|
|
18.03.2018 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| XE 0615 oli entinen E 846 vuodelta 1905. Virkatarvevaunuksi se oli muutettu 1952. Hylkäys koitti 1976. (Korj.kirj.vihre.) Se raumalainen oli XE 0648, joka siis oli entinen E 638, ja sitä ennen Rauman Rautatien E 14307. |
||||
|
|
18.03.2018 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22638 kuului 1988 kesästä alkaen Haapamäellä sijainneeseen Vaunu-Niklas-majataloon. Siihen kuuluivat myös vaunut 22651, 22302 (saunavaunu), ja 22618, jossa oli vesisänkysviitti. (Edit: lisätty yksi sana.) | ||||
|
|
18.03.2018 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22610 on vuodelta 1939. Hylätty 1987. | ||||
|
|
18.03.2018 13:35 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mistä mahtoi olla kyse? Mistä tulossa ja minne menossa? Kulkiko näitä enemmänkin? | ||||
|
|
18.03.2018 13:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikös ne kuormata Porin radan varressa nykyään. Olisko jopa Kankaanpään suunnan raiteen päällä joku kuormauspaikka. Ihan satavarma en oo. | ||||
|
|
18.03.2018 13:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Joo-o, mä olen tästä aiheesta ennenkin sanonut että kyllä noille töhrijöille on ihan omat kanavansa missä saavat kuviaan näkyviin. Tämä ei sellainen ole. Nyt olisikin ehkä parasta poistaa koko kuva kun tässä kuvassa ei ole mitään yhtäläisyyttä keskusteluun ja samanlaisia kuvia on jo koko vorg pullollaan. Mua suoraan sanottuna vituttaa se jeesustelu mitä jotkut harrastavat, kun maailma on kuitenkin pullollaan noita töherryksiä. Kuvan vaihto oli typerää, jeesustelu vieläkin typerämpää. |
||||
|
|
18.03.2018 12:38 | |||
| Jotenkin sellainen tunne, että ei uskoisi tuollaisten taulujen olleen olemassa Tampereellakin vielä noin 15 vuotta sitten. Näyttää jotenkin tuo visuaali noissa niin alkeelliselta kun vertaa nykypäivänä sieltä löytyviin taulukkoihin. | ||||
|
|
18.03.2018 11:32 | Pave Saarinen | ||
| Kuva samasta paikasta, nyt tallin ovi kiinni. https://vaunut.org/kuva/108916?u=2783 Mitähän tuolla tallissa nyt säilytetään? Olisikohan jotain historiallista? |
||||
|
|
18.03.2018 10:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Etupään merkkiä tarvittiin aikanaan signalointia varten, jotta esim. vaihtotyössä osattiin antaa kuljettajalle oikeita signaaleja suunnan suhteen. Kun kaluston ulkomuoto ei kerro kumpi pää on etupää ja kumpi takapää, tarvittiin jokin keino sen selvittämiseen. Ja se keino oli etupään merkki. Sama pätee tietenkin toisinkin päin: Jos kuljettaja viheltimellä ilmoittaa lähtevänsä eteenpäin, pitää varoitettujen tietää kumpi yksikön pää onkaan etupää, eli se pää, johon suuntaan yksikkö lähtee. |
||||
|
|
18.03.2018 10:47 | Matti Hietanen | ||
| Mitä tarkoittaa "etupäänmerkki"? Mistä se ammattimiähelle kertoo? Eli mikä merkitys? | ||||
|
|
18.03.2018 10:02 | Erkki Nuutio | ||
