|
|
25.01.2018 19:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Siis jos tämä kuva on Salmenkylän ja Haminan väliseltä radalta, niin tämä jäi pois käytöstä vuonna 1984, syynä uuden varikon valmistuminen Hilloon ja kun Haminan aseman tavaraliikenne oli olematonta. | ||||
|
|
25.01.2018 18:15 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva NKP:n klassisesta Berkshirestä. Nämä saivat legendaarisen maineen Keski-Lännen nopeiden tavarajunien vetäjinä. | ||||
|
|
25.01.2018 17:28 | Tapio Keränen | ||
| Yksityiskohdiltaan ravintolavaunu ei vastaa 2002:n tuntomerkkejä. Voisiko sittenkin olla vaunu 2012? 2002 oli ulkoseiniltään peltivuorattu. | ||||
|
|
25.01.2018 16:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oi kun maailma vähän nytkähtäis ja Karjalassa saatais sähköistystyöt valmiiksi ja kiskottais SAMALLA veturilla Kostamuksesta Suomen satamaan noi junat! | ||||
|
|
25.01.2018 16:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Teemu, muistin heti että olet kuitenkin jättänyt kommentin myös tähän https://vaunut.org/kuva/101421 kuvaan :) | ||||
|
|
25.01.2018 15:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä K3 kelpaa. Nokipesästä lähtevät vinotuetkin ovat K3:n tyyliset. Toisessa ryhmäkuvassa on pyörästön perusteella sensijaan H9 (tai epätodennäköisemmin H8). |
||||
|
|
25.01.2018 14:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| No onhan se paikka vähän sellanen pysähtynyt muutenkin, että sopii sekaan... | ||||
|
|
25.01.2018 14:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Täh, en muista ikinä nähneeni tuota/niitä vaikka Lahdessa olen kyllä käynyt. Jotenkin tässä kuvassa on niin hyvin erottuva. | ||||
|
|
25.01.2018 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Hauska yksityiskohta Vartiuksessa on tämä kello. Tämä puoli käy Moskovan ajassa ja toinen puoli Suomen (Itä-Euroopan) ajassa. :) | ||||
|
|
25.01.2018 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäen Facebook-ryhmässä on kahtiajakautuvaa keskustelua asemarakennuksen ympäristön nykytilanteesta. Toiset kauhistelevat sen epäjärjestystä ja tällaisia "lupaavia aihioita", toiset ovat sitä mieltä, että kun kerran asemarakennus ja sen tontti on yksityisomaisuudeksi myyty, omistaja tehköön kuten parhaaksi näkee. | ||||
|
|
25.01.2018 13:18 | Tapio Keränen | ||
| Selvä Jumbohan tämä on. Höyrykupu piipun takana ja vain pieni nousu käymälevyllä ennen sylintereitä. Siis K3 tai Tv1. | ||||
|
|
25.01.2018 13:10 | Mikko Herpman | ||
| Jarruletkun kiinnityskohta näyttäisi poikkeavan nykyisin vetureissa näkyvistä. Onko ollut aiemmin tyypillinen että metalliputki nousee puskinpalkin yläosaan ja letku lähtee siitä? Vaikkapa museo Hv:ssäkin näyttäisi letku lähtevän puskinpalkin alareunasta. | ||||
|
|
25.01.2018 13:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin asiaankuuluvaan, että viimeisenä kuuluttajana toimi juuri Pentti Fagerholm, legendaarinen radioääni. | ||||
|
|
25.01.2018 12:41 | Niila Heikkilä | ||
| Lahden pitkäaaltoaseman lähetys päättyi 31.5. 1993 klo 12 Pentti Fagerholmin kuulutukseen ja Turun Tuomiokirkon kahdentoista lyönteihin. Aivan lopussa kuuluu kuinka pimpampulla katkeaa kun lähettimestä katkaistaan virrat, ja sinne häipyi Lahti, Suomi. http://www.nettiradiomaailmalla.com/wp-content/uploads/Lahden_viimeinen_lahetys.mp3 | ||||
|
|
