|
|
23.03.2018 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Huopalahti on ollut "paha paikka" myöhemminkin https://vaunut.org/kuva/5107 , https://vaunut.org/kuva/5110 | ||||
|
|
23.03.2018 00:19 | Eljas Pölhö | ||
| Se on Airas, kirjoitit ehkä nimen väärin, kyllä niitä on useita myynnissä eri antikvaareissa. Väinö V. Airas: Höyryveturit - oppikirja veturihenkilökuntaa varten. Painettu 1922. |
||||
|
|
22.03.2018 22:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Gapin esteetön ylitys suoritetaan erityisesti tarkoitukseen suunnitellulla rampilla, joita pitäisi olla jokaisella asemalla. Ainakin lätäkön toisella puolella niitä on. | ||||
|
|
22.03.2018 21:25 | |||
| Ja nykyäänhän tuossa on vain toisella valo-opastimella taustalevy jäljellä; https://vaunut.org/kuva/99395?tsr=K%C3%A4s%C3%A4m%C3%A4 | ||||
|
|
22.03.2018 21:19 | Simo Haavisto | ||
| Jestas miten esteetön kulku! | ||||
|
|
22.03.2018 21:14 | Jarmo Puntanen | ||
| No arvatkaapa kaksi kertaa, olisiko pula-aikana päästetty litraakaan bensiiniä hukkaan...! | ||||
|
|
22.03.2018 20:18 | Olli Saari | ||
| jos tuo bensiiniä oli, niin nykyään olisi suorastaan kiire tukkimaan venttiliä... tai muutenkaan laskettaisi maahan, litra beniiniä pilaa miljoona litraa pohjavettä. | ||||
|
|
22.03.2018 20:05 | Santeri Taskinen | ||
| Olipas ne nopeita, kun kerkesivät pääradan jo osiltaan kattaa. Mielenkiintoista todella! | ||||
|
|
22.03.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselin kirjaa VR 1962 - 1987 sivua 263, jossa esitellään toppakoneita. Olisikohan kuvan Matisa tyyppiä BNR-60? Niitä VR:llä on ollut kaksi, vuosimallit 1962 ja 1964. Kyseessä olisi automaattinen vaaitus- ja tulemiskone. Katsokaapa kyseistä kirjaa! | ||||
|
|
22.03.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauantaiaamun junassa oli P42:ssa kaksi puuvaunua keulilla. Olivat tulleet Seinäjoelle edellisiltana P41:ssä (jossa roikan jatkona oli 4 puuvaunua). Loput puuvaunut palasivat Helsinkiin sunnuntaijunassa P44, jossa oli myös perjantaijunan P43 mukana tulleet vaunut. | ||||
|
|
22.03.2018 19:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava muisto. Koulukavereita tuli tuolloin junalla kouluun myös Porvoon radan suunnasta. Tiilet eivät ehkä ole valmistettu kovin kaukana. Komea käsityön lopputulos. Enpä osannut arvata, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. https://vaunut.org/kuva/111818?u=2471&paik=Kerava&tag0=2%7CSr3%7C |
||||
|
|
22.03.2018 19:07 | Jyrki Längman | ||
| Näiden vario ratikoiden käyttö Helsingissä on päättymässä vuoden 2018 aikana ja osa vario ratikoista on jo matkannut pois Helsingistä | ||||
|
|
22.03.2018 19:00 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva. - Saattaa jäädä viimeiseksi kuvaksi vielä kattamattomasta radasta. | ||||
|
|
22.03.2018 18:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Airaksisen teos 'Höyryveturit' onkin minulle täysin tuntematon teos. Ja tuntematon se näkyy olevan internetillekin: Ei löydy ainakaan googlaamalla. | ||||
|
|
22.03.2018 18:14 | Pave Saarinen | ||
| Samoja kuvia, ainakin A1 löytyy Airaksisen teoksesta Höyryveturit, tosi hieman laadukkaimpia. | ||||
|
|
22.03.2018 16:55 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Komeat on asusteet. | ||||
|
|
22.03.2018 16:15 | Eljas Pölhö | ||
| On H6 ja sitä tarkoitin. Miten nyt sattui sormen ja aivojen yhteys pätkimään kahdesti. | ||||
|
|
