|
|
11.03.2018 10:15 | Heikki Kannosto | ||
| Miten ihmeessä näyttää siltä kuin laituri ja ja maantie liikennemerkkeineen olisivat puolittain vajonneet juoksuhiekkaan tai mihin lie? | ||||
|
|
11.03.2018 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Hannu! Monet kiitokset upeista kuvista! Onko tuo oikeanpuoleinen pick-up A-mallin Ford? Vasemman puoleinen Woody Wagon, onko sekin Ford? Miten minä muistaisin Fordin keksineen farmariauton, jonka kaltainen tuo vasen on... Heikki, moottoreina olivat sivuventtiillirivineloset. Mahtavaa!!! |
||||
|
|
11.03.2018 09:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko on ripustettu? :) | ||||
|
|
11.03.2018 09:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16:n teho on nykyisin 1500 kW, tehoa on aikoinaan rajoitettu. (Miksi?) | ||||
|
Kuvasarja: Leppälahti 1967 - 1968 |
11.03.2018 08:59 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos hienosta kuvasarjasta! | ||||
|
|
11.03.2018 08:53 | Kari Haapakangas | ||
| Paljonkos tällä on (oli) matkustajakapasiteetti? | ||||
|
|
11.03.2018 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Aika vähän lisää alituskorkeutta tämä kääntösilta. | ||||
|
|
11.03.2018 08:47 | Kari Haapakangas | ||
| Ei edes laituripolkua ylitse ykkösen. Melko mukavat halkolaanit kuvassa, ja apetta eläimillekin. | ||||
|
|
11.03.2018 08:38 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka ratapiha on näennäisen tyhjä, tämä kuva kuuluu täysin tunnin kuvien joukkoon eli kuvien, joiden yksityiskohtia voisi katsella helposti vaikka tunnin. Vaunuja on vähän, mutta jalanjälkiä lumessa silti paljon. Aidan pikku kulkuaukko on kanavoinut liikkumisen yhteen pisteeseen. Vesiviskurilla on ollut ehkä vielä jotain käyttöä, vaikka läpikulkujunia tuskin on enää tuohon aikaan vesitetty. Kevätaurinko paistaa yhtä kauniisti kuin vuonna 2018, mutta muuten kevään 1973 maailma on ollut melko perinpohjaisesti erilainen. Haapamäen väkiluku ja yleinen toimeliaisuus on ollut vielä tuohon aikaan aivan eri tasolla kuin nykypäivänä. Mustia pilviä on jo taivaalla kuitenkin ja tiedetään, että toinen isku Jämsän oikoradan muodossa on jo tulossa. | ||||
|
|
11.03.2018 00:42 | Hannu Peltola | ||
| Roger Rabbitissa esiintyivät aidot Pacific Electric Railwayn punaiset vaunut, jotka kuuluivat Los Angelesiin yhtä tiiviisti, kuin grunge-musiikki Seattleen! Tämä kuvan vaunu on Peter Witt -malli, joka ei ole sama kuin Rabbitin vaunut. Leffassa esiintyy PE:n vanhoja ns. Hollywood-vaunuja, jotka nimensä mukaisesti ajoivat mm. Hollywoodin linjoja. | ||||
|
|
11.03.2018 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Tässä mallissa trolley ja puomi ovat virrottavia, eli niitä voisi periaatteessa käyttää sähkönsyöttöön. Toimintavarmuus vaan on vähän huono. Minulla oli aikaisemmin tällä kohtaa ajojohdot, mutta otin ne lopulta pois. Ratikkarata on aika lähellä ratapöydän reunaa ja ajojohdot olivat jokaisen ajoillan jälkeen palasina... | ||||
|
|
11.03.2018 00:25 | Heikki Jalonen | ||
| Nämä Seattlen vaunut muuten muistuttavat (väriä lukuunottamatta) "Who Framed Roger Rabbit" elokuvan vaunuja. Sekin liikenne oli liikemiesten pelinappulana = lopetetaan "tehokkuussyistä". Oh ja kas ihmettä, samalla vapautuu rakennusmaata "kiinteistökehityksen" tarpeisiin. Voi, mikä sattuma! Ilmeisesti tämän vaunun esikuva oli Yhdysvalloissa hyvin yleinen. Kenen valmistama tuo esikuva oli? | ||||
|
|
11.03.2018 00:16 | Heikki Jalonen | ||