25.01.2018 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Msinittakoon, että Ruotsissa käytettiin ns. "tidningsdressinoita" eli suomeksi sanomalehtiresiinoita! Ensimmäinen sellainen valmistui Ostkustbananille 1932 Hilding Carlssonilta. Seuraavana vuonna siitä tuli SJ:n Yd2. Seuraava valmistui 1934. Myös kaksiakselisia rälsbusseja muutettiin tavaravetovaunuiksi, näin tehtiin 1950, jolloin kolme vaunua otettiin liikenteeseen sanomalehtikuljetuksiin itärannikkoradalla. Kun kyseinen rataosa sähköistettiin, niin sanomalehtikuljetukset rälsbusseilla lopetettiin. Nuo resiinat muistuttivat suuresti tuon ajan pakettiautoja, joihin oli väkerretty laippapyörät. Tiedot kirjasta Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar / Arne Hällqvist 1984. |
||||
|
|
25.01.2018 09:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos korjauksesta. Lisäsit oikein hienoja seisakekuvia! | ||||
|
|
25.01.2018 08:49 | Erkki Nuutio | ||
| Sanoisin että veturi on vasta valmistumassa. Kuopion konepajakoululaisia vierailulla Tampellassa tai Lokomolla? - vrt. https://www.vaunut.org/kuva/44465?u=548 . Itse tehtailta kuva ei kuitenkaan ole, koska niillä ei ole ollut kääntöpöytää, eikä myöskään Tampereelta. Huomiota kiinnittää vain vähän mustunut halkopiippu, joka saattaa olla koottu kaasuhutsaamalla niittauksen sijasta, siis päinvastoin kuin esimerkiksi näissä Lokomon koneissa : https://www.vaunut.org/kuva/116858?u=4080 , https://www.vaunut.org/kuva/111213?kv2=1925&paik=Tampere . Niitattuja olivat halkopiiput Tampellankin koneissa. |
||||
|
|
25.01.2018 08:31 | Tapio Keränen | ||
| Näyttää työmaakopilta. Jäähdytysvaunu on leveämpi ja katto vähemmän kaareva. | ||||
|
|
25.01.2018 08:04 | Antero Kalliomäki | ||
| Pitkäaaltolähetykset loppuivat Radiomäeltä niinkin myöhään kuin 1993. Lähettiminiä viimeksi kaksi Brown & Boverin lähetintä, yhteisteholtaan antenniin 200 kW. Lähetyksen taajuus oli loppuaikoina 254 kHz, vastaten aallonpituutta 1181 metriä. hyvin muistan vanhempieni putkiradion asemataulussa jännittävät nimet, Lahti, Hilversum, Motala, Moskva jne. Ja lähtihän sieltä televisiokuvaakin jo vuodesta 1958. | ||||
|
|
25.01.2018 04:02 | Tommi K Hakala | ||
| Eikös se ole EU:n ansiota tuon raudan nimitys. Sehän pitää olla e-hyväksytty, jotta se ei muuta turvatyynyjen toimintaa ja vähennä autoille määrättyjä helnkilöön törmäysominaisuuksia. | ||||
|
|
25.01.2018 03:59 | Tommi K Hakala | ||
| Kohta on (taitaa olla jo ) vapaana pendoliinoja, jotka voi teipata postin väreihin ja laittaa ikkunat umpeen...vähän kuin rahtikoneita on tehty matkustajakoneista. Eikä pieni epävarmuus kulkemisessa heikennä nykyistä postin toimitusvarmuutta lainkaan. Eri asia on sitten se, onko kohta postilla enää mitään kuljetettavaa... | ||||
|
|
25.01.2018 03:09 | Eljas Pölhö | ||
| Mielenkiintoinen ja ilmeisen asiantunteva kommentti Timolta. Koska "oikeita" vaihtoehtoja on siis useita, niin minä, joka luotan kirjoihin enemmän kuin nettiin, pyrin kannattamaan ja käyttämään versiota ČME, koska veturisarjan perusteellisimmassa historiikissa käytetään sitä (Ladislav Novák: Fenomén ČME 3, julk. Gradis Bohemia 2011, ISBN 978-8086925103). Kun luotettava kirjoittaja sanoo jotain, niin olkoon se totuus tai muuttukoon totuus annetuksi tiedoksi. :) | ||||
|
|