| Vasemmalle on vyörytetty lohkottuja ja vastinpinnoiltaan tasoitettuja miehenkokoisia kiviä. Niistä rakennetaan tukimuuri sillan vasempaan päähän. Mustapukuinen mies seisoo kivillä. Myös raiteilla on mies, mutta työvaatteissa. Voinemme varmistaa sillan Harjujoen sillaksi. Perääntyvät punaiset räjäyttivät sillan 4.1918 . Kuvan esittämä väliaikainen puusilta on varmaan samalta vuodelta. Kuva valmiista, vuonna 1921 korjatusta sillasta: VR 1912/37 II s. 261 . Korjattu silta oli levysilta, tarkemmin yhtenäisenä jatkuva levypalkki, jonka pituus oli 50 m. Selostusta lisää VR 1912/37 II s.262. Alkuperäinen silta oli varmaan myös levysilta. Pitkä rataoikaisu 60-luvun lopulla teki sillan tarpeettomaksi, mutta perustukset ovat jäljellä, katso Pentikäinen: Savon rautatie s.182 . |
||||
|
|
18.03.2018 09:56 | Joonas Jokinen | ||
| Ottamatta kantaa töhrintäaiheeseen, kuvien vaihto(?) ei mielestäni ole järkevää, jos alkuperäisestä kuvasta on virinnyt keskustelua. Nyt on hieman hankala seurata kommentointia, kun alkuperäisestä kuvasta ei ole tietoa, johon kommentit liittyvät. |
||||
|
|
18.03.2018 08:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkohan Iljalla autoa, tai omaa taloa tai muuta omaisuutta? Jos on, niin ilmeisesti spreijaajat ovat varsin tervetulleita 'maalaamaan' sitä. Eihän esim. värikkäämpi auto olisi millään tavalla epäkunnossa. | ||||
|
|
18.03.2018 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Viipurissa ei ehkä ollut työläisjunia, mutta työläisvaunuja oli 1920-luvulla ainakin tarkoitus käyttää. Iltalehti kirjoitti aiheesta 1.2.1924: "Vähentääkseen henkilövaunujen suurta puutetta paikallisliikenteessä on rautatiehallitus määrännyt 20 avointa n.k. tavaraboggievaunua muutettavaksi henkilövaunuiksi. Vaunuihin tehdään seinät ja katto sekä portaat ja kaksi kamiinia. Muutokset ovat väliaikaisia, sillä vaunut muutetaan taas tavaravaunuiksi, kun on rakennettu tarpeeksi matkustajavaunuja. Näitä vaunuja tullaan käyttämään paikallisjunaliikenteessä Helsingissä ja Viipurissa." |
||||
|
|
18.03.2018 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäläinen on: keskellä seinää, ikkunoiden välissä on sikäläinen tunnus. Embleemi vai mikä lie. | ||||
|
|
18.03.2018 02:41 | |||
| Ihan hyvää keskustelua mutta en vain tajua asenteita joiden mukaan maalaukset junien kyljissä pilaavat mitään. Ei värikkäämpi juna ole millään tavalla epäkunnossa tai rikki :D eikä kuluja matkustajille aiheudu jos ei näitä puhdistettaisi niin innokkaasti - vaan omia mielipiteitä! | ||||
|
|
18.03.2018 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi olla kesä 1975, kun näitä "suuria" vetureita alkoi näkymään silloin tällöin Porvoossa. Riihimäen kautta alettiin liikennöimään Porvooseen kevät/kesä 1974 Dv15-sarjan vetureilla. Vuotta myöhemmin Psl:n Dv:t (ex. Sr12) alkoivat harvakseltaan (= yksi kerrallaan) kiertämään Riihimäellä. Päivisin ei ollut kuin muutama päivystys-vuoron juna, jossa tuota "hienoutta" saattoi käyttää - vain harvalla P-vuoron kuljettajalla oli ajokortti tuolloin tämän sarjan veturiin (onneksi "kaverilla" tuo oli, joten aika usein kohdallemme sattui tuo lainaveturi Porvooseen, Lahteen, Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan, jopa ratapihalle). Ensi kerran Porvoossa (henk.koht) tuli Porvoossa käytyä 2704:llä 07.07.1975. Nämä "isot" veturit vakiintuivat Prv:n JK-junissa talvella 1976, kun ei palattukaan Keravalta Riihimäelle vaan jatkeenkin Pasilaan (Ke:n kiitovaunujen kanssa). Syksyisin käytettiin vemppuparia jurttiliikenteen takia mm. 10.11.1975. (Dv15 1985-1988 jp. 1002 tn:a) myös 21.11.1975 (Dv15 1995-1994 jp. 985 tn:a). | ||||
|
|
