|
|
19.03.2018 15:18 | Pasi Seppälä | ||
| Ei käyty Raision raiteilla. Viereiselle pistoraiteelle lykättiin tyhjiä kiskonkuljetusvaunuja. | ||||
|
|
19.03.2018 13:53 | Eljas Pölhö | ||
| Kirjasta "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana" (Eljas Pölhö-Tapio Keränen-Eeso Laaksonen; julk. Kustantaja Laaksonen) löytyy sivulta 8 liikennepaikkaluettelot Itä-Karjalasta. Niistä näkee mm Km 257 Syväri (asemalta sivuraide Vaasenin satamaan) Km 261 Vekan sivuraiteen vaihde, siellä Km 262 Pokra (alkujaan Ala-Syväri) ja Km266 Veka Km 265 Pogra (ei säännöllistä liikennettä) Sivulla 9 on kartta, johon olen piirtänyt Ala-Syvärin metsäradan (Pokran kapearaiteinen) sen mukaisesti kuin se lähdekartoissani esiintyi. Sivulla 170 on kuva Ala-Syvärin asemalle saapuneesta VR:n junasta. |
||||
|
|
19.03.2018 13:38 | Eljas Pölhö | ||
| Muistutan, että linkin takaa löytyy vaunuluetteloita 1968, 1972 ja 1980, joista näkyy sarjoittain kyseinä vuonna käytössä olleiden vaunujen määrät. Esimerkiksi Sol ja Sfc -vaunuja on ollut 2-, 3- ja 4-akselisia. Näistä esimerkkinä 1.1.1972, jolloin Sol-vaunuja oli 7 kpl 2-aks, 18 kpl 3-aks ja 4 kpl 4-aks vaunuja. https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/ |
||||
|
|
19.03.2018 13:01 | Jouni Hytönen | ||
| Porin radalla tarvinnee ehkä jo vähän miettiä, mille liikennepaikoille tätä junaa yritetään sivulle ajattaa. :) | ||||
|
|
19.03.2018 12:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä mun mielestäni ainakin Sfc kloorivaunuja oli kaksiakselisinakin. | ||||
|
|
19.03.2018 12:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Käytiinkö oikein Raision (tai mikä se nykyään onkin) tehdasalueelle viemässä vaunuja? | ||||
|
|
19.03.2018 12:29 | Heikki Jalonen | ||
| Noiden säiliövaunujen suhteen kannattaa huomata juuri tuo sukupolviero vaunujen perusrakenteessa: rungollisuus versus (ainakin osittainen) itsekantavuus. Asialla on erittäin suuri merkitys nettokantavuuden suhteen ja siten suora vaikutus kuljetustalouteen. Kuvan kaltaiset aluskehykselle rakennetut kaksi- tai kolmiakseliset vaunut eivät ole itsekantavaa rakennetta. Kolmiakselista vaunua tuskin oikeastaan mitenkään edes pystyy rakentamaan itsekantavaksi, sen keskimmäisen akselin tuenta pelkän säiliön varaan olisi melko mahdoton tehtävä. Kaksiakselinen vaunu olisi helpommin rakennettavissa itsekantavaksi. Akselipainojen rajoissa pysyen hyöty on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Uudemman sukupolven vaunut puolestaan ovat kaikki ainakin osittain itsekantavia, so. säiliö itsessään toimii merkittävänä kuormaa kantavana osana. Ne ovat myös aina telivaunuja, vain siten saadaan rakenteesta täysi hyöty. Kloorin tapauksessa on lisäksi huomattava, miten nestekloorin suurehko ominaispaino (1,25 t/m3) ja kuljetuksen vaatiman vahvan painesäiliön massa ja suojarakeneet vaikuttavat, vaunun taarapaino on väistämättä suhteellisen suuri. Siten, kaksiakselinen kloorivaunu ei kovin suurta nettokuormaa kantaisi. Laskuharjoitus: kuvasta voimme todeta, että Sol-vaunun taara on 17,7 t ja suurin kuorma 19 t, kokonaismassa siis 36,7 t eli akselipaino noin 12,2 t. Alhainen, mutta ilmeisesti tällä piti voida liikennöidä alemmankin luokan radoilla. Kahdella akselilla vastaavin ehdoin kokonaispaino olisi siten luokassa 25 t. Voisi arvailla, että kaksiakselisen kloorivaunun taara olisi noin 14 t. Pois jäävä akseli ym. keventävät, painesäiliö kevenee suhteessa vain vähän, mutta suojarakenteet eivät kevene ollenkaan. Kuormaksi jäisi silloin vain melko vaatimattomat noin 10 t eli noin 8m3. Siis karkeasti noin 50% tuon vaunun kapasiteetista. Melko tehotonta. |
