|
|
22.02.2018 14:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäiset kaksikerrosvaunut ovat viettäneet jo 20-vuotispäiviään kaikessa hiljaisuudessa työn merkeissä. | ||||
|
|
22.02.2018 14:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunuja 28001–28020 ei ole muutettu muihin sarjoihin. | ||||
|
|
22.02.2018 14:24 | Pietu Tuovinen | ||
| Jostain luin, että Mini-Shinkansenit ovat 1067mm radoista levennettyjä 1435mm ratoja joilla käytetään hieman kapeamman ATU:n Shinkansen-junia. Linkin takaa löytyvässä kuvassa näkyy selvästi tavallisen ja kapeampirunkoisen Shinkansen-junan ero: https://en.wikipedia.org/wiki/Komachi_(train)#/media/File:E6-E5-Coupling_in_omiya_20130320.jpg Mini-Shinkanseneilla radan Sn sekä jännite on kuitenkin kuitenkin jätetty alkuperäiseksi (eli 20kV ja 130km/h) :) |
||||
|
|
22.02.2018 14:03 | Markus Räsänen | ||
| Onko tämä vielä alkuperäisenä, vai onko muutettu? | ||||
|
|
22.02.2018 13:09 | Erno Palonheimo | ||
| Meni joo, vissiin ensin Epping-Ongarin museorautatielle ja siitä eteenpäin johonkin muualle. Viime vuosilta en ole löytänyt edes valokuvaa. | ||||
|
|
22.02.2018 12:45 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä mennyt takaisin Englantiin? | ||||
|
|
22.02.2018 12:41 | Jouni Hytönen | ||
| Sillan aluksen söpöt pikku vuorimännyt ovat 20 vuodessa sen verran villiintyneet, että paikalla on nykyisin miltei mäntymetsä. | ||||
|
|
22.02.2018 12:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kokeiltiinkohan simulaatiossa myös sillä viissiin valmisteltua koejärjestelyä, jossa yhdistelmä olisikin automatisoitu? Eli ehtisikö pysähdyksistä rataa ylittämään lähteävä raskas yhdistelmä junan alta pois, jos spekseiltään muuten vastaavaa yhdistelmää ajaisi sen sijaan robotti? Tällaisen vaaratilanteen, jossa on mukana robotti, konkretisoituessa tosielämässä jouduttaisiin tosin eettisesti ja lainopillisesti vaikean tilanteen eteen, koska somessa, kissalan poikain toimittamissa esitutkinnoissa ja ynnä muissa eriasteisissa oikeusistuimissa saattaisi ilmetä hankaluuksia nimetä vaaratilanteen aiheuttanutta pääsyypäätä. |
||||
|
|
22.02.2018 11:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Joensuussa tehtiin sama homma, vaikka kukaan ei ole jäänyt alle. 30km/h kulkevan alle jättäytyminen vaatiikin jo yritystä. https://vaunut.org/kuva/124894 Tai onhan tuossa kyllä huikea 50 km/h. Jännä ettei auton alle jättäytymisistä olla lainkaan huolissaan, mutta siellähän onkin sakotettava ajamassa, vaikka ei ehtisikään edes nähdä allejättäytyjä-puhelinzombia lainkaan. | ||||
|
|
22.02.2018 11:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämä lähtivät jo tänä aamuna T4508:lla takaisin, eipä pitkään lastailu kestänyt. | ||||
|
|
22.02.2018 10:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan, että Keskilohja meni tuhopoltossa...? (korj.kirj.vihre) | ||||
|
|
22.02.2018 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Vinkkinä Kdh... Ja niiden myöhemmät vaiheet.... | ||||
|
|
22.02.2018 09:19 | Juha Kutvonen | ||
| Kesällä 2000 Kuivaniemellä sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa menehtyi junamatkustaja: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/41#Natkustaja%20kuoli%20tasoristeysonnettomuudessa Veturi osui kivimursketta kuljettaneen yhdistelmän keskelle, jolloin vetoautosta irronnut perävaunu vaurioitti pahoin matkustajavaunun Ein 23032 kylkeä ( https://www.vaunut.org/kuva/251 ). Onnettomuuden jälkeen tehdyssä simulaatiossa todettiin, ettei pysähdyksistä rataa ylittämään lähtenyt painava yhdistelmä voi ehtiä junan alta pois tasoristeyksen näkemä huomioon ottaen. |
||||
|
|
22.02.2018 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, "naikkonen"? Entä "miekkonen"? Muista kokeneen sana: - karussakin repussa voi olla vaikka kuinka hyvät eväät! | ||||
