|
|
14.02.2018 09:55 | Torbjörn Sandell | ||
| Hieno kuva! Molemmista veturisarjoista sekä vihreä että punainen versio. | ||||
|
|
14.02.2018 09:36 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Sanokaamme, että esitetyistä paikkakunnista Pakaa on lähinnä kuvan positioa. | ||||
|
|
14.02.2018 09:13 | Erkki Nuutio | ||
| Teppo antaa kuvalla ymmärtää olevansa kahvinjuoja ja kavahtavansa Reinhetsgebotin mukaisia virvoitusjuomia. Asetelman esiintyjänimet kuuluu julkaista. Luulen oikeanpuolisella olevan saksalainen kansallispuku, johon kuuluvaa peurastuslakkia ei riisuta sisätiloissakaan. Vasemmanpuoliset ovat aloittamassa virvoitusta. Siksi seinien ja heidänkin asentonsa yhtyy 3D -koordinaatiston pystysuuntaan. Heidän mittakaavansakin on 1:1, eli HO, N, G tai muu ei ole muuttanut heitä palautumattomasti. Vai että Immenstadt! Sellainen löytyy vain mielihaluista. |
||||
|
|
14.02.2018 09:12 | Esa Leskinen | ||
| Raitiovaunu on kääntymässä Hämeentieltä Toiselle linjalle. Vasemmalla näkyy Arena-talon kulma. Olisiko näin? | ||||
|
|
13.02.2018 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Perjantaisin lähtevässä 265:ssä taisi olla Gfot Kemijärvelle, paluu tietysti sitten lauantai-illan 274:ssä. | ||||
|
|
13.02.2018 22:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pesee kyllä jotkut SV-VV veturit mennen tullen, periaatteessa tollaseen sopii 2kpl N14-Cumminssia joista hetkellinen teho 800HP/kappale jos tehty peruskorjauksen yhteydessä tiettyjä muutoksia kuten matalapuristemännät keraamisella laella, paremmat suuttimet ja ahdin sun muuta. Sisun tehdastallissahan ne rasitti niitä yli 1000HP mutta sitä se ei enää kestä.. | ||||
|
|
13.02.2018 22:34 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1976 jälkeen — erityisesti 2010 -luvulla — yhtiön vaunujen historiaa on tutkittu aikaisempaa perusteellisemmin. On löytynyt mm. parikin värillistä piirrosta/postikorttia 1900-luvun paikkeilta, joissa yhtiön vaunut on kuvattu sinisinä. Yhtiöhän oli tunnettu siitä, että sen tunnusvärejä käsitellään ja esitetään "oikein".ympärille vuonna 1876. Nagelmackerin makuuvaunut olivat jo tuolloin sinisiä. CIWL:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi sininen ilme lanseerattiin oikein kunnolla yhtiön vaunuihin vuosien1924-26 aikana — aikaisintaan vuonna 1922, jolloin ensimmäisten teräsravintolavaunujen piirustukset on päivätty. Tätä ennen yhtiöllä oli ruskeita, vihreitä ja sinisiä vaunuja. Teak-seinäisten vaunujen korit oli lakattu. CIWL eli kansainvälinen makuuvaunuyhtiö Belgiassa perustettiin G Nagelmackerin makuuvaunufirman Yksi tunnettu värillinen maalaus on Orient-Expressin lähtökuva vuoden 1900 paikkeilla. Siinä CIWL:n vaunu on esitety sinisinä. Nykytutkijat Euroopassa pitävät taiteilijan kuvausta uskottavana — myös sitä, että osa vaunuista oli sinisiä jo ennen kuin sininen löi lopullisesti läpi 1920-luvulla. Keski-Euroopasta saadun tiedon perusteella oletetaan myös, että kuusi Suomessa käytössä ollutta peltivuorattua olisi ollut sinisiä, kuten Keränen on piirroksessaan kuvannut. Historiallinen tieto siis tarkentuu, päivittyy ja voi jopa osoittautua vääräksi. Kuva peltivuoratusta CIWL:n vaunustakin Helsingin asemalla löytyi vasta muutama vuosi sitten. |