||||
|
|
19.03.2018 12:12 | Jari Välimaa | ||
| ja kohtahan kansi peittää koko komeuden. | ||||
|
|
19.03.2018 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Ratkaisu löytynee siitä, miten kaluston etupään määritelmä on muuttunut aikojen kuluessa... | ||||
|
|
19.03.2018 10:05 | Juhani Suntioinen | ||
| Nyt ei merkkiä enää käytetä, vaikka kalusto on edestä ja takaa samannäköistä. Sm- rungot. Ollaanko nyt viisaampia, vai mikä on muuttunut. | ||||
|
|
19.03.2018 08:25 | Jukka Voudinmäki | ||
| http://heinasuonkyla.fi/historia/tennilan-pysakki/ | ||||
|
|
19.03.2018 01:40 | Jukka Varonen | ||
| Kysynpä vielä yhtä asiaa noihin maisemiin liittyen. Syvärin asemahan taisi olla suomalaisten isännöidessä rataa virran pohjoispuolella, noin 3 km ennenkuin rata ylittää Syvärin. Mahdettiinko tuota syksyllä 1941 rikottua rautatiesiltaa kunnostaa koskaan junalla kuljettavaksi. Välittömästi virran eteläpuolella oli Koskenalan taajama ja suomalaisen sotilaskartan mukaan Pokran (Ala-Syvärin) asema. Asemalta alkoi kapearaiteinen rautatie joka ilmeisesti yli 20 km pituisena johti etelään ja kaakkoon. Oli suomalaisten joukkojen tärkeä huoltotie. Isäni kuva-arkistossa on pari kuvaa "Pokran pikajunasta". Radan varrella oli nimettyjä asemia, Pokra pysäkki, Lehto pysäkki, kartassa sanotaan, että rata johti Pitkäjärvelle. Sellaista karttasanaa ei löydy. Mahtoiko olla niin, että jossain paikassa rintamalinja katkaisi radan. Rintaman kulkua ei ole merkitty "Kielletyt kartat" kirjan karttoihin. Tietääkö joku enemmän tästä Pokran kapearaiteisesta rautatiestä. | ||||
|
|
19.03.2018 01:07 | Kari Suominen | ||
| Kloorivaunuista en tiedä, mutta 1950-luvun alussa valmistui varsin lyhyen ajan sisään 20 kappaletta Go-öljyvaunuja, jolla litteralla niitä löytyy kuvahausta sekä kaksi- että kolmiakselisina https://vaunut.org/kuvat/?tag0=11|Go| Toinen mahdollinen tarkoittamasi 2-akselinen säiliövaunu kolmiakselisten kaudella on AIV-liuosvaunu Sd, joka oli tuotannossa koko 40-luvun (1941-49). Näistä kolme ensimmäistä näyttää rakennetun kolmiakselisiksi ja loput valmistetut 39 vaunua 2-akselisiksi pienemmällä pytyllä (vain 10 M³). Kolmiakselisten säiliövaunujen tuotanto jatkui aina 50-luvun loppuun asti, mutta säiliövaunujen kehitystyössä vallitsi seesteisempi kausi aina 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin uuden sukupolven neliakselisia vaunuja alkoi tulla liikenteeseen. |
||||
|
|
19.03.2018 01:07 | Jukka Varonen | ||
| Kiitokset mielenkiintoisista aikatauluista! Isäni aikoinaan elävästi kuvasi paluumatkan lomalta Lahdesta Syvärille. Teki matkan monta kertaa loppukesän 1942 ja kevään 1944 välillä. Olisinpa vaan osannut ottaa kertomuksen nauhurille, tai edes kirjoittanut jotain muistiin. Tosin näissä aikatauluviitteissä on vain vähän P1:n matkasta itään. Mutta todistaa sekin oikeaksi isäni kertoman. "Matkaselässä oli pysähdys puolenyön jälkeen. Se oli viimeinen paikka, missä sai asemaravintolasta olutta." Samoin hän kommentoi sitä, että eivät he tuolloin tienneet, kuinka paljon vahinkoja desantit aiheuttivat Suojärvi-Äänislinna välillä. Miehet vaan nukkuivat rauhassa yönsä, mikäli vähääkään tilaa oli. | ||||
