|
|
17.03.2018 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä sama veturi? https://vaunut.org/kuva/54758 | ||||
|
|
17.03.2018 10:23 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Mikä oli tämän veturin suurin sallittu nopeus? | ||||
|
|
17.03.2018 10:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko palasivat? | ||||
|
|
17.03.2018 10:12 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Nagbøl kunnostettavana. | ||||
|
|
17.03.2018 10:11 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Marskin salonkivaunu kiskojen päällä. Voi Voi että oli huonossa kunnossa. | ||||
|
|
17.03.2018 09:59 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Selvä. Nämä vaunut tulevat sitten korvaamaan siniset rkt-ravintolavaunut. Osa niistäkin on maalattu valkoisiksi/punaisiksi. | ||||
|
|
17.03.2018 06:13 | Kari Haapakangas | ||
| Riippuu vähän mistä mihin tällä vaunulla klooria kuskattiin. Menihän tästä vielä muutama vuosi ennen kuin sähköistys näille korkeuksille saatiin. | ||||
|
|
17.03.2018 01:39 | |||
| Enpä nyt sanoisi että tämän talven kaltaiset olosuhteet vielä mitään epänormaaleja olisi. Jos 20 vuotta sitten se oli hyvin tyypillistä että maaliskuun puolivälissä oli kiitettävästi lunta maassa pakkasten kera niin ei sen minään vakavana yllätyksenä nykypäivänäkään pitäisi tulla. Viime vuosien leudommista talvista ja keväistä huolimatta koen ainakin itse että tämän kevään kaltaiset kelit lumimääristä puhumattakaan ovat vielä normaaleja, pitkän ajan keskiarvojen mukaisia kelejä. Sellaisia, jollaisia niidenkin olisi "pitänyt" olla viimeisen 10 vuodenkin aikana pääosin mutta kiitokset "ei-ekologisajattelijoiden" ovatkin olleet valtaosin leutoja ja vähälumisia. | ||||
|
|
16.03.2018 23:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jassoo. En ole juuri lueskellut, mutta tuolla kulkiessani olen nähnyt kaikenlaista. Pohjiksessa (https://vaunut.org/sarja/3388) ollessani satuin sunnuntaina 28/6-2015 Oravaista sivuuttaessani ihan vahingossa huomaamaan maantienposkessa muistolaatan parin kivenmurkulan vieressä. Eikös se mahtanut olla jossain tuossa: https://www.google.fi/maps/@63.2942403,22.3755477,3a,25.2y,90.43h,77.02t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdxcVIcOaE-HU-ls2poQRQQ!2e0!7i13312!8i6656 . Mäpsikuvassa erottuvassa kilvessä lukee tällä viisiin: »PÄRONSTENEN Enligt sägnen var det en svensk soldat vid namn Törndahl som år 1749 hitförde de första »päronen». Han hade rotknölarna gömda i gevärspipan, och från dem härstammar potatisen i Oravais. Denna sten kallad »päronstenen» finns som minne över händelsen. PERUNAKIVI Kertomusten mukaan, ruotsalainen sotilas nimeltä Törndahl toi ensimmäiset perunat Oravaisiin vuonna 1749. Nämä kiväärin piippuun kätketyt perunat olisivat näin ollen Oravaisten perunaviljelyn alku. Tämä kivi on muistomerkki tapahtumasta.» Nämä kaksi kertomusta ‒ saksalaisista sepistä ja ruotsalaisesta sotilaasta ‒ eivät varmaankaan kyseenalaista toisiaan. 1700-luvun maailmassa ja someoloissa kaikenlaiset uutuudet, vaikutteet ja ulkolaiset hullutukset luultavasti levisivät maakuntiimme pikkuhiljaa. Makoisat »maapäärynöiden» mukulat saattoivat hyvinkin kontaminoitua eri maakuntiimme useamman kuin vain yhden (tulehduksen) alkupisteen kautta. Kyllähän vielä 1800-luvullakin saksalaisruudinkeksijä Lothar Meyer julkaisi alkuaineiden jaksollisen järjestelmänsä vuosia ennen kuin venäläisruudinkeksijä Dimitri Mendelejev tästä tietämättä kertoi nukahtaneensa työpöytänsä ääreen ja nähneensä unta alkuaineiden ryhmittelystä vastaavalla tavalla. Näiden kahden herran kerrotaan keksineen jaksollisen järjestelmän »toisistaan riippumatta samaan aikaan». |
