Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.01.2018 19:51 Esa Annala  
  Niin se onkin, tietysti. Nyt tulee 30 tammikuuttaa Subilla Radalla ohjelma, pitää seurata. Voi olla hyvä ohjelma. :)
kuva 24.01.2018 19:45 Heikki Jalonen  
  T-rekisteröinti toisi keltapohjaisen rekisterikilven. Työkoneessa puolestaan ei saa olla tuollaista kappaletavaralavaa. Luultavasti siis ajoneuvoluokka on N2 eli kuorma-auto kokonaispaino enintään 12 t.
kuva 24.01.2018 19:39 Esa J. Rintamäki  
  Kumma sinänsä, miten saivatkaan sitten kaarevat lasit kestämään tuon ajan linja-autoissa? Esimerkiksi hainhammas-Kutterissa... Puhumattakaan Ajokista, Autokorin malleista, Helko vuodesta 1959, Kuopion Liikenne, Lahden Autokori, ym. (Lunttasin korimallikuvastosta).

Erkki, onko Sinulla tietoa, mistä muut koti-Suomen linja-autonvalmistajat hankkivat kaarevia laseja? Tuo oli erinomainen ja mielenkiintoinen tietopläjäys!
kuva 24.01.2018 19:38 Erkki Nuutio  
  Etsin vastausta Kaisa Koiviston mainiosta yrityshistoriikista Lasi taipuu - 50 vuotta Pilkington Lamino (1999, 105 s).
Kirja kertoo ajoneuvolasiteollisuuden merkkimiehen, Rauman teollisuudessa aloittaneen Erkki Artaman keksintöihin pohjautuvasta suurteollisuudesta Tampereella ja Ylöjärvellä.
Dm3-4 laseja ei ole mainittu, mutta tuulilaseissakin todettiin aloitetun taivutuksen jälkeen karkaistuilla laseilla. Esimerkiksi Ajokki oli 1957 aloittanut tällaisilla. Ennen Arvaa tilattiin aluksi Saksasta: "Me tehtiin piirustus ja tilattiin Saksasta jostakin, missä ne teki näitä linja-auton kaarevia ikkunoita. ... No kun ne tuli tänne, ei ollut kahta samanlaista, että piti ottaa lasi ja sen mukaan tehdä teräskehikko."
Karkaistun lasin tarkkuus parani Artaman keksinnöillä, mutta se koettiin kuitenkin turvattomaksi tuulilaseihin.
Artama keksi lisää ja laminoitujen taivutettujen Arva-(tuuli)lasien myyntiin päästiin vuonna 1960. Sittemmin määrät kasvoivat valtavasti, koot kasvoivat ja tuli lisäominaisuuksia, kuten lämmitysvastukset ja viimeksi erilaiset näytöt lasiin.

Edellä olevan perusteella alkuperäiset Dm3-4 tuulilasit (1952) olivat luultavasti ulkomailta. Ne olivat epätarkasti taivutettuja ja karkaistuja. Haluttiin tarkempaa, turvallisempaa ja halvempaa (ostaa ja asentaa) ja siirryttiin suoriin laseihin. Nämä lasit olivat ehkä laminoituja.
kuva 24.01.2018 19:33 Esa J. Rintamäki  
  Olisihan se pitänyt arvata! Ja mitä tuohon Jarmon mainitsemaan "tutustumiseen" tulee, niin taisivat sitten tutustua perisuomalaisella perusteellisuudella ja monen monta kertaa...?
kuva 24.01.2018 19:25 Esa J. Rintamäki  
  Niin perussuomalaisetko ja "punavihervassarikommarisuvakkihuorat"? (korj.kirj.virhe.)
kuva 24.01.2018 19:24 Jarmo Pyytövaara  
  Rakennuksen vuokraaja oli hengellinen yhdistys ja asukkaat henkilöitä, jotka olivat tutustuneet alkoholiin.
kuva 24.01.2018 19:16 Esa J. Rintamäki  
  Dallape-opistossa muun muassa tutustui muusikonuraan nuori Olavi Virta. Jotkut Olan varhaislevytykset ovat levytetty siten, että säestäjänä oli Bruno Laakko ja hänen orkesterinsa Lepakot. Toisin sanoen, Dallape teki pientä firaapelia...
kuva 24.01.2018 19:09 Juhani Pirttilahti  
  Kaarevien lasien heikompi lujuus siihen aikaan varmasti yksi asia.
kuva 24.01.2018 19:08 Esa J. Rintamäki  
  Hauskaa, Götan kanava! Poikana minulla oli Pekka Töpöhäntä-kirja, missä kyseinen kissa perheineen seikkaili laivalla Motalasta Vadstenaan.
kuva 24.01.2018 19:06 Esa J. Rintamäki  
  Äärimmäisen vaikea sanoa autoista mitään muuta kuin että ovat kanttikupeita. Junassa on veturin jälkeen Ge (lanterniini näkyy), sitten koroke-F, jonka perässä on Ei. 643:ssa näkyy vantringilla Knorrin esilämmittimeen kuuluva pumppulaitos.

