|
|
24.02.2018 07:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, muista sitte kysäästä syntyperääsiltä nurmoolaasilta, niiltä, jokka on kastettu Nurmoonjoen veres. Älä kuitenkaan kysy sinne muuttanehilta kauhavaasilta, seinäjokelaasilta ja markkilaasilta (= ylihärmäläästen käyttämä nimitys kortesjärvelääsistä). | ||||
|
|
24.02.2018 01:16 | Simo Pahula | ||
| Samanlaista traktoria itse poikana ajoin useesti. Kerran sattui ukkoskuuro ylle ja tämä pikkupoika kun pelkäs ukkosta. Jyrähti kovasti - nii johan traktori kiisi eteenpäin, vanhempani pitäen siitä kiinni tiukasti huudellen, et poika hidasta! Metsätie vilisi tuon koneen huippunopeutta. Kiitos kuvasta. Sitoo tuon hauskan muiston rautateihin. |
||||
|
|
24.02.2018 01:00 | Simo Pahula | ||
| Tuttu yhteys minulle, niin raiteilla kun kumipyörillä - mutta en saa päähäni mistä tämän kuvan oot oikein ottanut? Tokkopa lentokoneesta / drooni.. Mutta hieno valokuva! Keski-Suomen pinnanmuodot näkyy hienosti! |
||||
|
|
23.02.2018 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen Puolassa pari vuotta sitten matkustanut festarijunalla, joka oli noin kaksi kertaa niin täynnä kuin tämä. Esim. vessassa matkusti joukko matkustajia, kun ei muualle mahtunut. Ja istua ei voinut, kun seisominenkin onnistui ainakin alkumatkasta vain niin, että ihmiset seisoivat hieman toistensa jalkojen päällä. | ||||
|
|
23.02.2018 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi vielä Sm3:n apukytkin lähikuvassa: https://vaunut.org/kuva/45864?t=kytki&tag0=4%7CSm3%7C | ||||
|
|
23.02.2018 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vielä kytkimet: https://vaunut.org/kuva/67978?t=kytki&tag0=4%7CSm6%7C ja https://vaunut.org/kuva/27985?t=kytki&tag0=4%7CSm3%7C . | ||||
|
|
23.02.2018 23:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sm3:ssa on ainakin alkuperäisessä kytkimessä sarjaportti, Sm6:ssa rinnakkaisportti. Tietokoneet ovat myös aivan erilaiset. Sm3:n vanha kytkin tosin näyttää ulkoisesti samanlaiselta kuin Sm6:n, eli mekaaninen yhdistäminen saattaisi onnistuakin. Jarruja siis ei saisi hinaajasta käsin irti kuten ei mitään muitakaan komentoja saisi välitettyä tietokoneelta toiselle, mutta jos ne on lypsetty, olisi jo ihan uskottavaa, että tuollainen junayksikköpari voisi periaatteessa liikkua - turkasen vähin jarruin tosin. | ||||
|
|
23.02.2018 23:28 | Heikki Kannosto | ||
| Sadan vuoden takainen Tietosanakirja tietää Güntzburgin järjestelmän makuuvaunuista saman minkä VR:n 50-vuotishistoriikki: http://runeberg.org/tieto/5/0901.html Englanniksi ja saksaksi ei pikahakemalla löytynyt mitään tietoa. Minkähän näköisiä vaunut ovat olleet - paikkaluvusta voi päätellä niissä olleen seitsemän "osastoa"? |
||||
|
|
23.02.2018 22:58 | Arttu Rajala | ||
| Miten projekti etenee, laitahan kuvia! | ||||
|
|
23.02.2018 22:43 | ossi Boehm | ||
| Mikä Dv oli Lieksassa samaan aikaan päivystäjänä eli 80-85?Kuljettajana oli Haakanan Pertti. | ||||
|
|
23.02.2018 22:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä liittynee tulevaan kolmioraiteeseen. | ||||
|
|
23.02.2018 22:34 | Jouni Hytönen | ||
| Oli, tämän vaunun tarina päättyi Imatrankoskella vuonna 2015. Vain viherretty 26907 on enää jäljellä, sekin on seisonut jo kolmisen vuotta. Ilmeisesti jossain päin Ilmalan ratapiha edelleen. | ||||
|
|
23.02.2018 22:30 | ossi Boehm | ||
| Onko tämä veturi ollut Lieksassa päivystäjänä 80-luvun alkupuolella? | ||||
|
|
23.02.2018 22:24 | Jyrki Talvi | ||
