Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.03.2018 15:18 Pasi Seppälä  
  Ei käyty Raision raiteilla. Viereiselle pistoraiteelle lykättiin tyhjiä kiskonkuljetusvaunuja.
kuva 19.03.2018 13:53 Eljas Pölhö  
  Kirjasta "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana" (Eljas Pölhö-Tapio Keränen-Eeso Laaksonen; julk. Kustantaja Laaksonen) löytyy sivulta 8 liikennepaikkaluettelot Itä-Karjalasta. Niistä näkee mm
Km 257 Syväri (asemalta sivuraide Vaasenin satamaan)
Km 261 Vekan sivuraiteen vaihde, siellä Km 262 Pokra (alkujaan Ala-Syväri) ja Km266 Veka
Km 265 Pogra (ei säännöllistä liikennettä)

Sivulla 9 on kartta, johon olen piirtänyt Ala-Syvärin metsäradan (Pokran kapearaiteinen) sen mukaisesti kuin se lähdekartoissani esiintyi.

Sivulla 170 on kuva Ala-Syvärin asemalle saapuneesta VR:n junasta.
kuva 19.03.2018 13:38 Eljas Pölhö  
  Muistutan, että linkin takaa löytyy vaunuluetteloita 1968, 1972 ja 1980, joista näkyy sarjoittain kyseinä vuonna käytössä olleiden vaunujen määrät. Esimerkiksi Sol ja Sfc -vaunuja on ollut 2-, 3- ja 4-akselisia. Näistä esimerkkinä 1.1.1972, jolloin Sol-vaunuja oli 7 kpl 2-aks, 18 kpl 3-aks ja 4 kpl 4-aks vaunuja.
https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/
kuva 19.03.2018 13:01 Jouni Hytönen  
  Porin radalla tarvinnee ehkä jo vähän miettiä, mille liikennepaikoille tätä junaa yritetään sivulle ajattaa. :)
kuva 19.03.2018 12:45 Tero Korkeakoski  
  Kyllä mun mielestäni ainakin Sfc kloorivaunuja oli kaksiakselisinakin.
kuva 19.03.2018 12:41 Tero Korkeakoski  
  Käytiinkö oikein Raision (tai mikä se nykyään onkin) tehdasalueelle viemässä vaunuja?
kuva 19.03.2018 12:29 Heikki Jalonen  
  Noiden säiliövaunujen suhteen kannattaa huomata juuri tuo sukupolviero vaunujen perusrakenteessa: rungollisuus versus (ainakin osittainen) itsekantavuus. Asialla on erittäin suuri merkitys nettokantavuuden suhteen ja siten suora vaikutus kuljetustalouteen.

Kuvan kaltaiset aluskehykselle rakennetut kaksi- tai kolmiakseliset vaunut eivät ole itsekantavaa rakennetta. Kolmiakselista vaunua tuskin oikeastaan mitenkään edes pystyy rakentamaan itsekantavaksi, sen keskimmäisen akselin tuenta pelkän säiliön varaan olisi melko mahdoton tehtävä.

Kaksiakselinen vaunu olisi helpommin rakennettavissa itsekantavaksi. Akselipainojen rajoissa pysyen hyöty on kuitenkin erittäin kyseenalainen.

Uudemman sukupolven vaunut puolestaan ovat kaikki ainakin osittain itsekantavia, so. säiliö itsessään toimii merkittävänä kuormaa kantavana osana. Ne ovat myös aina telivaunuja, vain siten saadaan rakenteesta täysi hyöty.

Kloorin tapauksessa on lisäksi huomattava, miten nestekloorin suurehko ominaispaino (1,25 t/m3) ja kuljetuksen vaatiman vahvan painesäiliön massa ja suojarakeneet vaikuttavat, vaunun taarapaino on väistämättä suhteellisen suuri. Siten, kaksiakselinen kloorivaunu ei kovin suurta nettokuormaa kantaisi.

