|
|
15.02.2018 16:22 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikutelma on tehokas. | ||||
|
|
15.02.2018 16:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Toivottavasti et saanut mitään turvallisuusihmisiä perääsi kun tälläisia junia olet kuvannut... Ja olis muuten hemmetin hienoa jos laittaisit linkit näiden kuvien kuvauspaikoista google mapsiin. | ||||
|
|
15.02.2018 15:51 | Roope Prusila | ||
| Erityispiirteistä kun alettiin puhua, niin voidaan myös miettiä, millä muulla rataosalla on noin 100km matkalla 6kpl asemia (Noa, Kru, Vma, Hva, Kki ja Pri), joilla radalla liikennöivät IC-junat pysähtyvät? Tuokin voitaneen laskea porin radan erityispiirteeksi. | ||||
|
|
15.02.2018 15:00 | Julius Ylitalo | ||
| Harviala ei ole kaukana Hämeenlinnasta. | ||||
|
|
15.02.2018 13:52 | Julius Ylitalo | ||
| Kuva on Lehtoperän seisakkeelta. | ||||
|
|
15.02.2018 13:51 | Julius Ylitalo | ||
| Se taipuu muuraan. | ||||
|
|
15.02.2018 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Wagons-Lits Diffusionilta saamani maalauskaavion mukaan makuuvaunun toisessa päässä on teksti 'SLEEPING ~ CAR' ja toisessa päässä 'VOITURE ~ LITS'. Kaavio on suurten eurooppalaisten pikajunien kulta-ajalta, ja kattaa vain niiden tekstit. Se ei siten suoraan kerro miten Suomen vaunut oli maalattu ja millä teksteillä tekstitetty. Mutta antanee se silti ajatuksille suuntaa pohdittaessa vaunun kyljen tekstejä: 'WAGON ~ RESTAURANT' ja ... ? Kaaviosta käy ilmi tekstit, niiden asettelu ja ulkonäkö sekä värit ja niiden Pantone-koodit. |
||||
|
|
15.02.2018 13:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Metalliseinäisen vaunun toisen puolen tekstit näkyvät vuonna 1927 Suomeen toimitetun CIWLin ravintolavaunun kuvassa https://vaunut.org/kuva/125025 | ||||
|
|
15.02.2018 13:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Wagons-Lits Diffusionin tietämän mukaan ennen vuotta 1922 ei ollut sinisiä CIWLin vaunuja. Mutta ainahan saattaa erehtyä. Heidän mukaansa siniset vaunut tulivat Méditerranée Expressiin, joka sittemmin uudelleenimettiinkin 'le Train Bleu'ksi vaunujensa värin tähden. Edelleen Wagons-Lits Diffusion kertoo, että vuoden 1922 jälkeen useimmat teak-vaunut maalattiin sinisiksi, mutta korvattiin sittemmin vähitellen sinisillä metallivaunuilla. Tämä kuitenkaan tuskin koskee Suomen CIWL-vaunuja. Wagons-Lits Diffusion manageroi CIWLin tavaramerkkien käyttöä. http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/ |
||||
|
|
15.02.2018 12:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Skallholm? Onko kyse sotakorvausaputelakan jäänteistä? | ||||
|
|
15.02.2018 12:13 | Kurt Ristniemi | ||
| CIWL teki vuonna 1911 SVR:lle tarjouksen ravintolavaunuliikenteen järjestämisestä ja hoidosta. 17.10.1911 allekirjoitettiin sopimus kolmella ravintolavaunulla hoidettavasta liikenteestä. CIWL toimitti Suomeen kolme ravintolavaunuaan, nrot 801, ??? ja myöhemmin 807. Ne olivat vanhoja, varhemmin muualla käytössä olleita vaunuja. Liikennöinti aloitettiin koeluontoisesti vuoden 1912 alusta. Vaunujen 801 ja ??? savutorvet ja tuulettimet olivat liian korkeat eivätkä vaunut mahtuneet SVR:n ulottumaan. Ne vaihdettiin Siperian rautatien vaunuihin 693 ja 695. Kolmannen vaunun kohtalosta en tiedä. Lähteet: mm. Maskindirektörs adjointen i I distr. kirjeet 1912. |
||||
|
|
15.02.2018 11:47 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ei ole Heinola eikä Asikkala. Valkon kanssa on yhteistä saman meren vesi. | ||||
|
|
15.02.2018 10:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Tänään niitä seikkailuja on, juna Niiralaan ja toinen takaisin, mutta jälleen iltapimeällä. | ||||
