaakko Kyyrönen | ||
| http://www.tilannehuone.fi/tehtava.php?hash=dc5e5f7af684ce07ad1e0b084390b727 | ||||
|
|
07.04.2018 21:55 | Mikko Herpman | ||
| Voisi arvata toisen veturin menneen "vikatilaan" eli ei ota tehoja. Mitkä tuon voisi aiheuttaa, ylilämpö vaihteistossa tai pääkoneessa, joku automaation muu häiriö.. Paluujunan normaalikulku kertonee että jostain pienestä häiriöstä lienee ollut kyse. | ||||
|
|
07.04.2018 21:40 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Eikös oo se 2241 Hyvinkäällä, vai onko 2234hurusta miten paljon otettu tavaraa ennen sen romuttamista? | ||||
|
|
07.04.2018 19:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Keuhkotautiparantolaan (jossa Keravan kauppala oli osakkaansa 53 vuotta ennen Sotea) matkustettiin lätällä. Eipä unohdu nekään matkat. | ||||
|
|
07.04.2018 17:56 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Kävin Kiljavan sairaalan sivuilla - löytyi tyylikäs funkkisrakennus (Jussi Paatela). Tuo mieleen Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan. | ||||
|
|
07.04.2018 17:50 | Pasi Seppälä | ||
| Komeasti taipuu kiskokuorma kaarteessa. Viikko takaperin oli myös kulussa ja silloin kalpeammalla sudella. | ||||
|
|
07.04.2018 17:12 | Heikki Jalonen | ||
| Näinhän se taitaa olla. Ihmisen pää on melko pieni, joten siihen mahtuu vain rajallisesti asioita... | ||||
|
|
07.04.2018 14:33 | Mikko Herpman | ||
| Olisi ollut Tuulialle hommia, Hurussa varmasti olisi voima piisannut pukata auraa edellään. | ||||
|
|
07.04.2018 14:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ehkä tässä on avainsanana "paperille tulostava"? En tiedä, mutta vaikuttaa ihan mahdolliselta. | ||||
|
|
07.04.2018 14:27 | Raimo Harju | ||
| Heikki, kiteytit kypäränkäytön osuvasti muutamaan sanaan, nykyään se taitaa olla toisinpäin. | ||||
|
|
07.04.2018 13:03 | Heikki Kannosto | ||
| Olen Verkehrshausista samaa mieltä. Kuriositeetiksi kerrottakoon että se on ainoa paikka jossa olen käynyt suihkukoneessa - Swissairin Coronadossa loppukesällä 1983. (Toistaiseksi ainoan lentomatkani tein Helsingistä Joensuuhun tai toisinpäin kun olin niin pieni etten muista siitä yhtikäs mitään.) | ||||
|
|
07.04.2018 12:57 | Heikki Kannosto | ||
| Kutakuinkin tällainen havaittiin kesällä 1979 Äänekoskella tai Suolahdella (-ssa?). | ||||
|
|
07.04.2018 12:55 | Heikki Kannosto | ||
| 1990-luvulla pääsi linja-autolla Hyvinkäältä suoraan Kiljavan sairaalalle - paluusuunnassa oli vaihdettava autoa Rajamäellä. Pitäneekö nykyisin käyttää taksia? | ||||
|
|
07.04.2018 06:20 | Kari Haapakangas | ||
| Tuskin kumpaankaan on enää kummoisia julkisen liikenteen vuoroja tarjolla. | ||||
|
|
07.04.2018 01:59 | Mika Koukkari | ||
| Tuliterä John Deere 2140 kyytissä! https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-1640-2140-sg2-1981-87/ | ||||
|
|
06.04.2018 23:04 | Heikki Piirainen | ||
| Saattaisi olla ”DB-Abnahme 5.78” eli kutakuinkin ”DB:n hyväksyntä”. | ||||
|
|
06.04.2018 22:59 | Kari Suominen | ||
| Manner-Euroopassahan näiden kuutiotavaran kuljetukseen suunniteltujen Hbs -vaunujen liikennöimisalue oli rajoitettu, sillä vaunut oli rakennettu Saksan liittotasavallan (DB) rautateiden sallimaan korkeimpaan profiiliin. Vaunun mitoituksen vetäminen äärirajoille mahdollisti sen tilavuudeksi 130 m³. | ||||
|
|
06.04.2018 22:44 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tk2 407 ja E 793 olivat lavastuksena mutta eivätköhänne ole nykyisin samalla paikalla näytteillä sillä kuulin/luin että Tk2 on museoalueella. | ||||
|
|
06.04.2018 22:31 | Heikki Jalonen | ||
| Hienoa. Mutta, poimitaanpas kuvasta vielä kolmaskin kulkuneuvo: onkohan tuo rouvasmallinen polkupyörä Hopeasauma, Helkaman valmiste, erittäin kotimaista tuotantoa sekin? Ajalta, jolloin polkupyöräilijällä oli päässään useammin järki ja harvemmin kypärä. Ajalta, jolloin fillarilla ajaminen oli pääasiassa siirtymistä paikasta toiseen kävelyä kätevämmin. Pyörän merkin varma tunnistus on toki vaikea, jopa mahdottoman rajoilla. Mutta, onpahan vain niin arkkityypillinen esine ajankohdalle, vuodelle 1972. | ||||
|
|
06.04.2018 22:17 | Pasi Seppälä | ||
| Ja Kouvola kuittaa kelin oikeaksi :) | ||||
|
|
06.04.2018 21:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunun tekstit ovat suomeksi ja saksaksi. Tuossa näkyy maalattuna kirjaimien SF alla: "Für VR-Verkehr zugelassen (?) - Hyväksytty VR-liikenteeseen". Viimeisen rivin tekstistä ei saa selvää muuta kuin aikaleiman 5.78. Voisiko siinä olla määräasemaväli? | ||||