Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.01.2018 08:30 Teppo Niemi  
  Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6.

Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto.
kuva 02.01.2018 07:46 Juhana Nordlund  
  Nyt on tullut esille jo niin monta sellaista näkökohtaa, jotka puoltavat kesää 1970, että kyllä ajankohdan on oltava se. Liikennekioskin rakentamisvuotta en löytänyt mistään, niin sitä en itse voinut tätä ennen asettaa ajankohtaa määrittäväksi tarkaksi kriteeriksi.

Kahdella takaikkunaruudulla varustettu raitiovaunu on ilman muuta teli-ASEA vuodelta 1941. Se että vaunu on täällä eikä linjalla 9, on yksi tekijä, miksi arvelen kuvan otetun muuna viikonpäivänä kuin ma - pe. Lähes aina noihin aikoihin HKL 181 - 186 kulkivat ysillä, ja sitä liikennöitiin noina vuosina vain ma - pe. Itse menin tuollaisella ASEAlla linjalla 8 eräänä lauantaina juurikin joskus 1969 - 70, ja se oli todella mukava ratikkamatka.

Mietin, voisiko noita bussijuttuja jatkokeskustella mieluummin Resiina-keskustelun puolella. Ylempänä on useita kommentteja, joihin olisi mukava todeta vielä jotain.

Koriteollisuudesta kuitenkin pari sanaa tähän: Ensin Oy Delta-Plan Ab:n omistaja A. Laukka myi Deltan valtion omistamalle Ajokille. Ainakin tähän kauppaan sisältyi Jounin mainitsema ehto (Laukka ei saanut harjoittaa korinrakennustoimintaa Suomessa, mutta hän siirtyi joiksikin vuosiksi Portugaliin). Nelisen vuotta myöhemmin valtiojohtoinen Ajokki-konserni ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta sen osti Mustosen perhe eli Wiiman omistajat. Tästä pari vuotta myöhemmin Kutter oli ongelmissa. Se ratkaistiin ajamalla tuotanto yksinkertaisesti alas. Kutterin tehtailla ei sen jälkeen enää linja-autoja valmistettu. Mustosen yhtiöistä muodostettiin Oy Carrus Ab. Viimeksi mainittu myytiin Kiitokoria ja Sammutin Oy:tä lukuun ottamatta Volvolle 1990-luvun lopulla. Kiitokoriin oli sulautettu jo aiemmin Erikoiskori, joka oli siirtynyt Ajokille samaan aikaan kuin Delta-Plan. Volvo on sittemmin ajanut alas Carrus Oy:n tuotantolaitoksia, joskin Liedon tehdas selvisi lopulta ulkoistamisella.

Ja alustoista: Erkin kanssa olen oikeastaan kaikesta samaa mieltä. Oma kantani Sisun viimeisistä raskaista alustoista (BK-190D ja BT-190C) sanoisin, että ne olivat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hyvin kilpailukykyisiä ruotsalaisiin verrattuna (en rohkenisi sanoa Sisuja sentään paremmiksi). Mahurin (BK-190D, josta oli vielä katuriversio BK-160D ja nivelversio BK-200D) moottori oli todellakin DAF:n 11,6-litrainen makaava rivikuutonen. Se oli jalostettu versio Leylandin 11-litraisesta vastaavasta moottorista, jonka ahtamaton versio O.680 oli suomalaisille hyvinkin tuttu. Ilmeisesti juuri DAFin takia uusi mahuri-Sisu ei pärjännyt viimeisen päälle onnistuneelle Volvo B10M:lle. Sisun kannalta oli vahinko, että Cumminsin 10-litraisesta hyvin onnistuneesta moottorista ei ollut tuossa vaiheessa saatavilla makaavaa versiota. Cumminsin pystykonehan oli Sisu BT190C:n voimanlähde.
kuva 02.01.2018 01:27 Tuomas Pätäri  
  Tämä on esimerkki tapauksesta, missä suojeltu rakennettu ympäristö voidaan vain jättää hoitamatta, ja sitten voidaan 10 vuoden päästä todeta, että suojeluarvo on menetetty. Koska yleiskaavan suojelumerkintä ei koskenut täsmällisesti itse rakennuksia, museovirasto katsoi, että riittää kun alueella säilytetään muutama puukujanne. En kyllä nyt jaksanut perehtyä miten tuo suojelukuvio juridisen täsmällisesti on mennyt.

