|
|
09.03.2018 23:44 | Seppo Rahja | ||
| Vertauksen vuoksi Dr16:ssa on tehoa 1677 kW. | ||||
|
|
09.03.2018 22:53 | Marko Anttila | ||
| Lapalie oli tämän lähellä, muistaisin lunttaamattakin, sillä nimi on jäänyt mieleen. Ei kuvaa siitäkään täällä, vaikka oli huomattavasti pitkäikäisempi kuin Törmälä. | ||||
|
|
09.03.2018 22:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Esa, milloin? | ||||
|
|
09.03.2018 21:11 | Jukka Voudinmäki | ||
| Puuttuu monen muunkin, mutta kiitokset Tapsalle ja kaikille muillekin, jotka näitä harvinaisia ja puuttuvia seisakekuvia tänne lataavat. | ||||
|
|
09.03.2018 20:30 | Heikki Jalonen | ||
| Näin oli, eivät ne siellä höyryveturiharrastuksen vuoksi olleet. Jos yksi veturi pystyi hoitamaan kahden keittokattilan höyryntarpeen, kahdella veturilla saatiin siis ehkä porisemaan 4 keitosta (siis ei yht'aikaa vaan porrastaen, keittimen lataus ja purku pitää muistaa). Ehkäpä siis tehtaan kapasiteettia saatiin ajettua 50%. Varsinkin jos oli yksikin matalamman paineen kattila käytössä kuivauskoneen tarvitseman höyryn tuottoon. Ero on iso, jos vaihtoehtona olisi täysi seisokki ja samaan aikaan sellu tekisi kauppansa. | ||||
|
|
09.03.2018 20:00 | |||
| Ymmärsinkö oikein että kahden Pr2:sen höyryntuotoksella tehdas voitiin pitää jonkinasteisessa sellun tuotannossa? | ||||
|
|
09.03.2018 19:49 | Heikki Jalonen | ||
| Onneksi juuri vaunut.org on foorumi, jossa "sivuraiteelle" joutuminen ei ole ollenkaan pahasta. Päinvastoin! | ||||
|
|
09.03.2018 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä pöytä ja oikeanpuoleisin penkki oli suunniteltu jo Tammerfors - Nikolaistad -radan III luokan aseman kalusteiksi. | ||||
|
|
09.03.2018 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole jyväjemmari vielä kylvänyt ja äestänyt... | ||||
|
|
09.03.2018 19:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Piirroksessa on Pasilan vaunu MD-teleillä vähän yksinkertaistettuna. | ||||
|
|
09.03.2018 19:15 | Olli Aalto | ||
| https://vaunut.org/kuva/17429 Tässä vanha Eit-sarjan esite, johon juuri tämä vaunu on päässyt edustamaan. Valokuvissa se on jo remontoitu, mutta piirroksessa on helmapellit ja muutenkin se näyttäisi olevan jostain toisesta vaunusta, jonka telit muistuttavat MK:ta. Ko. vaunun ikkunoiden muoto on tosin liian Pasila ollakseen Esslingen. | ||||
|
|
09.03.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Norton Dominator De Luxe (497 cm3) vuodelta 1954 ei olekaan enää nosturi eikä viruksentorjuntaohjelma... | ||||
|
|
09.03.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herroilla kuljettajilla vuoden 1950 virkapukuohjesäännön mukaiset lakit. | ||||
|
|
09.03.2018 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos "tinskaaminen" tarkoittaa kolikon heittoa seinän kautta maahan, mahdollisimman lähelle seinää, niin Mäntässä sitä kutsuttiin "teikkaamiseksi". Voittaja oli se jonka kolikko oli lähimpänä seinää, ja sai kaikki kolikot. | ||||
|
|
09.03.2018 19:04 | Pave Saarinen | ||
| Kovin on ilottoman näköistä porukkaa, jopa vihaista. Valokuvaajaa vierastetaan. Yksi nainen itkee tai on saanut roskan silmäänsä. | ||||
|
|
09.03.2018 19:02 | Raimo Harju | ||
| Otetaanpas uudestaan esille. | ||||
|
|
09.03.2018 18:28 | Jukka Voudinmäki | ||