|
|
15.02.2018 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkas tulikaan käyttöön kolmas raide välillä Helsinki-Fredriksberg? - Ainakin vuoden 1909 kartassa on jo kolme raidetta. Rupesin tätä ihmettelemään, kun Finnassa on ainakin yksi Signe Branderin valokuva, jossa raiteita on vain kaksi, mutta kuvassa on merkintä '1911'. https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3A0000010a Ehkäpä Signe Branderien kuviin merkitty vuosi on esim. julkaisuvuosi pikemminkin kuin kuvausvuosi? Se tietenkin heikentää kuvien ajoittamista. |
||||
|
|
15.02.2018 10:07 | Pave Saarinen | ||
| Eltsu-kuvassa näkyy myös veräjänvartija. Sitähän tarkoittaa "vartioitu tasoristeys". Veräjänvartijan koppi lienee hiukan tasoristeyksestä etelään. Alppimaja oli aikanaan huippuravintola ja majoitushuoneitakin oli. Sittemmin tuli lähelle myös hyppyrimäki. Hyppyrimäkeä alettiin nimittää hyndaksi majan mukaan. Hyppyrimäen alastulo muodostui sellaisesta kattilalaaksosta. sen toislla puolella oli 50- luvulla vielä jonkinlainen laskettelurinne, jossa oli vauhdinottoa varten pieni rannnelma. Linnanmäen kalliot oli hieno paikka talvisin aikanaan. Se kohoaa johonkin 45 metriin meren pinnasta. Vesilinnanmäki ja Eltsun kalliot olisivat yhdessä olleet hieno ulkoilupaikka keskellä kaupunkia. | ||||
|
|
15.02.2018 09:52 | Pave Saarinen | ||
| Naishenkilö on todella matkassa. Hattu on ajan muotia. Se selviää, kun googlettaa: hattu 1911 | ||||
|
|
15.02.2018 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäisestä kuvasta https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:0000010a näkyy hyvin, miten tämä Djurgårdenin sesontasilta on välittömästi ylikäytävän vieressä sen eteläpuolella, eli Helsingin puolella. Vaunu näyttäisi olevan pikemminkin kaasuvalaistu II lk (D) vaunu nro 201, 208, 252, 232-245. Ikkunaverhot nimittäin saatiin III lk:aan vasta vuodesta 1912 alkaen. |
||||
|
|
15.02.2018 08:11 | |||
| Roope; En vain halunnut antaa mitään itsekehuvaa tai ylipäätään mitenkään yli muiden rataosuuksien olevaa kehumista, tyyliin "Porin rata on paras, kaikki mitä pitää muuallakin testata pitää testata täälläkin koska se on vain paras". Jokaisessa rataosuudessa kun on toki omanlaiset piirteensä. | ||||
|
|
15.02.2018 07:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäinen kuva on https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000qy Se on näköjään jo alunperin kopioitu peilikuvaksi, sillä 'Signe Brander' -teksti on skannatussa kuvassa oikeinpäin. Djurgårdenin seisontasilta (Eläintarhan laituri) on oikealla välittömästi tien vieressä. Isvossikka on joutunut odottelemaan Fredriksbergin suuntaan kulkevaa junaa ennenkuin pääsee jatkamaan matkaansa Alphyddaniin. |
||||
|
|
15.02.2018 07:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmuuden maksimoimiseksi: Jawohl, Tommi! | ||||
|
|
15.02.2018 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, hyvinkin mahdollista, ainakin omasta mielestäni. Katsoin kahdesta eri nettisanakirjasta, kumpikaan ei tuntenut "pisuhänd"-sanaa. | ||||
|
|
15.02.2018 07:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arkkitehtina Jarl Ungern? | ||||
|
|
15.02.2018 06:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös 'pisuhänd' ole 'vihtahousu' eli 'piru'? | ||||
|
|
15.02.2018 04:40 | Tommi K Hakala | ||
| Valkon satama? | ||||
|
|
15.02.2018 04:22 | Tommi K Hakala | ||
| Nämä raiteet siis sijaitsivat Mäntän radan ja Haapamäen radan risteyksen välissä? | ||||
|
|
15.02.2018 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etten nyt sanoisi: mahtava kuva on, juu vallan! | ||||
|
|