|
|
19.03.2018 00:45 | Jukka Varonen | ||
| Isäni muisteli aikoinaan tapausta, kun kotiutusmatkalla 1944 Jakokoskelta Lahteen miehet komennettiin työntämään junaa. Miehet purnasivat, ettei onnistu, mutta hyvin onnistui. Kuljetuksen johtajana toiminut ev.ltn (tuolloin kapt.) Uuno Tarkki on myös kuvannut tapahtuman kirjassaan "Kaksi sotaa etulinjassa" s. 236. Olen nähnyt laivaakin (70 metriä pitkä) siirrettävän laiturissa miesvoimin. Tosin huomasin homman raskaaksi ja menin 40 heppaisella perämoottoriveneellä auttamaan. Silloin lähti liikkeelle ja sain kauniit kiitokset miehiltä. | ||||
|
|
19.03.2018 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| T-mallin hoppahan se siinä, alias "Tin-Lizzie"! | ||||
|
|
19.03.2018 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuriositeettinä mainittakoon mielipide, jonka mukaan harppisaksalaiset saivat sosialismin melkein toimimaan... | ||||
|
|
19.03.2018 00:18 | Jukka Varonen | ||
| Kuvaa kaipasin minäkin, mutta eipä ole löytynyt. Oli vallan erikoisen näköinen pikku tönö. Vuonna 1979 jäin pois junasta Tennilän pysäkillä, ja silloin rakennus saattoi olla paikallaan. Nyt kun ajan autolla paikan ohi silloin tällöin, tulee pysäkkirakennus mieleen. | ||||
|
|
19.03.2018 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stanislav, East German Nationale Volksarmee carried Wehrmachts heritage very proudly! | ||||
|
|
19.03.2018 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joni, IFA = Ilman Fasistin Apua, heko heko...! | ||||
|
|
19.03.2018 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pumppukärry tunnettiin myös nimellä "haarukkavaunu". | ||||
|
|
18.03.2018 23:52 | Jukka Varonen | ||
| Veturitalli on nyttemmin korjattu. Ihan siisti ulkoa ja sisältä. Ei vaan ole miljöö sisällä sellainen, kuin se oli 1950-luvulla, kun veturit vielä yöpyivät tallissa. | ||||
|
|
18.03.2018 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossapa kuva https://vaunut.org/kuva/77762 Ilkan arvuuttelemasta kamiinasta. | ||||
|
|
18.03.2018 23:48 | Jukka Varonen | ||
| Muistan uutisoinnin, kun se höyrykäyttöinen kaivinkone, varsinainen "Hullu-Jussi", museoitiin Kiteen asemalle Onkamo-Parikkala yhdysradan valmistuessa (1967?). Oli viimeinen VR:n käyttämä höyrykonekaivuri. | ||||
|
|
18.03.2018 23:39 | Jukka Varonen | ||
| Lukemattomat kerrat on tätä pengertä pitkin taivallettu. Ylös tai alaspäin. Silloin, kun junatkin vielä kulkivat. Olen ollut järjestelijän veturissakin ja sen opin, että tämä kaarre oli pahin. Jos vaunuletkan sai tästä läpi, niin loppumatka, viimeiset 500 metriä Outokummun asemalle onnistui kyllä, vaikka mäki siinä vielä jyrkkeni. | ||||
|
|
18.03.2018 23:31 | Julius Ylitalo | ||
| Linna eikös se ole siellä Saarijärven lähellä? | ||||
|
|
18.03.2018 23:29 | Jukka Varonen | ||
| Vieläköhän koppi on olemassa? Silloin hilpeimmän nuoruuden aikana koppi ei ollut lukittuna, tai sitten meillä oli tiedossa avaimen sijainti. Eikä paikallinen VR:n virkamies touhuistamme pahastunut. | ||||