|
|
22.02.2018 07:32 | Erno Palonheimo | ||
| Mihin tämä lopulta päätyi? | ||||
|
|
22.02.2018 06:32 | Tommi K Hakala | ||
| Tänä talvema ja koko syksyn puunkorjuu on ollut suurissa vaikeuksissa, se selittänee laajemmalta puunkuljetukset. Maastot erittäin pehmeitä, kuten myös tiestöt oli roudattomia vuoden alkuun asti. Junathan ruokkivat vain 20% osuudella tehdasta, näin piti olla. Ensi kesä on sitten todellisuuden kohtaamisen paikka, jos kesä on märkä, varmasti tulee enemmän tuontipuuta junalla. | ||||
|
|
22.02.2018 01:33 | Jorma Toivonen | ||
| Erkin kommentin alkuosaan pieni aiheesta poikkeava omakohtainen toteamus: Kauan sitten tuli vierailtua Irlantilaisen pubin helpotuksen eriössä, vierellä asioimassa ollut herrasmies suhautti suupielestään: "saatanan engelsmanni", en myöntänyt - "pahuksen hollantilainen" ei osunut, joten korjasin, että olen Suomesta - lopulta matkamme jatkui kaulaillen baaritiskille, josta kouraani ilmestyi paikallinen olut. | ||||
|
|
22.02.2018 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota varoitusvalon sijantiahan arvuuttelin. Ainakin Ri:n kierrossa olleissa Vv-/-Dv15 vetureissa tuo varoitusvalo oli vesilasin yhteydessä uimurikytkimessä. Oletin, että myös Dv16-sarjassa olisi sama toiminto, mutta ainakin museoiduissa vetureissa (Dv16 2026 ja 2038) tuo vedenkorkeuden hälytys on tuossa ajopöydässä. Pahoittelen virheellistä (=tarkistamatonta) kysymykseni asettelua. Tokihan Harri on oikeassa - myös noiden webaston käyttökytkinten erilaisuuden huiomioinnissa. | ||||
|
|
21.02.2018 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopisi vaikka kirjan "Viisikko ja aavejuna" kansikuvaksi. | ||||
|
|
21.02.2018 22:23 | Jouni Ijäs | ||
| Mistä sitä puuta sitten riittää, kun tehdas käy täydellä teholla ensi kesänä? En tiedä miten tällä hetkellä, mutta alkuvaiheessahan tehdas kävi 60% teholla. | ||||
|
|
21.02.2018 22:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Istuimet vaikuttavat kutsuvilta, kunhan ei ole vilu. | ||||
|
|
21.02.2018 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Alavudellakin oli vilkasta lauantai-iltana. Kaskisista tuli kolmen jälkeen Seinäjoelle tyhjä raakapuurunko, joka jatkoi sellaisenaan eteenpäin Alavudelle. Siellä veturit tekivät vaihtotöitä siirtäen kuormatut vaunut kakkoselle odottamaan Jyväskylästä tullutta VET 11582:a, joka vei kuormavaunut Jyväskylään junana 3384. Seinäjoen veturit palasivat siirtona takaisin kotiin. | ||||
|
|
21.02.2018 21:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nyt vr.fi ohjaa kulkemaan Vaasasta Joensuuhun koukkaamalla Tikkurilan kautta. Yhteyden kesto 8 tuntia ja 7 minuuttia. | ||||
|
|
21.02.2018 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koskakohan tulee sellainen konduktööri, joka tervehtii: "Allahu Akbar!" | ||||
|
|
21.02.2018 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| H 482 kulki muutaman minuutin nopeammin kuin Porkkana P101 Hpk-Jy, tosin P101 odotti Petäjävedellä P104:ää. Näin siis 1976 -1977. | ||||
|
|
21.02.2018 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| TAYS:stä sen verran, että ne kerrat kun kävin siellä kuulokojeen uusinnassa (ensimmäisen kerran 1966), niin huomiota kiinnitti korvatautien osaston yleisö-WC:n MUSTAT kaakelit! Kodikasta, etten nyt sanoisi... | ||||
|
|
21.02.2018 21:09 | Tuomas Masalin | ||