| Joku suolahtelainen tai paikkakuntaa muuten tunteva voinee täydentää, mutta suoraan edessä ovat Likolahti ja Sääksniemi, joissa on ollut rautapyöräpalveluja käyttänyttä teollisuutta, mm. tervatehdas. Hieman eteenpäin vaneritehtaan vaihteesta erkani myös raide Riihivuoren sahalle. Vrt. https://vaunut.org/kuva/71695 ja https://vaunut.org/kuva/8081 Ne, jotka harrastavat geokätköilyä, ovat saattaneet tietämättään tai tietoisesti käydä Sääksniemessä yhden syrjäraiteen loppupisteellä. Kaunista paikkaa etenkin kesällä. https://coord.info/GC4HKF2 |
||||
|
|
09.03.2018 18:10 | Jarmo Puntanen | ||
| Yli-ikäistä risukkoa pitääkin hävittää. | ||||
|
|
09.03.2018 17:51 | |||
| Kuvassa höyrynluovuttajat ovat peräkkäin. Keskustelu lähti sivuraiteelle, mutta ihan mielenkiintoiselle. | ||||
|
|
09.03.2018 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vaihteesta oikealle on vaneritehdas, mutta mihin suoraan menevä raide johtaa / on johtanut? Joskus Suolahdella käydessäni lähdin seuraamaan tätä suoraan menevää raidetta ja se jatkui varsin pitkälle pusikon läpi, kunnes vastaan tuli jokin hylätty teollisuuslaitos. Mikä se on ollut? Saha? | ||||
|
|
09.03.2018 16:53 | Eljas Pölhö | ||
| Pr2 1803 ei ollut Lievestuoreella yksin. Sen kanssa oli 1800. Veturit vietiin sinne hinaamalla (pvm löytyy jos kaivataan) ja takaisin ne hinattiin (joulukuun lopulla 1961) Haapamäelle saakka. Siitä Tampereelle jompi kumpi niistä toimi hinaavana veturina tilastojen mukaan. Kumpikin siirrettiin vielä hyvinkään konepajalle vuoden vaihteen jommalla kummin puolin (en muista varmasti +/- 2 pv). Tarvittaessa sekin päivä on kaivettavissa esiin. Pr2 1800 oli viimeksi höyrynannossa Paasivaara Oy:llä Herttoniemessä kesällä 1964. | ||||
|
|
09.03.2018 15:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Ammoniakkia ei taideta maanteitse kuljettaa ainakaan täysvahvana mistään mihinkään? Vai tietääkö Riku paremmin? | ||||
|
|
09.03.2018 15:20 | Tero Korkeakoski | ||
| 2007 puhutaan sähköistyksestä, mut ei oo vielä näkynyt täällä. Vaikka vähäliikenteisempiä ratoja on sähköistetty. | ||||
|
|
09.03.2018 15:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Juu, takana on Corolla 1200 (muistaakseni). Mummolla oli samanlainen. | ||||
|
|
09.03.2018 15:07 | Henrik Hietala | ||
| Kiitos Niila. Hyvä että mahdollisuus on olemassa ja asiaa on edes muutaman lauseen verran pohdittu :) Eri juttu on sitten tuleeko kannattavaa rautatiekuljetusta laitoksille koskaan löytymään. | ||||
|
|
09.03.2018 13:43 | |||
| Oliko 1803 Lievestuoreella yksin. Myös 1800 esiintyy kuvissa varustettuna samantapaiseen höyrynluovutusasuun. | ||||
|
|
09.03.2018 12:10 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä. Täyttä työtä tekevä höyrykattila tosiaan pitää melkoista kohinaa toimiessaan, siitä on teevedenkeittimen pulputus melko kaukana... Tuo 10 t/h höyrytyskyky on, kuten jo mainitsin, teoreettisen maksimin aluetta Pr2-veturikattilalle, se edellyttää vetopuhaltimen täyttä toimintaa eli veturin tulee tehdä työtä, kulkea kohtullisella nopeudella ja koneen olla riittävällä täytöksellä. Paikallaan seisovana kattilana siihen ei voida mitenkään päästä, ehkä 50% teoreettisesta maksimista on realismia. Kun tämä asia nyt on saanut