22.03.2018 15:34 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö noilla käsipyörillä ole käännetty sivusiipiä auki tai suppuun? Kuvatekstissä kyllä sanotaan, että sivusiivet olisivat saaneet käyttövoimansa akselista ketjun ja hammaspyörien välityksellä. Ehkä tähän on kuitenkin rakennettu myös perinteinen sivusiipien käsisäätömahdollisuus. | ||||
|
|
22.03.2018 15:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös 500-515 ole H6:n numeroita? Näin tutkailin 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjasta. | ||||
|
|
22.03.2018 14:55 | Eljas Pölhö | ||
| Esim. joulukuussa 1928 Kuopion varikon H5 500...515 (11 kpl) hoitivat käytännössä koko henkilöliikenteen Kuopio-Kajaani ja Iisalmi-Ylivieska. G1/2/8/9 vetureita oli 9, joista vain 5 oli ajossa lähinnä varavetureina. Tavaraliikenteestä huolehtivat 18 kpl K2-veturia. Minusta kuvan veturi voisi olla H5, vaikka kuvassa tenderi näyttää 2-akseliselta, mutta lienee 3-akselinen. | ||||
|
|
22.03.2018 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Siis ajankohdan huomioonottaen G1, G2, G4, G6, G8, G9 tai G12. | ||||
|
|
22.03.2018 13:44 | |||
| Okei, eli silloin kyseessä on saattanut olla tuo edellämainitsemani tilanne. | ||||
|
|
22.03.2018 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuosiluku 1881 on puhdas arvaus. Kun parempaakaan ei ole tiedossa, panin vuodeksi valmistumisvuoden. Viimeiset C5:t hylättiin kesällä 1930. |
||||
|
|
22.03.2018 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa tapauksen, joka tapahtui joskus 1970-luvun jälkipuoliskolla? Ruutanassa paloi tuo kauppa (?). Joku paikalle osunut mies juoksi radalle käsiään heiluttaen yöpikajunan eteen. Tapaus huomattiin vasta Lylyssä, jossa vastaan tulleen pikajunan veturista nähtiin, että yöjunan veturin vetokoukussa roikkuu mies kuolleena. Aamulla Ruutanassa havaittiin henkilöauto, joka oli tyhjäkäynnillä ovet auki. Muistaakseni tuonaikainen Aamulehti mainitsi jotain tapahtuneesta... |
||||
|
|
22.03.2018 12:59 | Heikki Jalonen | ||
| Milloinkahan tämä sarja (C5) hylättiin? Ilmeisesti niihinkin ehdittiin tehdä monenkinlaisia uudistuksia käytön aikana? Tuossa kuvan veturissa nimittäin on monenlaisia mielenkiintoisia antiikkisuuksia, jotka varmaan ainakin osittain korvattiin uudemmilla ratkaisuilla korjausten myötä. Kuva siis esittää 1881 tilannetta, jolloin veturi oli alkuperäisessä muodossaan. Ehkä tämä on jopa Hanomagin tehdaskuva, on tuota taustaa niin retusoitu? Veturi on sisäpuolisella koneistolla; sitä se varmasti oli loppuun saakka, rakennetta on jokseenkin mahdotonta muuttaa. Seuraavia asioita luultavasti sen sijaan päivitettiin: - ilmajarru ja ilmapumpun asentaminen, kuvassa näyttäisi olevan vain höyryjarru (akselit 2 ja 3 sekä tenderin akselit) - kattilaveden syöttö, konepumppu varmasti poistettiin ja toinen imuri lisättiin; kai siinä alkujaan kuitenkin yksi imuri oli, vuonna 1881 - valot ovat öljylyhtyjä, ne ehkä säilyivät loppuun saakka sellaisina, kaasuja tai sähköjä nämä sarjat eivät tainneet nähdä - savutorvi vaihtui kai jossain vaiheessa vakiomalliseksi Osaako joku tarkentaa? |
||||
|
|
22.03.2018 12:56 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n matkustajaveturi sarja H9 on esitelty historioineen perusteellisesti Teknillisessä aikakauslehdessä nro 5-6/1921. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1126972?page=50 |
||||
|
|
