|
|
24.01.2018 19:51 | Esa Annala | ||
| Niin se onkin, tietysti. Nyt tulee 30 tammikuuttaa Subilla Radalla ohjelma, pitää seurata. Voi olla hyvä ohjelma. :) | ||||
|
|
24.01.2018 19:45 | Heikki Jalonen | ||
| T-rekisteröinti toisi keltapohjaisen rekisterikilven. Työkoneessa puolestaan ei saa olla tuollaista kappaletavaralavaa. Luultavasti siis ajoneuvoluokka on N2 eli kuorma-auto kokonaispaino enintään 12 t. | ||||
|
|
24.01.2018 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumma sinänsä, miten saivatkaan sitten kaarevat lasit kestämään tuon ajan linja-autoissa? Esimerkiksi hainhammas-Kutterissa... Puhumattakaan Ajokista, Autokorin malleista, Helko vuodesta 1959, Kuopion Liikenne, Lahden Autokori, ym. (Lunttasin korimallikuvastosta). Erkki, onko Sinulla tietoa, mistä muut koti-Suomen linja-autonvalmistajat hankkivat kaarevia laseja? Tuo oli erinomainen ja mielenkiintoinen tietopläjäys! |
||||
|
|
24.01.2018 19:38 | Erkki Nuutio | ||
| Etsin vastausta Kaisa Koiviston mainiosta yrityshistoriikista Lasi taipuu - 50 vuotta Pilkington Lamino (1999, 105 s). Kirja kertoo ajoneuvolasiteollisuuden merkkimiehen, Rauman teollisuudessa aloittaneen Erkki Artaman keksintöihin pohjautuvasta suurteollisuudesta Tampereella ja Ylöjärvellä. Dm3-4 laseja ei ole mainittu, mutta tuulilaseissakin todettiin aloitetun taivutuksen jälkeen karkaistuilla laseilla. Esimerkiksi Ajokki oli 1957 aloittanut tällaisilla. Ennen Arvaa tilattiin aluksi Saksasta: "Me tehtiin piirustus ja tilattiin Saksasta jostakin, missä ne teki näitä linja-auton kaarevia ikkunoita. ... No kun ne tuli tänne, ei ollut kahta samanlaista, että piti ottaa lasi ja sen mukaan tehdä teräskehikko." Karkaistun lasin tarkkuus parani Artaman keksinnöillä, mutta se koettiin kuitenkin turvattomaksi tuulilaseihin. Artama keksi lisää ja laminoitujen taivutettujen Arva-(tuuli)lasien myyntiin päästiin vuonna 1960. Sittemmin määrät kasvoivat valtavasti, koot kasvoivat ja tuli lisäominaisuuksia, kuten lämmitysvastukset ja viimeksi erilaiset näytöt lasiin. Edellä olevan perusteella alkuperäiset Dm3-4 tuulilasit (1952) olivat luultavasti ulkomailta. Ne olivat epätarkasti taivutettuja ja karkaistuja. Haluttiin tarkempaa, turvallisempaa ja halvempaa (ostaa ja asentaa) ja siirryttiin suoriin laseihin. Nämä lasit olivat ehkä laminoituja. |
||||
|
|
24.01.2018 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisihan se pitänyt arvata! Ja mitä tuohon Jarmon mainitsemaan "tutustumiseen" tulee, niin taisivat sitten tutustua perisuomalaisella perusteellisuudella ja monen monta kertaa...? | ||||
|
|
24.01.2018 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin perussuomalaisetko ja "punavihervassarikommarisuvakkihuorat"? (korj.kirj.virhe.) | ||||
|
|
24.01.2018 19:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Rakennuksen vuokraaja oli hengellinen yhdistys ja asukkaat henkilöitä, jotka olivat tutustuneet alkoholiin. | ||||
|
|
24.01.2018 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dallape-opistossa muun muassa tutustui muusikonuraan nuori Olavi Virta. Jotkut Olan varhaislevytykset ovat levytetty siten, että säestäjänä oli Bruno Laakko ja hänen orkesterinsa Lepakot. Toisin sanoen, Dallape teki pientä firaapelia... | ||||
|
|
24.01.2018 19:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaarevien lasien heikompi lujuus siihen aikaan varmasti yksi asia. | ||||
|
|
24.01.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, Götan kanava! Poikana minulla oli Pekka Töpöhäntä-kirja, missä kyseinen kissa perheineen seikkaili laivalla Motalasta Vadstenaan. | ||||
|
|