18.03.2018 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti en muista tuon mutkan käyttöönottoa. Ensi kerran tulin lätällä Porvooseen 26.04.1978. , myös syyskuussa 1978 ajelin tuolla suunnalla ja usein sen jälkeenkin. Toiki aiemminkin/myöhemminkin tuli Porvoossa käväistyä JK-junilla, mutta mitään mielikuvaa ei ole jäänyt tuosta linjauksen vaihdosta. | ||||
|
|
17.03.2018 22:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://ls24.fi/artikkelit/palanderille-pikapotkuit-wuojoelta | ||||
|
|
17.03.2018 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://ls24.fi/artikkelit/paroni-rakensikin-oman-asematalon-voitoisiin | ||||
|
|
17.03.2018 20:43 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja historiakuvia Porvoosta. Kiitos julkaisusta, näitä on nykypäivänä mukava katsella. | ||||
|
|
17.03.2018 20:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Onhan tämäkin töhritty. | ||||
|
|
17.03.2018 20:25 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Siinä ns. vanhan ajan tavarajuna. | ||||
|
|
17.03.2018 20:07 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Selvä kiitos! Tuon veturin kanssa ainakaan minä en taitaisi uskaltaa mennä kovaa. Pelkäisin että veturi/juna kaatuisi. Fiskars-Pohjankuru oli 5,5 kilometriä pitkä joten ei tarvitsisikaan mennä kovaa. Ei veturin polttoainetilatkaan olleet suuret että voisi kulkea pitkiä matkoja. Pikku-Pässi on tällä hetkellä kunnostettavana. | ||||
|
|
17.03.2018 18:30 | Heikki Jalonen | ||
| Haalistus tosiaan: sehän on kai "myrkkyraita", kloorin tapauksessa erittäinkin aiheellinen. Joka kai oli vastamaalattuna myrkyllisen pinkki? Kun tuosta tiirailen, niin olisiko siinä korjausmerkintä 12(?).73 Pm. Ilmeisesti täyskorjaus, jolloin vaunu on varmaan myös maalattu. Eli, kuvaa otettaessa noin kuutisen vuotta vanha asia. Mutta, kuten tiedämme, aurinko polttaa ja haalistaa. Haastava ajoitus- ja säistämistehtävä mahdolliselle mallinrakentajalle: tehdäkö kuin uusi vai yrittääkö mukailla arkitodellisuutta! Jämerää tekoa on tuon säiliön sidonta, sekä säteissuunnassa että aksiaalisesti. Vaunussa on törmäyssuojapäädyt ja puskimien yhteydessä tunkeutumissuojat. Säiliö itsessään on jämerä painepytty, kloori pysyy nesteenä vain paineenalaisena; kloorin höyrynpaine lämpötilassa 20C on 6,8 bar. |
||||
|
|
17.03.2018 18:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämän veturin pyörän halkaisija on kulumattomana 580 mm. Viranomaiset antoivat nopeusmääräyksen yleiselle liikenteelle avatuille radoille. Raideleveyserosta huolimatta tämä muistuttaa enemmänkin 600 mm:n raideleveyden vetureita, kuin esim. Museorautatien isoja höyryjä. Karjalankosken Rautatien nopeusrajoitus oli 18 kmh. Nokian tehdasradan veturitallia purettaessa löysin uunin päältä unhotuneen , ruskean, pahasti hapertuneen vihkosen: "Rautatien Ohjesäännöt" ( ihanan tuoksuinen). Siinä määrätään suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 20 kmh. Useimmilla tehdasradoilla ei tainnut olla nopeusrajoitusta. Tavallisin vetopyörän halkaisija näillä pikkukoneilla oli 600 mm. Enemmän tai vähemmän uskottavien kertomusten mukaan tämänkokoisten veturien nopeusennätyksissä on juuri rikottu kilometri/minuutti - raja. Eli, määräykset ylitettiin helposti. Ainakin tällä veturilla jo 40 kmh on varmaan tuntunut kamalalta! Vuoden 1937 "kuljetusverkko"-kartassa on Fiskarsin rata merkitty suljetuksi ? Yleensä tämä merkintä tehtiin vain yleiselle liiken-teelle avatuilla radoilla. Oliko Fiskarsin radalla alkuvuosina joku erityinen status? Vai onko syynä tasoristeys VR:n kanssa? Tällä kertaahan kapearaiteinen oli tehty ensin! |