Laskuharjoitus: kuvasta voimme todeta, että Sol-vaunun taara on 17,7 t ja suurin kuorma 19 t, kokonaismassa siis 36,7 t eli akselipaino noin 12,2 t. Alhainen, mutta ilmeisesti tällä piti voida liikennöidä alemmankin luokan radoilla. Kahdella akselilla vastaavin ehdoin kokonaispaino olisi siten luokassa 25 t. Voisi arvailla, että kaksiakselisen kloorivaunun taara olisi noin 14 t. Pois jäävä akseli ym. keventävät, painesäiliö kevenee suhteessa vain vähän, mutta suojarakenteet eivät kevene ollenkaan. Kuormaksi jäisi silloin vain melko vaatimattomat noin 10 t eli noin 8m3. Siis karkeasti noin 50% tuon vaunun kapasiteetista. Melko tehotonta.
kuva 19.03.2018 12:12 Jari Välimaa  
  ja kohtahan kansi peittää koko komeuden.
kuva 19.03.2018 10:47 Teppo Niemi  
  Ratkaisu löytynee siitä, miten kaluston etupään määritelmä on muuttunut aikojen kuluessa...
kuva 19.03.2018 10:05 Juhani Suntioinen  
  Nyt ei merkkiä enää käytetä, vaikka kalusto on edestä ja takaa samannäköistä. Sm- rungot. Ollaanko nyt viisaampia, vai mikä on muuttunut.
kuva 19.03.2018 08:25 Jukka Voudinmäki  
  http://heinasuonkyla.fi/historia/tennilan-pysakki/
kuva 19.03.2018 01:40 Jukka Varonen  
  Kysynpä vielä yhtä asiaa noihin maisemiin liittyen. Syvärin asemahan taisi olla suomalaisten isännöidessä rataa virran pohjoispuolella, noin 3 km ennenkuin rata ylittää Syvärin. Mahdettiinko tuota syksyllä 1941 rikottua rautatiesiltaa kunnostaa koskaan junalla kuljettavaksi. Välittömästi virran eteläpuolella oli Koskenalan taajama ja suomalaisen sotilaskartan mukaan Pokran (Ala-Syvärin) asema. Asemalta alkoi kapearaiteinen rautatie joka ilmeisesti yli 20 km pituisena johti etelään ja kaakkoon. Oli suomalaisten joukkojen tärkeä huoltotie. Isäni kuva-arkistossa on pari kuvaa "Pokran pikajunasta". Radan varrella oli nimettyjä asemia, Pokra pysäkki, Lehto pysäkki, kartassa sanotaan, että rata johti Pitkäjärvelle. Sellaista karttasanaa ei löydy. Mahtoiko olla niin, että jossain paikassa rintamalinja katkaisi radan. Rintaman kulkua ei ole merkitty "Kielletyt kartat" kirjan karttoihin. Tietääkö joku enemmän tästä Pokran kapearaiteisesta rautatiestä.
kuva 19.03.2018 01:07 Kari Suominen  
  Kloorivaunuista en tiedä, mutta 1950-luvun alussa valmistui varsin lyhyen ajan sisään 20 kappaletta Go-öljyvaunuja, jolla litteralla niitä löytyy kuvahausta sekä kaksi- että kolmiakselisina https://vaunut.org/kuvat/?tag0=11|Go|

Toinen mahdollinen tarkoittamasi 2-akselinen säiliövaunu kolmiakselisten kaudella on AIV-liuosvaunu Sd, joka oli tuotannossa koko 40-luvun (1941-49). Näistä kolme ensimmäistä näyttää rakennetun kolmiakselisiksi ja loput valmistetut 39 vaunua 2-akselisiksi pienemmällä pytyllä (vain 10 M³).