vähän syvempää keskustelua, niin mainitaan vielä seuraavat numeroasiat jotta käy vertailla: kuten jo mainitsin, Pr2 veturin kattilan tulipinta on 171,5 m2. Veturina toimiessa kattilan suurin höyrytyskyky = teho = maksimiveto saavutetaan nopeuden ollessa 20...30 km/h. Sen jälkeen vetopuhallin ei enää kykene lisäämään kattilan kaasuvirtaa, myös koneen täytöstä on alenettava nopeuden kasvaessa. Vetopuhaltimen tehohan riippuu suoraan koneen iskuluvusta ja täytöksestä. Veturinkattila kykenee parhaimmillaan höyrystämään korkeintaan noin 60 kg/h tulipinnan neliömetriä kohden, sitä kautta laskien Pr2-veturin kattilan teoreettinen maksimihöyrystyskyky olisi 10290 kg/h. Siis teoreettinen maksimi ideaalitapauksessa. Käytännössä siihen ei varmasti koskaan päästy. Eikä missään tapauksessa ilman vetopuhaltimen toimintaa, siis paikalliskattilana. Kannattaa toki muistaa, että juuri Pr2 oli meillä käytössä olleista vetureista varmasti kattilansa puolesta kehittyneintä tekniikkaa, saksalaisen perusteellisesti pitkälle kehitetty rakenne sarjavalmistusta ja suurimittaista mahdollisimman taloudellista käyttöä varten. Tämä päti niin työpaineeseen kuin varmasti kattilan muuhunkin rakenteeseen. Jopa niin kehittynyttä, että sellainen saatiin kotimaisin voimin räjähtämään... |
||||
|
|
09.03.2018 10:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Tupakoitsijoiden pohjaväri on toki punainen itsenäisyyden ajan kyltissä. Mutta oliko se myös autonomian ajan kolmikielisessä kyltissä, sitä tuossa edellä tarkoitin. - Löytyyköhän jostakin lähdetieto, tai löytyisikö vorgista kuva? | ||||
|
|
09.03.2018 10:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyt näen minäkin merkintöjä vasemmanpuoleisessa vaunussa. Olen tässä välissä korjannut läppärin näytön asetuksia, ja tumman pään sävyt erottuvat nyt aiempaa paremmin. Ja tuolla Ilkan konstilla todellakin näkee usein yksityiskohtia, joita suoraan katsoessa ei näe. - Mutta en siltikään rohkene arvata vasemmanpuoleisen vaunun numeroa. VR historiikit mainitsevat painekaasuhehkuvalaistusjärjestelmistä vain Pintschin. Ehrich & Graetz -järjestelmästä ei sanaakaan. Kuitenkin kuvastosta käy ilmi, että se on ollut hyvinkin yleinen kaikenluokkaisissa vaunuissa. - Löytyisiköhän jostakin näiden järjestelmien kuvaukset? Minulla on kyllä ohjekirjoja, joissa mainitaan järjestelmä 1 ja järjestelmä 2, mutta ainakaan pikaisesti selaillessa ei mistään selvinnyt oliko toinen Pintsch ja toinen Ehrich & Graetz. |
||||
|
|
09.03.2018 10:21 | Jorma Rauhala | ||
| Tupakoitsijoiden pohjaväri on punainen. | ||||
|
|
09.03.2018 09:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tupakoitsijoille - För rökare. | ||||
|
|
09.03.2018 08:15 | Pasi Seppälä | ||
| Komea ja massiivinen puusto on radan verhonnut huomaansa. Pieneltä näyttää kulkija niiden keskellä. Kaatuneen puun raivaaminen sähköttömältä radalta on huomattavasti pienitöisempää, kuin sähköradalta. Sähkötöitä kun tulee jälkimmäisessä lähes väistämättä. Liekö nämä vähäliikenteiset sähköttömät radat ovat minkäänlaisen isomman raivauksen kohteena? |
||||
|
|