25.01.2018 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| On totta, että Antti Rannanjärvi jäi rötöksistään kiikkiin, mutta Heikki Ylikankaan kirjan mukaan hän kykeni kuitenkin ison kantatalon isäntänä maksamaan huimat sakot ja täten välttyi linnareissulta. Isoo-Antti luki Kakolassa tiilenpäitä 12 vuoden ajan. Kaverukset kuitenkin istuivat tutkintovankeudessa Vaasassa, niin kauan kuin oikeudenkäyntiä kesti. Rannanjärvi sitten vokotteli yksin jäänyttä Isoo-Antin vaimoa, ja tekaisi tälle lapsen. Antti R. kerkesi kuitenkin kuolla puukon suuhun elokuussa 1882, ennekuin Isoo-Antti palasi Härmään suoritettuaan velkansa yhteiskunnalle. Siis: kuvan teksti on virheellinen. |
||||
|
|
25.01.2018 02:11 | |||
| Ajattelin tarkentaa edellä olevia kysymyksiä vähän perusteellisemmin, vaikkakin puoli vuotta myöhässä. Tämä menee nyt pilkun viilaamiseksi, mutta menköön, jos siitä on apua. Ensin, kyseinen veturi on todellakin ollut alkujaan TšME3-4325. Tuon väliviivan tuossa sarjatunnuksessa (ЧМЭ-3) ei kuuluisi olla siellä mutta on näköjään virheellisesti lisätty kun veturi on saanut uuden numeron joskus menneisyydessä. Sitten, TšME on todellakin oikeaoppinen suomenkielinen translitterointi ЧМЭ-lle; latinalaisiin aakkosiin taas tämä muotoutuu kahdella tavalla, joko ChME tai ČME. Venäjä käyttää käytännössä kahta standardia latinalaisiin aakkosiin translitteroinnissa (henkilöiden nimet passissa kuitenkin translitteroidaan eri standardin mukaan); yksi standardi käyttää tarkkeita, toinen ei. Tarkkeeton muoto on kuitenkin se päästandardi ja mielestäni paljon helpompi ymmärtää koska tarkkeellinen muoto sisältää meille tuntemattomia kirjaimia; ChME = tarkkeeton, ČME = tarkkeellinen. Jotta tämä ei olisi liian helppoa niin YK käyttää omaa standardia joka on Neuvostoliiton vanha standardi (käyttää myös tarkkeita) ja eroaa parilla kirjaimella tuosta Venäjän nykyisestä tarkkeilla varustetusta standardista, mutta unohdetaan se tässä tapauksessa. Eli, sekä ChME että ČME ovat molemmat oikeita translitterointeja, paitsi että eivät olekaan, sillä ongelmana on tämä Э-kirjain. Tarkkeilla tästä tulisi È ja ilman, E’; latinalainen E-kirjainhan vastaa kyrillistä E-kirjainta. Täysin oikeat muodot olisivat siis ChME’ ja ČMÈ, mutta on päätetty käyttää pelkkää E-kirjainta näissä tapauksissa, kaiketi ulkomuodon esteettisyyden ja helppouden vuoksi. Tämä aiheuttaisi kuitenkin käännöskonfliktin jos jossain sarjatunnuksessa esiintyisivät sekä Э että E kirjain, mutta Venäjän/Neuvostoliiton rautatiekaluston sarjatunnuksissa ei missään (parhaan tietoni mukaan) ole tätä Э/E konfliktia, eli kaikissa sarjatunnuksissa on vain jompikumpi kirjain, ei molempia, joten tässä tapauksessa tämä ratkaisu on perusteltu ja myöskin erittäin käytännöllinen. Tässä tuli nyt tehtyä härkänen kärpäsestä mutta toivottavasti tuli vähän enemmän selkoa tähän venäjänkielen translitteroinnin monimutkaiseen maailmaan. |
||||
|
|
25.01.2018 02:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loimulohta näköjään kärventävät! | ||||
|
|
25.01.2018 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaiken A ja O, välissä L ja K. | ||||
|
|
25.01.2018 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeremias Aaron Cotton, ja hänen punainen E-Jaguarinsa! Vielä löytyy antikvariaateista melko pienellä etsinnällä... | ||||
|
|
25.01.2018 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisimmalla herralla lienee nallenkuvalla varustettu virvokepurkki kouransilmässä? Vai onko peräti Karjalaa? | ||||
|
|
25.01.2018 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasvaappas poika fleestongit! | ||||