| Voisiko tuon raitiovaunun mallin muuten virrottaa tuon trolleyn kautta? Vai onko se kylmä? En tiedä näistä malleista niin paljoa, että tunnistaisin sen ja mikä siinä on toimivaa. | ||||
|
|
11.03.2018 00:12 | Hannu Peltola | ||
| Sillalla olevan rekan vetäjä pitää tarkistaa ensi kerralla, kun käyn junatallissa, mutta muistelisin, että sekin on International R-sarjalainen... | ||||
|
|
11.03.2018 00:08 | Heikki Jalonen | ||
| Voe mahoton. Kyllä nämä Hannun dioraamat ovat mainioita; on siinä detaljia purtavaksi... Hopat tosiaan ovat jo vanhoja, amerikan standardeilla ikivanhoja; siitähän tuossa on jo kahdeksisentoista vuotta, kun ne uusina pullahtivat Dearbornin uuneista. Ehkä silti, Fordin lättäpää V-8 saattaa edelleen senkin ikäisenä käydä kauniisti höpöttäen. Ja maagisen tasaisesti, paukkumatta. Oli se niin ihme moottori. Etummainen vaunu on vieläpä, sivuston aiheeseen mainiosti sopien, sellainen harvinaisempi Asema-Vaunu. Ja molemmissa vöyreät lisävarustukset: takapuskurit. Yksi asia puuttuu sentään: silmiin kirvelevä kitku ja hengen salpaava katku, joka puolikylmästä, vajaateholla käyvästä kaksitahtidieselistä lähti. Eikä muukaan liikenne vuonna 1950 vielä murehtinut päästökysymyksistä. Köh. |
||||
|
|
10.03.2018 23:54 | Antti Havukainen | ||
| Hakasalmen huvila on oikealla näkyvä rakennus. | ||||
|
|
10.03.2018 23:54 | Heikki Jalonen | ||
| Sears oli kerran Amerikan kulutustavaraupan ikoni. Siksipä varmaan jakeluautokin on aivan uusi, International R-malli, 1950, menestyvän firman maineelle ja brändiin sopiva. Tänään ei Searsilla mene yhtä hyvin: nettikauppa on puristanut siltä hengen olemattomiin. Seurannee pian RadioHökkeliä tiellä menneeseen maailmaan... Voisiko tuo sillalla menevä punainen puolikkaan vetäjä olla Autocar? Luokkaa 1950 sekin? Meillä Suomessa erittäin vähän tunnettu. Mutta, aikanaan eräs tärkeimmistä vaikuttajamerkeistä, kun "amerikkalaisen kuorma-auton" konsepti alkoi muotoutua. |
||||
|
|
10.03.2018 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan äänimaailman voi melkein kuulla: kaksi EMD 567 -dieseliä hyrskyttelee kumeasti tyhjäkäynnillä ja etualan Fordien moottorit paukahtelevat ja jouset kitisevät... | ||||
|
|
10.03.2018 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on otettu melkein samasta kohdasta 48 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/98617?s=1 | ||||
|
|
10.03.2018 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| P51 ja parinsa P52 kulkivat Haapamäen kautta aina aikataulukauden vaihteeseen 27.5.1978 asti. Seuraavana päivänä ko. junapari siirtyi kulkemaan Parkanon kautta. | ||||
|
|
10.03.2018 22:26 | Heikki Itävuo | ||
| Saisiko alkukuperäiskuvasta tai -negatiivistä jotain selvää valmistajan laatan sisällöstä? | ||||
|
|
10.03.2018 22:23 | Heikki Itävuo | ||
| Saisiko alkuperäiskuvasta tai -negatiivista selvää oven viereisten laattojen sisällöstä? | ||||
|
|
10.03.2018 22:17 | Simo Pahula | ||
| Niin on jäänyt historiaan juna että silta. Onneks nuorempana sai nauttia noista sinisistä junista. Mukava kuva. | ||||
|
|
10.03.2018 22:04 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Täällä varmaan asuu myös Tarquin Fin-tim-lin-bin-whin-bim-lim bus stop F'tang F'tang Ole Biscuitbarrel. | ||||
|
|
10.03.2018 22:04 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kyseisen vuoden kesäaikataulussa (1973 - 2) P51/52 ajaa Haapamäen kautta. | ||||
|
|
10.03.2018 21:34 | |||
| Aikaa, jolloin tavaraa vielä oikeasti kulki kiskoilla ja monipuolisesti...toisin kuin nykyään. | ||||
|
|
10.03.2018 21:20 | Ari Palin | ||