09.03.2018 08:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä että Petrin arkistoista löytyy vaunun kuva ja tiedot. Omista v. 1911 ja 1930-luvun kuvastoista vaunua ei tosiaan löydy. Niissä noiden Petrin ilmoittamien numeroiden vaunumalli on vallan erinäköinen. Eikä niissä kuvastoissa ole kuvattuna edes kattokalusteita, mitä olen aina harmitellut. Ne kun kuitenkin kertovat paljon vaunumalllsta. Tuo 'Tupakoitsijoille - För rökare' -kilpimalli tuli kaiketi käyttöön itsenäistymisen myötä. Sitä ennen käytössä oli kolmikielinen kilpi, niinkuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/78496 : 'TUPAKOITSEMATTOMILLE / ICKE RÖKARE / для некурящихь'. Kuvasta näkyy että 'Tupakoitsemattomille' -puoli oli valkopohjainen; 'Tupakoitsijoille' -puolen väriä en toistaiseksi tiedä. |
||||
|
|
09.03.2018 08:00 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| PoRhassa on tehty sama operaatio (asennettu Kisko-Kalleen lätän keskuspuskin). | ||||
|
|
09.03.2018 07:49 | Petri Koskela | ||
| Ja kyljet hiekkapuhallettu muhkuraisiksi | ||||
|
|
09.03.2018 07:11 | Mikko Herpman | ||
| Kattolava ja kyljen lisukkeet poistettu, onkos tästä tulossa vanha vetovaunu kaluston lisäksi? Jos katolta vielä lähtee tuo kattokruunut, tarvinnee olla jostain romuvaunusta siihen ehjä kattopala, mahtaakohan löytyä jo jostain jemmasta? Vai millaiseen kuosiin Ttv tulee remontin valmistuttua? | ||||
|
|
09.03.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saman tyylistä maskia ja lamppujen järjestelyä harrastettiin myös Mersun kuorma-automalleissa, ainakin mallissa 710. Standardointia? | ||||
|
|
09.03.2018 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipimuoti näkyy Zephyrissä. Jopa konservatiivinen Mersukin oli siipimuodissa mukana; malleissa 220b - 300SE vuodesta 1959 alkaen. Olipa Mosse Elitessäkin pikkuhiukan siipimuotia aikoinaan. Ja kaikki alkoi Käkkylä neljäkasista, anteeksi - korjaan 1948 Cadillacista. Inspiraatio Käkkylän siipiin oli saatu toisen maailmansodan aikaisesta kaksimoottorisesta Lockheed P-38 Lightning - hävittäjäkoneesta. Huipentuma koettiin sitten 1959 Cadillacissa... Pikkupoikana nähtyäni Siipi-Mersun, kutsuin sitä Komee-mersuksi. Ainakin se selvästi erosi ponttooni-Mersusta... |
||||
|
|
09.03.2018 00:05 | Olli Aalto | ||
| Vaunun tekniikka näyttäisi olevan jo kokonaan uusittu tuossa vaiheessa, paitsi pääsäiliöjohto ja jarruletkun kahdennus puuttuvat vielä. | ||||
|
|
09.03.2018 00:00 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva tuo mieleen muutaman kuvan, joita olen nähnyt Högforsin johtokunnan "viimeisestä" juna-ajelusta kun radan lopullinen lakkautamispäätöstä tehtiin. Jos näin on, niin ajankohta voisi olla kesä 1967. Pitää yrittää löytää ne kuvat jostain... | ||||
|
|
08.03.2018 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunun kummassakin päässä on punapohjaiset tupakoitsijoille-kilvet. Vaunu on tässä kokonaan oikea "tupakkavaunu". Tupakoimattomien-kilpi (ei siis: tupakoitsemattomien) on puolestaan valkopohjainen. Kilvet ovat irtonaisia ja asennetaan ripustimeensa aina käytön mukaan. Ja vielä, kyseessä on siis yksi kaksipuolinen kilpi, jonka toinen puoli on valkea ja toinen punainen. | ||||
|
|
08.03.2018 22:34 | |||
| Vettäkin on tarvinnut tulla kohtalaisen reippaaseen tahtiin. Jos höyryä saadaan 10 tonnia tunnissa, pitää vettä saada kattilaan lähes kolme litraa sekunnissa. Kattila on pitänyt varmaan kohtalaista porinaa toimiessaan. | ||||