Nyt tähän on vihdoin valmistumassa asemakaavan muutos, joten pian nuo ehkä lähtevät. Kaavaehdotuksen selostuksessa on alueen muistakin rakennuksista muutama valokuva: https://www.kouvola.fi/material/attachments/tekninenjaymparistotoimi/kaaavoitus/asemakaavoitus/asemakaavoitus_kohdekortit/01_024_puolakantie/Omsgfj8qT/01_024_Puolakantie_SELOSTUS_300316.pdf
Itse asiassa kaava on jo hyväksytty lautakunnassa melkein kaksi vuotta sitten ja Kouvolan nettisivujen mukaan "Kaavaan liittyy maankäyttösopimus, jonka neuvottelut ovat kesken. Maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kaava eteen kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon hyväksyttäväksi."
kuva 02.01.2018 00:35 Tuomas Pätäri  
  Näin on. Hieno ajankohtainen otos.
kuva 02.01.2018 00:34 Tuomas Pätäri  
  Kaikin puolin oikein kaunis kuva.
kuva 02.01.2018 00:04 Jorma Toivonen  
  Osku, ei näytä kellään olevan tietoa tämän projektin etenemisestä... odotellaan tietoa.
kuva 01.01.2018 23:31 Riku Outinen  
  Ei ollut testiajo. Äänekosken rataprojektin valmistumisen kunniaksi ajettu juhlajuna.
kuva 01.01.2018 23:15 Juhani Suntioinen  
  Kulkeeko auraamo kahdella hengellä. Näyttäisi olevan yksi ulkona ja toinen sisällä. Kun tätä verrataan entisaikojen veturin työntämään laatikkoauraan, on kustannussäästö melkoinen jo henkilökustannustenkin osalta.
kuva 01.01.2018 23:07 Mikko Ketolainen  
  Tää oli joku testiajo, Äänekoskelle saapui tunnuksella IC619 ja palasi takaisin Jyväskylään tunnuksella IC620. Jospa se matkustajaliikenne alkaisi tulevaisuudessa.
kuva 01.01.2018 22:51 Eljas Pölhö  
  Portugalista ja muualta tuoduista valmiista busseista ja käytettynä ulkomailla uudelleen koritetuista busseista on varsin ansiokas kirja: Paavo Lammer: Tuontibussien vuosisata 1905-2000 (Auto tekniikka ja kuljetus/Kustannus Oy Autotekniikka, 2001).
kuva 01.01.2018 22:30 Kari Suominen  
  Rautatientori Finnassa ja haun aineistotyyppi rajattu valmiiksi kuviin :

https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=rautatientori&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
kuva 01.01.2018 22:29 Jorma Rauhala  
  Taitavat kumpikin ratikka olla Seiskalla. Loittoneva on ASEA:n vaunu 1940-luvun alusta ja lähenevä Valmetin et.al. VTS-vaunu 1950-luvun puolivälistä.
kuva 01.01.2018 22:22 Jorma Rauhala  
  Kuva on kesältä 1970 tai viimeistään kesäkuulta 1971 ennen juhannusta. Linja-autojen tämänkaltaiset laiturijärjestelyt otettiin käyttöön syksyllä 1969 ja täydennettiin saapuvien bussien Keskuskadun puoleisella purkulaiturilla vuonna 1970, kuten kuvasta nähdään. Kesäkuun loppupuolella 1971 ryhdyttiin rakentamaan liikennekioskia torin lounaiskulman kolmioon ja tässähän siitä ei vielä ole merkkiäkään. Siis kuva olkoon 1970.