| Mielenkiintoinen laituripolkuratkaisu tuossa. Laituripolku on vain välilaiturin ja radan pohjoispuolen välillä, yhteys aseman edustalle raiteen 1 laiturille puuttuu. Toisaalta hieman kauempana näyttäisi olevan laituripolku raiteen 1 yli. | ||||
|
|
10.03.2018 21:07 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva, Haapamäki on tässä kuitenkin vielä tärkeän risteysaseman näköinen, vaikka pääradan liikenne onkin jo siirtynyt Parkanon oikoradalle. Kulkiko tuohon aikaan vielä yöjunapari P 51/52 Haapamäen kautta? | ||||
|
|
10.03.2018 20:57 | Julius Ylitalo | ||
| Kivisalmen silta Kotkassa. | ||||
|
|
10.03.2018 20:50 | Julius Ylitalo | ||
| Paimenportti. | ||||
|
|
10.03.2018 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se vaan komea kone ruotsinlaivapakoputkineen! Muotoilu hyvin onnistunutta, vaikkakaan ei kovin virtaviivaista olisikaan...! | ||||
|
|
10.03.2018 17:20 | Reijo Salminen | ||
| Taitaavat vaan nuo puut olla naapurin puolella. Siitä on huono mennä noin vaan kaatelemaan. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=437757.5978916494_6768499.189771264&mapLayers=base_35+100+default,90+100+default,99+100+default&showMarker=true |
||||
|
|
10.03.2018 16:23 | Pasi Utriainen | ||
| Oliko VR:llä tuolloin oma timpuriosasto, joka rakensi ja kunnosti tällaisia pieniä rakennelmia? | ||||
|
|
10.03.2018 12:49 | Kurt Ristniemi | ||
| 22767 se on kalustoluettelostakin katsottuna: http://www.steamrail.fi/junakalusto/ |
||||
|
|
10.03.2018 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22787, valmistui 1954. Vuonna 1985 siitä tehtiin KLV, eli kattolavavaunu BG 040176. | ||||
|
|
10.03.2018 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäkään ei ole vaunu 22787, vaan 22767, zoomin mukaan!!! | ||||
|
|
10.03.2018 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun numero EI ole 22787, vaan zoomaamalla katsottuna 22767!!! | ||||
|
|
10.03.2018 12:22 | Riku Outinen | ||
| Joo, kuvan veturi on Td kuten kyljessä lukee. Monilta osin kovin eri veturi kuin T44. | ||||
|
|
10.03.2018 09:39 | Jukka Voudinmäki | ||
| Melkein yhtä hiljaista kuin 45 vuotta myöhemmin, vaikka kuvan aikaan Haapamäen kautta junia vielä muutoin kulkikin. | ||||
|
|
10.03.2018 09:25 | Petri Sallinen | ||
| Vasemmanpuoleisessa vaunussa on todennäköisesti kaksiputkijärjestelmä —muuta en osaa siitä sanoa. Oikeanpuoleisesta on paha sanoa mitään. Joissakin vaunuissa kaasuputket saattoi olla asennettua välikattoon. | ||||
|
|
10.03.2018 09:13 | Pasi Seppälä | ||
| Hienon ja "ennennäkemättömän" kuvan ylänurkan lottokone arpoi näytölleni. Komeasti illan matala valo peilaa nätin värisestä pendolinosta. | ||||
|
|
10.03.2018 08:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Tunnustaudun friikiksi: minulla on 'Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen' vuodelta 1916 ja 'Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet' vuodelta 1943. Kummankaan perusteella ei voi selvittää, millainen nimenomaan Ehrich & Graetz -järjestelmä oli. Kuvan vaunuissa onkin ilmeisesti keskenään erilaiset järjestelmät. Ainakin niissä on katolla erilaiset lampunhatut. |
||||
|
|
10.03.2018 01:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hieno ja taloudellinen seisake. Valmistuu päivässä sen jälkeen kun seisakkeen avaamisesta on päätetty. Sopii hyvin yksivaunuiselle junalle, joka aina osuu kohdalle. Useampivaunuisetkin sopivat, kun sovitaan, että etummainen vaunu on suositeltavin seisakematkustajille. | ||||
|
|
