Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.02.2018 22:57 Jari Kuusinen  
  0ho! Ens1mmäistä (ja viimeistä?) k3rtaa Petri kirjoitt44 päiväyk5en oikeiN! ;)
kuva 04.02.2018 22:06 Tommi K Hakala  
  Sellainen jännä huomio itseltä, että tuossa jäljellä olevassa "ähkyssä" on muista Move51 vetureista poikkeava ajopöytä. Ihmettelin sitä kun kuvasin veturia Haapamäellä taannoin, kuvat vaan tuhoutui kännikän kanssa. Ainakin siinä on tehonsäätöpyörä, ei vipua. Liittyisikö tämä asia kaksinajo-ominaisuuksiin ja olikohan tuossa sisarveturissa vastaava ajopöytä?
kuva 04.02.2018 21:43 Erkki Nuutio  
  Tampereen laskumäessä ei koskaan ollut Vv13 -vetureita, eikä juuri edes koko Viinikassa, vaan aina Vr5 ja myöhemmin Vr12/Dr14. Luultavasti ei ollut muitakaan veturityyppejä käytössä edellisten poistumisen (noin -1969) ja jälkimmäisten ilmaantumisen (1968-) välillä.
kuva 04.02.2018 20:03 Petri Nummijoki  
  Onko tämän Vv13-parin alkuperäisestä sijoituspaikasta tietoa? Tampereen varikolla olivat mutta missä siellä tarkemmin? Laskumäelläkö vai kenties Porissa tai Raumalla satamapäivystyksessä? Alkuperäinen sijoituspaikka voisi kertoa, minkälaiseen käyttöön ko. yhdistelmää oli ajateltu tarvittavan.
kuva 04.02.2018 19:45 Petri Nummijoki  
  Taitaa Dv15-veturistakin löytyä kaihtimen takaa vastaava säleikkö, kuin Dv16-sarjan vetureista. Aiheesta oli keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/21808 yhteydessä. Näköjään olen siellä itse ehdottanut, että Dv16 olisi ollut Dv15-vetureita enemmän linja-ajoon tarkoitettu ja kaihdin siksi jätetty "tarpeettomana" pois mutta se siis on vain oletus.
kuva 04.02.2018 19:43 Tuomo Ala-Keturi  
  Sehän se on, mutta harvemmin kuulee käytettävän siitä tätä nimitystä :)
kuva 04.02.2018 19:21  
  Näköjään oikein "fiftyfifty" sattuma! :D
kuva 04.02.2018 19:12 Eljas Pölhö  
  Suomen veturit osa 2 on Dm1 kohdalla näköjään virhe. Se oli Ds2 10, josta tuli A 26. Yritän kaivaa esiin Dm1 koskevat dokumentit ja palaan asiaan sitten myöhemmin (voi mennä viikkojakin...).
kuva 04.02.2018 19:09 Eljas Pölhö  
  Asiakirjoja Ds2 n:o 10 muuttamisesta vaunuksi A 26 on arkistossani kohdassa "Vaunuluettelot ja vaunukierrot" ja siellä kansio 1956 Ds2 10 - A 26. Papereissa on on muutostöistä, kustannuksista ja vuokrasopimuksesta.
https://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 04.02.2018 19:00 Reino Kalliomäki  
  Oli Rellu pääosin. Huolto suunniteltu lekamiehelle, ja eräänlainen "huonontien alusta". Siinä kai hyvät puolet. Niin, jos ei viimasuojaa laittanut, alkoi kaasutin jäätyä kostealla + kolmessa asteessa.
kuva 04.02.2018 18:49 Petri P. Pentikäinen  
  Totta, Mah. Vaunukuvastoa selailin, mutta eihän siellä tietysti firman omia työvaunuja ollut. Fh:lta näyttää. Junassa siis oma tunnelmansa.
kuva 04.02.2018 18:45 Kari Roininen  
  Simo on oikeassa. Mah-vaunut+Fh. Tällä rungolla ajettiin Vaalan Santamäestä hiekkaa pengerlevityksiin.