| Johtoveturi on 3082 apuveturi voi olla 3098. | ||||
|
|
23.02.2018 21:22 | Raimo Harju | ||
| Tarkemmin Esan kommenttia lukiessa tuli mieleen Nurmoholaasittaan, no on niin monta vuosikymmentä kulunu kun oon sieltäpäin muuttanu pois, jotta pitää kai sitte oikeen lähtiä Nurmoosta kysymähä. | ||||
|
|
23.02.2018 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niissä Saarijärven päivystäjissä näkyi useinkin olevan Po 9839. Oli kerrankin talvella 1978 tehtävään heitetty BG 040023:kin (ex CEi 2537 vuodelta 1924). T.nimimerkki "piirustusluokka oli Seppäläntiellä LVI-talossa". | ||||
|
|
23.02.2018 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 25 vuodelta 1960 oli entinen BG 040024 vuodelta 1959. Sitä ennen se oli vuonna 1924 valmistunut CEi 2529, paikkaluku 32 + 49. Näyttelyvaunu-uransa jälkeen siitä tuli XT 01351 vuonna 1974. Hylkäystuomio tuli sille 1981. | ||||
|
|
23.02.2018 20:59 | Ville Lindblom | ||
| :( | ||||
|
|
23.02.2018 20:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puna-musta 1 markan leijonamerkki, mallia Saarinen, on vuodelta 1917. Painosmäärä 169 412 800 kpl. Saarismallin merkkejä sai käyttää 31.12.1930 asti. Seuraava saarislainen markan merkki olikin sitten oranssi, vuodelta 1921. Päällimmäisessä kortissa oleva venäläismallinen 10 punainen merkki tuli käyttöön aluksi tilapäisjulkaisuna 1901, kirjapainojulkaisuna 1901-1906 ja edelleen kirjapainojulkaisuna 1908. Painosmäärä näillä kaikilla oli yhteensä 106 582 900 kpl! Niitä painettiin kivipainona ja kirjapainona Helsingin laatalla ja Berliinin laatalla. 1911 tulikin sitten niinikään venäläismalliset kotkamerkit. |
||||
|
|
23.02.2018 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käsijarrun kotelon muodosta päättelisin korin valmistuneen viimeistään 1938, eli vaunun kuuluessa vielä Rauman radalle. Päätyikkunoitakaan ei kuvan vaunussa enää ole, lienee myöhemmin paneloitu tuon näköiseksi...? | ||||
|
|
23.02.2018 20:09 | Markku Knuutti | ||
| Nooh , Kauhavalaisittain soon Nurmoihin :) | ||||
|
|
23.02.2018 19:59 | Raimo Harju | ||
| Vai olisko Nurmoohon. | ||||
|
|
23.02.2018 19:24 | Henrik Hietala | ||
| Sivuraide tähän itäpuolelle. Tällainen päätös löytyi googlettamalla: https://www.oukapalvelut.fi/tekninen/Suunnitelmat/Nayta_Liite.asp?ID=6260&Liite=A-4%20Hyv%E4ksymisehdotus.pdf | ||||
|
|
23.02.2018 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 95 oli entinen CEm 2444 vuodelta 1928, CEm hylättiin liikenteestä 1957. A 95 hylättiin 1988. Lienee jossain tallessa, missä? | ||||
|
|
23.02.2018 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Älä viitti puhua nuan nurmoolaasittaan!", sanoi iskä minulle kerran, kun menin trossaamaan jostain asiasta...! | ||||
|
|
23.02.2018 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rbkt 26905 on entinen Eikt 23602 vuodelta 1966. Tieto kirjasta FMP 1996. | ||||
|
|
23.02.2018 17:34 | Timo Oinonen | ||
| Hieno kuva! Siinä on puupylväinen Gd. Mielestäni tunnisteisiin voisi lisätä myös alkuperäisen litterankin, koska niin alkuperäisen näköisenä on vaunu kuitenkin säilynyt. Tässäkin mallin rakentajille on hyvä kuva joka nyt ilman tunnistetta hukkuu kuvamereen. | ||||
|
|
23.02.2018 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna ei voi olla Haapamäen kautta kulkenut, kuvassa ei näy Fo:ta (vaan Po). Lisäksi esim. Vilppulan kannalta puuvaunu (jos se nyt olisi Fo) olisi "väärässä" päässä...? | ||||
|
|
23.02.2018 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan 1973 - 74 Saab 99 L kuvan vasemmassa reunassa. | ||||