24.01.2018 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärimmäisen vaikea sanoa autoista mitään muuta kuin että ovat kanttikupeita. Junassa on veturin jälkeen Ge (lanterniini näkyy), sitten koroke-F, jonka perässä on Ei. 643:ssa näkyy vantringilla Knorrin esilämmittimeen kuuluva pumppulaitos. Harvemmin näkee rättikattoisissa autoissa guttaperkkasivuikkunoita, ei kuitenkaan mahdotonta... (lisätty lause) |
||||
|
|
24.01.2018 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo karjarauta aivan välttämätön? Eikö ilman tule toimeen? | ||||
|
|
24.01.2018 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä muuten oli syynä siihen, että alkuperäiset kaarevat tuulilasit vaihdettiin suht pian kuvassa näkyvän kaltaisiin suoriin ruutuihin? Epä-tiiveys? | ||||
|
|
24.01.2018 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva sikäli, että näkyy Paunun värit. Kun useimmin silmiin osuu Express-Bus, johon peräpäähän on maltettu kirjoittaa Paunu. | ||||
|
|
24.01.2018 18:30 | Simo Virtanen | ||
| Olisi Lielahden kolmio ainakin paljon järkevämpi hanke kuin mierontien uudelleen avaaminen. Taitaa vaan kulkijoiden määrä olla niin vähäinen, ettei ole näköpiirissä. Lielahden aseman seudun maankäyttöratkaisut ovat muutoinkin vaiheessa, kun maakaasuvoimalan tulevaisuus on epäselvä. |
||||
|
|
24.01.2018 18:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onhan se kolmioraide ollut jossain tulevaisuuden suunnitelmassa esillä. Mutta ei varmaan ole kannattavaa rakentaa parille viikottaiselle junalle kolmioraidetta. | ||||
|
|
24.01.2018 17:19 | Markku Knuutti | ||
| " Ratakuorma-auto " , onko tää Tka 10 ? :) | ||||
|
|
24.01.2018 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Saksan Signalbuch kertoi tuon vaihteen lyhdyn olevan oranssi. Kuvassa oleva näyttää vahvasti auringon "syömältä". Ripaus Korkkarisaksaa Mäntän Yhteiskoulun pihalta, erään välitunnin aikana: Achtung - tung - tung, vaan kun ei machtung! Heko, heko! |
||||
|
|
24.01.2018 17:06 | Raimo Harju | ||
| Jossakin vaunus näyttää olleen puolapyörät. | ||||
|
|
24.01.2018 16:51 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Ja näkyypä olevan resinakin siltä varalta että junat ei ota kyytiin, niin pääseehän sillä Kemin asemalle :D | ||||
|
|
24.01.2018 16:11 | Stefan Holmström | ||
| Kuljettaja sanoi, että valmistajan mukaan voi ajaa kiskoilla 50 km/t, mutta suomalaiset junakalustosäännöt määräävät sallituksi maksiminopeudeksi 20 km/t. | ||||
|
|
24.01.2018 14:47 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Mercedes-Benz Unimog -työlaitealustat U427 ja U430 Agri olivat nähtävänä KoneAgria 2017 -messuilla ensimmäistä kertaa Suomessa. Vuoden 2018 alkupuolelta lähtien nämä traktoriksi rakennetut Unimogit on Suomessa rekisteröitävissä T1b-luokan traktoriksi. Ajonopeus on silloin 80 km/h. | ||||
|
|
24.01.2018 14:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Penkit on joku tuonut, eivät näytä "virallisilta". | ||||
|
|
24.01.2018 14:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Toi ei välttämättä oo kuorma-auto lainkaan. En jaksa maksaa 3€ ja kattoa trafista JKK-601 rekkaria että onko rekisteröity työkoneeksi. Mersu unimökki jokatapauksessa. | ||||
|
|
24.01.2018 14:06 | Markku Knuutti | ||
| Kah :) Oiskos itte asemapäällikköö jalkautunut tupakintumppien keräilyyn ? | ||||
|
|
24.01.2018 14:03 | Niila Heikkilä | ||
| Tuomaksen vanhaan kommenttiin liittyen sattui silmiin eräs suunnitelmaselvitys jossa mainittiin että Porvoo-Koskenkylä -moottoriliikennetien rakentamisen aikaan ei ollut vielä jatkosuunnitelmien osalta täyttä varmuutta siitä kummalle puolelle moottoritien toinen ajokaista rakennetaan luonnonsuojelualueiden vuoksi. Tämä luultavasti selittää sen miksei kaikkia siltoja rakennettu lopulliseen määrämittaansa jo valmiiksi. Täydellä varautumisella olisi ilmeisesti jouduttu kaiken varalta tekemään 3-osaiset sillat josta vain toinen puoli olisi tullut käyttöön. Moottoritien lopulta valmistuttua sinne taisi vieläpä tulla ratkaisu että kaistat vaihtavat myös puolta jossain linjan puolivälissä. | ||||