Harvemmin näkee rättikattoisissa autoissa guttaperkkasivuikkunoita, ei kuitenkaan mahdotonta... (lisätty lause)
kuva 24.01.2018 18:43 Esa J. Rintamäki  
  Onko tuo karjarauta aivan välttämätön? Eikö ilman tule toimeen?
kuva 24.01.2018 18:40 Esa J. Rintamäki  
  Mikä muuten oli syynä siihen, että alkuperäiset kaarevat tuulilasit vaihdettiin suht pian kuvassa näkyvän kaltaisiin suoriin ruutuihin? Epä-tiiveys?
kuva 24.01.2018 18:38 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kuva sikäli, että näkyy Paunun värit. Kun useimmin silmiin osuu Express-Bus, johon peräpäähän on maltettu kirjoittaa Paunu.
kuva 24.01.2018 18:30 Simo Virtanen  
  Olisi Lielahden kolmio ainakin paljon järkevämpi hanke kuin mierontien uudelleen avaaminen. Taitaa vaan kulkijoiden määrä olla niin vähäinen, ettei ole näköpiirissä.

Lielahden aseman seudun maankäyttöratkaisut ovat muutoinkin vaiheessa, kun maakaasuvoimalan tulevaisuus on epäselvä.
kuva 24.01.2018 18:08 Juhani Pirttilahti  
  Onhan se kolmioraide ollut jossain tulevaisuuden suunnitelmassa esillä. Mutta ei varmaan ole kannattavaa rakentaa parille viikottaiselle junalle kolmioraidetta.
kuva 24.01.2018 17:19 Markku Knuutti  
  " Ratakuorma-auto " , onko tää Tka 10 ? :)
kuva 24.01.2018 17:15 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, Saksan Signalbuch kertoi tuon vaihteen lyhdyn olevan oranssi. Kuvassa oleva näyttää vahvasti auringon "syömältä".

Ripaus Korkkarisaksaa Mäntän Yhteiskoulun pihalta, erään välitunnin aikana: Achtung - tung - tung, vaan kun ei machtung! Heko, heko!
kuva 24.01.2018 17:06 Raimo Harju  
  Jossakin vaunus näyttää olleen puolapyörät.
kuva 24.01.2018 16:51 Kari Ranta-Ojala  
  Ja näkyypä olevan resinakin siltä varalta että junat ei ota kyytiin, niin pääseehän sillä Kemin asemalle :D
kuva 24.01.2018 16:11 Stefan Holmström  
  Kuljettaja sanoi, että valmistajan mukaan voi ajaa kiskoilla 50 km/t, mutta suomalaiset junakalustosäännöt määräävät sallituksi maksiminopeudeksi 20 km/t.
kuva 24.01.2018 14:47 Tuomo Ala-Keturi  
  Mercedes-Benz Unimog -työlaitealustat U427 ja U430 Agri olivat nähtävänä KoneAgria 2017 -messuilla ensimmäistä kertaa Suomessa. Vuoden 2018 alkupuolelta lähtien nämä traktoriksi rakennetut Unimogit on Suomessa rekisteröitävissä T1b-luokan traktoriksi. Ajonopeus on silloin 80 km/h.
kuva 24.01.2018 14:46 Reino Kalliomäki  
  Penkit on joku tuonut, eivät näytä "virallisilta".
kuva 24.01.2018 14:15 [Tunnus poistettu]  
  Toi ei välttämättä oo kuorma-auto lainkaan. En jaksa maksaa 3€ ja kattoa trafista JKK-601 rekkaria että onko rekisteröity työkoneeksi. Mersu unimökki jokatapauksessa.
kuva 24.01.2018 14:06 Markku Knuutti  
  Kah :) Oiskos itte asemapäällikköö jalkautunut tupakintumppien keräilyyn ?
