|
|
03.02.2018 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Komea höyrykuva ilmestyi oletuskuvaksi. Onneksi en joutunut koskaan lataamaan lähtöpesää tuohon nousuun. Ri:n miehet toivat Tr1:n aamuyöllä Tampereelle ja Tpe:n miehet palauttivat höyryhevon takaisin Riihimäelle päivällä. Mutta Hurulla tuli noustua tuo mäki useaan kertaan. Tallilta lähtiessä laitettiin kahvivesi lämpiämään ja jarrujen tarkastuksen jälkeen jo höyry nousi pannusta - böönät muhimaan... Junathan muodostettiin Viinikkaan, joten odoteltiin "Mastolta" ("Etelältä") lupaa siirtyä Perkiöön. Lyhyt nousu edessä siirtymiselle, mutta Huru sai käyttää kaiken voimansa 1500tn:n junansa vetämiselle. Perkiössä odoteltiin hiljaa lipuen (= MAN ärjyen) toiveikkaana lipun heilautusta luvalta siirtymiseen pääraiteelle, Sn35-vaihteiden kautta etelään vievälle pääraiteelle (useinkaan ei tehoja tarvinnut vähentää vaihderajoituksen takia). Aikaa oli senjälkeen kahvittelulle ennen Sääksjärveä MAN:in jyskytellessä täydellä tehollaan, jopa kiireettömästi ehti nautiskella Marlboron nautinnollisista nautinnoista. (Moneskohan kerta, kun kommentoin samaa asiaa eri yhteyksissä?). | ||||
|
|
03.02.2018 00:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Voi pyhä yksikertaisuus! Vertailukuvani on toiselta puolelta! Vanhassa vaunuluettelossa tosin todetaan vaunu jopa vipujarruttomaksi, silloin. | ||||
|
|
02.02.2018 23:51 | Kari Suominen | ||
| On aivan totta mitä kirjoitat kierrätyksestä, vanhoja aluskehyksiähän on hyödynnetty kautta aikain uutta kalustoa rakennettaessa. Sorh-vaunujen kohdalla en minäkään löytänyt mainintaa uusiokäytöstä ja lähde oli sama kuin sinunkin käyttäsi, eli uutisia Rautatie-Suomesta. Esimerkkinä mainitsemasi Zan-v -litteraisten rakentamisbuumi vanhoja alustoja käyttäen näyttäisi muuten pysähtyneen täysin vuoteen 2004. Ei ole tietoa siitä, onko Kemiran ja VR:n sopimus Sohr-vaunujen vuokrauksesta päättynyt tehtaan omistuspohjan vaihtuessa vuonna 2007 tai jo peräti aiemmin. Rikkihiilen kuljetus Valkeakoskelle ja vaunujen tarve on kuitenkin päättynyt vasta Kuitu Finland Oy:n konkurssiin joulukuussa 2008. Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla |
||||
|
|
02.02.2018 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa Deje ollut ränsistynyt 2003! Verrokiksi: https://vaunut.org/kuva/120950?s=1 (itse asiassa Jukka taitaa tuon linkin kuvassa viitata juuri tähän kuvaan!) | ||||
|
|
02.02.2018 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Kyllä vaunussa on jarruvipu, joka on painettu melko alas jarruttamaan vaunu paikalleen. | ||||
|
|
02.02.2018 21:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pasin kysymys on kuitenkin sikäli relevantti, että usein erikoistenkin säiliövaunujen alustoja on kierrätetty uuteen käyttöön. Näitä 12600 mm pitkällä alustalla olevia säiliövaunuja on valmistettu parisensataa kappaletta noin 30 eri litteralle. Esimerkiksi varsin moni Soi-, Soip-, Soer-, Sop-, Sor- ja Sord-vaunuista on saanut alustalleen uuden säiliön ja liikkuu nykyisin Zan-v-litteralla. | ||||
|
|
02.02.2018 20:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Myöhemmin otetussa kuvassa erottuu vielä selvästi "t", eli vaunu on tosiaan ollut Gt, - kalkkivaunu. Kummastelin hetken kuvassa näkyvää "jarruvipua". Se taitaakin olla taaempana oleva riuku. https://vaunut.org/kuva/91748?tag0=22%7CBG%7C04653 | ||||
