Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.03.2018 18:04 Ossi Rosten  
  Löytyiskö karttalinkiä tälle?
kuva 25.03.2018 15:23 Kurt Ristniemi  
  Löysinkin vastauksen tuohon autonomian ajan kolmikielisten tupakoitsijoille-kylttien pohjaväri -kysymykseeni. Siis että oliko kyltin pohjaväri punainen.
Vastaus: ei ollut ja oli.
kuva 25.03.2018 14:27 Pave Saarinen  
  Hugon ja veljensä tiet yhdistyvät usein. Suomalaisten vanhoja rautatiekuvia Aasiasta on todella vähän. Mitähän löytyisi Mannerheimin Aasian kuvista? En ole päässyt vielä tämän arkiston lähteille. Mannerheim oli koulutettu hyväksi valokuvaajaksi, jälki oli todella laadukasta.

Arkistolähteiden mukaan:

Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1032/0
kuva 25.03.2018 13:47 Pave Saarinen  
  Tällainenkin tieto on olemassa

Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1032/0
kuva 25.03.2018 13:40 Pave Saarinen  
  Lisää Simbergistä:
Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1032/0
kuva 25.03.2018 12:37 Henrik Hietala  
  Liikenneviraston timelapse-video sillan rakentamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=vp2Nu-CdL68
kuva 25.03.2018 10:12 Ari Palin  
  Tämä onkin mielenkiintoinen kuva. Näyttäisi siltä, että laiturikatosten rakentamisen lisäksi myös raiteita on siirretty lännemmäksi. Vasemmalla oleva raide lienee rantaradan vanha eteläinen ja uusi pohjoinen raide ja katoksen taakse on rakenteilla uusi eteläinen raide.
kuva 25.03.2018 09:46 Kurt Ristniemi  
  Joudun tässä käyttämään vuoden 1931 numerouudistuksen vaununumeroita, kun en tähän hätään muutakaan löydä.

Etummaista boggivaunua ei voi määritellä Ei-vaunuksi pelkän ikkunajaon perusteella. DEi -vaunuissa 2528-2547 ja 2550-2589 oli samanlainen tasainen ikkunajako kuin Ei-vaunuissa ja yhtä monta ikkunaa. Nuo DEi-vaunut olivat kuitenkin selvästi pitempiä kuin samannäköiset Ei:t: puskinten yli 20 800 mm vs. 18 680 mm.

Etummainen vaunu on selvästi lyhyempi kuin avosiltainen lanterniinivaunu. 9-ikkunaisten lanterniini-Ei-vaunujen pituus oli 18 680 mm, mutta mikä lie ollut tämän 11-ikkunaisen pituus? Joka tapauksessa pituuden perusteella etummainen vaunu saattaa ollakin Ei. Paitsi jos tuo pitkä lanterniinivaunu on 22-metrinen!

Mutta kumpikaan vaunu ei ole E, sillä boggivaunujen litteraan lisättin 'i' vuonna 1919.

