|
|
21.03.2018 20:46 | |||
| Mika; Kummasta suunnasta ajoit tasoristeykseen? Jos ajoit tuolta kuvaussuunnasta niin se valojen vilkkumattomuus voi johtua siitä että polttimot ovat palaneet loppuun valkoisissa huomiovaloissa. Olivat nimittäin palaneet jo viime lokakuussa kun itse puolestaan viimeksi auton kyydissä menin tuosta ohi. Nuo tässä kuvassa näkyvät opastimet sen sijaan kun vilkuttivat valkoisia vielä ihan normaalisti eli polttimot eivät olleet vielä palaneet loppuun. Saa vaan nyt nähdä minä päivänä nuokin sammahtaa kun varsinaista kunnossapitoakaan ei taida enää tälläkään varoituslaitoksella olla. | ||||
|
|
21.03.2018 20:11 | |||
| Ei tuo nyt mitään epänormaalia ole jos puomittoman tasoristeyksen merkkejä löytyy puomillisten tasoristeyksien läheisyydestä. Onhan näitä muitakin samanlaisia tapauksia ja varmasti tulee tulevaisuudessakin olemaan lisää ympäri Suomea. Muista olemassaolevista vastaavista tapauksista esim; https://vaunut.org/kuva/22362?liikp1=1185&liikp2=560 | ||||
|
|
21.03.2018 19:53 | Tuomas Pätäri | ||
| No onpas tässä upea ja pitkä kaipiaislainen, vieläpä komeana päivänä. Hyvä kuva! | ||||
|
|
21.03.2018 18:57 | Valtteri Renfors | ||
| Taisit olla se toinen kuvaaja siinä laiturilla silloin kun nämä siihen tulivat. | ||||
|
|
21.03.2018 17:36 | Teemu Saukkonen | ||
| On kyllä kannattanut lähteä kuvaamaan | ||||
|
|
21.03.2018 16:32 | Martti Vuorikoski | ||
| Tällä paikalla nykyään veturitorin parkkipaikka | ||||
|
|
21.03.2018 16:02 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Mielenkiintoinen hieno kuva. Hyvä että tälläinen kuva on säilynyt. | ||||
|
|
21.03.2018 15:17 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Selvä kiitos. | ||||
|
|
21.03.2018 15:15 | Tero Hyvärinen | ||
| Siellähän on baaripöydät sisällä! Vakavammin: jotakin siis käytettiin yhä miesvoimin, vai mitä pyöriä nuo oikein ovat? | ||||
|
|
21.03.2018 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lopullisesti tällainen kombinaatio katosi vasta kaksi vuotta sitten, kun Pieksämäen ja Joensuun välillä siirryttiin Dv12:n ja sinisten vaunujen yhdistelmistä kiskobusseihin. Normaaliliikenteessä ei ole sen jälkeen enää näkynyt kokosinisiä junia. Kolarin ja Rovaniemen sesonkijunissakin on vähintään punavalkoinen ravintola. | ||||
|
|
21.03.2018 09:15 | |||
| Joskus aikoinaan vetureissa oli jäähdytysnesteenä pelkkä vesi. Webastojen toimivuus ei ollut ihan 100%:tista joten ulkona pakkasilla seisovat veturit rupsuttivat tyhjäkäyntiä. Talvisina viikonloppuina ja varsinkin esim. joulun seutuun koko tienoo ja puoli kaupunkia oli sankan sinisavun peitossa. | ||||
|
|
21.03.2018 08:09 | Erkki Nuutio | ||
| Suuresti ansiokas kuva! | ||||
|
|
20.03.2018 22:53 | Riku Outinen | ||
| Loppuvaiheessa Onninen taisi olla pääkäyttäjä kun Algol myi teräsliiketoiminnan sille. | ||||
|
|
20.03.2018 21:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Algol maahantuo paljonkin tavaraa Venäjältä. | ||||
|
|
20.03.2018 21:21 | Jukka Suortanen | ||
| Komean näköistä dieselvetoa linjalla keväisessä pakkaspäivässä. | ||||
|
|
20.03.2018 21:21 | Jukka Suortanen | ||