|
|
02.02.2018 17:26 | Tapio Keränen | ||
| Esa on oikeassa. Sormeni eksyi naapurinäppäimelle. XG on oikea sarjatunnus. | ||||
|
|
02.02.2018 15:50 | Kari Suominen | ||
| Nämä Sorh-rikkihiilivaunut sekä Sord-rikkihappoliuosvaunut olivat itse alatyyppejä eli uusia versioita Sor-rikkihappovaunusta. Sorh -sarjan 6 vaunua (196151- 196156) olivat vuokrattuina Kemiralle silloisen Säterin, sittemmin Kuitu Finlandin, rikkihiilikuljetuksiin. Vaunujen vähäisen määrän ja varsin spesifisen käyttötarkoituksen huomioiden tuskin saivat jatkokäyttöä Kuitu Finlandin toiminnan päätyttyä ja rikkihiilen kuljetuksen loputtua. | ||||
|
|
02.02.2018 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni XF/BF-sarjojen numerointi oli 03101 - . Zoomattuani kuvaa näytti tuo 04469 olevan pikemminkin kaksiakselista BG/XG-sarjaa... | ||||
|
|
02.02.2018 15:19 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| No sehän kävi äkkiä! Myllykoskella ollaan. Täältähän tavaraliikenne loppui vuonna 2000, jonka jälkeen ratapiha on purettu. Kuva on otettu kesällä 2015, jolloin täällä oli enää yksi pistoraide. Viimeiset vaihteet purettiin viime vuonna, eli asema on muuttunut seisakkeeksi. | ||||
|
|
02.02.2018 15:16 | Eljas Pölhö | ||
| Saksalaiset lähettivät Baltian maista suuren määrän vaunuja vuosina 1941-1943. Kaksiakseliset olivat yleensä ruuvikytkimellisiä ja neliakseliset automaattikytkimellisiä. Laivauslistoissa on kaikista numero (osassa tyyliä 000-000 ja osa 0000), konepajamerkinnät, taara, kantavuus, kytkin, jarrut, jarrusilta, ilmaletkun puute ja huomautuksia kunnosta. Listat on tehty laivalastettain, niihin merkitty laiva, satama, saapumispäivä ja vastaanottotarkastajan kuittaus. Esimerkiksi ajalla 1.6.42-31.12.42 laivoilla saapui 4 matkustajavaunua, 907 katettua tavaravaunua ja 815 avonaista tavaravaunua. Kaipa näistä joku jäi palauttamatta Neuvostoliitolle 1944-45. | ||||
|
|
02.02.2018 15:06 | Rami Hynninen | ||
| Myllykoski | ||||
|
|
02.02.2018 14:53 | Mikko Herpman | ||
| Veikataan Koriaa.. | ||||
|
|
02.02.2018 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Yllättävän monta saksalaistaustaista vaunua on aikanaan ollut Suomessa. Sotien aikanahan nämä ilmeisesti ovat Suomeen tulleet, mutta mitä kautta ja miksi? | ||||
|
|
02.02.2018 14:42 | Jouni Hytönen | ||
| Voikioski? :) | ||||
|
|
02.02.2018 14:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Resiina-lehden kirjanpidon perusteella näitä ei olisi muutettu muihin sarjoihin. Voi olla hyvin mahdollista että ovat menneet suoraan romuksi. | ||||
|
|
02.02.2018 14:31 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ei ole Simola. | ||||
|
|
02.02.2018 13:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä oli kuljetettava likaava tavara? Tervatynnyreitä? Maalia? Turvetta? Hiiliä? | ||||
|
|
02.02.2018 13:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Simola? | ||||
|
|
02.02.2018 13:03 | Tapio Keränen | ||
| Vaunun oikealla puolella näkyy vähän Kisko-Kallea. Edellisenä kesänä Porvoossa oli Trr-Lko 20. Oikealla on vaunun XF 04469 päätyä. | ||||
|
|