11-ikkunainen avosiltainen lanterniini-Ei nro 22012 on FB-ryhmässä 'Tampere vanhoissa kuvissa':
https://www.facebook.com/groups/469762399817675/permalink/1075212572605985/
kuva 25.03.2018 09:43 Ari Palin  
  Kaikeksi onneksi Porvoon ohikulkutie rakennettiin jo tuolloin eikä kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun Porvoon radan vakinainen liikenne oli loppumassa. Museorataa varten ratalinjan siirtoa ei varmaankaan olisi tehty, jolloin rata päättyisi nyt ohikulkutien penkkaan.
kuva 25.03.2018 09:38 Ari Palin  
  Minullekin tämä ratalinjan siirto on täysin uusi tieto. Olen myös ihmetellyt kyseistä sepelöityä pätkää, kun rata on muuten kokonaisuudessaan sorapenkalla. Tämän tiedon myötä onkin mielenkiintoista, miksi juuri kyseisellä osuudella on jäljellä pätkä vanhaa viestilinjaa. Onko se siirretty sinne vanhalta ratalinjalta vai rakennettu vasta radan museoinnin jälkeen rekvisiitaksi? Tuskinpa 1970-luvun lopulla on enää asennettu uutta perinteisen mallin mukaista avojohtolinjaa.
kuva 24.03.2018 23:35 Petri Sallinen  
  Tuttu kuva tuo isompi. Junassa on postiosastolla varustettu kolmiakselinen F. Postiosasto on liukuoven vasemmalla puolella olevan ikkunan kohdalla, ennen kattokoroketta. Postiosasto näkyy vaunun sisäpiirroksessa. Moni on ollut näkevinään kuvassa postiosaston kohdalla muuta väritystä vaaleamman kaistaleen, jonka on aavisteltu olleen postinkeltaiseksi maalattu. En osaa sanoa, onko näin.
kuva 24.03.2018 22:56  
  Teemu; Eikös se ole pikemminkin nimeltään "Maantuote"?
kuva 24.03.2018 22:32  
  Uusi maalipinta saatu ja veturi siirtynyt Tampereelle: https://julia.dy.fi/timetables?s=11869&d=24.3.2018
kuva 24.03.2018 21:25 Juhani Pirttilahti  
  Aaaahaahahahahaa. Kiviä Kiinaan ja takaisin :DDDD
kuva 24.03.2018 21:03 Heikki Jalonen  
  Baldwinin konepumpussa männän käyttö on suoraan tietenkin suoraan ristikappaleelta. Baldwinin tasoinen valmistaja tuskin on poikennut jo hyväksi havaitsemastaan normaalirakenteesta, joka heillä oli jo (vuonna 1873) ollut käytössä nelisenkymmentä vuotta. Erikoisrakenteita jonnekin Finlandian Suuriruhtinaanmaahan, maailman ääriin, pariin hassuun veturiin; ei varmasti.

Niin tai näin, eipä käy kateeksi niitä veturimiehiä, jotka joutuivat taistelemaan näillä paljasputkisilla koneilla pakkaskeleissä. Joka ikinen putki ja laite oli paljaana ja jäätymiselle alttiina. Millähän kaikilla kikoilla he pitivät putket auki ja veden liikkeellä? Ja huolehtivat pumpuista, jotka olisivat särkyneet miljooniksi murusiksi jos liikkeelle olisi yritetty lähteä pumpun jäädyttyä.
kuva 24.03.2018 20:56 Simo Toikkanen  
  Itä-Hämeen sivuilla on toinenkin kuva tapahtumasta. Oikeanpuoleinen vaunu lienee sen kuvan perusteella D-sarjaa päätellen siitä, että tuplaikkunaryhmien keskinäinen etäisyys vaikuttaa olevan sama kummassakin päässä vaunua. Kolme seuraavaa vaunua näyttäisivät olevan F, Ge ja luultavasti neliakselinen lanterniinikattoinen P-vaunu. Päivämääräksi esitetään 28.3.1917. https://www.itahame.fi/Uutiset/art2355155
kuva 24.03.2018 19:23 Heikki Jalonen  
  Näyttäisi, että tässä veturissa oli alkujaan erittäin amerikkalainen (aikakaudelta noin ennen vuotta 1880) ominaispiirre: kattilaveden syöttö näyttäisi (ensisijaisesti) olevan konepumpuilla.

Itse pumppu on tuo pystyasennossa oleva putkimainen laite välittömästi etummaisen vetopyörän etupuolella. Näyttäisi siltä, että tässä veturissa pumpun männän käyttö on otettu luistin väliakselilta. Menovesiletkut veturin ja tenderin välissä näkyvät hyvin, samoin tämän puolen putkitus. On ilmestä, että vasemmalla puolella on tämän puolen laitteen peilikuva.

Myös alkukantaiset imurit (ns. Giffardin imuri) olivat pystymallisia, mutta ne oli sijoitettu hytin lattian läpi, tulipesän takapuolelle. Siten, tässä tuskin on kyse sellaisesta. Sen sijaan, vetopyörien välissä saattaisi näkyä vaakamallinen yksinkertainen imuri, ainakin putkitus sellaiseen viittaisi.