15.02.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turhien mielleyhtymien välttämiseksi kysyin kerran eräältä virolaiselta herralta, että mitä tuo " Pisuhänd" olisi suomeksi. Hän kertoi sen tarkoittavan haltijaeläintä eli paraa. Esimerkiksi pääsiäisnoidan haltijaeläin on tunnetusti musta kissa. | ||||
|
|
15.02.2018 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä "Sellun raiteet" on kuvattuna vuoden 1923 raidekaaviossa. Vasemmassa reunassa näkyy betonivalimoa. Iskän kanssa haimme sieltä viemäriputkia aitatolppien perustuksiksi vuoden 1968 lopulla valmistuneen omakotitalon tonttia ympäröivää aitaa varten. Ajankohta oli siis 1970 kesällä. 1923 kaaviossa raiteet yhtyivät loppupäässä, mutta 1970-luvulla ei yhdistävää vaihdetta enää ollut, vaan kaksi päätepuskuria. 1970-luvun jälkipuoliskolla näillä raiteilla "asui" virkatarvevaunuja ja joskus toppakoneitakin. |
||||
|
|
14.02.2018 23:45 | Julius Ylitalo | ||
| Rataa ei juurikaan löytynyt, mutta punainen vanha rakennus auttoi paikallistamaan aseman sijainnin. | ||||
|
|
14.02.2018 23:43 | Julius Ylitalo | ||
| Vuonna 2017 kävin Ylihärmässä ja asema löytyi ja myös lastauslaituri löytyi. Silloin oli kesä ja aurinko paistoi. | ||||
|
|
14.02.2018 21:54 | Erkki Nuutio | ||
| Voin vielä täydentää että todettu pätee vaikka droska (?) olisi kaatunut ylösalaisin. Mutta numeroksi tulisi silloin 19. | ||||
|
|
14.02.2018 21:27 | Roope Prusila | ||
| Santeri: Mihin perustat väitteesi, ettei Porin radalla ole mitään erikoispiirteitä? Jos tarkastellaan porin rataa Lielahti - Kokemäki väliltä, niin siellähän on hyvin mäkiä ja kaarteita, sekä pistemäisiä nopeusrajoituksia. Siinä erikoispiire esim päärataan verrattaessa. Siksi se soveltuu hyvin esim kaarre koeajoihin. | ||||
|
|
14.02.2018 21:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Oliskohan tämä kuva: https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/116838-mannerheim-piti-paamajaa-kanakopissa-seinajoella | ||||
|
|
14.02.2018 20:11 | Pave Saarinen | ||
| Vertaa kuvaa: https://vaunut.org/kuva/105421?u=2783 |
||||
|
|
14.02.2018 19:21 | Mikko Heino | ||
| Kerroin tästä kuva- arvoituksesta kaverille, joka veikkasi Heinolassa tai Asikkalassa sijainnutta telakkaa. Tarkempaa ei uskalla veikata kun ei ole mitään hajua itellä. | ||||
|
|
14.02.2018 19:14 | Aleksi Ylikangas | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
14.02.2018 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| missä kyseinen valokuva on, onko se täällä Vaunut.orgissa? | ||||
|
|
14.02.2018 18:58 | |||
| Mikko; Ei ole mitään erikoispiirteitä. | ||||
|
|
14.02.2018 13:07 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on otettu todellakin 9.4.2002. Viisaasti päätelty useatkin näkökohdat. Matkapuhelinkauppa ja vuoden 1959 vaunu (kaupallisessa aikataulunmukaisessa ajossa) luovat mielenkiintoisen yhdistelmän. Mutta niin niihin piipitteleviin kännyköhin ehdittiin puhua tuonkin sukupolven vaunuissa. Tuona keväänä jäljellä olevissa Laihiannivelissä olivat muuten jo Buscom-matkakortinlukulaitteetkin toiminnassa, joskin niiden rinnalla oli Almex-leimauslaitteet yhä uskollisesti käytössä. Telia-liikkeen noteerasin tästä kuvasta ensimmäisen kerran vasta tänään kuvaa skannatessa ja muokatessa. Vuonna 2002 minulla oli GSM käytössäni, tosin vasta toista kevättä. Silloinen liittymäni oli "oikea Sonera" (joillekin ehkä vielä oikeampi olisi ollut Tele). Mutta Telia-nimen sen kertaisesta poistumisesta (meidän markkinoidemme kannalta) en osannut olla huolissani, vaan 1X:n loppumisen takia olin selvästikin ollut kameran kanssa liikenteessä. Tämä kuva oli luonnollisesti kuvattu filmille. Tämän sarjan vaunuja on kyllä taltioitu digitaaliseen muotoon suoraan kamerallakin, niin pitkään jotkut yksilöt sinnittelivät. Kuvan vaunu on edelleen toimintakuntoinen ja nykyään jopa perävaununvetokykyinenkin. Vaunu HKL 9 on nykyään tilausliikennevaunu. |