02.02.2018 12:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Kaksi näitä oli, ainakin myöhemmin Sag sarjaan muutettuina on näkynyt kuva(-ia) parina. EDIT -> https://vaunut.org/kuva/34408 - Yhdessä vanhassa kommentissa puhun itse viidestä vaunusta, mutta en muista enää näinkö tuon jostain listasta vai muistinko silloin väärin. | ||||
|
|
02.02.2018 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti... Melko tyylikäs tuo raideruuvi tuolla apulenkin ja koukun välissä ilmeisesti tiukkaamassa.. Miten lie tässä, pysyyköhän väli tiukkana tuon kytkimen avulla, eli on niin jämäkkä koukkua vasten, ilmeisesti, muuten tuo vähän lonkaisi ajossa. | ||||
|
|
02.02.2018 11:36 | Ilari Kokko | ||
| 5' 3'', eli sama kalusto ilman telinvaihtoja ajaa Dublinista Belfastiin. Historiallisestihan ennen vuotta 1921 rautatiet sekä etelässä että pohjoisessa ovat olleet saman valtionhallinnon alaisena. Yhtiöitä toki on ollut monia. | ||||
|
|
02.02.2018 11:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jos pitäisi arvata, veikkaisin sarjoja Za-v tai Zan-v, ei kyllä ole tarkkaa käsitystä missä määrin nämä ovat menneet romuksi ja missä määrin kierrätykseen. | ||||
|
|
02.02.2018 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Oulun kolmioraide ainakin mahdollistaa jatkuvan ympäriajon sähkövedolla reitillä Jyväskylä-Pieksämäki-Oulu-Seinäjoki-Tampere-Jyväskylä. | ||||
|
|
02.02.2018 08:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Knoppia muistamatta tai etsimättä mietin asiaa tässä ja nyt ja keksin seuraavanlaisen: Kolari - Oulu - Kajaani - Kouvola - Joensuu - Pieksämäki - Jyväskylä - Tampere - Seinäjoki - Ylivieska - Haapajärvi - Jyväskylä - Haapamäki - Seinäjoki - Kaskinen. Siinä ainakaan Riihimäen kolmioraide ei ole osallisena, ja päätepiste on 10 vuodessa siirtynyt Sallasta Kolariin. Ilman JKV:tä lienee (en jaksa tarkistaa) Kaskisten ja Saarijärven - Haapajärven osuudet. |
||||
|
|
02.02.2018 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3318, muutettu vaunusta Haa 105'967 (vuodelta 1966). Sen aluskehys oli peräisin Ek-vaunusta n:o 1089 vuodelta 1946. | ||||
|
|
02.02.2018 02:53 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin miettimään onko viimeisen 10 vuoden aikana tullut mitään muutoksia perinteiseen knoppiin, jossa tarkoituksena on suuntaa muuttamatta ajaa junalla mahdollisimman pitkä matka Suomessa. Samaa rataosaa sai ajaa vain kerran. Muutamia huomioita 10 vuoden takaiseen tilanteeseen vertaillen: 1) Sähköllä ei vielä pääse koko matkaa, tosin lisäystä on tapahtumassa 2) Matkalla on myös edelleen osuuksia ilman JKV:ta 3) Reitin päätepiste on siirtynyt toiselle rataosalle. 4) Riihimäen kolmioraide ei liene lisännyt variaatiomahdollisuuksia, vai onko? 5) Suomessa ei myöskään taida olla vieläkään lenkkiä jota voi (loputtomiin) kiertää sähköjunalla suuntaa muuttamatta. Erinäisten raidesuunnitelmien myötä sellainen kuitenkin saattaa lähivuosina muodostua. Mikä niistä toteutuu ensimmäisenä onkin myös kysymysmerkki. | ||||
|
|
02.02.2018 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä on eläintenkuljetusvaunu Gdl. Sarja on muutettu vanhoista lämmin- ja jäähdytysvaunuista. | ||||
|
|
01.02.2018 23:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sementtiäkö näissä kuljetetaan? | ||||