10.03.2018 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän taitanee nykyään kuulua uudistettuun Td-sarjaan. Veturi on saneerattu vuonna 2011 mm. ohjaamon ja moottorin osalta (MTU 12V 4000 R43) - 4-taht. 1350 kW:a teholtaan (1830hv). Veturi on kaksinajokelpoinen saneerattujen Rc-sähkövetureiden (?) kanssa. | ||||
|
|
10.03.2018 00:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuollaista kattopeltiä saa muotoon taivutettuna melkein mistä vaan metallifirmasta. Ei luulisi olevan ongelma. | ||||
|
|
10.03.2018 00:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Tästä oli lyhin maka isovanhempien kesämökille. Muistaakseni lättäkierto noin 1960 tarjosi vaihdottoman matkan Tampereelta. | ||||
|
|
10.03.2018 00:27 | Petri Sallinen | ||
| Kaasuvalaistusta käsitteleviä huoltokirjoja on saatavilla divareista suhteellisen hyvin. Hintakaan ei ole yleensä kuin muutaman euron. Ilmeisesti moinen kama ei kiinnosta juuri muita kuin friikkejä. Vanhin käsiini saama opus on vuodelta 1916. "Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen". Vuonna 1928 julkaistu päivitetty versio on nimeltään "Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet". Vuoden 1943 painos kantaa samaa nimeä. Googlettamalla löytyy kyllä divareista. Yleensä hyvin säilyneissä "Mustan kirjan" johdantolehtisillä on kuvattu kirjassa käytetyt lyhenteet. Lyhenneluettelon perusteella voi päätellä vaunuissa käytetyt valaistusjärjestelmät. Esim. vuodelle 1933 päivätty lyhennelistaus sisältää seuraavat tiedot: Kaasuvalo, avoliekkinen (P) — [vanhemmassa painoksessa sanamuoto on avoinliekkinen], kaasuhehkuvalo matalapaineinen Pintsch-järjestelmäinen (M.P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen [vanhemmassa painoksessa "korkein kaasunpainein"] Pintsch-järjestelmäinen (Paink. P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen Ehrich & Graetz -järjestelmäinen (Paink. E.G.) sekä kaasuhehkuvalo Dalén-järjestelmäinen. Pintschin ja Ehrich & Graez -järjestelmistä käytetään joissain yhteyksissä myös ilmaisua "öljykaasuhehkuvalo". |
||||
|
|
10.03.2018 00:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva mielestäni osoittaa, että Suomessa oli "rautatieharrastajia" jo ennen Veturien Ystävät ry:n perustamista. Sain kuvan Eino Nikkilältä (kansantieteiijä, valokuvaaja): https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Nikkil%C3%A4 . Hän asui Järvenpäässä, ja otti yhteyttä omasta aloitteestaan (sukuyhteyksiä kotikylääni), tuoden kymmekunta kuvaa, ne löytyvät sivuilta. Tanskalainen Ole Winther Laursen toi saman kuvan (Resiinassa). Laursen on tunnettu meillä mainioista kapearaidekuvisaan, ja kirjasta "Små tog på spinkle skinner", jossa osa kuvista on julkaistu. Boström lienee avustanut miesten kohtaamisessa. Nikkilä matkusti paljon työnsä takia, etenkin Pohjois-Satakunnassa. Voisiko kuva olla Tyrvää - Pori - Parkano - suunnalta? |
||||
|
|
09.03.2018 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Hoitotoimenpiteet jatkunevat kesällä (?), tällä hetkellä vaunu toimii lättien varaosien säilytyspaikkana. Lava poistettiin korin kunnossapidon helpottamiseksi. Korin ulkopuolelta poistettiin ulokkeita nassikoiden kiipeilyinnon lieventämiseksi. | ||||
|
|
09.03.2018 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosa Tammerfors - Nikolaistad avattiin liikenteelle syyskuun lopulla 1883. Tilapäistä liikennettä oli ollut jo 1882. Rataosan III lk asema oli Myllymäki. | ||||
|
|
09.03.2018 23:44 | Seppo Rahja | ||
| Vertauksen vuoksi Dr16:ssa on tehoa 1677 kW. | ||||