| Vaikuttavan upea kuva haasteellisessa kelissä, mutta todistakoon tämäkin kuva taas sen, että ” tosimiehet filmaa kelillä kun kelillä ”. | ||||
|
|
20.03.2018 20:56 | Veli-Matti Laitinen | ||
| DV12 vetää junaa ja on valoisaa. Harvemmin näkee valoisan aikaa tavarajunaa rantaradalla. (Olen rautatieläinen kuvaaja) | ||||
|
|
20.03.2018 20:50 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Sinisistä vaunuista koostuva juna ja Dv12 vetää. Tälläisiä junia ei nyt 10 vuotta myöhemmin näe. | ||||
|
|
20.03.2018 20:22 | Harri Pesonen | ||
| Jossain konepaja korjauksessa sitten uusittu tuo webaston kytkin ehkä..... Ja Vaihteiston öljynlämpömittari on vaihtunut uudempaan VDO mallin mittariin. | ||||
|
|
20.03.2018 19:48 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Näyttää korkealta. Hieno vaunu. Tyhmä kysymys mutta kuinka kauan tämän valmistaminen kesti ja että onko tällaisia muita? | ||||
|
Kuvasarja: Savon solmu ja kaupunki tyhjästä |
20.03.2018 16:17 | Risto Sollo | ||
| Kevyesti topikkia hipoen,meitä Veeärräläisiä majoitettiin Savonsolmussa ainakin 2010-luvun alkupuolella,olipahan aikamatka iloiselle 70-luvulle,mitään ei ollut tosiaankaan modernisoitu tai isommin rempattukaan..Vaan olipahan hauska aikansa kuva! | ||||
|
|
20.03.2018 16:08 | Pietu Tuovinen | ||
| Kiitos kuvavinkistä. Siinä näkyykin vaunun muoto paremmin. Laitan tähän linkin kyseiseen kuvaan https://vaunut.org/kuva/17597 Tässä taitaa silti olla ainoa kuva vaunusta alkuperäisessä asussaan |
||||
|
|
20.03.2018 15:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Lehden tekstissä mainitaan "konepaja", joten korjaus on ilmeisesti tehty omana työnä, ja varmaankin juuri Helsingissä. Kuva https://vaunut.org/kuva/123823?tag0=0%7CH9%7C674 on ehkä otettu samana päivänä. Kuva https://vaunut.org/kuva/35437?tag0=0%7CH9%7C674 eroaa korjatusta monin pikku yksityiskohdin (mm.ilmapumppu), joten se on otettu ennen onnettomuutta. Jälkimmäinen kuuluu Tepon mukaan samaan neljän kuvan sarjaan. Ne on mahdollisesti kuvattu samalla kameralla ja ehkä samaan aikaan (kameran lasinegatiivikasetit ja polttoväli sekä filmi). Jos oletetaan siten, ja kun 775 ja 755 ovat valmistuneet 1926... | ||||
|
|
20.03.2018 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pietu, katso kuvaa vaunusta Lv-Rto 201, jonka Tapio Keränen laittoi tälle sivustolle 14.10.2005 klo 00:00. Valitettavasti kuvan numero ei tule esiin tabletillani, siksi ilmaisin asian näin "vaikeasti". | ||||
|
|
20.03.2018 14:57 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuvassa taitaa myös näkyä Bm1 moottorivaunu, josta ei vielä kuvaa täällä tai muualla näytä olevan. Ainoastaan piirustuksia olen tuosta värkistä nähnyt | ||||
|
|
20.03.2018 14:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jukka: tässä kuvassa, junaa autetaan eteenpäin: https://vaunut.org/kuva/103371?paik=%C3%84%C3%A4nislinna | ||||
|
|
20.03.2018 11:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Viskuri oli ensin kummmallakin puolella. | ||||
|
|
20.03.2018 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| On Kerava. Vasemmalla päärata, oikealla Porvoon rata. Vrt. https://vaunut.org/kuva/120579 ja https://vaunut.org/kuva/54109 Hyvä ja selkeä kuva Keravan taannoisesta vesitornista. Vesiviskuri oli ainakin tuolla pääradanpuoleisella seinällä. |