||||
|
|
16.03.2018 23:40 | Heikki Jalonen | ||
| Noina aikoina paikallisesti oli tuosta yhtiön logosta toisenkinlaista tulkintaa: kala ei ollut lohi, eikä se ollut selkäpuoli ylöspäin. Vaan ristisilmä silakka, maha ylöspäin. Klooritehdas ei ollut asiaan täysin syytön. Kumma juttu: vaunussa ei ole näkyvissä kylttiä "Katolle nousu jännitteisen ajojohtimen alla kielletty." Jonka vuonna 1979 pitäisi olla tuossa portaiden yläpään lätkässä. Liekö tuuli vienyt vai kloori syönyt? |
||||
|
|
16.03.2018 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi jehna! Katsoin tuota autokalustoa: Tippa-Rellu, piikkinokka-Mosse ja Pössöö 203! Todella herkkua!!! Ja tuo vaunu, oikein söpö Ei! | ||||
|
|
16.03.2018 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin lisätietoja sarjasta 194: pyörästö Co'Co'. Sarjan ensimmäinen veturi valmistui 1940. Siltä vaadittiin mm. vetokykynä 2 000 tonnia vaakasuorallla radalla 85 km/t nopeudella. Vetureita tilattiin 285 kpl, jotka sitten jakaantuivat seuraavasti: Liittotasavallan DB:lle 123, DDR:n Reichsbahnille yli 23 veturia ja itävaltalaiselle ÖBB:lle 47 veturia (sarjamerkillä 1020.01 - 47). Sotavaurioiden takia jouduttiin hylkäämään kuusi veturia. Veturin pituus puskimineen oli 18 600 mm, ratamoottorien tuntiteho vaihteli valmistuserästä riippuen 650 - 830 kW, suurin sallittu ajonopeus 90 km/t, vetovoima liikkeellelähdettäessä 37 000 kilopondia (!), veturin paino työkunnossa 118,7 tonnia, tassulaakerivoimansiirto. Tiedot kirjasta Ellok - Archiv, kirj. Bätzold/Fiebig VEB Transpress Verlag Berliini, vuotta ei ilmoitettu. Kirjan olen saanut DDR Kulturzentrumilta sen lopettaessa toimintansa 1990. Näin jälkikäteen kiitokset itäsaksalaisille naisille, jotka hoitivat Kulturzentrumin kirjastoa. |
||||
|
|
16.03.2018 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Adleriin tullut "hyvät" kulkuominaisuudet, kun nuo juoksuakselit olisi jätetty pois...? | ||||
|
|
16.03.2018 20:53 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ennen Tallimiehet kolasivat pihasta lumet kääntöpöydän monttuun, jossa höyryputket sulattivat lumen. Tuo lumensulattaminen oli perua ajalta, jolloin tallin lämmitykseen oli TK3:n kattila ja sitä haloilla lämmitettiin. Myöhemmin tallin lämmitykseen tuli kaksi Fultonin öljykäyttöistä höyrykattilaa, niillä lumensulatus oli vähintäänkin kyseenalaista. Kovalla pakkasella kattilat imaisivat 1500 litraa kevyttä polttoöljyä vuorokaudessa. | ||||
|
|
16.03.2018 20:48 | Heikki Jalonen | ||
| Srážka... Tässäpä Suomessakin aikanaan kovin suosittu Skoda 1102 on kohdannut ylivoimaisen esteen, ehkäpä jopa Fordson Majorin? Toisaalta, nuo etu- ja takapään kolhut kyllä kovasti tuovat mieleen puskimien osumat. Ehkäpä junan nopeus on ollut armollisen alhainen - jos tässä tosiaan on kyse tasoristeysonnettomuudesta? Skoda 1102-mallia valmistettiin 1949...52. Kyljen hohdokas listoitus ja kiiltoisa maski eivät oikein sovi 1101 tai Popular-malleihin, jotka voisivat olla vähän varhaisempiakin tuotteita. Huomatkaa Autoliiton viiri vasemman eturapakaaren päällä. Pieni vastoinkäyminen ei ole saanut sitä laskeutumaan puolitankoon. Ehkäpä kiireinen liiton liikennekouluttaja on ollut matkalla luennoimaan liikenteen vaaroista. Kuten tasoristeyksistä? |
