Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.03.2018 21:15 Heikki Itävuo  
  Tämä näyttäisi olevan tukikerroksen tiivistyskone, Matisa BV-102. Näitä on ilmeisesti ollut neljä, vuosilta 1967-1970, yksi kultakin. Ks. http://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/sammelsurium/bettungsverdichter/bettungsverdichter.htm , jossa on malli BV 102SW (ei tietoa, ovatko Suomeen tuodut juuri SW-tyyppiä).
kuva 12.03.2018 21:14 Heikki Jalonen  
  Tallinnan reissuillahan juuri ajokin kantavuus onkin viime vuosina ollut tärkeimpiä kriteereitä, kuormat raskaita. Tosin vain toiseen suuntaan.

Teijo on tosiaan oma juttunsa. Kokonaismassa taisi olla 2550 kg. Mutta, kun omamassa oli mitätön, jäi sitten kantavuutta. Mitä sitten jäi kestävyyteen ja käytettävyyteen, on toinen tarina. Mutta, mielenkiintoinen luku siinä melko ohuessa kirjasessa "Suomalainen autonvalmistus kautta aikain"...
kuva 12.03.2018 18:05 Jarmo Puntanen  
  Sähkölangat pitää olla maksoi mitä maksoi. Se ei ole keltään pois!
kuva 12.03.2018 17:36 Teemu Saukkonen  
  Ladahan olisi kestävä auto Tallinnan reissuille, kerran näin E-mersun josta oli takaripustus pettänyt satamassa... Ihmettelin taannoin kotimaisen Teijon kantavuutta, 1500kg ja minulla olleessa GMC:ssä oli vähemmän eli tuo tonni. Mutta kokonaismassa siinä 3900kg. Ihmettelen kyllä edelleen.
Kuvakin Teijosta löytyy: https://vaunut.org/kuva/65476
kuva 12.03.2018 13:35 Hannu Siitari  
  Puiden purkamista voidaan katsoa "suorana lähetyksenä" osoitteessa http://biotuotetehdas.fi/artikkelit/seuraa-suoraa-lahetysta-rakennustyomaan-edistymisesta =>Web-kamera 2: Kuorimo ja hakekasat
kuva 12.03.2018 13:20 Marko Vornanen  
  On jo lähemmäs kolmekymmentä VR:n palveluksessa. FR:llä ei taida olla vielä.
kuva 12.03.2018 13:02 Esa J. Rintamäki  
  Teknisiä tietoja Ra-sarjasta: pyörästö Bo'Bo', teho 4 x 660 kW = 2 640 kW. Ratamoottorien tyyppi ASEA KJB 97, säätöjärjestelmä: matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimineen 15 100 mm, pyörästön mitat 2 900 + 7 800 mm, vetopyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 65,0 tonnia, suurin akselipaino 16,0 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 200 kN. Suurin sallittu ajonopeus 150 km/t. Vuonna 1981 sarja (10 veturia) oli sijoitettuna Hagalundiin. (korj.kirj.vihre!)
kuva 12.03.2018 12:46 Esa J. Rintamäki  
  Tc-sarjan veturi on kaksiakselinen, pyörästöjärjestyksenä B. Se on dieselhydraulinen, moottorina on 450 kW Deutz BF12M716. Tc:n paino työkunnossa on 33,4 tonnia ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Pituus puskimineen on 12 370 mm, aurausvarustuksessa pituus on 13 900 mm. 1981 Tc 307 oli sijoitettuna Gööteporin liikennealueelle, Uddevallaan. Talvisin sitä käytettiin lumenaurausveturina. Vekkulin näköinen pyydys!
kuva 12.03.2018 12:35 Esa J. Rintamäki  
  Olin näkevinäni kuvaa zoomattuani että etummainen vaunu olisi numeroltaan 1214. 1204 se ei ole, koska se hylättiin 1983. Eikä se myöskään voi olla 1224, hylättiin 1981 ja valmistui Qhz-ö - sarjaan numeroksi 985 0953, vielä saman vuoden aikana. Edelleen se ei ole 1234, joka tosin hylättiin 1989 ja myytiin DVVJ:lle. 1244 romutettiin ilmeisesti kolarivaurioituneena jo 1960. Saman kohtalon koki 1254 vuonna 1977. Nämä kaikki siis olivat yyseiskoja.