kuva 24.01.2018 14:03 Niila Heikkilä  
  Tuomaksen vanhaan kommenttiin liittyen sattui silmiin eräs suunnitelmaselvitys jossa mainittiin että Porvoo-Koskenkylä -moottoriliikennetien rakentamisen aikaan ei ollut vielä jatkosuunnitelmien osalta täyttä varmuutta siitä kummalle puolelle moottoritien toinen ajokaista rakennetaan luonnonsuojelualueiden vuoksi. Tämä luultavasti selittää sen miksei kaikkia siltoja rakennettu lopulliseen määrämittaansa jo valmiiksi. Täydellä varautumisella olisi ilmeisesti jouduttu kaiken varalta tekemään 3-osaiset sillat josta vain toinen puoli olisi tullut käyttöön. Moottoritien lopulta valmistuttua sinne taisi vieläpä tulla ratkaisu että kaistat vaihtavat myös puolta jossain linjan puolivälissä.
kuva 24.01.2018 11:59 Erkki Nuutio  
  Ehkä täällä kannattaa tyytyä siihen, että erilaiset suomalaiset ovat tehneet 100 vuodessa paljon oikein ja aika paljon väärinkin. Mutta voitolla ollaan kaiken jälkeen.
Eli malja mielipiteiden (niitähän ne usein ovat, epätarkkoja) tasoittumiselle keskuudessamme!
kuva 24.01.2018 11:41 Hannu Peltola  
  Haluatko Janne avautua tarkemmin lahtareista? Vaunut.org on minusta erityisesti rautatieharrastuksen foorumi, johon ei kuulu poliittinen propaganda. Olet Janne varmaan tietoinen siitä, että natsien perseennnuolenta on jääkäriliikkeen syntymisen aikana ollut hankalaa, koska jääkäriliike syntyi 1915 vapauttamaan Suomea Venäjän vallasta ja natsiliike vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Varmasti olet myös tietoinen toisen maailmansodan syntyyn johtaneesta Molotov-Ribbentrob -sopimuksesta, jossa kaksi diktaattoria jakoi Euroopan valtapiireihinsä ja tämän myötä Stalin hyökkäsi Suomeen 1939 sekä valtasi Baltian maat ja Bessarabian 1939-1940. Tätä ei välttämättä ole kuvattu Otto-Wille Kuusisen tuotannossa.
kuva 24.01.2018 11:33 Hannu Peltola  
  Tässähän on hyvässä kuosissa oleva Laminatka!
kuva 24.01.2018 11:02 Kari Suominen  
  Juurihan Lahden mastojen vuosipäivää marraskuussa juhlittiin, kun täyteen tuli 90 vuotta niiden valmistumisesta.
kuva 24.01.2018 11:02 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Siellähän ne ovat pönöttäneet jo vuodesta 1927 lähtien.
kuva 24.01.2018 10:58 Jyrki Längman  
  Taitaa tarkoitta tuota radiomastoa tuolla takana, niitä on kaksi kappaletta ja niitä ei ole purettu. Radiomastot on tietääkseni suojeltu. Mastojen välistä on poistettu radio ja tv lähetyksiin käytetyt langat ja radio ja tv museo sijaitseen tuolla samalla kukkulalla
kuva 24.01.2018 10:33 Teppo Niemi  
  Mitä mastoa tarkoitat?
kuva 24.01.2018 10:16 Teemu Saukkonen  
  Milloin tuo hieno masto purettiin?
kuva 24.01.2018 09:47 [Tunnus poistettu]  
  Ihan samanlaisia isänmaanpettureita oli sekä punikit että lahtarit. Mutta näin aina käy kun uusia valtioita synnytetään niin tulee riita kenelle valta siellä kuuluu. Saatte vielä nähdä aika moiset rähinät Catalooniassa. Kannattaa lukea Otto-Wille Kuusisen kirja: Suomi ilman naamiota, se kertoo hyvin talvisotaan johtaneista syistä ja siitä jääkäri-lahtariliikkeestä alkaneesta Natzien perseennuolennasta joka jatkuin siihen asti että Stalin veti Suomen lahtaripoliitikkoja 2 krt turpaan kunnolla, kuoli siinä myös 1000000 neuvostokansalaista.
kuva 24.01.2018 08:52 Esa J. Rintamäki  
  Fichtel & Sachsin moottori. Omassa Oglaendissani Sachs jaksoi taistella sitkeästi alikierroksilla jyrkänkin mäen ylös, esimerkiksi Mäntänvuoressa, urheilumajalle mentäessä.
kuva 24.01.2018 08:49 Esa J. Rintamäki  
  Upinniemessä käytettiin nimitystä "sotavaltio".
kuva 24.01.2018 08:31 Esa J. Rintamäki  
  Tommi ja Mikko, komppaan tuota Moven ääntelehtimistä tehtaalta ratapihalle. Vanha meijeri? Silloin kun se oli toiminnassa, sen isännöitsijä harrasti myös hunajan viljelyä. Tuli aikoinaan useampi purkki ostettua. Kympillä litra.
kuva 24.01.2018 08:24 Erkki Nuutio  
  Sitä juuri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha
Tässä 1918 tehdyssä rauhassa Neuvosto-Venäjä luopui ei varsinaista Venäjää olleista osistaan (kuten Suomesta) ja Saksa alkoi luoda irtautuvista osista vasallivaltioita tukemaan sen sotaponnistuksia ja merisaaron kiertämistä viljalla ja muulla.