kuva 04.02.2018 18:45 Esa J. Rintamäki  
  Minun tietääkseni: ankkastukki = pullapitko. T. nimimerkki: "itsekin pullaa leiponut".
kuva 04.02.2018 18:31 Simo Toikkanen  
  Olisiko viiden vaunun määrä koskenut AGAn neliakselisia vaunuja? Niitähän lienee ollut viisi: kaksi Sag-hiilidioksidivaunua 16059 ja 16060 sekä argonvaunut Sag 16057, Zags 83 10 7816 058 ja Zagkks 83 10 7912 001.
kuva 04.02.2018 18:27 Simo Toikkanen  
  Vaunusto ei ole ainakaan Ome. Olisiko vetokoukussa sen sijaan Mah-letka ja sen perässä Fh-koppi? https://vaunut.org/kuva/53552
kuva 04.02.2018 18:03 Tuomo Ala-Keturi  
  No kai nyt kaikki tietää mitä nisu on, mutta mahtaakohan monikaan tietää mitä on ankkastukki?
kuva 04.02.2018 16:21 Raimo Harju  
  Vai nisua se Esa tahtoo, vois varmaan kysyä, tietääkö kaikki mitä se nisu on.
kuva 04.02.2018 15:49 Mikko Herpman  
  Onkohan tämä joku vakiopiirrustuksilla tehty sauna tietyn tasoiselle asemalle?
kuva 04.02.2018 13:38 Mikko Herpman  
  Oliko niin että Dv15 ei ole edessä automaattista säleikköä mikä taasen löytyy Dv16 vetureita. Joten viimasuojaa ei jälkimmäisessä tarvita kun säleikkö sen tekee.
kuva 04.02.2018 11:07 Jaakko Pehkonen  
  Olet oikeassa Juha. Mutta eikös täypitkät malmit vedetäkkin Sr2/(3)-sarjan vetureilla?

Edit: Sr1 vetoiset malmit tulevat luultavasti poistumaan, kun Sr3-vetureiden käyttöönotto etenee.
kuva 04.02.2018 10:37 Juha Mäkinen  
  Jaakon tieto osittain vanhentunutta. SKOL-projektin yhdeydessä liikennepaikkojen raiteita on pidennetty Oulun ja Ylivieskan välillä, jonka johdosta malmit tuolla mainitsemallasi alueella yhä useammin täyspitkiä. Oisko fifty-sixty tämän hetkinen tilanne asiassa.
kuva 04.02.2018 09:10 Tapio Keränen  
  Kiitos, Eljas, huomautuksesta. Virhe korjattu.
kuva 04.02.2018 08:39  
  Hieno video! Tka7 on käytännöllinen kone auraustöihin, kuljettaja näkee joka puolelle, kun on siivet auki. Tehoja vaan soisi löytyvän enemmän..!
kuva 04.02.2018 08:31 Esa J. Rintamäki  
  Tästä Arabian tekemästä postimerkkitaulusta pyydettiin helsinkiläisessä Rälläkän kirpputorilla hirmuista hintaa! Maantierosvousta...?
kuva 04.02.2018 08:26 Esa J. Rintamäki  
  Tuo jussipaitainen sanoo: "Ottaasin pikkuusen kaffin, tuata, olsiko sitä nisua kans?"
kuva 04.02.2018 08:21 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuonaikainen Dacia ollutkin romanialainen näkemys Renault 12:sta?
kuva 04.02.2018 07:39 Esa J. Rintamäki  
  Laitoitpa Tapio pahan! Minulla olevista tiedoista löytyi, että BG 04080 olisi ollut entinen T 1242. Virkatarvevaunumuutos tehty vuonna 1928, aluskehys vaunusta O 70'093 vuodelta 1909, ja hylätty 1985. T:n pituus puskimenpäitse 15 180 mm, teli A3 tai A6.

Kumpaa uskoa? Silmiäni vaiko silmiäni? Oma tietoni on peräisin vaunurekisteritoimiston vaunukorteista. Onko joku kirjannut kalustoa samalle numerolle kahdesti? Suomen veturit osa 2 taas sanoo, että Dm1 n:o 16 hylättiin kesäkuussa 1955, "muutettu virkavaunuksi A 26".