||||
|
|
13.02.2018 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| H. Buchmannin kirjasta tieto: Cabahead-veturi, sarja AC-11, veturin ja tenderin kokonaispituus 38 277 mm. Ohjaamon katon korkeus kiskon selästä 4 928 mm ja savutorven pää huiteli 5 017 mm:ssä. | ||||
|
|
13.02.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo auto japsi? Supura, anteeksi Subaru? Pitää olla Buick, Oldsmobile, Chevy, Dodge...! | ||||
|
|
13.02.2018 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Isä oli kirkkoväärtti, äiti oli Lottasväärtti, eikä pojasta tullut minkään väärtti..." | ||||
|
|
13.02.2018 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon kohdalla olevan vihreän alueen vasen viisto reuna ei ollenkaan korreloi kompressoripään pakoputken suojuksen kulman kanssa. Tekee levottoman vaikutuksen! Mielestäni olisi ollut parempi laittaa konesuojuksen vihreä raita kiertämään vaakasuunnassa ympäri veturia, molempiin päihin niksauttaa V-kuvio muistutteena perinteisestä ja jättää VR pienemmäksi. Kukahan konsullti pääsi rahastamaan tällaisella idealla? Anteeksi, käyttöominaisuudet varmaankin painavat kättelyssä enemmän kuin esteettisyys...? |
||||
|
|
13.02.2018 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on kirja "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" (vuodelta 1976). Sen mukaan tiikkivaunut oli ruskeita, paitsi eräiden luksusjunien vaunut jotka oli kaksivärisiä ruskea-kerma. Sinennen vväri ilmestyi teräsvaunuihin vuodesta 1922 alkaen, mutta puuvaunut myös jos kuuluivat sellaiseen junakokonaisuuteen jossa muut vaunut oli sinisiä. Sitten oli erilaisia pullman ja matkatavaravaunuja jotka oli 2-värisiä joko ruskea-kerma tai sininen kerma jne. Suomen kohdalla oletann että oli ruskeita ja yksivärisiä. |
||||
|
|
13.02.2018 19:23 | Henrik Hietala | ||
| Voidaanko olettaa, että jotakin haasteita Sr3:n IC-käyttöön liittyy, kun kaupalliset ajot jäivät joulukuun yhteen reissuun? | ||||
|
|
13.02.2018 18:39 | Raimo Harju | ||
| Esa, kyllä niitten kahden ensimmäisen kans jotenkin tulee toimeen, ne kun tottelee järkipuhetta, mutta sen kolmannen kans ei kyllä pärjää millään. | ||||
|
|
13.02.2018 17:51 | |||
| Kyseessä oli mitä ilmeisimmin Sr3:n yleistestaus IC-rungon kanssa Porin radan olosuhteissa. Sama junarunko palasi noin tunti saapumisensa jälkeen takaisin Ilmalaan (josta oli tullutkin) tunnuksella MV 11906. | ||||
|
|
13.02.2018 17:40 | Tomi Hämäläinen | ||
| Matkailulehdessä numerossa 4 vuodelta 1912 on pitkä juttu ravintolavaunusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/921636?page=12 Valitettavasti monen sivun pituisessa jutussa ei kuitenkaan mainita vaunun väriä, vaikka sen ulkoasua ja vaunun tekstejä kuvaillaankin lyhyesti. |
||||
|
|
13.02.2018 17:13 | Erkki Nuutio | ||
| Iltasanomissa oli vuosikymmeniä sitten usealla valokuvalla varustettu kirjoitus tämän junan siirrosta siirreltäviä kiskoja käyttäen asemalta näyttelypaikkaan Kaivopuistossa. Tietääkö joku tarkemmin ja löytyykö kirjoitus ja valokuvatkin jostain? Löytyisivätkö jo ennen 150-vuotisjuhlaa? Selviäisi samalla tuo vaunukin, joka lienee SVR:n Helsingin konepajasta. Siitä josta ei ole mitään historiikkia. |