||||
|
|
14.02.2018 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Telia-kaupassa on nykyisin kapsäkki- ja vetokärrykauppa. Toisella linjalla, pikku matkan verran ratikan edessä, on levykauppa Black & White. Olen sieltä tehnyt löytöjä kantrilevykokoelmani täydennykseksi. Suosittelen lämpimästi! | ||||
|
|
14.02.2018 12:31 | Antero Kalliomäki | ||
| Näyttää olevan lippu salossa ratikan takana olevassa talossa. Ja keväisen näköinen auringonpaiste ynnä ihmisillä kuiteskin melko lämpimiä vaatteita. Arvaan Agricolanpäivää 9.4.2002 (jos tuo nyt on Suomen lippu, eikä Telian :)) | ||||
|
|
14.02.2018 12:10 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Matkapuhelinhistoriasta kiinnostuneet huomaavat tietysti TELIA-myymälän. Telian ja Soneran yhdistymisprosessi oli 2oo2 meneillään, mutta Telian nimellä toimittiin vielä. Ikkunan tarjouksessa luvataan järvimaiseman kera "PUHEAIKAA". Josko kuvaaja oli loppumisharrastuksen merkeissä liikkeellä keväällä 2oo2? | ||||
|
|
14.02.2018 11:48 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Harvinaisen junakokoonpanon jälkeen katse kiintyy lukuisista muovi- ja metallirakenteisista yksiköistä raiteiden vierille muodostuneeseen tarkoituksenmukaisuuspuistoon. | ||||
|
|
14.02.2018 11:30 | Jyrki Längman | ||
| Tässä yhteydessä voi varmaan mainostaa tätä http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/kuvat/Helsingin%20raitiotiet.mp4 animaatiota | ||||
|
|
14.02.2018 11:19 | Mikko Herpman | ||
| Testauksia varmasti tehdään erilaisia. Ongelmiakin luultavasti tulee eteen, kun kyseessä on uusi vetopeli. Sinänsä tuntuu Sr3-veturit olevan kovassa tuotantoajossa Äänekosken-Vuosaaren liikenteessä ja pelletin ajossa Kontiomäellä. Rahtiajot vaatinevat useamman koneen vakituiseen kiertoon.. Joten muihin testeihin ja varsinkaan laajaan vakituiseen kiertoon lienee vielä vähänlaisesti "kolmosia" käytettävissä. Olettaa saattaa että nyt kerätään kovasti dataa erilaisista käyttötavoista/tarkoituksista ja mikäli tulee vastaan huolia niin ne ehkäpä on sitten jo ratkaistu seuraavissa vetureissa mitä tehtaalta tulee. Onko muuten Porin radalla jotain erikoispiirteitä mikä voisi vaikuttaa käyttöön? |
||||
|
|
14.02.2018 11:18 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrki näyttää tietävän paljon Helsingin raitioliikenteestä ja sen historiasta. Kuva on todellakin otettu tuon kauden kuluessa ja vaunu on nimenomaan linjalla 1X. Vielä voi joku yrittää arpoa, mikä on kuvauspäivämäärä. Julkistan sen jossain vaiheessa. | ||||
|
|
14.02.2018 10:32 | Jyrki Längman | ||
| Jos takakilpiä on uskominen niin kyseessä on ykkösen ratikka ja tarkennuksena toden näköisesti linjan 1X kauppatori-Hakaniemi linjan vaunu. Kyseinen linja liikennöi 27.08.2001-12.04.2002 Lähde: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja1.htm |
||||
|
|
14.02.2018 10:06 | Juhana Nordlund | ||
| Paikka on tunnistettu oikein. Sitten vaan päättelemään ajankohta ja syy, miksi vaunu on kääntynyt tuolla tavoin kuvaushetkellä. | ||||
|
|
14.02.2018 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Onneksi Arto on saanut hyvät matkaeväät! | ||||
|
|
14.02.2018 09:55 | Torbjörn Sandell | ||
| Hieno kuva! Molemmista veturisarjoista sekä vihreä että punainen versio. | ||||
|
|
14.02.2018 09:36 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Sanokaamme, että esitetyistä paikkakunnista Pakaa on lähinnä kuvan positioa. | ||||