|
|
01.02.2018 22:58 | Esko Ampio | ||
| ! Samantein kyselen vastaavia tietoja 3318-3:sta. Tämä oli Turussa. Oli. | ||||
|
|
01.02.2018 22:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nämä nikkelijunat ovat kyllä hienoja. o/ | ||||
|
|
01.02.2018 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Savon rata–Kouvola–Joensuu–Pieksämäki–Tampere–Helsinki... | ||||
|
|
01.02.2018 20:24 | Ossi Rosten | ||
| Viisi vuotta sitten ois voinu oikasta Parikalasta Savonlinnaankin, ei ois tarvinnu Joensuussa käydä... | ||||
|
|
01.02.2018 19:44 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mistäs tuo Tampere tuohon viiden vuoden takaiseen kommenttiisi sitten tuli? Miten Savon radalta mennään Helsinkiin Kouvolan JA Tampereen kautta? | ||||
|
|
01.02.2018 19:35 | Pasi Utriainen | ||
| Onkohan tämä sittemmin muutettu johonkin toiseen sarjaan kuuluvaksi? | ||||
|
|
01.02.2018 18:43 | Otto Tuomainen | ||
| Huomio kiinnittyy vasemman laidan sinisiin postivaunuihin. En tiedä koska Břeclavin postivaunuliikenne on loppunut, mutta nykyään ko. liikennettä on vain Praha-Ostrava välillä. | ||||
|
|
01.02.2018 17:16 | Hannu Peltola | ||
| Ovathan nämä vaunut tietysti venäläisen standardin mukaisia, mutta olen aina tuntenut näissä vahvan venäläisen keksijän Regus Patoffin kädenjäljen... Uudella mantereella Differential Steel Car Co. alkoi valmistaa JUURI tämän tyyppisiä vaunuja 2. maailmansodan jälkeen ja näissä venäläisissä vaunuissa on sattumalta varsin paljon yhteneväisyyksiä! Ohessa DIFCOn mainos jostain 1940-luvulta (toivottavasti linkki toimii): https://photos.smugmug.com/Trains/Waide-Collection-of-Vintage/i-jx3B2zp/1/fdf27689/L/1941%20DIFCO%20Union%201233-L.jpg |
||||
|
|
01.02.2018 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| R 2020 valmistunut 1938, hylättiin 1964. | ||||
|
|
01.02.2018 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3350, ex Hac 105'920 vuodelta 1968. Aluskehys valmistui vuonna 1945 vaunua Ek 1065 varten. | ||||
|
|
01.02.2018 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3348 rakennettiin vaunun Hac 105'903 pohjalta. Hac oli vuodelta 1968. Se taas oli entinen Ek 1095:n (m/1946) aluskehys. | ||||
|
|
01.02.2018 12:27 | Marko Anttila | ||
| Vertailun vuoksi Veturimuseon pihalta 2005 Rau-Rto 1 https://vaunut.org/kuva/16623 ja keulakuva 2004 https://photos.app.goo.gl/cXUWfiFaxakL9Mnw1 Vanajan merkki puuttuu, punaiset merkkivalot eri kohdassa ja yms. eroja riittää. Nykyään on siis Porhan hallinnassa Oulussa. |
||||
|
|
01.02.2018 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kartta on tehty 1925 ja se löytyy koko laajuudessaan mm. täältä: http://helsinkiennen.fi/ Todellisuuden ajankohta on usein liukuva kartoissa. Tässäkin kartassa on mielenkiintoisia liukuvia yksityiskohtia: Pasilan pajan nurkalta kulkee Sturenkadun ylittäen pistoraide kortteliin, jota sittemmin on SOK isännöinyt kokonaan. Pistoraide meni kuitenkin korttelin tässä osassa olleen Sörnäisten Halko- ja Puutavaraliike Oy:n (1903-) kahdelle tontille, joissa oli mm. tämän puusepäntehdas komeassa kaksikerroksisessa tiilirakennuksessaan. Nimi lyhentyi Sörnäisten Puutavara Oy:ksi. Pistoraide häipyi jo vuoden 1920 vaiheilla, mm. koska