| Erittäin mielenkiintoista. Kymmenen vuotta sitten poikkesin Clwb Ifor Bach:iin Caerdyddissä, joka on kaupungin nuorten kymrinkielisten klubi, ja todellakin pitivät suomalaisvieraasta. Samalla matkalla tuli sattumalta osallistuttua Cymdeithas yr Iaith -kieliaktivistien tempaukseen Aberystwythissä, kaupungissa, jossa jotkut vastaantulijat tervehtivät kymriksi, ja kaupoissa kun tuli sanottua kiitokseksi diolch tuli vastauskin kymriksi. Kymrin asema on parantunut selvästi viime vuosikymmeninä kielilakien, kouluopetuksen, sekä TV- ja radiokanavien ja musiikin myötä. Abertawessa on ollut tarkoitus käydä, ehkä ensi kerralla (Snowdonkin pitäisi joskus "valloittaa" junalla ja Llandudnokin vaikuttaa kiinnostavalta). Aiemmin Caerdyddin viereiseen Penarthiin tuli pikaisesti tutustuttua, ja paremmin kymmenen vuotta sitten Aberystwythiin ja Bangoriin, ja useampaan otteeseen matkoilla Irlanninmeren yli Caergybin (Holyhead) kautta. Muuten Penzancessa Cornwallissa parturi kertoi pitävänsä itseään kelttinä. Niin Skotlannissa, Walesissa kuin Cornwallissakin vaikuttaa olevan oman alueen kansallisylpeyttä, kuten kauppojen korostaessa paikallisia tuotteita ja paikallisten lippujen näkymistä autojen tarroissa brittilipun sijaan. |
||||
|
|
21.02.2018 20:27 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti ne ovat signaalinarujen kannattimet, vaikka yleensä ne ovat vaunun katolla. Oheisen linkin takaa näkyvässä kuvassa idea näkyy kummassakin junarungossa hyvin — Ga-vaunussa lisäsäksi päätyseinän koukuun rullattuna. https://www.vaunut.org/kuva/122364?t=signaali |
||||
|
|
21.02.2018 20:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuuluu kyllä kokoelmiin. | ||||
|
|
21.02.2018 20:20 | Harri Pesonen | ||
| Moottorin vedenkorkeuden merkkivalo ja ennen vanhaan wepaston käyttökytkin on ollu vähän toisenlainen. | ||||
|
|
21.02.2018 19:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei se radanpidon kalustoakaan ole :) | ||||
|
|
21.02.2018 19:13 | Joni Lahti | ||
| Niinpä Esa taitaa olla. Oikein tarkkaan kun katsoo, siinä voi nähdä jonkinlaisen langan kulkevan? Valojuttu oli tuulesta temmattu ;) | ||||
|
|
21.02.2018 19:11 | Pasi Utriainen | ||
| Äänekosken puunhankinta-aluetta on täytynyt laajentaa syksyn ja talven huonojen korjuukelien takia, sillä puuta on saapunut jopa Oulun yläpuolelta. Jossain vaiheessa puunsaannin tilanne oli jo huolestuttavan huono. | ||||
|
|
21.02.2018 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, tuo vaihtoehto kyllä käväisi mielessä...? | ||||
|
|
21.02.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joni, kuvaa zoomattuani tulin siihen tulokseen, että kyseiset ulokkeet olisivat "jarruvisslan" narun kannattimia...? Onko joku eri mieltä? | ||||
|
|
21.02.2018 16:19 | Joni Lahti | ||
| Suojun asema sodan keskellä https://vaunut.org/kuva/58732 | ||||
|
|
21.02.2018 16:02 | Hannu Siitari | ||
| Äänekosken tehtaalle saapuu 240 raakapuurekkaa ja 70 junavaunua vuorokaudessa ja sellua kuljetetaan Vuosaaren satamaan 44 junavaunullista vuorokaudessa. Näin kerrotaan biotuotetehtaan nettisivuilla. | ||||
|
|
21.02.2018 15:42 | Markku Knuutti | ||
| Kuuluuko tuo Tuulia - lumiaura museon kalustoon? | ||||
|
|
21.02.2018 14:49 | Raimo Harju | ||
| Esa, se kotona kiltisti odottava setä varmaan auttoi, sitten kun täti palasi kotiin. | ||||
|
|
21.02.2018 13:31 | Joni Lahti | ||
| Vaunun portailla oleva mies on luutnantti-kapteeni -väliltä. Huomaa, että hänellä on vyöllään pistoolikotelo, mutta oliko kovat piipussa? Miekat näyttävät olevan kaikilla upseereilla matkassa. Mutta mitä ovat nuo neljä uloketta ikkunoiden yläpuolella? Ei kai sentään valoja? | ||||
|
|
21.02.2018 12:41 | Kari Haapakangas | ||
| Kadunlakaisijan ammattikunta oli entisvanhaan olemassa todella hyvästä syystä. Muutoin katukivetys olisi vähitellen kadonnut... no, siihen ihteensä. | ||||
|
|
21.02.2018 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta "turhiin" virkamiehiinhän ei kosketa, koska Pyhä Puolue on ne virkamiespaikat petannut nöyrille, tahdottomille ja notkeaselkäisille käskyläisilleen... (EDIT: lisätty vihapuhesana!) | ||||