|
|
08.03.2018 21:38 | Alex Chudoba | ||
| Virkalakit näyttäisivät olevan 1919-1929 käytettyä mallia. | ||||
|
|
08.03.2018 21:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tupakoitsijoille - för rökare? Toisessa päässä vaunua sitten päin vastoin. | ||||
|
|
08.03.2018 21:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaunun kyltin teksti ei mielestäni ole tuttu: https://vaunut.org/kuva/125350?a=1 | ||||
|
|
08.03.2018 21:23 | Heikki Jalonen | ||
| Melkoisen varmasti juuri näin: arvokkaiden rahapennosten säästämiseksi polttoaine teollisuuskäytössä oli varmasti raskas PÖ eli POR. Ja sen lämmittäminen oli tarpeen, jotta se putkessa juoksi. Toisekseen, öljypoltin on varmasti höyryhajotteinen, sekin tarvitsee oman höyrynsä. Öljypolttimen tyypistä ei voida olla ihan varmoja: veturinkattiloiden öljypolttimet oli tavallisesti tarkoitettu kevyelle öljylle, teollisuuspolttimet puolestaan raskaalle. Siten, öljypoltin ei välttämättä ole samanlainen kuin se olisi veturikäytössä. Lisäksi pitää muistaa, että mehän näemme kuvassa vain veturin, kaukana käyttöpaikasta. Jossa epäilemättä oli valmiina olevat raskasöljyn varastosäiliöt ja muut voimalaitoksen apulaitteet, myös vedenjakelujärjestelmä. Jotka tietysti kaikki piti liittää kattilan yhteyteen tavalla tai toisella. Eli, näkemästämme puuttuu yhtä ja toista. |
||||
|
|
08.03.2018 20:07 | |||
| Kattilassa näyttää olevan toinenkin höyryn ulosotto höyrykuvusta putkella hyttiin. Olikohan polttoaineena raskas polttoöljy jota olisi notkistettu höyryllä? | ||||
|
|
08.03.2018 19:10 | Joni Lahti | ||
| Verratkaapa lipun kuvaa Sugrifest - suomalais-ugrilaisten sukukansapäivien 2017 logoon https://tinyurl.com/y7hl3h2k Samalla asialla taidetaan olla. | ||||
|
|
08.03.2018 19:06 | Heikki Jalonen | ||
| Veturin antama höyry ei varmasti yksistään riitä täysitehoiseen käyntiin. Eikä missään tapauksessa tehtaan parhaaseen mahdolliseen taloudelliseen ajoon. Mutta, tilapäisratkaisuna varmaan paikallaan. Emmekä tiedä, oliko yht'aikaa käytössä esim. osa Yarrow-kuorikattiloista. Luultavasti oli, koska kuoresta ja roskasta oli joka tapauksessa päästävä jotenkin eroon. Mielenkiintoista sinänsä: tehtaalla tehtiin juuri noihin aikoihin (1961...62) monia uudistuksia, kuten uusi raakavesitunneli. Tehdas itse oli nimittäin sotkenut Lievestuoreenjärven sen verran pahaksi, että tarvittavaa puhdasta raakavettä piti hakea Kynsivedeltä saakka. Ehkä myös voimalaitos oli uusinnan tai laajennuksen alla, koskien siis ainakin osaa höyryntuotantokapasiteetista. Mutta, haarukoidaanpas sitä höyrymenekkiä vähän: Lievestuoreen vuosituotanto oli (parhaimmillaan) noin 60000 tonnia/vuosi. Tässä sellutonni on siis tonni lopputuotetta eli ilmakuivaa selluloosaa. Muutama vuosittainen seisokkipäivä huomioiden, voidaan vuorokautiseksi tuotannoksi arvioida noin 160 t/d. Se vastaisi viiden keittokattilan á 300 m3 kahta keittoa per kattila per vuorokausi, melko realistista. Sikäli kun tiedän, Lievestuoreella käytettiin suoraa keittomenetelmää, siinä tyypillinen höyryn kulutus oli noin 1,5...2,0 tonnia höyryä/sellutonni. Lisäksi tarvittiin noin 2 tonnia höyryä/sellutonni kuivaukseen. Siten, voidaan haarukoida kokonaishöyrynmenekin