On kovin harmillista, että emme voi enää tutkia näitä seikkoja tarkemmin näiden vetureiden osalta.

Ai miksikö konepumpusta muuten hankkiuduttiin eroon pian, kun parempia systeemeitä tuli saataville? Hankalaa oli kattilan hoito jos veturissa oli pelkät konepumput: vedensyöttö kattilaan toimi VAIN JA AINOASTAAN veturin liikkuessa. Huonomuistiset kuljettajat ja lämmittäjät (siis sellaiset, jotka ennen lähestyvää pysähdystä eivät muistaneet tarkastaa lasia) karsiutuivat ammatista nopeasti, suorastaan räjähtävän nopeasti...

Amerikassa oltiin silti pitkään kiinni konepumpuissa ja täysin ilman imureita. Ehkäpä sikäläiset huonot (alkaliset ja kuohuvat) ja monilla seuduilla valmiiksi lämpimät vedet ja toiminta usein korkealla merenpinnasta olivat liian hankalia asioita alkeellisimmille imureille? Vasta imureiden rakenteiden kehitys sai epäluuloiset amerikkalaiset tekniset johtajat innostumaan asiasta, noin vuodesta 1880 eteenpäin.
kuva 24.03.2018 16:44 Petri Sallinen  
  Lanterniinikattoinen vaunu on mitä ilmeisimmin Ei-sarjan vaunu. Arkistostani löytyy konepajapiirustus 11-ikkunaisesta vaunusta, jossa vaunulle on annettu numero 2828. Vaunun piirustukseen ei ole piirretty koristeellisia sivuportteja, vaan pelkkä avonainen kehikko. Kuvasta on vaikea sanoa, minkälaiset portit vaunussa on vai ovatko portit jäänet auki.

Uudemman korimallin Ei voisi olla sarjaa 2844-2890, eli yksi ensimmäisistä valmistusarjoista, jolloin vaunussa oli suorat eteiset ja A3-telit. Toinen vaihtoehto voisi olla Ei 2891-2905, jolloin vaunussa on vinot eteiset ja A7-telit.
kuva 24.03.2018 16:15 Esa J. Rintamäki  
  Minä taas menisin sanomaan noiden molempien pitkien vaunujen olevan kolmannen luokan Ei- ja E-vaunuja. E-vaunun kohdalla 11 ikkunaa täsmäisi niinkin "pielaveteläiseen" lähteeseen kuin Mikko Alameren Eisenbahnen in Finnland sivun 187 vasemmanpuoleisimpaan pohjapiirrokseen (lienee lähtöisin mustasta kirjasta?). Siiinä on - hups heijaa - 11 ikkunaa (joista 2 kuuluu WC:hen) per sivuseinä. Edellisen sivun sivukuvanto on taas ihan jostain muusta vaunusta...

En usko tuon uudemman vaunun olevan DEi, jossa taasen toisen pään ikkunat olisivat harvemmassa kuin III lk osastossa.

Veturin jälkeen oleva vaunu muistuttaa mielestäni numeroryhmän 30'111 - 30'115 Ge-vaunua, vuodelta 1924. Sen sivuovessa ei näytä olevan ikkunoita. Ks. Valtionrautatiet 1912 - 1937 sivuilta 490 - 491 (kuva 389).

Mitä veturiin tulee, niin tenderin akseliväli näyttää korreloivan suhteessa pitkien vaunujen telien akseliväliin?
kuva 24.03.2018 15:25 Kurt Ristniemi  
  'Saari' tai 'Saarinen', onko noilla nyt mitään käytännön eroa?
Olisikin aika erikoista, jos SVR:n kuvitetussa historiikissa ei olisi käytetty SVR:n kuva-arkiston kuvia. Kuten sanoin: "samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa". Mutta jos haluaa etsiä ja luetella kaikki julkaisut, joissa niitä on käytetty, niin onhan sekin eräänlaista tutkimusta.