|
|
24.01.2018 11:59 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä täällä kannattaa tyytyä siihen, että erilaiset suomalaiset ovat tehneet 100 vuodessa paljon oikein ja aika paljon väärinkin. Mutta voitolla ollaan kaiken jälkeen. Eli malja mielipiteiden (niitähän ne usein ovat, epätarkkoja) tasoittumiselle keskuudessamme! |
||||
|
|
24.01.2018 11:41 | Hannu Peltola | ||
| Haluatko Janne avautua tarkemmin lahtareista? Vaunut.org on minusta erityisesti rautatieharrastuksen foorumi, johon ei kuulu poliittinen propaganda. Olet Janne varmaan tietoinen siitä, että natsien perseennnuolenta on jääkäriliikkeen syntymisen aikana ollut hankalaa, koska jääkäriliike syntyi 1915 vapauttamaan Suomea Venäjän vallasta ja natsiliike vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Varmasti olet myös tietoinen toisen maailmansodan syntyyn johtaneesta Molotov-Ribbentrob -sopimuksesta, jossa kaksi diktaattoria jakoi Euroopan valtapiireihinsä ja tämän myötä Stalin hyökkäsi Suomeen 1939 sekä valtasi Baltian maat ja Bessarabian 1939-1940. Tätä ei välttämättä ole kuvattu Otto-Wille Kuusisen tuotannossa. | ||||
|
|
24.01.2018 11:33 | Hannu Peltola | ||
| Tässähän on hyvässä kuosissa oleva Laminatka! | ||||
|
|
24.01.2018 11:02 | Kari Suominen | ||
| Juurihan Lahden mastojen vuosipäivää marraskuussa juhlittiin, kun täyteen tuli 90 vuotta niiden valmistumisesta. | ||||
|
|
24.01.2018 11:02 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Siellähän ne ovat pönöttäneet jo vuodesta 1927 lähtien. | ||||
|
|
24.01.2018 10:58 | Jyrki Längman | ||
| Taitaa tarkoitta tuota radiomastoa tuolla takana, niitä on kaksi kappaletta ja niitä ei ole purettu. Radiomastot on tietääkseni suojeltu. Mastojen välistä on poistettu radio ja tv lähetyksiin käytetyt langat ja radio ja tv museo sijaitseen tuolla samalla kukkulalla | ||||
|
|
24.01.2018 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Mitä mastoa tarkoitat? | ||||
|
|
24.01.2018 10:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloin tuo hieno masto purettiin? | ||||
|
|
24.01.2018 09:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ihan samanlaisia isänmaanpettureita oli sekä punikit että lahtarit. Mutta näin aina käy kun uusia valtioita synnytetään niin tulee riita kenelle valta siellä kuuluu. Saatte vielä nähdä aika moiset rähinät Catalooniassa. Kannattaa lukea Otto-Wille Kuusisen kirja: Suomi ilman naamiota, se kertoo hyvin talvisotaan johtaneista syistä ja siitä jääkäri-lahtariliikkeestä alkaneesta Natzien perseennuolennasta joka jatkuin siihen asti että Stalin veti Suomen lahtaripoliitikkoja 2 krt turpaan kunnolla, kuoli siinä myös 1000000 neuvostokansalaista. | ||||
|
|
24.01.2018 08:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fichtel & Sachsin moottori. Omassa Oglaendissani Sachs jaksoi taistella sitkeästi alikierroksilla jyrkänkin mäen ylös, esimerkiksi Mäntänvuoressa, urheilumajalle mentäessä. | ||||
|
|
24.01.2018 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upinniemessä käytettiin nimitystä "sotavaltio". | ||||
|
|
24.01.2018 08:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi ja Mikko, komppaan tuota Moven ääntelehtimistä tehtaalta ratapihalle. Vanha meijeri? Silloin kun se oli toiminnassa, sen isännöitsijä harrasti myös hunajan viljelyä. Tuli aikoinaan useampi purkki ostettua. Kympillä litra. | ||||
|
|
24.01.2018 08:24 | Erkki Nuutio | ||