Sturenkadun siltaa varten tehtiin kartassakin nähtävä penger. Ennen siltaa ei liikenne voinut ylittää Vallilan raiteistoa. SOK osti tontit 1934 (jolloin koko kortteli tuli haltuun), rakensi näille tehdas- ja keskusvarastorakennuksia 1935/1938. Ylikulkusilta lienee valmistunut noin 1922, jolloin myös rakennettiin seurakuntien kustannuksella kartassa näkyvä raide Harjun ruumishuoneelle, joka lähetteli arkkuja raiteitse vuoteen 1954, etupäässä Malmille. Elävät ruumiit harrastelevat nykyään tässä Dallapé-puistoympäristössä. Samoin 1922 tasoitettiin ja laajennettiin Vallilan ratapihan raiteistoa, ja tehtiin Pääskylänkatu 8:n tontille kartassa näkyvä pistoraide. Naapuritontilla (Pääskylänkatu 10 /Fleminginkatu 27) toimi mm. auto- ja raitiovaunuvalmistaja Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n pääkonttori ja tehdas. Raitiovaunut koottiin palokujassa tonttien 10 ja 8 välissä. Ei ollut pitkää siirtomatkaa kartan pistoraiteelle. Samaan palokujaan suunnittelin 1974 vaiheilla Sisun nestemoottoriakseliston pyörittämän koelaitteiston, jossa sain tutkia Sisun kaupunkibussin etuakseliston ns. superjarrujen toimintaa. Silloinen Sisun nestemoottoriosasto oli viereisessä Sisun sisäpihan puoleisessa tehdasrakennuksessa. Rakennuksen oli arkkitehti Vähäkallio suunnittellut silloin tontilla toimineelle Suomen rautasänky Oy:lle (nykyään Merivaara Oy). Nestemoottorien koekäytön AEC-moottorin pyörittämältä pumpustolta vietiin putkisto palokujaan koelaitteen akseliston pyörittämiseksi. Pääskylänkatu 8:n pistoraide palveli Sörnäisten Puutavara Oy:n suurta lautatavaravarastoa (Pääskylänkatu 8 ja 6) ja tehdasosastoja. Hallissa oli rilliraiteistokin. Konttori oli Fredriksberginkatu (Aleksis-Kivenkatu 1928-) 5-7:ssä Tontit oli ostettu 1923 Oy Huberin Vesijohtoliikkeeltä. Pääskylänkatu 4 oli vuodesta 1920 Lemminkäinen Oy:n kattohuopatehdas. Kartan isoon tehdaskortteliin kuului Sörnäs Snickeri Ab:lle, joka muutti kokonaisuudessaan pois noin 1937. Kortteliin tuli pistoraide itänurkan kautta. Korttelin sisällä oli tietysti rillirataverkosto. Siinä lyhyesti kotiseutuoppia. |
||||
|
|
01.02.2018 10:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Se on lopulta varsin huojentava ajatus. Kaikella ei ole lopulta mitään merkitystä sen rinnalla. | ||||
|
|
01.02.2018 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti teitä lohduttaa tieto, että 5 miljardin vuoden kuluttua aurinko muuttuu punaiseksi jättiläiseksi... | ||||
|
|
01.02.2018 08:42 | Tommi K Hakala | ||
| Tuolta kaupasta hankittiin eka kunnollinen moottorisaha Husqvarna 444SG ja oma moponi, Helkama Raisu. Molemmat -84. | ||||
|
|
31.01.2018 22:22 | Hannu Peltola | ||
| Tässä onkin näköjään vaunu, josta en ole koskaan kuullutkaan, saati, että olisin nähnyt... Mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
|
31.01.2018 22:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ovat varmaan olleet tuossa vaiheessa on Ohr-vaunuiksi muutettuja. | ||||
|
|
31.01.2018 21:07 | Simo Haavisto | ||
| Onko kuningaskunnan osassa iiriläinen raideleveys? | ||||
|
|
31.01.2018 19:45 | Jorma Rauhala | ||
| Minäkin olen tuosta konetarvikeliikkeestä jotain ostanut: Terhin ulkolaitamoottoriin uusi ulkoinen polttoainesäiliö. | ||||