|
|
18.03.2018 22:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kun edesmenneen Hannu Haakin rättärillä kuljettiin kuljettajan ikkunan yläosa alas (auki) taitettuna, räväytti vastaantulevan kuorma-auton paineaalto rättikaton auki koukkukiinnityksistään. Sen pystyi kiinnittämään takaisin, eli harjoituksen olisi voinut toistaakin, koska ilma oli lämmin. Pelkääjän penkki ja takapenkki olivat nopeasti irroitettavissa, joten kyllä ainakin rättikatto avoinna ollen pianokin kulki. Takana lattialla istuen soittajapoikakin kulki mukana ja soittelikin, koska muuta soitinta ei Citroen tainnut tarjota. Kuljettaja ei saa itse soittaa Suomessa. Virossa saa, koska siellä kuljetaan soiduautoilla. |
||||
|
|
18.03.2018 22:36 | Erkki Nuutio | ||
| Aikanaan todellisuutta, mutta kaikki lienee kadonnutta maailmaa. Haarukkatrukki on Valmet B10 Lentokonetehtaalta 1965-1967 väliltä. Nostokyky 1000 kg, nostokorkeus matalalla VR-puomilla (mahtuu vaununovesta) ilmeisesti 1800 mm Nestekaasukäyttöinen Continental-moottori, Voith -momenninmuunnivaihteisto/vetopyörästö. Näppärä peli! Testi Kuljetus-lehdessä 5-6/64 s. 35-37 . |
||||
|
|
18.03.2018 22:33 | Valtteri Renfors | ||
| Olihan tämä arvattavissa jo eilen että on Sr3, kun Ilmalasta tuli veturit Nokialle. Jokin testiajon tyyppinen ilmeisemmin. | ||||
|
|
18.03.2018 22:24 | Tommi K Hakala | ||
| Milloin VR rakennutti kaksiakselisia säiliövaunuja näiden vaunujen aikakaudella? Ja mihin käyttöön. Olen edelleen aika vakuuttunut omasta muistikuvastani, että kloorivaunujakin oli tätä pienempiä, kaksiakselisia. | ||||
|
|
18.03.2018 22:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Miten tarkkaa ajoitusta haetaan? Tulkitsin jo kuvatekstistäsi https://vaunut.org/kuva/125450, että kyseessä oli vanhan linjauksen viimeinen lättä - oliko se kuitenkin siis päivän viimeinen? Porvoon ohitustie on otettu käyttöön 1979, joten viimeistään silloin uuden ratalinjauksenkin on jo pitänyt olla toiminnassa. | ||||
|
|
18.03.2018 21:36 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuon lähimmän III luokkamerkinnän kohdalla olisi lämmityskamiina. Enpä vain yrittänyt avata luukkuja. Mahdollisimman tarkka arvaus Ds1:n käyttöjännitteestä olisi 550V DC. Tämä olisi hyvä varmentaa, on ASEAn standardijännite. Millä jännitteellä Ds2 toimi ? |
||||
|
|
18.03.2018 21:09 | |||
| Ehdottomasti ja vielä kaikilla kolmella tämänhetkisellä sähköveturisarjalla! Nyt kun muutenkin eletään aikaa jolloin kaikkia sähköveturisarjoja voi nähdä aktiiviajossa kaupallisissa junissa niin olisi todella komeaa jos sitä aikakautta korostettaisiin niin Porin radalla kuin myös muillakin rataosuuksilla tavaraliikenteen parissa riittävän paljon. | ||||
|
|
18.03.2018 21:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eiköhän se selviä viimeistään silloin kun näkee mihin Vokit jatkaa matkaa Porista. Lisää vaan tälläisiä yli 60 vaunun hiilijunia Porin radalle! | ||||
|
|
18.03.2018 21:02 | |||
| Samaa itsekin totesin tänään kyseistä junaa kuvaamassa poiketessani että ei ole varmaan hetkeen ollut vaunumäärältään yhtä pitkää junaa kulussa Porin (Kokemäki-Pori) radalla. Oli kyllä havaintojen havainto. Ja hyvä kuva btw. :) | ||||