||||
|
|
13.02.2018 17:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko vanha rautatiesilta mennyt tuossa siltojen välissä? | ||||
|
|
13.02.2018 16:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs tämmöisen junan tarina on? | ||||
|
|
13.02.2018 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, stridivät öögaan eli pissivät pupilliin...! Heko heko. | ||||
|
|
13.02.2018 15:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Myös Lievestuoreen asemalla on ollut läsnä muitakin kuin fyysisesti läsnä olevia. http://ohdakkeita.blogspot.fi/2012/06/kummitustarina-vanhalta-asemalta.html | ||||
|
|
13.02.2018 15:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mikä mahtaa olla tuon Sm1:n numero? | ||||
|
|
13.02.2018 15:04 | Kari Haapakangas | ||
| Tammilehtoa en löydä, mutta dental näyttää olleen silloinkin parasta hampaille. Erityisen yleistä hampaiden harjaus ei tainnut tuohon maailmanaikaan olla, mutta niinpä taisivat olla vielä tekohampaatkin harvinaisuuksia. | ||||
|
|
13.02.2018 14:48 | Olli Aalto | ||
| Juuri näin. Selin tähän kuvaan oleva pääopastin ei ole mikä tahansa muu pääopastin, vaan sillä on hyvin tärkeä tehtävä, nimittäin tämän junan edessä häämöttävän Kommilan radan erkanemisvaihteen suojaaminen. Kun raudat ovat Kommilaan päin, loistaa siinä pääopastimessa silloin keltavihreä eli aja sn 35, ja sen alla olevassa esiopastimessa odota seis, joka tässä tapauksessa ilmoittaa ettei Kommilan tulotolpan tilasta ole tietoa, jota sillä antaa. Sama esiopastin ilmoittaa kulkutien ollessa Varkauden ratapihan suuntaan ratapihaa suojaavan pääopastimen tilan, se on tulokaarteessa hieman tasoristeyksestä asemalle päin. Syy siihen, miksi Varkauden liikennepaikan tulo-opastin on peräti tuolla puolentoista kilometrin päässä junan takana, eikä vasta tuon sillan kohdalla, on liikennöintimahdollisuus vaihtoliikkeenä Varkauden ratapihalta Kommilaan tätä kautta peräyttämällä. Jos vaunuroikka on pitkä, joutuvat ainakin veturit hyvin helposti sillan tuolle puolen, ja käsittääkseni kahden liikennepaikan väliselle osuudelle joutuminen vaihtoliikkeessä ei ainakaan ennen ollut sallittua? (Varkauden liikennepaikkahan ulottuu aina Kommilan tulotolpalle saakka jossa Kmm alkaa saman tien) Siksi puolentoista kilometrin päässä on vielä kaksivaloinen pääopastin liikennepaikkarajalla Huutokoskenkin suuntaan liikennöiville, jottei vaihtoliike myöskään varaisi koko liikennepaikkaväliä aina Huutokosken tulotolpalle sakka. Ja vastaavasti itäpäässä tulo-opastin on Könönpellon seisakkeen lähellä, jotta Akonniemen satamaraide vaihteineen saadaan Varkauden liikennepaikan sisälle. Sen kohdalla on myös Heinäveden suuntaan meneville kaksivaloinen pääopastin, jottei vaihtoliike varaisi koko 47 km pitkää Var–Hnv liikennepaikkaväliä. Ennen ratapihaa on Joensuusta tultaessa vielä yksi pääopastin puoli kilometriä Taipaleesta itään, jonka tehtävä on suojata sekä kääntösiltoja että ratapihaa. Sen alla on esiopastin, joka ilmoittaa ratapihan Pieksämäen suunnan lähtöopastimien tilan. |