||||
|
|
16.03.2018 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa myös tuon sinisen vaunun telimalli viistoine iskunvaimentimineen. Katsokaapa kirjan VR 1962 - 1987 sivuilta 413 ja 414. | ||||
|
|
16.03.2018 20:09 | Jukka Ahtiainen | ||
| Helsinki - Pasila välillä oli jännitekatko ja sama kuvaussessio, kuin linkin kuvassa. Täydennetty Sm2 ja P151. |
||||
|
|
16.03.2018 19:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kiitos! Monta junaa on tuosta lähetetty sulkapallomailalla ja hyvinhän ne lähtivät. Makasiinin ramppi toimi talvella rattikelkan vauhdinottomäkenä. Aseman päädyssä oli (1961-62) postitoimisto. Tampereelta tulleessa postikortissa ei tarvittu (eikä muissakaan) postinumeroa, ei katusoitetta, pelkkä nimi ja Jänhiälä riitti. Hyvää oli palvelu, posti tuli junalla ja 20:llä pennillä kotiovelle. |
||||
|
|
16.03.2018 18:57 | Pasi Utriainen | ||
| Tänä talvena on radan kunnossapitäjillä ollut paljon lumihommia, sillä ainakaan 10 vuoteen ei ole ollut näin paljon lunta. Eilen mittasin tasaiselta paikalta n. 90 cm hangen. | ||||
|
|
16.03.2018 18:56 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Minä itse muistan kun näitä venäläis-vaunuja oli Salon asemalla. Muistan kun muutama vaunu oli nostettu radalta pois. | ||||
|
|
16.03.2018 18:52 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Edm-vaunut ovat Salossa erittäin harvinainen näky. Itse käyn Salon liikennepaikalla usein kuvaamassa ja jos näkisin tämän näköisen junan saattaisin hämmästyä. | ||||
|
|
16.03.2018 18:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Mitäs noissa Vok-vaunuissa on kyydissä? | ||||
|
|
16.03.2018 18:11 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuvassa on ilmeisesti P 151, toukokuussa 1978 tehtiin sähköhommia ja dieseleitä oli silloin vetotehtävissä. | ||||
|
|
16.03.2018 17:12 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas tosiaan tuhnuinen keli, mutta tosimiehet filmaa kelillä kun kelillä. Itse jätin alkuviikon kuvaukset väliin juuri huonon kelin takia. Eilen olin muuten tällä samalla sillalla kuvaamassa Ferrin junaa Vainikkalasta, auringon nätisti paistaessa ja myötävalossa. No aika kylmä viima oli kuitenkin... | ||||
|
|
16.03.2018 16:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Kuva lienee Säkäniemen suuntaan, tälläkin puolella siis on ollut sivuraide. | ||||
|
|
16.03.2018 16:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja uudestaan piti jo kansikin vaihtaa: https://vaunut.org/kuva/122106. Enpä kyllä tiennyt tästä ex-liikennepaikasta. | ||||
|
|
16.03.2018 16:37 | Heikki Kannosto | ||
| Onkohan idyllisen pysäkin laituri joskus ollut pitempi? | ||||
|
|
16.03.2018 16:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttää Otanmäen radalta :) | ||||
|
|
16.03.2018 16:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Muita Lahdenvaaroja ei ole, ja kun viereinen Valkeasuonkin kuva on Niiralan radalta, voisi tämäkin olettaa olevan. Ja onhan se. https://vaunut.org/liikennepaikka/843 | ||||