1214 valmistui Eksjössä 1958, sarjaan YBo7. Y7 siitä tuli litteramuutoksen myötä 1970. Se hylättiin 1987 ja muutettiin sarjaan MDR 400 numeroksi 3841. Sittemmin siitä tul Banverketin PMV 3841 B.
Kuvasarja:
Boden Centralstation 2
 
12.03.2018 09:18 Jouni Hytönen  
  Ei se näemmä olekaan Borlängen suuntaan kuin 12 promillea, toiseen suuntaan maksimissaan 17. https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/jarnvagsnatsbeskrivningen-jnb/jarnvagsnatbeskrivningen-2018/ No, voi silti vaatia sen kolmannen Rc4:n.
Kuvasarja:
Boden Centralstation 2
 
12.03.2018 09:08 Jouni Hytönen  
  Storvikin ja Falunin välillä on melkoinen nousu, vaatiikohan se kolme Rc4-veturia näihin juniin?
kuva 12.03.2018 00:18 Jouni Ijäs  
  Raahessahan teräskelat taidetaan laskea vaunuihin 400 asteisina ja yleensä Ylivieskaan mennessä ne on jäähtynyt samaan lämpötilaan kuin ilmakin.
kuva 11.03.2018 23:05 Jarno Heikkinen  
  https://youtu.be/6T7qFpl8kqs
kuva 11.03.2018 22:28 Heikki Jalonen  
  Bernin tila on kiva juttu, mutta hankalan kaukana näistä pohjoisten seutujen karuista todellisuuksista.

Lumen lisäksi, tuo veturin porras-astin varsinkin on melko ikävä rakennelma. Mitenkäs tuolta välistä heivaa itsensä pois oikeaoppisesti kytkijän kahvasta kiinni pitäen? Jotenkin epäilen, että ainakaan Suomessa se ei olisi mennyt läpi työsuojelukatselmuksessa. Näissä asioissa oltiin tarkkkoja.
kuva 11.03.2018 22:15 Heikki Jalonen  
  Hyvä kuva. Tämä valottaa VR:n henkilöautojen rekisteröintiä. Nuo Ladat näkyvät olevan kakkosmallin-Combeja (oikeastaan kai pitäisi sanoa "Kombi" koska Venäjän kielessä ei ole "cee"-kirjainta, mutta Konelan kirjoituskoneissa kyllä oli...). Pakkivalot löytyvät, pienempi takaluukun hantaaki, toisessa jopa takalasinpyyhkäisijä. Suomeen kakkos-Combia rupesi tulemaan 1978.

Ja ovat siis saaneet valtion kissattomat laatat, joko 1978 tai viimeistään kuvausvuonna, 1979.