||||
|
|
20.03.2018 10:55 | Heikki Jalonen | ||
| E.P. on kyllä oikeassa noiden karttojen teknisestä laadusta. Niistä vain ei ollut hyötyä kuin tarkkaan rajatulle piirille, lähinnä siis sotilaille ja loputtomille eri laadun viranomaisille. Yleisesti saatavilla olleet karttatuotteet olivat puoleksi valkoisia ja jopa kokonaisia kaupunkeja puuttui. Ja autoilijan tiekartassa saattoi olla tie, jota ei ollut olemassakaan (paitsi jossain Gosplanin tulevaisuuden suunnitelmassa), toisaalta hyvä tie saattoi puuttua kokonaan (jos sillä oli jokin "erikoistarkoitus"). Parhaallakaan tiedolla ei ole mitään merkitystä, jos se ei ole tarvitsijan käytettävissä. | ||||
|
|
20.03.2018 10:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Parempi vain, kyllä tänne isot kuvat mahtuu. | ||||
|
|
20.03.2018 10:07 | Pave Saarinen | ||
| Pahus, kuvasta tuli aika iso, vaikka kuinka pienensin. | ||||
|
|
20.03.2018 07:48 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikuttaa siltä, että konepajan rakennusten edessä, veturin vierellä oli tuolloin korotettu halkojen täydennysalue. | ||||
|
|
20.03.2018 06:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Todella salaperäistä menoa...joku saisi kertoa tästä lisää. Juuri äsken puolet junan vaunuista jatkoi Tahkoluotoon https://julia.dy.fi/timetables?s=53831&d=20.3.2018 Vaunut vaikuttaisi olevan tyhjiä, sillä 33 vaunun junaa veti vain yksi Dv12. Yhdelle veturille lastissa oleva juna saattaisi olla turhankin iso pala vedettäväksi. | ||||
|
|
20.03.2018 00:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Ostin kartan kun Akateeminen kirjakauppa myi niitä parin päivän ajan. Pääosin kartta esittää Suomea, "bonuksena" vähän muutakin. Kun rautatiet pahasti kiinnostavat, tuli katsottua sitäkin. Lähinnä kiinnostivat oudot kapearaiteiset joilla ei silloinkaan tuntunut enää olevan mitään tärkeää roolia. Näin myös TE-höyryveturin viimeisiä ajoja: https://vaunut.org/kuva/95809?u=3399&tag0=0%7CUlkomaat%7C Se tuo historian mieleen. |
||||
|
|
20.03.2018 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Venäjällä on karttoja osattu tehdä jo hyvin varhain. 1800-luvulla maan sotilasviranomaiset kartoittivat ainakin Euroopan puoleiset osat ja jopa sellaista periferiaa kuin Suomen suuriruhtinaskunta 1:21'000, 1:42'000, 1:84'000 ym. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Euroopanpuoleinen Venäjä oli jo saatavana 1:100'000 saksankielisenä (näitä sain ostettua ison nipun Malmössä 1970-luvulla). Kartastopuolellakin sieltä on tullut hienoja kartastoja, kuten Atlas Mira (1954, 1967). Se, ettei niitä saanut kuka vaan, on ihan eri asia kuin mitä on tehty pienemmälle piirille. Esim. CIA:n kirjaston kartastosivu kehuu venäläisiä karttoja kartografisiksi mestariteoksiksi ja toteaa, ettei USA:ssa ole ikinä päästy sille tasolle. Toisen maailmansodan aikaan USA:n tiedustelupalvelu lainasi ja kopioi hallituksen saaman lahjakappaleen 30-luvun venäläisestä kartastosta, koska se oli paras saatavilla oleva teos. Pari vuotta sitten täällä Ruotsissa julkaistiin kirja, jossa vertailtiin kuinka paljon paremmat kartat Neuvostoliitolla oli Ruotsin kaupungeista kuin mitä Ruotsissa oli tehty. Mitä tulee Suomen osuuteen, niin Jan Strang on tehnyt hyvän yleisesityksen. Venäläisten karttojen osuus tulee eteen alaspäin rullaamalla. http://www.strang.fi/karttatieto/ |