Jokin nyt lyö reippaasti poskille...?
kuva 04.02.2018 07:11 Eljas Pölhö  
  Näppäilyvirhe tekstissä, p.o. Moottorivaunusta Dm1 .....
kuva 04.02.2018 01:24 Kari Suominen  
  Nyt et Riku ole lukenut viimeisintä kommenttiani 02.02. 2018 klo 23:51 huolella. Siinähän juuri aprikoin vaunujen vuokrasopimuksen olleen mahdollisesti katkolla jo aiemmin, mutta koska vaunujen tarve oli edelleen olemassa vaikkei kuljetuksiin käytetyn kaluston omistajasta ole varmuutta, niin totean lopuksi:"Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla".
kuva 04.02.2018 00:52 Riku Outinen  
  Oletko Kari nyt aivan varma että Säterin, viimevaiheessa Kuitu Finlandin viimeisinä vuosina olisi rikkihiiltä tullut Suomalaisilla vaunuilla? Käsitykseni mukaan on loppunut jo joskus aiemmin.Suomalaisia pyttyjä tuli joo, mutta ne olivat rikkihappokuljetuksia Zac-vaunuilla Harjavallasta. Rikkihiiltä tuli Itärajan takaa.
kuva 03.02.2018 23:41 Jaakko Pehkonen  
  Pelletejä vedetään käsittääkseni välillä Nokela-Ykspihlaja väliratapiha lähes yksinomaan Sr1-sarjan vetureilla. Mutta runko on lyhyempi kuin Rautaruukille menevissä junissa, ainakin Nokela-Ykspihlaja välillä.
kuva 03.02.2018 23:39 Riku Outinen  
  Oulun Eteläpuolella tavallista, jokapäiväistä.
kuva 03.02.2018 23:32 Jorma Toivonen  
  Korjataan, korjataan... kiitokset huomautuksesta. Vk4:hän tämä on.
kuva 03.02.2018 23:00 Osku Reinikka  
  Ai tämä onkin Vr4 kuten tunnisteissa mainitaan?
kuva 03.02.2018 22:24 Mikko Heino  
  Onko kuinka tavallista että Vartiuksen pellettijunia vedetään Susilla tyhjinäkään?
kuva 03.02.2018 22:19 Erkki Nuutio  
  Kurt kyseli tietoja umpivaunujen poikkeuskäytöstä normaaleissa paikallisjunissa 1910-1920 -luvuilla.
Ainakin kuvan kaltaisen, mutta liukuoven levyisen askelman asentamisen se on vähintään edellyttänyt.
kuva 03.02.2018 21:03 Tapio Keränen  
  Moottorivaunun sarjatunnus on Dm4.
kuva 03.02.2018 19:56 Miko Ojala  
  Tuttu Deeveri
kuva 03.02.2018 18:34 Pasi Utriainen  
  Kysymykseen tuli perusteellisen hyvä selvyys. Tällaisia vähän erikoisempia (mm. Sof-, Sod- ja Sord-vaunuja) näkyi vielä muutama vuosi sitten Yaran junissa, mutta sarjasta Sorh ei ole havaintoa.
kuva 03.02.2018 18:21 Pasi Utriainen  
  Enää ei löydy mistään, mutta tasoristeyshausta lunttaamalla selviää, että Unelius oli oikea vastaus.
kuva 03.02.2018 16:53 Antti Tapani Häkkinen  
  Vaikea knoppi, kun ei ole kahdeksan ja puolenkaan vuoden päästä ratkennut.
kuva 03.02.2018 15:48 Timo Polvinen  
  Lähes 10 vuotta siinä lopulta meni https://www.kainuunsanomat.fi/sotkamo-lehti/sotkamo/maanselan-aseman-vesitorni-puretaan-pois/
kuva 03.02.2018 15:09 Otto Diekmann  
  Mutta jos vetojuhtana olisi Dr14 niin pitkä raskas runko mäessä ei olisi mikään ongelma.