Ja takalasissa - tietenkin - klassinen tarra: Lujaa Laatua: Lada... Oikeanpuoleinen on kuormassa, kuraläpät lähentelevät maanpintaa. Liekö siellä kuorma on kuten Oulun ratapiirissä kerran oli Ladan taakkana: 50 sidekiskoa. á 20 kg/kpl. Tonni. Kesti.
kuva 11.03.2018 21:43 Miitre Timonen  
  Helpompi luetella muuttumattomat asiat: ajolangat, Helsinginkadun valopylväs ja Kuuvuoren rakennukset. Muuta?
kuva 11.03.2018 21:35 Julius Ylitalo  
  Jos armeijan kuljetusauto olisi käyttänyt kiertotietä Syndaleniin, tasoristeysturmalta olisi vältytty. Hyvä että Tammisaaren kunnanvaltuusto päätti sulkea turma tasoristeyksen.
kuva 11.03.2018 21:31 Julius Ylitalo  
  Milloin Paimenportin seisakkeen laituri purettiin?
kuva 11.03.2018 21:16 Jukka Ahtiainen  
  Hieman erilaiset kilvet ovat: 665-B ja 870-B
kuva 11.03.2018 19:58 Heikki Kannosto  
  Ainakin vielä 1960-luvulla mainittiin että lehtitilauksia voi tehdä myös postissa - vaikkapa samaan syssyyn radioluvan uusimisen kanssa.
kuva 11.03.2018 19:56 Heikki Kannosto  
  Nostamon rautatietekninen vastakohta lienee Suistamo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suistamo

Liperissä on myös Kaatamo.
kuva 11.03.2018 19:56 Jorma Rauhala  
  Jos ovat mustaa kiveä, voisivat olla hyviä kiuaskiviä!
kuva 11.03.2018 19:51 Jorma Rauhala  
  Onko leijona-kilpisiä autoja?
kuva 11.03.2018 19:28 Tuukka Varjoranta  
  Aivan totta joo :-D
kuva 11.03.2018 19:20 Teemu Sirkiä  
  Oli suosittu juna, kun oli viiden harrastajan joukkio seuraamassa... :-)
kuva 11.03.2018 19:07 Lari Nylund  
  Kun alla on kiskonharjaan ylettyvä lumipenkka, niin tilaa liikkumiselle ei ole niin paljoa. Viisas ratkaisu kontata pois välistä, jos vaihtoehtona on lyödä päänsä puskimeen...
kuva 11.03.2018 19:06 Risto Kaisko  
  Komea vanha kuva! Kaima löytyi Googlen kuvahaulla ;) https://www.nostamo.fi
kuva 11.03.2018 18:49 Esa J. Rintamäki  
  Joo, Martin, puhumattakaan:

I hear the train a-coming, its rolling round the bend... (Folsom Prison Blues, J. Käteinen.)
kuva 11.03.2018 18:40 Esa J. Rintamäki  
  Kimmo, vähän myöhäinen täydennys, mutta härifrån tvättas: (tiedot kirjasta Finnair The Art of Flying since 1923, kirj. John Wegg). Douglas DC-2-115 MSN 1582 OH-DLA/LDA. Rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu kokoonpanoa varten Fokkerille, Amsterdamiin (Fokkerin numero 31). Toimitettu tsekkiläiselle lentoyhtiö CLS:lle 12.3.1936 tunnuksella OK-AIB. CLS keskeytti toimintansa maaliskuussa 1939 saksalaismiehityksen johdosta ja kone varastoitiin. Saksan Lufthansa otti koneen käyttöönsä: D-AAIB. Aero "tilasi" koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLA. Se koelennettiin Prahassa 21.3.1941. Seuraavana päivänä siirtolennettiin Berliiniin. 24.3.1941 siirtolennetty Berliinistä Köpiksen kautta Malmöhön. Virallisesti CLS myi koneen Aerolle 25.3.1941, se rekisteröitiin 28.4.1941 ja sai nimen "Voima". Aero koelensi koneen Malmössä 6.4.1941 ja kapteeni Leppänen lensi koneen Bromman kautta Helsinkiin seuraavana päivänä. TT (Total tiimaa?) 2 602:37.

Kone rekisteröitiin uudelleen tunnuksella OH-LDA 14.5.1941 ja lennettiin ensi kerran Suomeen tulonsa jälkeen 29.5.1941. Ensimmäinen palvelus koneella oli reittilento 2.6.1941 Helsinki-Vaasa-Kemi-Petsamo.