22.03.2018 12:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Valokuvan kuvaaja on insinööri B. Wahlhelm ja veturi korjattiin VR:n Helsingin konepajalla. Suomen Kuvalehti nro 15-16/1927 kuvateksti: "ENTISTÄ EHOMPI. Viime kesänä Helsingin asemarakennukseen ajaneen junan veturi sellaisena kuin se 30.8.26 tuotiin V.R:n Helsingin konepajalle korjattavaksi. Sen vieressä: Sama veturi korjattuna 21.3.27 valmiina koeajolle. — Valok. insinööri B. Wahlhelm." https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877992?page=39 |
||||
|
|
22.03.2018 12:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä 0-10-0 -sarjan O1 -vaihtoveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimies-lehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925). https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890406?page=3 |
||||
|
|
22.03.2018 12:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä 2-8-2 -sarjan N1 -paikallisjunaveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimieslehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925). Artikkelissa on myös valokuva veturin toiselta puolelta etuviistosta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890406?page=3 |
||||
|
|
22.03.2018 11:54 | Juha Kutvonen | ||
| Siinäpä on monipuolista ajokalustoa. | ||||
|
|
22.03.2018 11:48 | Juha Kutvonen | ||
| Mahtava sattuma(kuva)! | ||||
|
|
22.03.2018 11:28 | Tapio Nikula | ||
| Tenderi näyttäisi olevan 2-akselinen. Siis ilmeisesti Sk1, Sk2, Sk5 tai Sk6. | ||||
|
|
22.03.2018 10:58 | Heikki Jalonen | ||
| Huh-huh... läheltä piti. Jos tuon säiliöauton kuormana oli sitä, mitä simpukkalogo antaa ymmärtää, tässä olisi ollut mahdollisesti aihetta todella vakavaan onnettomuuteen, useiden kymmenien uhrien luokkaa. Tässä onnettomuudessa uhreja ei ilmeisesti tullut? Kuorma-auto on joko Yhteissisu-Sisu tai Vanaja, ehkä tyyppi S-22, noin vuosien 1948...52 haarukasta. Hieman kauhtuneen säiliön perusteella auto ei kuvaa otettaessa ole ollut enää aivan uusi, mutta luultavasti silti edelleen Shellin polttoaineiden ajossa. "Vesiautosta" simpukkalogo olisi todennäköisesti maalattu piiloon, firma oli bränditarkka. Autossa on myös vain yksi takalyhty, se oli jo vanhahtavuus vuonna 1955. Kuvissa palokunta näyttäisi jo tyhjentäneen säiliöt (siis jos autossa onnettumuuden sattuessa oli lastia) ja menossa on turvatulvituksen veden tyhjennys. Purkupumppua tässä autossa ei ole, mutta säiliön kupeella näkyy kuorman purkusletku, painovoimaista purkua varten. Se viittaa vahvasti huoltoasemille menevän polttoaineen (bensiini mukaan lukien) jakeluajoon. Kiinnittäkääpä huomiota raitiovaunun ikkunoihin: ne ovat ajalta ennen turvalasin pakollisuutta. Kuvasta käy selkeästi ilmi, miksi ajoneuvoissa yleensäkin ryhdyttiin käyttämään karkaistua turvalasia. |
||||
|
|
22.03.2018 10:51 | Esa Väätäinen | ||
| Silta taitaa olla Paloisvirta, Iisalmi Linkki kuvaan jossa silta toisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/108632?u=3475 |
||||
|
|
22.03.2018 09:50 | Pasi Utriainen | ||
| Pitkältä junalta näyttää, mutta tuskin on kuitenkaan kahden Dr16-veturin mahdollistama täyspitkä 50 vaunun pötkö. Äänekäs MGO-jyly on käynyt rataosan nousuissa. | ||||
|
|
22.03.2018 09:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890402?page=7 |
||||
|
|
22.03.2018 09:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925. Veturin valmistajaksi ilmoitetaan tuolloisen nimen mukaan Tamp. Pellava- ja Rautateollisuus Oy. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890402?page=7 |
||||
|
|