kuva 03.02.2018 13:47 Hannu Peltola  
  Päätyovi on varmastikin veturista toiseen siirtymistä varten. DSB MY-Nohabilla näyttää olleen tehoa 1264 kW (myöhemmissä yksiköissä 1450 kW) Hurun tehojen ollessa 1400 kW. Vetovoimassa on pientä eroa Hurun suuremman painon ja kuuden vetävän akselin ansiosta: Dr12 290 kN vs. Nohab 235 kN. Hurun paino 121,8 t on parisenkymmentä tonnia Nohabia enemmän. DSB:n MY:t oli välitetty huippunopeudelle 133 km/h.

Nohabin amerikkalaisen kantaisän EMD FT:n teho oli yhdelle veturiyksikölle 1010 kW vuonna 1939 samalla EMD 567 -moottorilla.
kuva 03.02.2018 12:22 Kari Ranta-Ojala  
  On siinä monia samankaltaisuuksia meidän Hurun Dr12 kanssa, esim. päätyovi. Onkohan tämä ollut sitä varten, että siitä on päässyt siirtymään tarvittaessa toiseen veturiin kaksin ajossa? Mikähän mahtaa olla Nohabin teho? varmaan lähelle Hurun tehoja. Matkanopeus on muistaakseni samaa luokkaa.
kuva 03.02.2018 11:01 Reino Kalliomäki  
  Metsän syli, korven kehto, sydänmaa...
kuva 03.02.2018 10:57 Olli Keski-Rahkonen  
  Olen joskus tehnyt pientä otantaa VR:n vaunukuvastoista, joissa Sorh-vaunujen lukumääräksi on mainittu 6 kpl vuosina 1980, 1985, 1986, 1987, 1988 ja 2000 mutta jostain syystä vain 1 kpl vuonna 1991. Vuotta 2000 uudempaa mainintaa Sorh-vaunuista en ole löytänyt omasta lähdemateriaalistani.
kuva 03.02.2018 02:45 Esa J. Rintamäki  
  Niin, ja metsäsuomalaisten (=perussuomalaisten?), Ryynästen ja Horttanaisten...
kuva 03.02.2018 02:37 Esa J. Rintamäki  
  Mikko, se kiila on nimeltään Woodruff-kiila.
kuva 03.02.2018 00:47 Jorma Toivonen  
  Komea höyrykuva ilmestyi oletuskuvaksi. Onneksi en joutunut koskaan lataamaan lähtöpesää tuohon nousuun. Ri:n miehet toivat Tr1:n aamuyöllä Tampereelle ja Tpe:n miehet palauttivat höyryhevon takaisin Riihimäelle päivällä. Mutta Hurulla tuli noustua tuo mäki useaan kertaan. Tallilta lähtiessä laitettiin kahvivesi lämpiämään ja jarrujen tarkastuksen jälkeen jo höyry nousi pannusta - böönät muhimaan... Junathan muodostettiin Viinikkaan, joten odoteltiin "Mastolta" ("Etelältä") lupaa siirtyä Perkiöön. Lyhyt nousu edessä siirtymiselle, mutta Huru sai käyttää kaiken voimansa 1500tn:n junansa vetämiselle. Perkiössä odoteltiin hiljaa lipuen (= MAN ärjyen) toiveikkaana lipun heilautusta luvalta siirtymiseen pääraiteelle, Sn35-vaihteiden kautta etelään vievälle pääraiteelle (useinkaan ei tehoja tarvinnut vähentää vaihderajoituksen takia). Aikaa oli senjälkeen kahvittelulle ennen Sääksjärveä MAN:in jyskytellessä täydellä tehollaan, jopa kiireettömästi ehti nautiskella Marlboron nautinnollisista nautinnoista. (Moneskohan kerta, kun kommentoin samaa asiaa eri yhteyksissä?).
kuva 03.02.2018 00:27 Reino Kalliomäki  
  Voi pyhä yksikertaisuus! Vertailukuvani on toiselta puolelta! Vanhassa vaunuluettelossa tosin todetaan vaunu jopa vipujarruttomaksi, silloin.