||||
|
|
19.03.2018 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Ja täsmälleen samaan aikaan Neuvostoliitossa: puhelinluettelokin oli niin salainen asiakirja, ettei sitä tavallisen toverin käteen uskottu. Jollei numeroa tiennyt, sitä piti käydä kysymässä erikoisesta numerokioskista. Jossa luotettavalla babuskalla oli hallussaan numeroitu luettelokappale. Näin varmistettiin, että luetteloita ei päätynyt joka puolella valvovan alati valppaan vihollisen käsiin... Ehkäpä tuo amerikkalainen ilmailukartta oli yleensäkin paras karttatuote noilta seuduilta, ehkä koko valtionkin alueilta, ainakin 1:500k suhteessa. Parempi kuin maan oman karttatuotannon julkaisut. Ehkä myös virkamateriaali mukaanluettuna. Kun ei tiedetä, niin ei tiedetä. |
||||
|
|
19.03.2018 23:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uh... Tekstisi luo mulle mielikuvaa aika yllättävän rajautuneesti "Wehrmachtin perinteet" käsittävästä ihmisestä. | ||||
|
|
19.03.2018 23:07 | Juhani Suntioinen | ||
| Aikaisemmin amerikkalaisella ilmailutarvikkeiden postimyyntiliikkeellä , Sportys Pilot Shop, oli myynnissä ilmailukarttoja koko Euroopasta, siinä meni Suomi ja läntinen Neuvostoliitto osittain yhdellä karttalehdellä. Raja kyllä näkyi. | ||||
|
|
19.03.2018 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, Tuukka, kirjoitin tuon kovin nopsasti, tarkoituksena oli sanoa että DDR:n armeija toteutti ylpeänä Wehrmachtin perinteitä. Kun vertasi NVA:n solttujen habitusta liittotasavallan BW:n solttuihin, olivat NVA:laiset huomattavasti "preussilaisempia".. (dokumenttifilmeistä katsottuna.). | ||||
|
|
19.03.2018 22:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| And the same in English? Tai suomeksi, miten vaan. Aika vaikea tuota sanomaasi on ymmärtää millään kovin lohdullisella tavalla. | ||||
|
|
19.03.2018 20:47 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Malmön Kartcentrumissa 1970-luvulla näitä amerikkalaisten 1:500'000 ja 1:milj lentokarttoja myytiin ihan vapaasti koko maailman alueelta. Samoin SAS:n lentokarttoja 1:milj., joissa ei ollut pintamuotoja, mutta oli sallitut lentokäytävät. Varmaan löytyi myös Tukholmasta. Muita myyntipaikkoja olivat ainakin Geo-Center Saksassa ja Stanfords Englannissa. Samoja karttasarjoja löytyi myös Suomen alueelta. Sitä en tiedä oliko näitä myynnissä Karttakeskuksella Suomessa. Tällaisten kanssa ei ehkä olisi ollut hyvä mennä Neuvostoliittoon. Ruotsissa oli vapaampi meininki, kun (useimmiten) puolalaiset taideopiskelijoiksi tekeytyneet vaihto-oppilaat kiertelivät maaseutua täkäläisten peruskarttojen kanssa etsien lentokoneita sisältäneitä latoja. Jokaisen lentäjän ja upseerin kotona piti käydä kurkistamassa (siis myymässä tauluja). Poliisi otti joitakin kiinni, mutta toiminta ei ollut lainvastaista. Näistä "kartoitus-opiskelijoista" julkaistiin täällä kirja toissavuonna. Sen mukaan viranomaisilla meni monta vuotta ennenkuin kaikkien karttoihin tehtyjen merkintöjen tarkoitus selvisi. Kirja oli mielenkiintoista luettavaa, kun tutustuin siihen viimeisinä työpäivinäni. |