||||
|
|
13.02.2018 14:33 | Mikko Herpman | ||
| Ai se on Dr18 nyt asemalla parkissa. Viime viikolla oli Peltolassa puuvaunujen vieressä. Aika pitkä Onttolan roikka, taitaa useammin olla vain puolen tusinaa vaunua. | ||||
|
|
13.02.2018 13:57 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuhmo? | ||||
|
|
13.02.2018 13:39 | Raimo Harju | ||
| Ja mahdollisesti myös kameran käyttäjän linsseihin. | ||||
|
|
13.02.2018 13:32 | Petri Sallinen | ||
| Mihin lähteeseen tietosi perustuu siitä, että sininen väri olisi tullut käyttöön vasta 1920-luvulla? | ||||
|
|
13.02.2018 13:18 | |||
| Veikkaanpa että ei päiväjunaliikenne kovinkaan hyvin kannattaisi välillä Rovaniemi-Kemijärvi. Mitä itsellä tuli todettua käydessäni Kemijärvellä hieman yli kuukausi sitten, niin vaikka kyseessä olikin perjantaipäivä, jota voi matkustajaliikenteessä usein luonnehtia viikon vilkkaimmaksi päiväksi, lähti päivän tällä hetkellä ainoana säännöllisenä junavuorona kulkeva IC 274 (https://vaunut.org/kuva/124622?u=2686 ) melko vähäisellä matkustajamäärällä kohti Helsinkiä. Ottaen huomioon senkin että samaisen päivän aamunakaan rungon saavuttua IC 265:na ei junasta kovin paljoa matkustajia poistunut. Sen lisäksi jos kerran autovaunutkin lastataan tätä nykyä Kemijärven sijaan vasta Rovaniemellä, niin eipä siellä ole niinkään tarvetta lisätä junavuorotarjontaa päiväjunilla. Sellaista se on kun ei riitä väestöpohja ja siitäkin vähäisestä Koillis-Lapin väestä kun suuri osa on tottunut käyttämään henkilöautoa niin lyhyillä kuin pitkilläkin matkoilla, ei julkinen liikenne suurina määrinä kannata. | ||||
|
|
13.02.2018 12:50 | Nikolas Peippo | ||
| Yksi Dv ja vaunuston tyyppi viittaisi Onttolan päivystäjään, eli 65555. | ||||
|
|
13.02.2018 11:54 | Mikko Herpman | ||
| Olikohan Resiinassa kuva kun lättäliikenne oli juuri loppumassa Rovaniemi-Kemijärvi välillä. Kommenttina taisi olla jotain tyyliin Suomen kannattamattomin junavuoro loppuu. Mistähän kannattamattomuus mahtoi tuolloin johtua, sopimattomat aikataulut, kallis hinta, tms.? |
||||
|
|
13.02.2018 10:54 | Arto Papunen | ||
| Joskus sitä on miettinyt, että olisiko joskus järkeä aloittaa liikennettä päiväjuninkin Kemijärvelle. | ||||
|
|
13.02.2018 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puchin pannu mopossa! Ja tuo etuhaarukan keinuvipujousitus, todella mieltä ylentävää ajella sillä pehmeällä soratiellä! Ja jarrut sitten, lisäjarruina piti joskus iskeä puolipohjat tantereeseen. Karstan kerääntyminen sylinterin pakoaukkoon silloin tällöin "piristi" kulkua ihmeesti, ei muuta kuin pakoputken turpamutteri auki ja puupalasella ronkkimaan. Pieni murhe olikin sitten piikki tulpassa... Kärkiviilakin osoittautui tarpeelliseksi ostokseksi. Mutta kivaa oli! |
||||
|
|
13.02.2018 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinisissä yksi päätyikkuna järjestettiin avattavaksi. Kuvasin jonkin verran ko. ikkuna avattuna. Huonona puolena oli se, kun WC:ssä kävijän hukkavesipäästöt kohosivat jättöpyörteiden nostattamina kameran linssiin. | ||||
|
|
13.02.2018 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kolme on miehellä pahoa, yksi, vuotava venonen, kaksi, heittiö hevonen ja kolmansi äkäinen akka." | ||||