|
|
21.02.2018 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan tuo vaalea-asuinen täti mahtoi saada napit auki illalla nukkumaan mennessään? | ||||
|
|
21.02.2018 10:22 | Erkki Nuutio | ||
| Olihan 1952 jenkki-imperialismin juhlaa. Mutta mahtavatko farkut olla kotiteollista mallia. Ei kengänkiillottajan kuukausipalkoilla..... | ||||
|
|
21.02.2018 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Etelä-Wales (rannikko) on maahan vuosisadat levittäytyneiden englantilaisten jyräämä. Onkohan kuvassa kovinkaan monta kelttiperäistä Cymrun alkuasukasta. Huomasit varmaan että alkuperäisväestön pubeissa kannattaa kertoa alkuperänsä. Englantilaistarkkailijoita torjutaan. Suomalaisuutensa paljastaen saa sydämellistä kunnioitusta. Outoa muuten, että vaietaan Pohjanmaan rannikon varhaisesta kelttiläis-germaanisesta asutuksesta, joka sulautui myöhempiin suomalaisiin ja omaksui suomen. Ns. rantaruotsalaiset tulivat vasta vuoden 1200 vaiheilla ja ruotsalaistuttivat kielenkin rannikolla. Et tainnut jatkaa Abertaween (Swansea), siis Tawen suiston kaupunkin. Siellä oli ratalinjoja ristiin rastiin. Mumblesin niemen turistirannoille kulki jopa sähköraitiotie, joka tietääkseni oli kaksikerroksinen. Nykyiselle High Streetin pääasemalle päättyvien ratojen kilpailijana Tawen vastarannalla oli Midland Railwayn raiteisto, joka johti mm. Port Talbotiin, Breconiin ja eri suunnista löytyville hiilikaivoksille. Tätä Midlandin haaraa valottaa kirja The Swansea Vale Railway - A Midland Railway Outpost (Lightmoor Press, 2017, 264s.). Kuvia on paljon, mutta teksti on paikkoja ja muita outouksia tuntemattomalle hieman raskas. 78-79 kun olin Prifysgol Cymrussa, oli brittitalous kuralla. Valitettavasti hiilisavua leijui piipuista vain köyhien alueiden takoista lähteneenä. Hiilipölystä musta hiilisäkki kannettiin avolava-pikkupetteristä olohuoneen läpi ja kipattiin takan nurkalle. |
||||
|
|
21.02.2018 10:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos pojalla jo farkut jalassa? | ||||
|
|
21.02.2018 09:44 | |||
| Eikös rautatiekalustossa ollu 1. sylinteri voimanulosottopäässä ja jos sylintereitä on kahdessa rivissä niin 1. sylinteri on voimanulosottopäästä katsottuna vasemman rivin eka. Korjatkaa paremmin muistavat/tietävät. | ||||
|
|
21.02.2018 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Venäjä päätti 30.7.1914 suorittaa liikekannallepanon. Venäläiset eivät halunneet sotaa eivätkä suunnitelleet sitä. He vain halusivat osoittaa, että kun itävaltalaiset uhkailivat, hekin osasivat uhkailla." Näin sanoi A. J. P. Taylor kirjassaan Ensimmäinen maailmansota. Tavallaan liikekannallepano oli kuin nykyinen risteilyohjus, mahdotonta kutsua takaisin, kun nappia kerran oli painettu. Hannu, totoaisin "Elokuu"-nimisen hevosen puolesta... |
||||
|
|
21.02.2018 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan sen "riemuitsemisen" ymmärtää siltä pohjalta, että edellisestä Euroopassa käydystä sodasta oli kulunut jo pitkälti aikaa? Vielä kun pysähtyneisyys vaihtui toiminnan mahdollisuudeksi... Lähinnä tulee sääli noita mosatramppareita: vuotivat verensä kuiviin Galitsiassa tai Tannenbergissä... |
||||
|
|
21.02.2018 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi olla elämys herkkänenäisille: kerran syötyä hevosensapuskaa ja kerran juotua hevosenjuomaa kadut täynnä!? | ||||
|
|
21.02.2018 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Maan viimeinen ammattiliikenteessä palvellut Kutter 8 oli Veljekset Salmelan N22, jonka käyttö päättyi yrityksen konkurssin jälkeen vasta helmikuussa 2016. :) Sen ja parin sisarauton elämä jatkuu edelleen museoautoina. | ||||