|
|
23.02.2018 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, kyllä se kolmaskin tokenee, tanssittaa ja vie sitten makuuhuoneeseen. Jos ei viimeistään sängyssä tokene, niin jo on ihme...? | ||||
|
|
23.02.2018 16:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Oikein sivuraiteellinen liikennepaikka? Vai ainoastaan pysähdyksiä varten oleva laituri? | ||||
|
|
23.02.2018 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin noita naisia tarkasti ja tutkin vähän: Vasemmanpuoleisella naisella on aikansa muotia seuraten nauhalla koristeltu olkihattu sekä hyvin leveä hame ja takki. Samoin hänellä lienee takkinsa alla röijy, joka oli väljä, edestä napitettava ja helmaltaan lyhyt. Leveää hametta pidettiin arvossa. Naisen käsilaukku kertoo, kuinka pientavaran kuljettamisessa oli siirrytty pois irtotaskuista (vertaa kansallispukuihin). Hänellä myöskin mahtoi olla kevyt puuvillainen, helposti pestävä paitapusero. Alusvaatteena oli alushameiden lisäksi korsetti. Korsetin valta-aikaa oli 1800-luvun loppu. Se oli myös terveellinen: pakotti selän suoraksi, parantaen ryhtiä. Sukat kuuluivat myös kokonaisuuteen. Alushousut olivat tuohon aikaan harvinaisuus maaseudun naisilla. Vaatteista tulee mieleen Christian Diorin keväällä 1955 lanseeraama A-linja, jossa yläosa oli "lestiä myöten" ja alaosa leveni alaspäin. 1920-luvulla muoti olikin sitten toisenlainen ja -näköinen, syntyi tyyli: jazz-tyttö eli ns. Flapper. Keskimmäisellä naisella on palmikko; tuohon aikaan naisten ei ollut sopivaa pitää tukkaa auki, antoi kevytkenkäisen leiman. Oikeanpuoleisimpana on teinityttö, helman pituudesta päätellen. Kuvaa katsoessa saa vaikutelman, että sää ei olisi kovin lämmin. Lienee ollut kevättä? Kari, II luokan vaunutarjontaa oli Helsingin lähiliikenteessä aina 1950-luvun puolivälin tienoille saakka. |
||||
|
|
23.02.2018 15:01 | Sakari Kestinen | ||
| Legendaarinen kuva. Tällä alkaa olla jo historiallista arvoa. | ||||
|
|
23.02.2018 13:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pidelkää rasoistanne, vorgilaiset, nyt tulee taas pitkä kommentti! Ei 22026, valmistunut 1909 numerolla 2841. Istumapaikkaluku (III luokka) 90, hylätty, hylkäysajankohta ei minulla ole tiedossa. Seuraavaksi juttua VR:n lanterniinitelivaunuista, sarjoittain eriteltynä: Sarja A: vaunu 41, valmistunut 1898 Ringhofferilla Pragissa tuonaikaisessa Itävalta-Unkarissa. Hylätty 1965. Se on myös ollut litteralla B, eli ensimmäisen luokan vaununa. (B-sarjassa on ollut 11 muuta vaunua, jotka sittemmin litteroitiin A-sarjaan.) 41 on nykyisin Båtvikissa, kuten yleisesti tiedetään. 41 sai myös kunnian toimia esikuvana, kun VR alkoi suunnitella telimatkustajavaunujen hankkimista. 4 makuupaikkaa. R-sarjan ravintolavaunut. Sarja Cm, vaunut 2101 - 2137 (paikkaluku 18 - 24 I ja II luokassa), valmistunut 1898 - 1910. Näistä 12 vaunua jäi Venäjälle 1918, poistettu kirjoista 1920. 7 vaunua hylätty, minulla ei tietoa hylkäysajankohdasta. 5 vaunua luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vähintään 6 vaunua (näistä minulla tiedot) muutettu Ei-sarjaan varavaunuiksi (n:ot 22001-22011) 1942, edelleen XEi-sarjaan 022001-022011 vuonna 1949, nämä hylätty vuoteen 1957 mennessä. Tämän sarjan vaunujen aluskehyksistä käytetty uusia vaunuja varten: 7 kpl seuraavia: 2101 -> DR 2053 v. 1938, hylätty 1975. Ollut Hy knp koeajojunarungossa 1970-luvun lopulla. 2102 -> Ei 22158 v. 1937, -> BG 040069 v. 1969, hylätty 199X?. 2104 -> Cm 2169 v. 1938, -> BCm 02169, hylätty 1979. 