Pakkolasku Kalajoelle moottorivian vuoksi 13.10.1945. Vaurioitumattomana ja moottorin vaihdon jälkeen lennettiin pois 17.10.1945. Muutettiin rahtikoneeksi 1947, poistettiin 1948 palveluksesta ja varastoitiin Malmille. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, sai tunnuksekseen DO-2 ja nimen "Isoo-Antti". Viimeinen lento 14.3.1956. Kunnossapito ei ollut kannattavaa, oletettavasti romutettu 1950-luvun lopulla.

Douglas DC-2-115 MSN 1562 OH-DLB/LDB. Samoin rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu Amsterdamiin Fokkerille kokoonpantavaksi (Fokkerin numero 37). Toimitettiin CLS:lle 24.11.1936 merkinnälle OK-AIC. Samoin poistettu liikenteestä maaliskuussa 1939 Saksan miehityksen takia. Lufthansa otti koneen käyttöönsä 14.2.1940 tunnuksella D-AAIO. Aero "tilasi" tämän koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLB "Sisu". Kone saapui Helsinkiin 28.4.1941 (kapteeni Leppänen). Totaalitiimaa: 1 801:53. Koelennettiin 9.5.1941 ja rekisteröitiin uudella tunnuksella OH-LDB 14.5.1941 ja teki ensilentonsa tällä tunnuksella 23.5.1941. Ensipalvelus reitillä Helsnki-Petsamo 11.6.1941.

Muutettiin rahtikoneeksi 1947. Poistettiin käytöstä ja varastoitiin Malmille 1948. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, uusi tunnus DO-3 "Pikku-Lassi". Kone vaurioitui Malmilla 7.2.1951 saatuaan moottorivian startissa. Runko myytiin kesämökiksi Sipoon saaristoon.

Nykyisin tuo Pikku-Lassin runko on Ilmailumuseolla Vantaalla.

Sorry, Kimmo, pitkä kommentti, joka on lisäksi kirveellä käännetty. (J. Weggin kirja on englanninkielinen.)
Kuvasarja:
Boden Centralstation 2
 
11.03.2018 18:35 Hannu Peltola  
  Totta, malmiradalla on tietysti korkeammat maksimipainot. Kiitoksia Eljas täsmennyksestä!
kuva 11.03.2018 17:33 Esa J. Rintamäki  
  Ostajaa lienee korruptoitu myös Hankkijan lippiksillä...?
Kuvasarja:
Boden Centralstation 2
 
11.03.2018 17:28 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa vakiokytkimellä varustettujen junien maksimipaino on 3000 tonnia. Automaattikytkimillä on eri junakoot, esim. Malmiradalla sen pohjoisosassa 8600 tonnia ja Malmberget-Luulaja 9400 tonnia (taitaa olla suurin junapaino Euroopassa).
kuva 11.03.2018 16:21 Riku Outinen  
  Normiolosuhteissa kuinka monta kerrostaloa kulkee Sr2:n perässä junan pysyessä taulussaan?
Kuvasarja:
Boden Centralstation 2
 