||||
|
|
19.03.2018 20:33 | Kari Haapakangas | ||
| Made in Pentagon? | ||||
|
|
19.03.2018 20:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kauniaisten päivystäjä vei siis Vokkejakin? Tuota en tiennyt. | ||||
|
|
19.03.2018 20:19 | Heikki Jalonen | ||
| Neuvostoliittossa (!!!) sijaitsevaa maastoa (!!!) esittävä kartta, tällä tarkkuudella? Vuodelta 1970!!! Mitä aineistoa tämä oikein on? Kun otetaan huomioon aika ja kohteen sijainti, niin tuossa kuvassa näkyisi normaalisti pelkästään valkoisia monikulmioita - ainakin jos kartta olisi neuvostolaista julkaisua. Tuossahan näkyy maaston pinta ja rakenne, voimalaitos, pato, sillat, voimalinjat ja jopa kasarmin sijainti. Ei voi olla totta! Google Earth ja Maps ovat muuttaneet tämän tilanteen, nykyisin. Mutta, vuonna 1970 kunnolliset neuvostomaan kartat olivat... Kuten kaikki muukin, ne olivat salaistakin salaisempaa aineistoa. |
||||
|
|
19.03.2018 18:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei tosiaan mitään, omat toiveet vaan on syytä pitää ojennuksessa. Kiitos, Jarmo! Pari juttua oivalsin heti! | ||||
|
|
19.03.2018 16:40 | Jarmo Puntanen | ||
| Mitä kehnoa on siinä, että vanha ratapenkka näkyy kartassa? En ymmärrä. | ||||
|
|
19.03.2018 16:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Silta taitaa olla tämä: https://vaunut.org/kuva/108535?t=Podporozje . Edellisen kommenteissa sanotaan, että silta oli ylityskunnossa. Kartta vuodelta 1970 vastaa varsin hyvin Eljaksen piirtämää: https://vaunut.org/kuva/125512?a=1 . Timo Vaittisen lisäämä kuva https://vaunut.org/kuva/5637?tag0=0%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen lienee tältä radalta. Kirjassa "Lokomotiven ziehen in den Krieg" (Wenzel - Stockklausner 1980, ISBN 3-900134-64-2) osa 3, sivullla 81 on myös kuva täältä. Kirjassa rataa kutsutaan nimellä Podporozje - Shemenski. Muuan haasttattelemani kuljettaja kertoi radan asemasotavaiheen aikana eräällä kohtaa kulkeneen niin lähellä rintamalinjaa, että veturin annettiin miehittämättömänä mennä kohdan ohi. | ||||
|
|
19.03.2018 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Mänttään taisi olla 43 kg/m kiskotus jo 1960-luvulla? Akselipainot ovat siinä tapauksessa olleet toista luokkaa, 17,5 t vähintään. Toisin kuin pohjoisempana, osa Oulu Osakeyhtiön klooriasiakkaista taisi olla vielä 1980-luvulla 30 kg/m kiskojen päässä. | ||||
|
|
19.03.2018 15:33 | Tommi K Hakala | ||
| Kiitos Eljas ! Tuolla vuoden -84 listauksessa on tosiaan Sfc-vaunuja kaksiakselisena peräti 8+3+25 kpl. Taara 15,8t ja kuorma 20 t. Eli en ole muistanut väärin. En ole muita kakaraikäni nähnyt Mäntässä, eli 70/80-luvuilla. | ||||
|
|
19.03.2018 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on varmasti kuulunut "muutaman" euron päräys...? | ||||
|
|
19.03.2018 15:18 | Pasi Seppälä | ||
| Ei käyty Raision raiteilla. Viereiselle pistoraiteelle lykättiin tyhjiä kiskonkuljetusvaunuja. | ||||