2108 -> Ei 22157 v. 1937, -> BT 01326 v. 1969, -> XT 01608, Kouvolassa kunnostettavana. 2110 -> DEi 2600 v. 1936, -> XEi 022029 v. 1964, hylätty 1971. 2111 -> Ei 22215 v. 1946, hylätty 1968. 22215 muuten oli viimeksi Ilmalassa pyöriltään nostettuna varastona. 2127 -> DR 2052 v. 1936, -> A 21 v. 1974, hylätty 1980. Sarja Ci, vaunut 2201 - 2225 (paikkaluku 12 + 44), valmistunut vuosina 1906 - 1909. Muutettiin sittemmin II luokan Di-sarjan numeroiksi 2320 - 2330. Paikkalukuna oli 56, avo-osastoina ja myös 2 perhehyttiä. Näistä n:ot 2320, 2321, 2324, 2325 ja 2326 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 2322, 2323 ja 2330 hylätty. 2327 hyl. 1955, 2328 hyl. 1951 ja 2329 hylätty 1954. Sarja DEm, vaunut 2401 - 2412 (paikkaluku 12 + 44 II ja III luokissa), valmistunut vuosina 1898 - 1900. Näissä makuuvaunuissa II luokan puoli oli hyttiosastoina ja III luokan puoli avo-osastona ns. Guntzburgin järjestelmällä. Sarja muutettiin DEi-sarjan II ja III luokan päivävaunuiksi vuosien 1916 - 1924 välisenä aikana. Numeroiksi tuli 2515 - 2527. Istumapaikkoja oli nyt 18 + 24. Hyödyksi käytetyistä aluskehyksistä mainittakoon 2524, jonka päälle tuli DR 2054 vuonna 1940 (hylätty 1975) ja 2525:n päälle pykättiin DR 2055, samoin vuonna 1940, hylätty 1972. Sarja DEi, vaunut 2501 - 2506 (istumapaikkaluku 24 + 49 II ja III luokissa), valmistunut 1906 ja kolme vaunua 1909. Vaunut 2501 ja 2505 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdista. Vaunut 2503, 2504 ja 2506 luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vaunun 2502 aluskehys hyödynnettiin vaunua DR 2056 rakennettaessa 1940. Hylätty 1972. Sarja Em, vaunut 2701 - 2709 (III luokan makuupaikkaluku 56 Guntzburgin järjestelmällä). Sarjan valmistus aloitettiin 1900. Vaunujen 2701 - 2705 alkuperäiset numerot olivat 951 - 955. Sarja muutettiin Ei-sarjan päivävaunuiksi (paikkaluku vieläkin 56) 1924, numeroiksi tuli 2936 - 2943, edelleen 1931 uudelleennnumeroinnissa 22001 - 22006. Näistä vaunuista 22005 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Aluskehyksiä kierrätettiin: 22001 -> CEm 2450 vuonna 1935, -> BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1988. 22002 hylätty. 22003 -> Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004 -> Cm 2170 vuonna 1940, -> BCm 02170 vuonna 1969, hylätty 1973. 22006 -> CEm 2449 vuonna 1935, -> A 24 (mittausvaunu) vuonna 1960. -> XG 040122 (mittausvaunun A 17 varastovaunu) vuonna 1980, hylätty 1987. Sarja Ei, vaunut 2801 - 2843 (istumapaikkaluku 90). Sarjaa valmistettiin 1905 - 1909. Sarjasta jäi 1918 Venäjälle 22 vaunua, poistettu kirjoista 1920. 21 vaunua numeroitiin uudelleen 1931: 22007 - 22027. 14 vaunua luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 22016:n aluskehys jatkoi eloaan vaununa DR 2051 vuonna 1936, hylätty 1971. Kuusi melskeistä selvinnyttä vaunua, n:ot 22007, 22009, 22012, 22017, 22019 ja 22026 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdasta. Vahva ARVAUKSENI on, että 1950-luvun loppuun mennessä...? Minun laskujeni mukaan edellä mainittuja lanterniinitelivaunuja valmistui (luvussa ei ole mukana A 41:tä eikä R-ravintolavaunuja): 132 vaunua yhteensä. Pituus poikkeuksetta 18 680 mm puskimineen (A 41: 15 980 mm). Lanterniinitelipostivaunut ovat sitten oma lukunsa. Niissäkin muistaakseni oli joitakin vaunuja, joissa ei ollut lanterniinia, vai mitä, Tapio? Tiedot ovat peräisin omista havainnoista, Martti Hellstenin (lepää rauhassa!) luetteloista, Suomen Rautatiemuseolta, vaunuyhdistelmistä eri vuosilta, Resiina-lehdestä, VR:n historiikeista, vaunurekisteritoimistosta ja FMP 1996 (kiitos Eljas!). Mustia kirjoja olen myös syynännyt ja ottanut täydestä todesta! Puhumattakaan Junat-lehdestä ja Tapio Keräsen artikkeleista siinä. Edit: lisätty luettavuutta ja muutakin pientä... |