A4:stä on hienoja kuvia mm. 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa. Ja yksi niistä kuvista löytyy jopa netistäkin: http://www.wikiwand.com/en/Baldwin_Locomotive_Works
Ja nyt jopa täältä vorgistakin: https://vaunut.org/kuva/125593
kuva 24.03.2018 14:10 Pave Saarinen  
  Pitää tietysti sanoa "Airaksen", siitä on lyhyt matka "Airaksiseen"! Vai onko se "Airaan"? Samat ns. "laadukkaammat" kuvat löytyvät myös SVR historiasta 1862-1912. A-nelosesta en ole nähnyt parempaakaan kuin tässä historiassa.
kuva 24.03.2018 10:18 Kurt Ristniemi  
  Jatkoin vaunujen tunnistamista. Nyt tuon uudemman matkustajavaunun osalta: 9 ei-terveysikkunaa + päätyosastojen ja eteisten ikkunat antaa muutamia vaihtoehtoja, joista yksi on yhdistetty II&III lk (DEi) vaunu, ja muutama III lk (Ei) vaunu.

Vuoden 1928 tammikuun Turistin mukaan Kuopion-Iisalmen postijunassa nro 25 oli sekä II lk että III lk paikkoja. (s. 24, aikataulu 28). Sillä perusteella uskallan arvella vaunun olevan yhdistetty II & III lk vaunu (DEi).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961123?page=34

Toivottavasti muut jatkavat veturin tunnistamista.
Mutta mikä onkaan postijunan junatyyppi?
kuva 24.03.2018 10:08 Teemu Saukkonen  
  Eihän vain näissä ole katukiviä jotka on käytetty Kiinassa? Silloin ylimääräinen satojen kilometrien kierto ei tuntuisi missään. Karjalaisessa oli artikkeli joka vähuntäänkin pistää ihmettelemään sitä ekoaatetta, lehdessä oli että kivet kuskataan konteissa. https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/177023-osa-joensuun-torikivista-tyostetaan-kiinassa-vaikka-louhitaan-suomesta
kuva 24.03.2018 09:51 Kurt Ristniemi  
  Tiernapoikain sanoin: En ole millään viekkaudella enkä vääryydellä tullut teidän huoneeseenne laulamaan siitä, että "Airaksisen" kirja oli minulle tyystin tuntematon. Ja Googlekin, joka yleensä on aika näppärä hoksaamaan, veti sen suhteen vesiperän.

Mutta kun Eljas ohjasi minut oikealle raiteelle, ei minun tarvinnut kaukaa sitä kirjaa hakea. Se on viimeiset 7 vuotta nököttänyt kirjahyllyssäni muiden veturikirjojen joukossa.

Ja todellakin: kirjassa on samoja kuvia (kuin 22.3.2018 lisäämäni veturikuvat). Ja tosiaan "hieman laadukkaampina" kuin vuoden 1925 aikakauslehtipainotekniikalla painetut Veturimieslehden kuvat. Ja varsinkin tämän A1 1:n kohdalla laatuero on suorastaan merkittävä.