Kolmiakselisten säiliövaunujen tuotanto jatkui aina 50-luvun loppuun asti, mutta säiliövaunujen kehitystyössä vallitsi seesteisempi kausi aina 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin uuden sukupolven neliakselisia vaunuja alkoi tulla liikenteeseen.
kuva 19.03.2018 01:07 Jukka Varonen  
  Kiitokset mielenkiintoisista aikatauluista! Isäni aikoinaan elävästi kuvasi paluumatkan lomalta Lahdesta Syvärille. Teki matkan monta kertaa loppukesän 1942 ja kevään 1944 välillä. Olisinpa vaan osannut ottaa kertomuksen nauhurille, tai edes kirjoittanut jotain muistiin. Tosin näissä aikatauluviitteissä on vain vähän P1:n matkasta itään. Mutta todistaa sekin oikeaksi isäni kertoman. "Matkaselässä oli pysähdys puolenyön jälkeen. Se oli viimeinen paikka, missä sai asemaravintolasta olutta." Samoin hän kommentoi sitä, että eivät he tuolloin tienneet, kuinka paljon vahinkoja desantit aiheuttivat Suojärvi-Äänislinna välillä. Miehet vaan nukkuivat rauhassa yönsä, mikäli vähääkään tilaa oli.
kuva 19.03.2018 00:45 Jukka Varonen  
  Isäni muisteli aikoinaan tapausta, kun kotiutusmatkalla 1944 Jakokoskelta Lahteen miehet komennettiin työntämään junaa. Miehet purnasivat, ettei onnistu, mutta hyvin onnistui. Kuljetuksen johtajana toiminut ev.ltn (tuolloin kapt.) Uuno Tarkki on myös kuvannut tapahtuman kirjassaan "Kaksi sotaa etulinjassa" s. 236. Olen nähnyt laivaakin (70 metriä pitkä) siirrettävän laiturissa miesvoimin. Tosin huomasin homman raskaaksi ja menin 40 heppaisella perämoottoriveneellä auttamaan. Silloin lähti liikkeelle ja sain kauniit kiitokset miehiltä.
kuva 19.03.2018 00:41 Esa J. Rintamäki  
  T-mallin hoppahan se siinä, alias "Tin-Lizzie"!
kuva 19.03.2018 00:29 Esa J. Rintamäki  
  Kuriositeettinä mainittakoon mielipide, jonka mukaan harppisaksalaiset saivat sosialismin melkein toimimaan...
kuva 19.03.2018 00:18 Jukka Varonen  
  Kuvaa kaipasin minäkin, mutta eipä ole löytynyt. Oli vallan erikoisen näköinen pikku tönö. Vuonna 1979 jäin pois junasta Tennilän pysäkillä, ja silloin rakennus saattoi olla paikallaan. Nyt kun ajan autolla paikan ohi silloin tällöin, tulee pysäkkirakennus mieleen.
kuva 19.03.2018 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Stanislav, East German Nationale Volksarmee carried Wehrmachts heritage very proudly!
kuva 19.03.2018 00:12 Esa J. Rintamäki  
  Joni, IFA = Ilman Fasistin Apua, heko heko...!
kuva 19.03.2018 00:00 Esa J. Rintamäki  
  Pumppukärry tunnettiin myös nimellä "haarukkavaunu".
kuva 18.03.2018 23:52 Jukka Varonen  
  Veturitalli on nyttemmin korjattu. Ihan siisti ulkoa ja sisältä. Ei vaan ole miljöö sisällä sellainen, kuin se oli 1950-luvulla, kun veturit vielä yöpyivät tallissa.
kuva 18.03.2018 23:51 Jorma Toivonen  
  Tuossapa kuva https://vaunut.org/kuva/77762 Ilkan arvuuttelemasta kamiinasta.
kuva 18.03.2018 23:48 Jukka Varonen  
  Muistan uutisoinnin, kun se höyrykäyttöinen kaivinkone, varsinainen "Hullu-Jussi", museoitiin Kiteen asemalle Onkamo-Parikkala yhdysradan valmistuessa (1967?). Oli viimeinen VR:n käyttämä höyrykonekaivuri.
kuva 18.03.2018 23:39 Jukka Varonen  
  Lukemattomat kerrat on tätä pengertä pitkin taivallettu. Ylös tai alaspäin. Silloin, kun junatkin vielä kulkivat. Olen ollut järjestelijän veturissakin ja sen opin, että tämä kaarre oli pahin. Jos vaunuletkan sai tästä läpi, niin loppumatka, viimeiset 500 metriä Outokummun asemalle onnistui kyllä, vaikka mäki siinä vielä jyrkkeni.
kuva 18.03.2018 23:31 Julius Ylitalo  
  Linna eikös se ole siellä Saarijärven lähellä?
kuva 18.03.2018 23:29 Jukka Varonen  
  Vieläköhän koppi on olemassa? Silloin hilpeimmän nuoruuden aikana koppi ei ollut lukittuna, tai sitten meillä oli tiedossa avaimen sijainti. Eikä paikallinen VR:n virkamies touhuistamme pahastunut.
kuva 18.03.2018 22:53 Erkki Nuutio  