|
|
16.03.2018 16:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tämä sama Lahdenvaara? https://vaunut.org/kuva/47098 | ||||
|
|
16.03.2018 16:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä kuva :) Tapio on nyt alkuvuodesta räjäyttänyt pankkia oikein kunnolla. Onko kuvia Valkeasuon turveradalta? | ||||
|
|
16.03.2018 14:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tässähän ollaan tosiaan vielä logistisesti saaressa verrattuna aikaan ysitien valmistumisen jälkeen. Rautatie oli ainoa suora yhteys itään ja länteen, mikä näkyy kuvan matkustajamäärissäkin. Jos halusi ajaa Jyväskylään, reitti kulki etelämpänä liikennöineen Peiponsalmen lossin kautta. Mobiliassa esillä oleva lossi lakkasi kulkemasta l969. | ||||
|
|
16.03.2018 14:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja dieselliikennettä tuossa toisessakin kuvassa runsaasti. | ||||
|
|
16.03.2018 14:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jos tämä kuva on samalta kuvaussessiolta kuin Jukan aiemmin laittama https://vaunut.org/kuva/120295 , tuossa kuvassa näkyy SmI:n kattokaaressa Kodakin mainostarra, joita näkyy olevan muissakin vuonna l978 otetuissa SmI-kuvissa. | ||||
|
|
16.03.2018 14:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Vanhan linjauksen tämän puolinen pää hahmottuu vielä nykyisessäkin ilmakuvassa. | ||||
|
|
16.03.2018 13:02 | Petri Nummijoki | ||
| En minäkään väitä kuvan olevan 80-luvulta. Sm-junan ylikulkusillatkin sopivat paremmin varhaisempaan aikaan. Mutta tarkoitan sitä, ettei Dr12-veturista voi päätellä ajankohtaa kovinkaan tarkasti (esim. ennen Kouvola-Imatra-sähköistyksen valmistumista), koska niitä vieraili Helsingissä vielä useamman vuoden senkin jälkeen, kun pääradan junia oli mahdollista ajaa kaikkiin suuntiin sähköllä. | ||||
|
|
16.03.2018 10:51 | Juhana Nordlund | ||
| Pasilan aseman ilme raiteiston pohjoispäässä oli jo keväästä 1980 alkaen tässä näkyvään verrattuna erilainen. Millä tapaa erilainen, ilmenee mm. kuvasta https://vaunut.org/kuva/125234 . Sulkisin 1980-luvun pois vaihtoehdoista, vaikka itsekin olen Dr12:ia nähnyt Helsingissä kyseisellä vuosikymmenellä useaan otteeseen. | ||||
|
|
16.03.2018 10:33 | Petri Nummijoki | ||
| Koska kuvaaja on osannut tulla paikalle niin varmaankin tässä on kysymyksessä ratatöistä, onnettomuudesta tai jostain vastaavasta syystä johtuva jännitekatko jossain Helsingin ja Tampereen välillä tai edellisenä päivänä ollut jännitekatko ja siihen liittyvä veturin palautus. Mutta kyllä vielä 80-luvun alkuvuosinakin Dr12-vetureita aina joskus näki Helsingissä pikajunissa. Pakettikatkot ovat tietysti oma lukunsa mutta muulloinkin Dr12-veturin saattoi nähdä. Ei tietenkään päivittäin mutta ei se mikään sen luokan harvinaisuus ollut, kuten sittemmin vaikka Dr16-veturin vierailut Helsingissä. | ||||
|
|
16.03.2018 10:29 | Juhana Nordlund | ||
| Eht:istä muutettuja Cht:itä tuli yksi erä jo 1970-80-lukujen taitteessa. Kuvan vaunu periaatteessa voisi olla sellainenkin, mutta moni muu asia kuvassa viittaa tätä edeltävään aikaan. | ||||
|
|
16.03.2018 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmankos rata on tuolla kohtaa silmiinpistävän erilaista kun Porvoon rata muuten. Eipä ollut tällaisesta mutkaisusta minulla tietoa. | ||||