||||
|
|
17.03.2018 17:52 | Ossi Rosten | ||
| Tämä jotenkin hieno kuva. Ei äkkiseltään uskoisi jotta tältä vuosituhannelta... | ||||
|
|
17.03.2018 17:23 | Jukka Martio | ||
| Tuskin tätä todellisuutta tarvitsee näiden sivustojen esitellä edes kerran vuodessa. Netissä on muita kuvastoja tukemassa töhrimisen julkaisemista. Vaunut.org-sivujen on turhaa olla sellaisessa mukana. | ||||
|
|
17.03.2018 17:20 | Jyrki Längman | ||
| Seuraava Lähijuna Uuteenkaupunkiin lähtee raiteelta X vuonna 2020... tai sitten ei lähde https://yle.fi/uutiset/3-10035535?origin=rss se jää nähtäväksi | ||||
|
|
17.03.2018 17:12 | Esa Väätäinen | ||
| Vaihdoin kuvan, kun sen kautta töhrijät olisi saaneet lisä näkyvyyttä | ||||
|
|
17.03.2018 16:56 | Eljas Pölhö | ||
| Miksi poistaa. Tämä on aitoa historiaa. Kyllä kerran vuodessa voi kauniiden kuvien ohella näyttää todellisuuden kammottavan kääntöpuolen. | ||||
|
|
17.03.2018 16:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa; voit myös vaihtaa kuvan. | ||||
|
|
17.03.2018 16:40 | Esa Väätäinen | ||
| Lisäsin kuvan kun näitä sotkuja rautatie kalustossa viime aikoina on ollut enenevissä määrin. Kuvan voisi poistaa, kun töhrijöiden puuhia en halua mitenkään tukea. Kuvaa en osaa itse poistaa, joten sivuston taholta se voitaisiin poistaa. |
||||
|
|
17.03.2018 15:40 | Tuukka Varjoranta | ||
| Aivan mahtava ajankuva Porvoosta! Tykkään. | ||||
|
|
17.03.2018 15:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samaa mieltä Jukan, Erkin ja Eljaksen kanssa. | ||||
|
|
17.03.2018 14:36 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Enää ei enää oikein ole pikajunia. IC-junat ovat korvanneet ne. | ||||
|
|
17.03.2018 14:31 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kuvassa vasemmalla näkyy Salon veturitalli aikoinaan ei enää veturitallina eikä vielä taidemuseona. Kana-veturia ei ole kääntöpöydällä. | ||||
|
|
17.03.2018 14:28 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en kanssa ymmärrä miksi näitä yksityistä tai julkista omaisuutta pilaavia rikollisia edes yritetään ymmärtää. Vastaavaa rikollista toimintaa kuin ikkunoiden kivittäminen ennen spraypurkkien tuloa. | ||||
|
|
17.03.2018 14:22 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tältä Salon Veturitalli on aikoinaan näyttänyt. Minä itse käyn veturitallilla katsomassa taidetta aikaajoin ja sitä on laajennettu. | ||||
|
|
17.03.2018 14:00 | Erkki Nuutio | ||
| Sopii piirtää koristeensa omille seinilleen, eikä aiheuttaa tällaisella töhrimisellä kustannuksia, jotka tulevat matkustajien maksettaviksi. Esitän kuvan poistamista, koska en vähimmässäkään määrin hyväksy ympäristön töhrimistä. Iljan asenne töhrimiseen on masentava. |
||||
|
|
17.03.2018 13:11 | Heikki Kannosto | ||
| Vaakaraita säiliön kyljessä näyttää peräti haalistuneelta. | ||||
|
|
17.03.2018 13:07 | Kari Suominen | ||