|
|
13.02.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, antisemitistit käyttivät "väkkyräristiä" tunnuksenaan jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Selityksenä oli se, että se voitiin pikasilmäykselläkin erottaa Daavidin tähdestä. | ||||
|
|
13.02.2018 08:51 | Juha Pitkänen | ||
| Kiitos infosta. | ||||
|
|
13.02.2018 06:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Julian avulla pystyy näkemään mennyttä, päiväkohtaista ja tulevaa liikennettä operaattorikohtaisesti. https://julia.dy.fi/ -> Aikataulut -> Tarkennettu haku -> Hakuehdot -> Operaattori -> Valintalistasta Fenniarail Oy |
||||
|
|
13.02.2018 01:32 | Simo Pahula | ||
| Minä matkustin juuri tolla junalla IC 144. Hauska juttu, just olin vitsaillut ravintolavaunussa - ettei kai tää matka nyt yhteen olueeseen katkea ja samassa tuli kuulutus. Toijalan aseman sisätilat kyllä minua olivat aina kiinnostaneet. Odotimme tosiaan jonkun aikaa ja sitten pääsimme jatkamaan samalla junalla Helsinkiin. Junassa oli tunnelmaa. |
||||
|
|
13.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oripohjan raidejärjestely oli likimain tuollainen vuoden 1923 kaaviossa, tosin etualalla oleva yhteys 2. raiteelle ei siinä silloin ollut. | ||||
|
|
12.02.2018 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymmärtääkseni CIWL alkoi malata vaununsa sinisiksi vasta 1920-luvulla. Olisiko näissä Venäjän vallan aikana Suomessa kulkeneissa vaunuissa voinut olla tekstit venäjäksi toisella puolella ja toisella puolella ranskaksi? 1930-luvulla tuoduissa vaunuissa oli tekstit toisella puolella suomeksi ja toisella ruotsiksi. |
||||
|
Kuvasarja: Muistoja Hämeen Hurusta |
12.02.2018 21:40 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Todella mukavaa iltavietettä tuijotella tätä kuvasarjaa! | ||||
|
|
12.02.2018 21:35 | Kimmo Pyrhönen | ||
| On kyllä mukava kuva, en muista näin hyvää Oripohjasta nähneenikään. Kilometripylväs on näemmä sijoitettu eri puolelle kuin normaalisti ja erikoisehko sivuraiteistokin erottuu vielä lumen keskeltä. | ||||
|
|
12.02.2018 20:29 | Pasi Utriainen | ||
| Eikun 2000 tn koukkuun ja vetokilpailu pystyyn. Kumpiko on ensin Kontiomäellä? | ||||
|
|
12.02.2018 20:17 | Niila Heikkilä | ||
| Toisessa kuvassa Allegro näyttää viettävän talvista lepoa Kemijärven kolmosraiteella. Se ei ole kulkutieraide eikä sieltä siis pääse raiteensulun vuoksi suoraan junana kohti etelää. Kuvassa juna on käytännössä Suomen pohjoisimmassa pisteessä missä sähkömoottorijunalla käyty. Patokankaan terminaalilla Kemijoen toisella puolen lanka jatkuu muutaman junanmitan verran pohjoisemmaksi, mutta olisi kai jo kyseenalainen kunnia tunkea Allegrolla puunlastausraiteelle. Sähköistetyn rataverkon ääripisteessä Kemijärven sillalla ja itse Patokankaan ratapihalla tietysti olisi mukava joskus vielä nähdä sähkövetoinen matkustajajuna kääntymässä. Rahallahan sellaisen saa tilattua. Kuka alkaa puuhaamaan? | ||||
|
|
12.02.2018 19:59 | Juha Pitkänen | ||
| " Yllätyksenä FER oli matkalla Niiralaan. Aika viime tinkaan aikataulut annetaa" Niin voiko näitä Fenniarailin veturien liikkeitä seurata netissä jotenkin? |