||||
|
|
23.02.2018 13:15 | Matti Lehtonen | ||
| Varmaankin tuo on yksi osatekijä muiden ohella. Vastaavaa ajatusta on uskoakseni seurattu päätieverkolla, kun sitä voimakkaasti puoli vuosisataa sitten rakennettiin. | ||||
|
|
23.02.2018 10:17 | Kari Haapakangas | ||
| Olen kuullut kerrottavan, että aukeilla rautatiet rakennettiin mieluusti näille korkeille penkereille, koska haluttiin välttää tuulen juoksuttaman lumen kinostumista raiteille. Mahtaako se pitää paikkansa? | ||||
|
|
23.02.2018 07:16 | Kari Haapakangas | ||
| Fröökynät on kyllä niin hienosti puettu, että tuskin matkasivat III lk vaunussa. Polvihoususta on vaikeampi sanoa. | ||||
|
|
23.02.2018 03:05 | Harri Junttila | ||
| Epäilisin että allegron ja pendoliinon (alkuperäinen kytkin) voisivat olla signaaleiltaan erilaisia (ehkä eri liittimen pinnit) ja eivät toimisi yhteen (nykyisillä pendoliinon kytkimillä vielä vähemmän). Todennäköisesti noihin kytkimiin on myös adapterit joilla siihen saa kiinni esim. dieselveturin jolla sitten raato hinataan varikolle. | ||||
|
|
23.02.2018 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Samanlainen päääkytkimen suojaluukku näyttäisi olevan näisssäkin kuten aikoinaan pendoissakin ( https://vaunut.org/kuva/2370 ). Varmaan samanlaiset toimenpiteet kytkennän/irroituksen suhteen? (tosin erittäin harvoin tässä srjassa). Mutta voisiko, teoriassa, vikaantuneen rungon hakea pois linjalta pendolla/allegrolla? | ||||
|
|
23.02.2018 00:00 | Jarmo Suomi | ||
| Kiitos Jimi oikaisusta :) | ||||
|
|
22.02.2018 23:45 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Ei mitään ihailtavaa vaan taitamatonta lämmittämistä. Menee maine ja kunnia? | ||||
|
|
22.02.2018 22:49 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Muistanko oikein, että ainoastaan venäjänkieliset paikannimet taivutetaan tuossa tapauksessa. | ||||
|
|
22.02.2018 22:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyltissä lukee venäjäksi "Keravalle", suomeksi "Kerava". Lisäksi jännä, ettei sanaa "Kerava" ole venäjäksi taivutettu. | ||||
|
|
22.02.2018 20:37 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Ihan mukavasti näyttää tuo kaukolämpövoimalan piippu siellä tupruttelevan :) | ||||
|
|
22.02.2018 20:33 | Tapio Keränen | ||
| Vai Keskinenkö huohottaa? | ||||
|
|
22.02.2018 20:16 | Erkki Nuutio | ||
| Komea kuva! Ja apuveturiko junan puolivälissä päästelee puhdasta vesihöyryä.......... | ||||
|
|
22.02.2018 19:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Todella moni on sitä mieltä, että vanha HST on yhä voittamaton sekä mukavuudessaan, että matka-ajoissa. Tämän uuden Hitachin yksi ongelma on, että se jää HST:lle kiihtyvyydessä ja huippunopeudessa. | ||||
|
|
22.02.2018 19:18 | Tapio Keränen | ||
| Tuttua sinivalkoista. | ||||
|
|
22.02.2018 17:56 | Mikko Rutonen | ||
| Hieno kuva Otto! | ||||
|
|
22.02.2018 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Imatrankoski ja lusikkatehdas odottavat kieli pitkällä...? | ||||
|
|
22.02.2018 14:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäiset kaksikerrosvaunut ovat viettäneet jo 20-vuotispäiviään kaikessa hiljaisuudessa työn merkeissä. | ||||