On tietenkin luonnollista, että samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa. Ne ovat epäilemättä SVR:n kuva-arkiston kuvia, ja siten kaikkien tarvitsijoiden käyttämiä. En jaksanut selvittää, ovatko ne jo Rautatiemuseon pikkiriikkisissä Finna-kuvissa, vai eivät. Vai olisiko kenties niin, että ainakin osa niistä tuhoutui sodan aikana pommituksissa, jotka aiheuttivat museolle vahinkoa? Siinä tapauksessa kuvat ovatkin olemassa enää kirjojen ja lehtien (painetuilla ja digitoiduilla) sivuilla. Ja vorgissa.
kuva 24.03.2018 09:16 Jari Välimaa  
  juu, tämä on ns. raakamaketti.
kuva 24.03.2018 09:15 Jari Välimaa  
  Yhteiskäyttöpylvääseen tulee katuvalot, ajolankaripustus ja valoviikkojen kuviot. Alkuperäinen pylväs on tietysti ollut rollikkapylväs, jota on kierretty kehitystyössä.
kuva 24.03.2018 00:38 Niila Heikkilä  
  Jotenkin tämä sopii vanhaan kaupunkikuvaan paremmin kuin esim. pyöreä umpinainen pylväs.
kuva 23.03.2018 21:59 Kari Suominen  
  Kuten tunnettua, Eikt-vaunujahan muutettiin Rbkt-vaunuiksi ja ainakin yhdessä niistä, vaunussa nro 26902, on ollut wc-tiloissa pitkä urinaali wc istuimen asemesta https://vaunut.org/kuva/66070.
kuva 23.03.2018 21:03 Simo Virtanen  
  Taitaa Tampereen kiskoliikenteessä tapahtua juuri nyt eniten koko maassa. Kehitys kehittyy - ja hyvä niin!
kuva 23.03.2018 19:57 Kurt Ristniemi  
  No Porihan se varmaan onkin. Ihmettelin todella noita omia löydöksiäni. Kas kun en Poria siinä hahmottanut.
Mutta ei kuvalöydös minun ole, vaan Petrin. Minä vain jatkoin askelen pitemmälle, eli tuohon isoon kuvaan. Petriä siitä kuvasta on kiittäminen.
kuva 23.03.2018 19:51 Heikki Jalonen  
  Tuskin kalustoa aivan pienimmille laiturivaihteille sentään kotipaikoitettiin... Voisiko kotivarikko olla Pri=Pori?

Kiitos Kurt oivallisesta kuvasta tuolla linkin takana. Nämä motit ovat niin unohdettu luku Suomen kiskoliikenteessä, mukava saada tilanteeseen korjausta.

NAG-bensiinimoottori oli hyvin vakava valinta voimanlähteeksi. NAG ja myöhemmin Büssing-NAG olivat joukkoliikenteen voimatekijöitä 1920...30 luvuilla. Vaikkapa Berliinissä, jossa firman 100-paikkaisilla 2-kerrosbusseilla oli näkyvä asema. Niitä lienee ollut liikenteessä sata- ellei tuhatluvussa olevissa määrissä.
kuva 23.03.2018 18:43 Santeri Taskinen  
  Mallia kutsutaan joissakin yhteyksissä "maketiksi".
kuva 23.03.2018 18:41 Santeri Taskinen  
  Kiva kuva! Tuohon tulee ilmeisesti kiinni sähköratakaapelit, valot ja telineet valoviikkoja varten? Taustalla näkyy rakennuksen seinässä vanha teksti "Helsingin osakepankki".
kuva 23.03.2018 18:23 Esa J. Rintamäki  
  Ennen Rkt-ravintolaa oli P41/P42:ssa Eikt.
kuva 23.03.2018 17:30 Simo Virtanen  
  Tuolla viisiin voisi kattaa koko radan, niin ei olisi lumiongelmia eikä lehtikelejä.
kuva 23.03.2018 17:11 Kurt Ristniemi  
  Ja skarpimpana. Vaihdoinkin sen SK:n sumean kuvan tilalle tämän YLEn skarpin kuvan, mutta mustavalkoisena. Kiitos linkistä!