Brest-Litowskin vuoksi venäläinen sotaväki poistui Suomesta ja bolsevikeillä ei ollut lupaa tukea omia punaisiamme. Porvaripoliitikkojemme enemmistö retkahti kuitenkin kritiikittömiksi Saksan vasalleiksi kuningasseikkailuineen ja muineen.
Brest-Litovskilla oli siis lähes ratkaiseva merkitys Suomelle sata vuotta sitten.
kuva 24.01.2018 08:11 Teppo Niemi  
  Ja signaaliohjesääntöjen aikaan jopa 'vapaata kulkua'. Opasteväreissä kun on tapahtunut Suomen rautateillä 156 vuoden aikana muutoksia.
Viimeinen jäänne valkoisen vapaan kulun merkityksestä taisi poistua ensimmäisen JT:n myötä. Silloin esiopastimen värit vaihtoivat merkitystään....
kuva 24.01.2018 08:01 Esa J. Rintamäki  
  Muistanko oikein, että tuo neukkuvaunun ovessa oleva vinoviiva tarkoitti vaunun olevan tilavuudeltaan 120 m3?
kuva 24.01.2018 07:45 Esa J. Rintamäki  
  Brest? Onko paikkakunta sama kuin ensimmäisen maailmansodan aikana tunnettu Brest-Litovski?
kuva 24.01.2018 07:41 Esa J. Rintamäki  
  Sympaattinen tuo Richard Scarryn piirrosjälki. Mauri Kunnas kertoi eräässä haastattelussa pitävänsä Scarrya esikuvanaan.
kuva 24.01.2018 06:15 Kari Haapakangas  
  Rautatiet ovat itse asiassa melkoisia muurinpurkajia. Monen kaupungin muurit joutuivat tekemään tilaa uuden ajan vaatimuksille. Viipurissakin rautatie kulkee (kulki) monin paikoin vanhan muurin paikalla.
kuva 24.01.2018 00:50 Reino Kalliomäki  
  Se oli harvinaista herkkua! Esa muisti oikein, lyhyt-pitkä. Sitten junanlähettäjä vaihtoi väriä, ja antoi luvan ohittaa, pitkä-lyhyt. Ei silloin tiennyt, mitä näki (näin kerran). Myöhemmin katsoin v. 57 kirjasta. Näin voitiin perua vain aikataulun mukainen kohtaus. Mielestäni lippu oli valkoinen, ainakin alkujaan.
kuva 24.01.2018 00:35 Esa J. Rintamäki  
  Ei ainakaan "seis havaittu", taisi olla kimeällä vislalla lyhyt - pitkä. Pahus, kun menin heittämään kaikki JT:ni rautatiemuseolle vinttiä tyhjentäessäni, kun taloyhtiö suunnittelee ullakkoasuntojen rakennuttamista...
kuva 24.01.2018 00:17 Jorma Toivonen  
  Kuinkahan kuljettaja vihelteli vastaukseksi havaitessaan Esan mainitseman valkoisen lipun heilautuksen ??? ... ja sitten ?
kuva 23.01.2018 23:56 Tuukka Ryyppö  
  Ennemminkin nokka.
kuva 23.01.2018 23:35 Jorma Toivonen  
  Rautatiemuseon kokoelmissa on numeroa pienempi Vk11, eli 101.
kuva 23.01.2018 23:08 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni käsiopasteena annettiin valkoisella lipulla "kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla". Näin ainakin aikana, jolloin linjaradio ei ulottunut ihan kaikkialle.
kuva 23.01.2018 23:05 Esa J. Rintamäki  
  Varsinainen Suomen ortodoksikirkko kuuluu nykyisin Konstantinopolin patriarkaattiin. Helsingissä kuitenkin vaikuttaa pieni pyhän Nikolauksen ortodoksinen seurakunta. Siihen kuuluu joidenkin kantasuomalaisten lisäksi venäläisiä maahanmuuttajia ja se kuuluu edelleen Moskovan patriarkaattiin. Tällöin tämän seurakunnan päämies on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kiril, joka kuuluu mm. Vladimir Vladimirovitshin lähipiiriin. Pyhän Nikolauksen seurakunta suunnitteli uuden ortodoksisen kirkon rakentamista Itäkeskukseen. (korjattu Kirilin titteli ajan tasalle)