  Kun edesmenneen Hannu Haakin rättärillä kuljettiin kuljettajan ikkunan yläosa alas (auki) taitettuna, räväytti vastaantulevan kuorma-auton paineaalto rättikaton auki koukkukiinnityksistään. Sen pystyi kiinnittämään takaisin, eli harjoituksen olisi voinut toistaakin, koska ilma oli lämmin.
Pelkääjän penkki ja takapenkki olivat nopeasti irroitettavissa, joten kyllä ainakin rättikatto avoinna ollen pianokin kulki.
Takana lattialla istuen soittajapoikakin kulki mukana ja soittelikin, koska muuta soitinta ei Citroen tainnut tarjota.
Kuljettaja ei saa itse soittaa Suomessa. Virossa saa, koska siellä kuljetaan soiduautoilla.
kuva 18.03.2018 22:36 Erkki Nuutio  
  Aikanaan todellisuutta, mutta kaikki lienee kadonnutta maailmaa.
Haarukkatrukki on Valmet B10 Lentokonetehtaalta 1965-1967 väliltä.
Nostokyky 1000 kg, nostokorkeus matalalla VR-puomilla (mahtuu vaununovesta) ilmeisesti 1800 mm
Nestekaasukäyttöinen Continental-moottori, Voith -momenninmuunnivaihteisto/vetopyörästö.
Näppärä peli! Testi Kuljetus-lehdessä 5-6/64 s. 35-37 .
kuva 18.03.2018 22:33 Valtteri Renfors  
  Olihan tämä arvattavissa jo eilen että on Sr3, kun Ilmalasta tuli veturit Nokialle. Jokin testiajon tyyppinen ilmeisemmin.
kuva 18.03.2018 22:24 Tommi K Hakala  
  Milloin VR rakennutti kaksiakselisia säiliövaunuja näiden vaunujen aikakaudella? Ja mihin käyttöön. Olen edelleen aika vakuuttunut omasta muistikuvastani, että kloorivaunujakin oli tätä pienempiä, kaksiakselisia.
kuva 18.03.2018 22:18 Tuomas Pätäri  
  Miten tarkkaa ajoitusta haetaan? Tulkitsin jo kuvatekstistäsi https://vaunut.org/kuva/125450, että kyseessä oli vanhan linjauksen viimeinen lättä - oliko se kuitenkin siis päivän viimeinen? Porvoon ohitustie on otettu käyttöön 1979, joten viimeistään silloin uuden ratalinjauksenkin on jo pitänyt olla toiminnassa.
kuva 18.03.2018 21:36 Ilkka Hovi  
  Minusta tuon lähimmän III luokkamerkinnän kohdalla olisi lämmityskamiina. Enpä vain yrittänyt avata luukkuja.
Mahdollisimman tarkka arvaus Ds1:n käyttöjännitteestä olisi 550V DC. Tämä olisi hyvä varmentaa, on ASEAn standardijännite. Millä jännitteellä Ds2 toimi ?
kuva 18.03.2018 21:09  
  Ehdottomasti ja vielä kaikilla kolmella tämänhetkisellä sähköveturisarjalla! Nyt kun muutenkin eletään aikaa jolloin kaikkia sähköveturisarjoja voi nähdä aktiiviajossa kaupallisissa junissa niin olisi todella komeaa jos sitä aikakautta korostettaisiin niin Porin radalla kuin myös muillakin rataosuuksilla tavaraliikenteen parissa riittävän paljon.
kuva 18.03.2018 21:05 [Tunnus poistettu]  
  Eiköhän se selviä viimeistään silloin kun näkee mihin Vokit jatkaa matkaa Porista. Lisää vaan tälläisiä yli 60 vaunun hiilijunia Porin radalle!
kuva 18.03.2018 21:02  
  Samaa itsekin totesin tänään kyseistä junaa kuvaamassa poiketessani että ei ole varmaan hetkeen ollut vaunumäärältään yhtä pitkää junaa kulussa Porin (Kokemäki-Pori) radalla. Oli kyllä havaintojen havainto. Ja hyvä kuva btw. :)
kuva 18.03.2018 20:56 Petri Nummijoki  
  Ihan hyvä kuva tämä on eikä minusta mitään tarvetta poistaa.
kuva 18.03.2018 20:27  
  Voi olla, voi olla.
kuva 18.03.2018 20:01 [Tunnus poistettu]  
  Vaunut taisivat olla tällä kertaa tyhjiä? Väliasemilla oli vähän aikaan sitten täysiä junia seisomassa, niiden jatkettua matkaa Poriin tilalle tuotiin tyhjiä odottamaan paluukyytiä Vainikkalaan https://julia.dy.fi/timetables?s=52055&d=28.2.2018
https://julia.dy.fi/timetables?s=52055&d=26.2.2018 ?
kuva 18.03.2018 19:37  
  Sr3-pari vaunuineen nappasi vielä Äetsästäkin lisää vaunuja, josta matka jatkui tunnuksella T 58784 kohti Poria. Veturipari matkasi tämän jälkeen tunnuksella VET 11793 Porista Ilmalaan.
kuva 18.03.2018 18:59 Esa J. Rintamäki  
  Hauska laite tuo sätkäkone, sillä pystyi esitteensä mukaan kuljettamaan vaikka pianon...!
kuva 18.03.2018 18:41 Esa J. Rintamäki  
  Tuon päätykolmion (kuvan keskellä)olevan ikkunan paikalla oli alunperin ovi odotushuoneeseen.