Nyt näkee vaunun nurkkalistan, ikkunan puitteet, ylikäytävän 'häkin' ja yleensä kaiken paljon paremmin. Jopa sen, missä kaasuputkien kiinnittimet ovat. Ja senkin, että signaalinuora onkin köyttä. 2- vai 3-lyötyä, sen voinee joku köysiä tunteva kenties kertoa.
kuva 23.03.2018 17:04 Kurt Ristniemi  
  Hieno löytö. Kotipaikkamerkintä melkein näkyy täyskokoisesta kuvasta: Prl Parola, Prt Pirttipohja...?
https://3.bp.blogspot.com/-K4YIn4Ers0U/WMfHFlFrQxI/AAAAAAAACMU/kbUn9hIJb-8uXPfqIjGZEqcatPm34qfNACLcB/s1600/Moottoriv%2BKok%2Basemalla.jpg
kuva 23.03.2018 16:35 Joonas Viita  
  Sama kuva vähän isompana. https://images.cdn.yle.fi/image/upload/13-3-9553684.jpg
Artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-9552967
kuva 23.03.2018 16:25 Petri Sallinen  
  Tuolta löytyy Bm1 Kokkolan asemalla. Hyvä kuva — ja on siellä muutakin kivaa. Kuka saa tolkkua motin kotipaikkamerkinnästä, eli mikä mahtaa olla vaunun kotipaikka?
http://rautatiekuvia.blogspot.fi/2017/03/blog-post_8.html
kuva 23.03.2018 15:51 Kurt Ristniemi  
  Minä kun en vetureiden päälle niin hirveästi ymmärrä, niin yritin tunnistaa noita omaan harrastuspiiriini kuuluvia vanhoja vaunuja. Vaan eihän siitäkään sen kummempaa tullut. En löydä vasemmanpuoleiselle avosiltaiselle boggievaunulle varmistusta. Missään käytössäni olevassa kuvastossa ei ole vaunua, jossa on 11 ikkunaa tasaisin välein. Mutta juuri tuon ikkunajaon perusteella oletan vaunun olevan III lk vaunu (Ei). Paremman väen vaunuissa kun ikkunoita oli kaksi kutakin penkkiväliä kohden.
Vuonna 1928 moisen III lk vaunun littera oli jo Ei.
Ja tuo alunperin konduktöörivaunuksi väittämäni vaunu taitaa sittenkin olla matkatavaravaunu.
kuva 23.03.2018 15:05 Eljas Pölhö  
  Seuraavaksi kannattaa mitata hiekkakuvun etäisyys piipusta ja toiseen suuntaan höyrykuvusta eli sen suhteellinen sijainti kahden muun mittapisteen välissä. Sen jälkeen em. kirjasta voi verrata tulosta sarjoihin G1, G2, G8, G9 ja H6. Tämä voi auttaa tunnistuksessa (G8 nyt putoaa pois muutoinkin).

Kuopio sai joulukuussa 1928 ensimmäiset K5:t (847-849) siirrossa Tampereelta, mutta kattilan päällysrakenteiden vertailu viimeistään pudottaa myös sen sarjan ehdokkuuden.
kuva 23.03.2018 13:49 Kari Suominen  
  Armeijassa ei pyydellä anteeksi, siellä korjataan. Siispä minäkin korjaan : Ensimmäinen tuotantoerä 1975-76 käsitti siis 20 vaunua, ei 19 kuten pikaisen päässälaskutoimituksen jälkeen olen näköjään kirjannut.
kuva 23.03.2018 13:32 Juhana Nordlund  
  Rkt:itä oli tosiaan 1970-luvun loppuvuosina ensimmäisen tuotantoerän verran eli 20 kpl. Niitä siis riitti noin kahteenkymmeneen pikajunarunkoon. EP:issä oli pääsääntöisesti Rt. Porkkanoissa oli oma kärrymyyntinsä. Lopuissa pikajunissa oli Eikt (saattoipa jossain kulkea ravintolapalvelutonkin pikajuna, yleisiä ne eivät taineet olla).

Osa Rkt:istä oli sijoitettu ehkä vähän "yllättäville" rataosille joinakin aikataulukausina, vaikka niitä ei ollut tuon enempää. Eräässä vaiheessa Porin pikajunaparissa P 145 / 146 oli Rkt, kun se hieman myöhemmin sitten kuitenkin korvattiin Eikt:llä, kunnes 1982 Rkt tuli takaisin. Rantaradalla kulki ainakin yksi Rkt:llinen pikajunarunko (lähtö Hki:stä klo 16:02).
kuva 23.03.2018 13:20 Kari Suominen  
  Jos kuva on vuodelta 1977, niin siihen mennessä Rkt -vaunuja oli ehtinyt valmistua jo kaikkiaan 19 kpl (nrot 23801-23820) Vaunut valmistettiin vuosina 1975-76, jonka jälkeen Rkt-vaunujen tuotannossa oli kuuden vuoden tauko.