||||
|
|
12.02.2018 17:29 | Tapio Keränen | ||
| Kirjan kuva on todennäköisesti varhaiselta 1910-luvulta. Helsingin asemalla hallintorakennus on jo valmiina taustalla. Ravintolavaunussa ei ole ylimenosuojuksia (harmonikkapalkeita), joita yleensä etelämpänä Euroopassa käytettiin. Peltiseinävaunut lienevät olleet liikenteessä 1930-luvun lopulle. 1930-luvulla maahamme saatiin hieman uudempia vaunuja (rakennettu 1904 - 1913) käytettyinä Keski-Euroopasta. Niissä oli tiikkipaneloidut ulkoseinät. Ilmeisesti kaksi näistä uudemmista ravintolavaunuista jäi sotatantereelle vuonna 1941. Ylätekstitys toisella puolella lienee ollut ranskaksi ja ravintolatunnukset ruotsiksi ja ranskaksi. Tärkein reitti vanhoille ravintolavaunuille runsaat sata vuotta sitten on ollut Pietari - Helsinki ja varmaan vaunuja on kulkenut Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, ehkä jopa Seinäjoelle asti. | ||||
|
|
12.02.2018 15:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein mielenkiintoinen juna ja kuva. | ||||
|
|
12.02.2018 15:31 | Hannu Peltola | ||
| Minkä aikakauden asuun tämä piirros on tehty? 1920-luvun? Ilmeisesti tekstitys on ollut Suomen lisäksi tosiaan englanniksi (Dining Car)? Millä reiteillä nämä kulkivat Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla? | ||||
|
|
12.02.2018 14:38 | Tapio Keränen | ||
| Ravintolavaunujen teli muistutti suomalaista A7-teliä etäältä nähtynä, mutta akseliväli näissä oli 2500 mm eli 300 mm pitempi. Myös telin sivupelti oli muotoiltu eri tavalla: aukkojen reunat oli vahvistettu ulos päin. Laakeripesät olivat aivan omaa mallia. Vaunuissa oli kaasuvalaistus ja käsittääkseni aluskehyksen alla oli suuri kaasusäiliö molemmin puolin. Katolla oli kahden kattotuulettimen tuuliroottorit. Pyörittämiseen voima saatiin tuulesta ja ajoviimasta. Sisäänkäyntiovien molemmin puolin oli vain pieniulotteiset käsijohteet. Uusimmissa kv. ravintolavaunuissa oli ulommat käsijohteet koristeellisemmat ja pitemmälle sivusuuntaan ulottuvat. Vasemmalla on vaunun lämmityskattilan savutorvi lanterniinin edessä. Keittiön hellan savutorvi on lähempänä oikeaa päätä. Alun perin siinä on ollut vain yksinkertainen sadehattu. Myöhemmin sen tilalle tuli T-mallinen sadesuojus. Sata vuotta sitten Mannerheimin esikunta oli majoittuneena Seinäjoen ratapihalle makuu- ja ravintolavaunuihin. Sen aikaisessa kuvassa peltiseinäisessä ravintolavaunussa oli jo T-savutorvi katolla. Toisessa periaatteessa samanmallisessa ravintolavaunussa oli puupaneloidut ulkoseinät ja tekstit kyrillisin kirjaimin. Taempana näkyy myös Cm-sarjan lanterniinikattoinen makuuvaunu. |
||||
|
|
12.02.2018 12:54 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Tuli oltua kyydissä pari vuotta sitten. Oli hauska mennä keskustasta paikalle, ensin sporalla, sitten hammaskiskojunalla puoliväliin mäkeä jolloin ratatyö keskeytti matkan. Paikalle tuli rämisevä ja naftanhajuinen dösä, jolla pääsi lähtöaseman liepeille. Tuo veturi keinui sivusuunnassa koko matkan. Pääteasemalta taas sporalla keskustaan. Lapsihenkilökunta oli ujoa ja kohteliasta. Täysipainoinen keikka!..ptj | ||||