| Sitä juuri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha Tässä 1918 tehdyssä rauhassa Neuvosto-Venäjä luopui ei varsinaista Venäjää olleista osistaan (kuten Suomesta) ja Saksa alkoi luoda irtautuvista osista vasallivaltioita tukemaan sen sotaponnistuksia ja merisaaron kiertämistä viljalla ja muulla. Brest-Litowskin vuoksi venäläinen sotaväki poistui Suomesta ja bolsevikeillä ei ollut lupaa tukea omia punaisiamme. Porvaripoliitikkojemme enemmistö retkahti kuitenkin kritiikittömiksi Saksan vasalleiksi kuningasseikkailuineen ja muineen. Brest-Litovskilla oli siis lähes ratkaiseva merkitys Suomelle sata vuotta sitten. |
||||
|
|
24.01.2018 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja signaaliohjesääntöjen aikaan jopa 'vapaata kulkua'. Opasteväreissä kun on tapahtunut Suomen rautateillä 156 vuoden aikana muutoksia. Viimeinen jäänne valkoisen vapaan kulun merkityksestä taisi poistua ensimmäisen JT:n myötä. Silloin esiopastimen värit vaihtoivat merkitystään.... |
||||
|
|
24.01.2018 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistanko oikein, että tuo neukkuvaunun ovessa oleva vinoviiva tarkoitti vaunun olevan tilavuudeltaan 120 m3? | ||||
|
|
24.01.2018 07:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Brest? Onko paikkakunta sama kuin ensimmäisen maailmansodan aikana tunnettu Brest-Litovski? | ||||
|
|
24.01.2018 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen tuo Richard Scarryn piirrosjälki. Mauri Kunnas kertoi eräässä haastattelussa pitävänsä Scarrya esikuvanaan. | ||||
|
|
24.01.2018 06:15 | Kari Haapakangas | ||
| Rautatiet ovat itse asiassa melkoisia muurinpurkajia. Monen kaupungin muurit joutuivat tekemään tilaa uuden ajan vaatimuksille. Viipurissakin rautatie kulkee (kulki) monin paikoin vanhan muurin paikalla. | ||||
|
|
24.01.2018 00:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Se oli harvinaista herkkua! Esa muisti oikein, lyhyt-pitkä. Sitten junanlähettäjä vaihtoi väriä, ja antoi luvan ohittaa, pitkä-lyhyt. Ei silloin tiennyt, mitä näki (näin kerran). Myöhemmin katsoin v. 57 kirjasta. Näin voitiin perua vain aikataulun mukainen kohtaus. Mielestäni lippu oli valkoinen, ainakin alkujaan. | ||||
|
|
24.01.2018 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ainakaan "seis havaittu", taisi olla kimeällä vislalla lyhyt - pitkä. Pahus, kun menin heittämään kaikki JT:ni rautatiemuseolle vinttiä tyhjentäessäni, kun taloyhtiö suunnittelee ullakkoasuntojen rakennuttamista... | ||||
|
|
24.01.2018 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan kuljettaja vihelteli vastaukseksi havaitessaan Esan mainitseman valkoisen lipun heilautuksen ??? ... ja sitten ? | ||||
|
|
23.01.2018 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ennemminkin nokka. | ||||
|
|
23.01.2018 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Rautatiemuseon kokoelmissa on numeroa pienempi Vk11, eli 101. | ||||
|
|
23.01.2018 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni käsiopasteena annettiin valkoisella lipulla "kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla". Näin ainakin aikana, jolloin linjaradio ei ulottunut ihan kaikkialle. | ||||
|
|
23.01.2018 23:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsinainen Suomen ortodoksikirkko kuuluu nykyisin Konstantinopolin patriarkaattiin. Helsingissä kuitenkin vaikuttaa pieni pyhän Nikolauksen ortodoksinen seurakunta. Siihen kuuluu joidenkin kantasuomalaisten lisäksi venäläisiä maahanmuuttajia ja se kuuluu edelleen Moskovan patriarkaattiin. Tällöin tämän seurakunnan päämies on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kiril, joka kuuluu mm. Vladimir Vladimirovitshin lähipiiriin. Pyhän Nikolauksen seurakunta suunnitteli uuden ortodoksisen kirkon rakentamista Itäkeskukseen. (korjattu Kirilin titteli ajan tasalle) | ||||