|
|
18.03.2018 20:56 | Petri Nummijoki | ||
| Ihan hyvä kuva tämä on eikä minusta mitään tarvetta poistaa. | ||||
|
|
18.03.2018 20:27 | |||
| Voi olla, voi olla. | ||||
|
|
18.03.2018 20:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vaunut taisivat olla tällä kertaa tyhjiä? Väliasemilla oli vähän aikaan sitten täysiä junia seisomassa, niiden jatkettua matkaa Poriin tilalle tuotiin tyhjiä odottamaan paluukyytiä Vainikkalaan https://julia.dy.fi/timetables?s=52055&d=28.2.2018 https://julia.dy.fi/timetables?s=52055&d=26.2.2018 ? |
||||
|
|
18.03.2018 19:37 | |||
| Sr3-pari vaunuineen nappasi vielä Äetsästäkin lisää vaunuja, josta matka jatkui tunnuksella T 58784 kohti Poria. Veturipari matkasi tämän jälkeen tunnuksella VET 11793 Porista Ilmalaan. | ||||
|
|
18.03.2018 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauska laite tuo sätkäkone, sillä pystyi esitteensä mukaan kuljettamaan vaikka pianon...! | ||||
|
|
18.03.2018 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon päätykolmion (kuvan keskellä)olevan ikkunan paikalla oli alunperin ovi odotushuoneeseen. Ph asemataloa laajennettiin vuonna 1902 kuvassa näkyvään asuun, soveltamalla Korkeakosken laajennuspiirustuksia. |
||||
|
|
18.03.2018 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01608 on entinen BT 01326 vuodelta 1969. Sitä ennen se oli 90-paikkainen Ei 22157 vuodelta 1937; se oli rakennettu vanhalle aluskehykselle: Cm 2108 vuodelta 1898. Vaunu kuuluu nykyisin Höyryveturimatkat 1009:lle, ja siitä on tehty Ei 22157, jossa on lähiliikennejunanpenkeillä järjestetty 100 istumapaikkaa. Vaunu on väriltään sininen. |
||||
|
|
18.03.2018 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4140 oli rautatiemuseolla siirtonsa jälkeen lokakuussa 1991. Siirrettiin hinaamalla Porvooseen vuotta myöhemmin. Ajossa ainakin heinä-elokuussa 1995 ja elokuussa 1996. Näin muistelee Prv museo-js. | ||||
|
|
18.03.2018 17:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuohon aikaan vakituinen tavarajuna Pasila - Kauniainen. | ||||
|
|
18.03.2018 17:51 | Jaakko Hakala | ||
| Lumiset puut luovat hyvin junan väreihin sopivan värimaailman. Tykkään! | ||||
|
|
18.03.2018 15:29 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tavaraliikennettä on rantaradalla vähän ja useimmiten ne kulkevat yöllä , joten tällaista ei niin paljoa näe. | ||||
|
|
18.03.2018 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| XE 0615 oli entinen E 846 vuodelta 1905. Virkatarvevaunuksi se oli muutettu 1952. Hylkäys koitti 1976. (Korj.kirj.vihre.) Se raumalainen oli XE 0648, joka siis oli entinen E 638, ja sitä ennen Rauman Rautatien E 14307. |
||||
|
|
18.03.2018 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22638 kuului 1988 kesästä alkaen Haapamäellä sijainneeseen Vaunu-Niklas-majataloon. Siihen kuuluivat myös vaunut 22651, 22302 (saunavaunu), ja 22618, jossa oli vesisänkysviitti. (Edit: lisätty yksi sana.) | ||||
|
|
18.03.2018 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22610 on vuodelta 1939. Hylätty 1987. | ||||
|
|
18.03.2018 13:35 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mistä mahtoi olla kyse? Mistä tulossa ja minne menossa? Kulkiko näitä enemmänkin? | ||||