Tuon ajan liikennesuunnittelun kukkasia näkee kuvassa, eikä ihme että oli toisaalla syntynyt Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ja suunniteltiin mm. Aleksanterinkadusta kävelykatu Maleksia. Rautatieaseman pääovia hyödynsivät melkeinpä ainoastaan sen edessä olevaa ja VR:n asematonttiin kuuluvaa pysäköintialuetta käyttäneet. Pääoven edestä ei päässyt Kaivokadun yli. Kaivokadun raitiovaunupysäkille pääsi vain asematunnelin kautta eli sitä pysäkkiä pystyi käyttämään vain hyväjalkaiset, lukuisten portaiden takia. Kaivokadun toiselle puolelle pääsi vain Ateneumin ja Sokoksen kortteleiden kohdalla suojatietä tai asematunnelin kautta. Asematunneli piti olla aina auki pysäkkiyhteyden ja kadunalituksen takia ja se olikin iltaisin ja öisin aikamoinen "tapahtumakeskus" noihin aikoihin, jolloin kaupungissa asui puliukkojakin satamäärin siltojen alla, roskalaatikoissa, satama-alueilla jne. Alkokin oli asematunnelissa ihan loogisesti tuolloin. Iltaisin tunnelissa piti kulkea valppaana ettei kävisi kuinkaan. Ratikkapysäkillä joku raitiovaunumatkustajakin kuoli murskautuessaan vaunun ja tunnelin betonisten ilmanvaihtorakenteiden väliin yrittäessään kiireessä juosta kielletyistä kohdista kadun yli. Kaivokadun pysäkki pyrki olemaan 1960-luvun Castrénin metron malliasema pintaliikenteessä ja maanalla k2:ssa olisi sitten itse kepeä metrorata.
kuva 01.01.2018 22:17 Jouni Hytönen  
  Kaarteessa lienee kallistusta.
kuva 01.01.2018 22:13 Vesa Höijer  
  Onpa jyrkkä mutka.
kuva 01.01.2018 22:13 Vesa Höijer  
  Junahan on vinossa.
kuva 01.01.2018 22:12 Vesa Höijer  
  Joko matkustajaliikenne on alkanut?
kuva 01.01.2018 22:10 Jouni Hytönen  
  Kyllähän Portugalista tuotiin Suomeen linja-autoja, mutta jostain syystä ainakin suuri osa ellei lähes kaikki olivat vanhoille alustoille koritettuja. Camo Lissabone muistutti silmiinpistävästi Wiima K202:ta. Ehkä joku täällä tietää myös tarinan korituksien suuren osuuden takana. Oliko halpa hinta jo silloin niin määräävä tekijä, ettei portugalilaisia koreja tehty kunnollisille uusille alustoille? Ei ole kyllä mitään työntekokokemuksia tai edes matkustuskokemuksia noista portugalilaisista autoista, mutta en nyt minään onnenpäivänä olisi sitä päivää pitänyt, jolloin jollain portugalilaisella koritetulla raiskalla olisi joutunut töitä tekemään, kun Wiima K202:ta B10M-alustalla oli kaikkialla. STA:lla oli ainakin Camoja Helsingin liikenteessä.
kuva 01.01.2018 22:08 Mikko Nyman  
  Juhana: olisiko sulla suoraa linkkiä tuohon finna.fi-palvelun Rautatientorin kuviin? Sörviisi on mulle tuttu vain nimeltä, mutta en ole käyttänyt sitä koskaan, joten siksi kysyn.
kuva 01.01.2018 21:40 Petri Nummijoki  
  Olikohan näissä 1200-sarjan Tv1-vetureissa rakenneheikkouksia pula-aikaan osuneesta valmistusajankohdasta johtuen? En ole aikaisemmin huomannut seikkaa, joka Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjasta käy hyvin ilmi, että 1200-sarjan Tv1-veturit lopettivat yhtä lukuun ottamatta ajonsa jo 60-luvulla, kun näitä vanhemmista 30-luvun puolivälin jälkeen valmistuneista Tv1-vetureista 918-948 noin puolet ajoi viimeisen ajonsa 70-luvun puolella. Näin selvä ero ei liene selitettävissä pelkällä sattumalla.
kuva 01.01.2018 21:32 Erkki Nuutio  
  Kiskokulkuneuvoilla aloittaakseni, onko kuvassa Sisun (Karian) raitsikka, joka noin puoli vuosisataa kuljetti väkeä mainiosti paikasta toiseen, vai onko Valmet Lentokonetehtaan "kopio" edellisestä ja kenen tekoa on vanhempi raitsikka?

Sisun tj. Nessling oli Yhteissisu Oy:n tj sodan aikana. Tuli Alvar Aallon (toimiston) tehdas- ja asuinrakennukset, mutta ei ehtinyt tulla sotaan yhtään Sisu S21-kuorma-autoista, joita oli tarvittu ja tilattu 7000 kpl. Nässling olisi halunnut näiden tuotannon Karjaalle, jonne Helsinginkin kokoonpano pääosin siirtyi. Sodan päätyttyä Yhteissisu muuttui Vanajaksi ja tuotanto alkoi. Koko aikana ei omistaja (valtio) investoinut juuri lainkaan, eli näivetettiin hölmösti. Eipä Sisukaan liikaa investoinut. Sodan päättyessä ei juurikaan Sisua suuremmat Volvo ja Scania-Vabis investoivat mm. kansankapitalismilla ja paisuivat määrättömästi. Suomen valtio askaroi voivuorien ja vastaavien kanssa.