|
|
25.01.2018 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upeaa! Kerrankin kuva Lk alkuperäisestä asematalosta! Siirrettiin 1928 Kolhoon sähköttäjänasunnoksi. | ||||
|
|
25.01.2018 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Freud, Marx, Engels & Jung: Rautatieseikkailu. Kuunnelkaapa joskus, juuri tällaistahan se monopoliliikenne on...(korj.kirj.virhe) | ||||
|
|
25.01.2018 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suorittajan konttorin oven tuulikaappi on sentään saanut kyydin vesilintujen luokse. Hyvä, kun vanha harmaa helmiponttilaudoitettu ovikin on vaihdettu alkuperäisen tyyliseen. Kukkalaatikkokannattimet ovat hävinneet ikkunoiden alareunoista. | ||||
|
|
25.01.2018 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Brittiläinen pienoismallivalmistaja Airfix teki aikoinaan tuosta tähtilamppu-Cortinasta koottavan pienoismallin (valkoista muovia). Repertuaari käsitti muun muassa myös Minin ja VW kuplan. | ||||
|
|
25.01.2018 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edesmenneen ystäväni isävainaa oli aikoinaan ostanut venäläisen DT-14:n. Löytyi maatalon varastorakennuksesta 1976, toisen samanlaisen kanssa. Uskoakseni olisi ollut helposti silloin entisöitävissä... | ||||
|
|
25.01.2018 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei pienoismallinikkarit! Nyt vaan "nysväämään"! | ||||
|
|
25.01.2018 00:37 | Eljas Pölhö | ||
| Siinä meni hyvä mahdollisuus nopeisiin postijuniin. Harmi, että Posti ja VR olivat niin napit vastakkain, etteivät olleet yhtä mieltä edes postivaunujen kilometreistä. Olisihan keltainen raakileporkkana ollut hieno näky Helsingin ja Pohjois-Suomen välillä. Ihan niinkuin Ruotsissa nykyiset Rc:n vetämät postijunat, jotka ovat poikkeustilanteissa laittaneet kaikki muut junat sivuraiteelle odottamaan, jottei posti viivästy. Sinänsä ihan asiallinen perustelu minusta. | ||||
|
|
25.01.2018 00:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuvassa on monta tasoa, johon pysähtyä. Usva katkaisee ulottuvuuden, ikään kuin oltaisiin litteän maapallon reunalla, jolla viivajuna keikkuu. Maston valo kruunaa tilanteen. | ||||
|
|
25.01.2018 00:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Harmillista, ettei tavaramoottorijunakulttuuri tämän enempää laajentunut. Näkemättä jäivät DmG9 ja SmG1, tai matkustajakäytöstä poistuneesta kalustosta laadittu DmG4 + kiitojunavaunustosta muokattu rahtirunko. | ||||
|
|
24.01.2018 23:28 | Jyrki Talvi | ||
| Veturissa on Rma savet Taimn-u ja Tau Vt:nä Sim sukuiset Vk:na. | ||||
|
|
24.01.2018 22:44 | Kari Suominen | ||
| Unimog mallien U427 ja U430 kokonaismassaksi sallitaan esitteen mukaan 14 tonnia : https://www.mercedes-benz.fi/content/finland/mpc/mpc_finland_website/fi/home_mpc/trucks_/home/special_segment/road-rail/newunimog/technical_data.fb0007.html, jolloin tämä kuuluisi ajoneuvoluokkaan N3 (kuorma-auto, kokonaismassa yli 12 tonnia). Maastoautoksi katsotaan N3-luokan ajoneuvo jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä. Tämähän täyttää sen kriteerin eli maastokelpoisuudesta tulee lisämaininta G, jolloin ajoneuvoluokka on N3G otaksun. |
||||
|
|
24.01.2018 22:32 | Petri Nummijoki | ||
| MK55/56 tuli kulkuun kesäaikataulun 1959 myötä, joten vuonna 1959 julkaistussa kirjassa kuva on sitten täsmälleen julkaisuvuodelta. 1954 ja 1955 Vaasaan kylläkin kulki kesäaikana kiitojuna tunnuksella MK49/50 mutta sillä oli täysin erilainen aikataulu MK55/56:een verrattuna. | ||||