|
|
16.03.2018 08:46 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Löytyykö enempää kuvia Porvoon ratapihan aktiiviajoilta? Erityisesti nykyisin metsittyneet ja/tai puretut sivuraiteet kiinnostavat. | ||||
|
|
16.03.2018 08:45 | Jouni Hytönen | ||
| No, hiljattain ja hiljattain, onhan 2657 näemmä ollut vihreä jo joulukuussa 2016 ainakin. | ||||
|
|
16.03.2018 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko hytti kierrätetty veturista toiseen ja vahingossa vain metallinumerot olisi vaihdettu? Tuntuisi kyllä oudolta, että kahden hiljattain vihertyneen veturin hytit olisivat vaihtuneet. Olisiko EVN-numero teipattu vahingossa väärin? | ||||
|
|
16.03.2018 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Onko itse asiassa muita vaihtoehtoja kuvan 1.luokan vaunulle kuin CEhit? CEit- ja tuon ajan Cht-vaunut olivat sileäkattoisia. Eht-vaunuista muutetut Cht:t olivat vekkikattoisia, mutta niitä tuli vasta 80-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
16.03.2018 08:34 | Juhana Nordlund | ||
| N-juna on toki Sm2 (tässä siitä näkyy vain Eioc-ohjausvaunun pää), mutta vasemmassa laidassa näkyy hieman Sm1:täkin. 1970-luvun lopulla Dr12 ei mielestäni ollut Helsingin pikajunissa kovin jokapäiväinen veturi, jännitekatkojen takia niitä kyllä pikureissakin näki. Helsingin ja Turun sekä Porin väliset veturivetoiset junat hoidettiin lähes yksinomaan Dv12:illa. Kouvolan suuntakin oli siirtymässä sähkövetoon. |
||||
|
|
16.03.2018 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni 1990-luvullakin vedettiin Helsinki - Tampere välin pikajunia dieselveturein. Näin menetellen ei Tampereella tarvinnut vaihtaa veturia. Ja Arin kommenttiin liittyen, tuo ruuhkasuunnan mukainen käyttö itäisimmällä raiteella alkoi reilusti ennen kolmannen raiteen valmistumista Keravalle saakka. |
||||
|
|
16.03.2018 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Saku informaatiosta. Ilmeisesti Riihimäellä jouduttiin vaihtamaan vioittunut pyöräkerta/teli (autonosturit nostamassa molemmista päistä). Arvailua: Vaunu oli matkalla Hankoon (?) vaihtoon Ilmalan pyöräsorvin kautta (normaalisti vaihto tapahtunee Hy:n Kr:n kautta). Jostain syystä (?) pyörän lovet pahentuivat Tpe-Ri välillä. Mutta eihän se ole mahdollista, nykykalustossahan on erittäin toimintavarmat luistonestolaitteet, joten pyörän vaurioiden synty on mahdotonta - toisin oli enneen. Asiasta toiseen - oliko joskus suositus nopeudesta, jota ei suositeltu käytettäväksi näissä lovipyöräajeluissa? | ||||
|
|
15.03.2018 23:04 | Nikolas Peippo | ||
| Rainer on oikeassa, kuvan oikeassa laidassa on Sm2. | ||||
|
|
15.03.2018 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö N-juna ole tyyppiä Sm2? Miksi pääradan pikajunaa on vedetty dieselillä vuonna 1978? Onko kuvauspäivänä sähköt ollut poikki tai vastaava poikkeustilanne jossain? Tai jos kyseessä on Karjalaan menevä juna niin silloin vetovoima olisi todennäköisemmin ollut Dr13? |
||||
|
|
15.03.2018 21:34 | |||
| Nopeutta oltiin jouduttu alentamaan reilusti lovipyörän takia, joka olikin varmasti syy miksi tämä jäi Riksuun. | ||||
|
|
15.03.2018 20:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Juhanan kuvausvuoden arvion perusteella vaihdettu Hr12 -> Dr12. | ||||