| Nämä kolmiakseliset säiliövaunut säilyivät rakenteeltaan muuttumattomina tuotannossa pitkään. Ensimmäiset standardityypin vaunut taisivat valmistua jo ennen talvisotaa ja viimeisiä rakennettiin vielä 50-luvun loppupuolella. Viimeisimpien joukossa valmistetut lämpöeristetyt vaunut sitten hieman poikkesivat ulkoisesti edeltäjistään mm. säiliön paksumman vaipan ja lieskalämmittimen savutorvien vuoksi https://vaunut.org/kuva/31795. Tälläkin sivustolla kuvissa esiintyvät kolmiakseliset säiliövaunut edustavat pääosin yksityisille tilaajille VR:n konepajoilta valmistuneita vaunuja, sillä uudisrakentamisen tarve VR:lle itselleen 1940- ja 50-luvulla oli verraten vähäinen. Syy tähän oli se, että VR:n omat ennen sotia rakennetut säiliövaunut olivat vielä suurimmaksi osaksi käytössä. Lukumääräisesti tarkasteltuna yksityisille tilaajille valmistuneiden pääosin kolmiakselisten säiliövaunujen kokonaismäärä vuosina 1937-60 onkin varsin huikea, peräti 572 kappaletta. Osviittaa lukumäärään osaltaan kertoo myös Resiinan suomalaisten yksityisvaunujen sarjamerkintöjen luettelo http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/66 |
||||
|
|
17.03.2018 12:59 | Pave Saarinen | ||
| Näkyy olevan junakin tulossa.. | ||||
|
|
17.03.2018 12:34 | Robert Sand | ||
| Kuvan ottohetkellä oli jo kunnostettu. | ||||
|
|
17.03.2018 11:30 | Heikki Jalonen | ||
| Ajojohtimen varoituskyltti oli ja on edelleen pakollinen kaikessa liikkuvassa kalustossa, jossa oli sellaiset portaat tai askelmat, joilla voi nousta vaaralliselle alueelle. Riippumatta siitä, liikkuiko yksikkö sähköradoilla vai oliko liikkumatta. Jo ensimmäisen sähköistetyn rataosuuden tultua käyttöön. En tiedä käskykirjeen antamisaikaa, mutta Oulunkin seudulla keltaisia kylttejä alkoi näkyä 1970 vuoden tietämistä eteenpäin. Näin oli esimerkiksi Oulun varikon Kalkkunassa (Vr 5) 1422 joka usein liikuskeli Tuiran suunnilla. Keltainen lätkä kuvunsuojan kyljessä herätti huomion muutoin aika synkässä koneessa. Ja antoi myös aihetta luki-virheeseen: "Katolle nousu jännitteisen AVOjohtimen alla kielletty." Emme olleet vielä kuulleetkaan mistään AJOjohtimesta saatikka sellaista nähneet, joten loogisemmalta tuntui varoittaa mistä tahansa johtimesta... |
||||
|
|
17.03.2018 11:24 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Minä näin tämän veturin Turussa lokakuussa 2017 ja se oli väriltään punainen/valkoinen. Eli se veturi on loppuvuodesta 2017 tai ihan tammikuun alusta maalattu. | ||||
|
|
17.03.2018 11:17 | |||
| Hyvännäköisiä duuneja! Itseä ei haittaa vaikka junan kyljet olisikin vähän koristeellisempia :D ihmisten pitäisi ottaa rauhallisemmin noiden kanssa | ||||
|
|
17.03.2018 11:17 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Voi Voi jos ongelmia on ollut. Veturista 3222 on tullut minulle tuttu koska olen nähnyt sen kuvatessa pariinkin kertaan. | ||||
|
|
17.03.2018 11:02 | Jukka Martio | ||
| Töhrijöiden on tärkeätä saada teoksensa julkaistua. Olen jälleen kerran sitä mieltä, että näiden sivustojen ei pitäisi tukea rautatieympäristön töhrimistä, | ||||
|
|
17.03.2018 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä sama veturi? https://vaunut.org/kuva/54758 | ||||
|
|
17.03.2018 10:23 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Mikä oli tämän veturin suurin sallittu nopeus? | ||||