11.03.2018 15:30 Hannu Peltola  
  Mukava kuvasarja Ruotsin raskaimmasta tavarajunasta Stålpendelnistä! Muistanko oikein, oliko Ruotsissa 3000 tonnia vielä tälläkin hetkellä junien maksimipaino?
kuva 11.03.2018 15:28 Martti Vuorikoski  
  Tällaisella tuli aikoinaan opeltua linja-auton kuljettamista tais olla 1985 paikkana rovaniemi.
kuva 11.03.2018 15:11 Riku Outinen  
  Täällä on varmasti henkilöitä joilla tarkempaa statistiikkaakin, mutta kyllähän nais-VEKkejä on pakko olla jo pitkälti toistakymmentä. Ei mikään harvinaisuus enää, sitä se oli kyllä keväällä 2003, kun ekaa kertaa Kouvolan asemalla naisveturinkuljettajan näin.
kuva 11.03.2018 15:09 Riku Outinen  
  Luulaja-Borlänge teräsjuna. Luulajan terästehtaan yhteydessä ei ole valssaamoa, niin teräslevyt viedään jatkokäsittelyyn Borlängeen. Olikos näitä nyt kaksi vai kolme paria päivässä, ei nyt ulkoa muista.
kuva 11.03.2018 14:13 Jukka Voudinmäki  
  Leppälahden satamaraiteen tai oikeammin -raiteiden merkintä poistettiin Käskylehtien syrjäraideluetteloista 9.10.1961, mikä tarkoitti ymmärtääkseni jonkinsorttista syrjäraiteen sulkemista, ei välttämättä purkamista.
kuva 11.03.2018 13:38 Raimo Harju  
  Ei ole ripustettu, mutta on kyllä isohko Hurukuva, ei kylläkään tästä, vaan Hurukuva kuitenkin.
kuva 11.03.2018 12:49 Tapio Keränen  
  Kiitos, kaima, korjauksesta. Muutin kuvatekstin mukuloiksi.
kuva 11.03.2018 12:36 Jimi Lappalainen  
  13,5 vuodessa on moni asia muuttunut tälläkin paikalla.
kuva 11.03.2018 12:35 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Oliko Leppälahden satamaraide vielä tuolloin paikallaan? Vuoden 1963 peruskartassa se vielä on olemassa. Aivan kuin tuolta kakkosraiteen päästä menisi raide suorillekin ja sen kupeessa on aurausmerkin silhuetti.
kuva 11.03.2018 11:28 Kari Haapakangas  
  Oulussa rakennettiin "malliksi" historialliseen tyyliin mukulakivikatu lyseon eteen. Melkoisen karmea kuljettavaksi millä tahansa ajoneuvolla, eikä se ollut oikein hyvä kävelläkään. Olisiko sitten tarvinnut vielä annoksen hevosperäistä kukkalannoitetta ollakseen oikeasti käyttäkelpoinen...
kuva 11.03.2018 11:24 Reino Kalliomäki  
  Taustan leikkaus oli viimeinen este radan valmistumiselle. Kuva Kaskimiehen kirjassa. Vaikka leikkaus ei ole valmis, niin silti ajetaan!
kuva 11.03.2018 11:04 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Heikille ja Esalle kiitoksista! Pienoismallikuvaus on hauskaa vaihtelua radan rakentamisen ja esikuvien kuvaamisen rinnalla. Lättäpää-kasi tuli markkinoille tosiaan vasta 1930-luvun alussa ja se ei ehtinyt vauhdittamaan näitä hoppia. Molemmat ovat A-Fordeja, Athearn teki muutama vuosi sitten edustavan kokoelman eri malleja.
kuva 11.03.2018 10:58 Tapio Nikula  
  Päälaiturilla on mukulakivipäällyste. Mukulakivet ovat luonnon muovaamia. Nupukiviä löytyy esim Helsingin kaduilta, siis niitä suorakulmion muotoisia kiviä. Noppakiviä (kuution muotoisia) käytetään esim. jalkakäytävissä. Nupu- ja noppakivet ovat ihmisen muotoilemia.
kuva 11.03.2018 10:56  
  Kaunis kuva.
kuva 11.03.2018 10:39 Jimi Lappalainen  
  Onkohan kukaan nähnyt tätä liikenteessä tai työssä?
kuva 11.03.2018 10:30 Kari Lamberg  
  Taustalla näkyy 9-tien rakenteilla oleva, Leppävettä ylittävä järvipenger.
kuva 11.03.2018 10:21 Kari Lamberg  
  Taustalla häämöttää 9-tien rakenteilla oleva rautatien ylittävä silta.
kuva 11.03.2018 10:15 Heikki Kannosto  
  Miten ihmeessä näyttää siltä kuin laituri ja ja maantie liikennemerkkeineen olisivat puolittain vajonneet juoksuhiekkaan tai mihin lie?