Vuonna 1982 valmistuivat nrot 23821-23830, joiden jälkeen tuotannossa oli jälleen taukoa.

Vuonna 1986 valmistettiin nrot 23831-23840, jotka jäivätkin sitten viimeisiksi vanhan sukupolven vaunuiksi ennen IC-vaunujen tuloa.
kuva 23.03.2018 11:26 Jimi Lappalainen  
  Todella hieno kuva.
kuva 23.03.2018 11:14 Tapio Nikula  
  Mittasin yllä olevasta kuvasta veturin (kattilan nokasta hytin takaseinään) ja tenderin pituuksien suhteen. Tulos 1,7. Pölhö/Honkasen kirjan sivulta 199 G12:n vastaava suhde on 1,8. Ko. kirjan sivun 225 yläkuvassa H6:lle mitattu arvo on 2,3. Ero on niin suuri (vaikka huomioidaan mittavirhe), että veikkaan siis, että kuvassa on lyhytenderinen G.
kuva 23.03.2018 09:19 Seppo Rahja  
  Olenkin ihmetellyt miksei Motista ole kuvia vorgissa. Tällainen ajeli 50-luvulla Orivesi-Jämsä väliä ja monesti sai sen kyytiä kun Oulusta käytiin Jämsässä junalla. Paikallisille tämä oli Motti.
kuva 23.03.2018 08:45 Jouni Hytönen  
  Mielenkiintoista, Rkt ravintolana. Kuvittelisi, että ne olisivat olleet tuohon aikaan paraatitehtävissä eivätkä jossain Haapamäen kautta kulkevissa junissa. :) 10 vuotta myöhemmin P 41/42:n ravintolana oli aina Eikt, eikä sekään enää Haapamäen korkeuksilla ollut auki. 80-luvun lopulla vaunukierron erikoisuus oli hetken aikaa Jyväskylä-Helsinki-sunnuntaijunan P 98 Rkt-vaunun tuominen lauantain H 560:ssä. Olisiko se sitten saatu Vaasan perjantaijunasta vai miten nuo vaunut oikein kiersivät. :)
kuva 23.03.2018 07:59 Kurt Ristniemi  
  Kun tätä valokuvaa katselee hieman tarkemmin, alkaa näkyä mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka paljastavat, että kyse ei ole edes replikasta, vaan juhlaelokuvaa varten modatusta suurinpiirtein-sinnepäin-näennäismallista: Vaunun toisessa päädyssä on vaununsilta, jota alkuperäisessä ei-läpikuljettavassa vaunussa ei tietenkään ollut; vaunun seinien alaosat ovat kaareutuvat, kun alkuperäisessä oli suorat seinät; ikkunoiden yllä olevat tuuletusritilät on asennettu umpinaisen seinän päälle; seinät on rakennettu pystylaudoituksesta, kun alkuperäisessä oli raamit, joiden välissä paneelit; päätyseinässä on yksi pystylista liikaa...
Vaunu vaikuttaa olevan jostakin hylätystä luokkavaunusta (ei 1860-luvun) muokattu näennäismalli. Tai feikki, kuten muudan asioista hyvin perillä oleva tässä taannoin sanoi.
kuva 23.03.2018 00:54 Eljas Pölhö  
  Lisäsin sen kuvan Bm1:stä, joka oli kirjassa "Suomen veturit, osa 2", niin sitten on täälläkin se kuva. https://vaunut.org/kuva/125583
kuva 23.03.2018 00:29 Jorma Toivonen  
  Huopalahti on ollut "paha paikka" myöhemminkin https://vaunut.org/kuva/5107 , https://vaunut.org/kuva/5110