olevan noin 4 tonnia/sellutonni. Vuorokaudessa täystehon käynnillä keiton ja kuivauksen höyrymenekki olisi siten noin 640 t/d. Pr2-veturin kattilan suurin höyrystyskyky lienee ollut luokkaa 10 tonnia/tunti, eli 240 t/d. Siis, suurin. Se edellyttäisi vetopuhaltimen täysipainoista toimintaa. Ilman sitä tuotto jäi ehkäpä puoleen. Siis, 120 t/d olisi ehkä veturista realistisesti saatavissa oleva suurin höyrytuotto. Se vastaisi noin 20% täyden käynnin höyryntarpeesta. Veturin höyryntuotto riittäisi siis noin yhden keittimen ajamiseen, mutta käytännössä kahden, koska lataus- ja purkuajat vievät varsinaista keittoaikaa. Varsinaisen keittohöyryn paine pitää suorakeitossa olla korkeampi, vähintään 12 bar. Lievä tulistuskin on hyödyksi. Asiaa auttaisi suuresti se, jos sellunkuivauskoneen lämmityshöyry (jossa paineeksi riittää 6 bar) saadaan jostain muusta kattilasta eikä se kuluta korkeampipaineista arvohöyryä. Mutta, tämä on siis pelkkä laskuharjoitus kirja-arvoilla. Lievestuoreen tehtaan todellisia ajoarvoja ei löytyne enää mistään - ellei joku vanha prosessinhoitaja satu vielä muistamaan niitä. Viimeinen keitto Lievestuoreella tapahtui 1985, 32 vuotta sitten. Tehtaasta ei ole jäljellä enää muuta kuin pikkuinen piipuntynkä. Edes keittimien määrää ei enää voi paikalla päätellä. Mutta, näitä valokuvia putkahtelee joskus esiin. Onneksi. |
||||
|
|
08.03.2018 18:41 | Petri Sallinen | ||
| Vaunu on hyvin todennäköisesti kolmiakselinen E-sarjan vaunu — pituus 12 metriä puskinten ylitse mitattuna. Sarjaan kuuluivat ainakin numerot 601, 606, 608, 619 ja 626, jotka olivat jarruttomia. 603, 610, 613, 621, 623, 624, 683, 689 ja 695 oli varustettu kiertojarrulla. Vaunussa 607 oli kiertojarrun lisäksi ilmajarru. Kuvalaattapiirustukseen piirretyt vaunun kattokalusteet vastaavat kuvan kattokalusteita. Haitarimallisia tuuletusventtiileitä pitäisi olla rivissä vaunun keskilinjalla kolme kappaletta — todenäköisesti kolmas on lipun takana. Kaasuvalaisimia on vain kaksi, kummassakin osastossa yksi. Lisäksi vaunun nurkkaan sijoitetussa käymässä on kolmas valaisin ja mitä ilmeisimmin käymälässä on myös tuuletusventtiili — nämä näkyvät kuvassa. Vaunun keskellä on kamiina samassa tilassa matkustajien kanssa — kamiinan piippu on todennäköisesti myös lipun takana. Piirustukseen ikkunat on piirretty mataliksi samaan tapaan kuin kuvassa. Myöhemmin osa vaunuista muutettiin kaksiakselisiksi. Minulla ei ole vaunusta tarkempaa vaunukorttihistoriaa, esim. sen mahdollisista sarjamuutoksista. |
||||
|
|
08.03.2018 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Lipusta en tiedä, mutta vaunu on kiinnostava. Tuollaista matalaikkunaista peltivuorattua vaunua en vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastosta löydä. Onkohan vaunun ikkunat vaihdettu matalampiin, kun niiden yläpuolella on normaalikorkeuteen ulottuvat peitepalat? Vai ovatko peitepalat jonkisortin kaihtimia, tuuletusilman ohjaimia tms? Vanhanmallisia kattoventtiilejä ja käytävän kattovalaisimiakin vaunussa on vain kaksi, ellei lipun takana sitten ole kolmansia. Naapurivaunussa on normaalikorkuiset ikkunat, kamiinin savutorvi ja amerikkalais-ruotsalais-malliset ilmaimurit, jotka v. 1860-1912 historiikin mukaan olivat uusinta uutta. |
||||