22.03.2018 08:48 | Mika Hakala | ||
| Kuvasuunnasta tännepäin ajoin. | ||||
|
|
22.03.2018 07:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja muista kuin risteysmerkkien ylläpidosta vastaa tien ylläpitäjä. Eli kyseisen merkin oikeellisuus on tienpitäjän vastuulla. | ||||
|
|
22.03.2018 00:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joku on vaan liimannut paketin päälle Asiakaspalautus-tarran. | ||||
|
|
22.03.2018 00:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Laittaisin panokseksi voimalaitoshilltä PVO hiilikasasta jonnekkin toiselle laitokselle jossa olemassa 1520mm raideyhteys, ei tuossa olisi yhtään tolkkua rahdata samaa hiililaatua edes takas? | ||||
|
|
21.03.2018 23:56 | Valtteri Renfors | ||
| Nämä neljä Vok-vaunua on arvatenkin siitä letkasta joka Tahkoluotoon hiljattain vietiin. | ||||
|
|
21.03.2018 23:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Venäjällä on hiiltä vaikka muille jakaa... mutta Tahkoluodossa tuo Pohjolan Voiman voimalaitoksen hiilikasa, mitä sillä tekee nyt kun itse voimala on saanut purkutuomion? https://yle.fi/uutiset/3-9469476 Kannattaisiko rahdata/kaupitella hiilet muuhun paikkaan vaikkapa naapurin (Fortumin Tahkoluodon voimala) kasaan tai jonnekkin muualle? Mielenkiintoista että väliasemille viedyt tyhjät vaunut viedään yllättäen takaisin täytettäväksi. | ||||
|
|
21.03.2018 23:19 | Ossi Rosten | ||
| Äkkinäinen ajattelis jotta heillä saattais olla (voimalaitos)hiiltä ihan omastakin takaa? Liekö ollu täyttä Mäntyluodon/Tahkoluodon suunnalla? | ||||
|
|
21.03.2018 22:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oikeastaan vaihde on luonnossa V022, tuo V0022 on vain ratarekistereissä esiintyvä kummallisuus. | ||||
|
|
21.03.2018 22:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vai olisiko tässä paluukuormana voimalaitoshiiltä jonnekkin toiselle hiilivoimalalle rajan toiselle puolelle? Tämä siis arvaus ei varmaa tietoa. | ||||
|
|
21.03.2018 21:41 | Perttu Karttunen | ||
| Nonni :D Just kun en viitsiny mennä katsomaan | ||||
|
|
21.03.2018 21:30 | Jarmo Pyytövaara | ||
| En ollut, tulin vasta klo 18.30. | ||||
|
|
21.03.2018 21:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Miksiköhän hiiltä tulee takaisinkin? Ammoniakkivaunu on käynyt Tahkoluodon voimalaitoksella tyhjennettävänä. | ||||
|
|
21.03.2018 21:03 | Timo Lähteenmäki | ||
| Tossa jo mietittiin kantavuutta ja sehän on tainnut tosiaan olla tonnin luokkaa. Verrokkina olis tämänpäivän single cab-ohjaamoinen pickup sekä kantavuudeltaan et lavapituudeltaan. Tuolloin moisen rahtiauton omistaja oli Autoilija jolla oli vielä apumieskin, kuljettajahan vain ajoi. Nykyään vastaavan kapasiteetin autoja omistavat jopa yksityishenkilöt metsästysharrastuksen tai vastaavan takia, auton ei tarvii olla esim. maatilan tai kiinteistöhuollon nimissä. | ||||
|
|
21.03.2018 20:46 | |||
| Mika; Kummasta suunnasta ajoit tasoristeykseen? Jos ajoit tuolta kuvaussuunnasta niin se valojen vilkkumattomuus voi johtua siitä että polttimot ovat palaneet loppuun valkoisissa huomiovaloissa. Olivat nimittäin palaneet jo viime lokakuussa kun itse puolestaan viimeksi auton kyydissä menin tuosta ohi. Nuo tässä kuvassa näkyvät opastimet sen sijaan kun vilkuttivat valkoisia vielä ihan normaalisti eli polttimot eivät olleet vielä palaneet loppuun. Saa vaan nyt nähdä minä päivänä nuokin sammahtaa kun varsinaista kunnossapitoakaan ei taida enää tälläkään varoituslaitoksella olla. | ||||