Ph asemataloa laajennettiin vuonna 1902 kuvassa näkyvään asuun, soveltamalla Korkeakosken laajennuspiirustuksia.
kuva 18.03.2018 18:19 Esa J. Rintamäki  
  XT 01608 on entinen BT 01326 vuodelta 1969. Sitä ennen se oli 90-paikkainen Ei 22157 vuodelta 1937; se oli rakennettu vanhalle aluskehykselle: Cm 2108 vuodelta 1898.

Vaunu kuuluu nykyisin Höyryveturimatkat 1009:lle, ja siitä on tehty Ei 22157, jossa on lähiliikennejunanpenkeillä järjestetty 100 istumapaikkaa. Vaunu on väriltään sininen.
kuva 18.03.2018 18:15 Esa J. Rintamäki  
  4140 oli rautatiemuseolla siirtonsa jälkeen lokakuussa 1991. Siirrettiin hinaamalla Porvooseen vuotta myöhemmin. Ajossa ainakin heinä-elokuussa 1995 ja elokuussa 1996. Näin muistelee Prv museo-js.
kuva 18.03.2018 17:59 Juhani Pirttilahti  
  Tuohon aikaan vakituinen tavarajuna Pasila - Kauniainen.
kuva 18.03.2018 17:51 Jaakko Hakala  
  Lumiset puut luovat hyvin junan väreihin sopivan värimaailman. Tykkään!
kuva 18.03.2018 15:29 Veli-Matti Laitinen  
  Tavaraliikennettä on rantaradalla vähän ja useimmiten ne kulkevat yöllä , joten tällaista ei niin paljoa näe.
kuva 18.03.2018 14:06 Esa J. Rintamäki  
  XE 0615 oli entinen E 846 vuodelta 1905. Virkatarvevaunuksi se oli muutettu 1952. Hylkäys koitti 1976. (Korj.kirj.vihre.)

Se raumalainen oli XE 0648, joka siis oli entinen E 638, ja sitä ennen Rauman Rautatien E 14307.
kuva 18.03.2018 13:56 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu Ei 22638 kuului 1988 kesästä alkaen Haapamäellä sijainneeseen Vaunu-Niklas-majataloon. Siihen kuuluivat myös vaunut 22651, 22302 (saunavaunu), ja 22618, jossa oli vesisänkysviitti. (Edit: lisätty yksi sana.)
kuva 18.03.2018 13:53 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu Ei 22610 on vuodelta 1939. Hylätty 1987.
kuva 18.03.2018 13:35 Antti Tapani Häkkinen  
  Mistä mahtoi olla kyse? Mistä tulossa ja minne menossa? Kulkiko näitä enemmänkin?