|
|
24.01.2018 22:17 | Mikko Herpman | ||
| Ei muuten ole karjarauta, se on Suomessa kielletty. Kyseessä on lisävaloteline. Sääntösuomen yksi liikenteen erikoisolosuhteista. | ||||
|
|
24.01.2018 21:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Samantapaisissa näkemissäni kuvissa lukee takana "oppilaskoulu", ja paikaksi on aina merkitty (kun on) Kuopio. Sattumaako? Arvelisin: Lämmittäjäoppilaiden kurssikuva. | ||||
|
|
24.01.2018 21:14 | Tommi K Hakala | ||
| Meijeri toimi myöhemmin pitkään Hankkijan toimipisteenä. | ||||
|
|
24.01.2018 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| 1920-luvun puliväliä todennäköisimmin, veturi on lähes uusi. Tyypiksi tullee siksi H8 tai H9. Neitosen virkalakki on komeampi poikatoveriensa. Sama väki, aika ja paikka kuin toisessakin kuvassa. Missä on kääntöpöydän taustalla tuollainen rakennus? Katto kyllä muistuttaa vaunun kattoa. Olisiko sittenkin aita ja sen takana vaunu? |
||||
|
|
24.01.2018 20:35 | Eljas Pölhö | ||
| On tästä kaareva vs suora tuulilasi selkeä päätöskin perusteluineen, kunhan sen vain löytäisi. Ehkä jotain viitettä antaa 16.5.1955 Erkki Mäkimattilan (2. knj:n päällikkö, Riihimäki) kirjelmä koskien Dm3 varustamista multippelilaitteella tai muuttamista Dm4:ksi. Kuusisivuisessa kirjelmässä on mm. lause: "... Muutostöiden yhteydessä pidän toisen kompressorin asentamista välttämättömänä, varsinkin seisakejunia silmälläpitäen sekä suurena parannuksena etuikkunain muuttamista suoriksi ja varsinkin sähkölämmityksen asentamista niihin. ... " | ||||
|
|
24.01.2018 20:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mainitsemani kirja painottuu tuulilaien valmistuksen tekniikkaan ja päättyy vuoteen 1999. Yleisesti ottaen autojen, työkoneiden ja junien (henkilövaunut, moottorijunat) lasit ostetaan kilpailutilanteessa, jossa Arva/Lamino on ollut johtava kotimainen. Mutta oli myös Nordlamex (teki laseja mm. Ikaruksiin), Tamglass ja muitakin sekä ulkomaisia valmistajia. Dm8-9:n lasit olivat Laminolta. Karia ja Sisu olivat Laminon tuuli- ja sivulasien ostajia 1961 lähtien. Suurin kotimainen asiakas oli pitkään Saab-Valmet. Laminon erityinen joustavuus liittyy prototyyppitarpeiden täyttämiseen. Niinpä esimerkiksi Metropolian autoinsinöörioppilaiden suunnittelemissa ja tekemissä demoautoissa (kuten Ibana ja Raceabout) on Lamino-lasit. Lamino lienee ollut ahkerin suomalainen näytteillepanija mm. IAA-näyttelyissä. Ensiasennus- ja varaosalasien vienti mm. Saksaan on ollut laajaa. Sattui muuten tulemaan sattumakuvakin lasiaiheesta: https://vaunut.org/kuva/50631?utm_source=random |
||||
|
|
24.01.2018 20:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tuolla jonkun jäähdytysvaunun kori? | ||||
|
|
24.01.2018 19:53 | Harri Kullberg | ||
| Nyt oli näköjään tuotu aikamoinen kasa paaluja ja isoja teräsputkia paikalle. | ||||
|
|
24.01.2018 19:52 | Erkki Nuutio | ||
| Tosin Martti Jäppilä oli vähän vastainen näille Laakon rauhattomille säkeille ja Dallapén kantaporukka teki Jäppilän firaapelille, Masan harmonikkaorkesterille useita perinteisempiä huippuiskelmiä, kuten Rantakoivun alla. | ||||
|
|
24.01.2018 19:51 | Esa Annala | ||
| Niin se onkin, tietysti. Nyt tulee 30 tammikuuttaa Subilla Radalla ohjelma, pitää seurata. Voi olla hyvä ohjelma. :) | ||||