Englantilaisia moottoreita käytettiin koska pieni valmistaja sai niitä edullisemmin kuin muita ja Leylandilla oli 20% osakkuus Sisusta.
Valmetin riittävänkokoiset moottorit tulivat pääosin liian myöhään. Kuorma-autoissa Valmet 611CS ja 612DSJ ehtivät lähinnä SK- ja SL-kuorma-autoihin 80-luvun alussa.
Rolls-Royce oli vain keskinkertainen moottori. Vasta Cummins oli erinomainen. Siihen siirtymistä viivytti Ukko-Kontion haamu, eli 60-luvun Cummins V8, jolla "oli taipumus hajota".
Kullakin automerkillä on vahvuuksiaan. Sisuissa oli/on mm. markkinoiden parhaat akselistot jarruineen ja paljon muutakin.

Sisun "sivutyö" linja-autot (BK-84, BH-90, Valmetillinen BK-87) ja kaupunkibussit tehtiin 70-luvulla.
80-luvun alussa tehtiin parisen vuotta ruotsalaisia laadukkaampia busseja, BT190 (Cummins LT10) ja BK190 (DAF 11.63), mutta loppu tuli kun ei saatu kannattavaksi ja täytyi keskittyä S-sarjan kuorma-autoihin, vetomestareihin ja sotilaskalustoon.
kuva 01.01.2018 20:41 Jouni Halinen  
  Tuossa ylempänä linkkaamassani onnenpelin filminpätkässä näkyy vielä vanhan aseman puupaalutusta. https://www.youtube.com/watch?v=7Z9tinG5CiY
kuva 01.01.2018 20:17 Jouni Halinen  
  Kun keskustelu nyt lipsahti ”kumipyörä” liikenne puolelle, niin heitän minäkin lusikkani soppaan. Kaverini oli töissä Kutterilla töissä sen lopettamiseen vuoteen 1988. En muista kuka sen liiketoiminnan silloin osti?, mutta lopetus oli karu. 2 viikon irtisanomiskauden aikana tehtiin mitä valmiiksi ehdittiin saattaa. Sen jälkeen koko tehdas vietiin jonnekin muualle. Lisäksi Norjassa oli myyntimies käymässä kauppaa, hänen käskettiin tulla ensimmäisellä koneella pikapikaa takaisin Suomeen.

Kaverini kertoi, että kerran Onni Vilkas tilasi pojalleen 40 vuotis synttärilahjaksi bussin??. Se oli senaikaisen tekniikan osalta huippuluokkaa. Onni kävi tehtaalla säännöllisesti katsomassa valmistumisen edistymistä. Aina löytyi jotain mikä piti tehdä uudestaan. Mm. koko sisustusverhoilu taisi mennä uusiksi. Onnista liikkuu myös sellainen tarina, että hän oli sen luokan naistenmies, että bussitkin seisoivat 2 viikkoa. No tosiasiassa bussikuskit olivat 2 viikkoa lakossa.

Toinen bussimuistelo. Netistä poimittua: ”Wiima Oy:n johtaja Ilmari Mustonen osti Ajokki Oy:n ja siihen kuuluvan Oy Delta Plan Ab:n vuonna 1986”. Minulla on sellainen muistikuva, että kauppakirjaan kirjattiin että firmojen myyjät (ketkä?) sitoutuvat olemaan harjoittamatta bussinvalmistus liikennetoimintaa EU alueella. x vuotta (ns. kilpailukieltosopimus). Myyjät perustivat saman tien Portugaliin (joka ei silloin kuulunut EU:hun) tehtaan, ja Portugali liittyi vielä samana vuonna EU:hun. Tuotiinko sieltä ikinä busseja Suomeen, ja mikä on nykytilanne?

Kolmas bussimuistelo: Kävin usein 80-luvulla kopiokonekeikalla Linja-autoliiton/matkahuollon pääkonttorilla Lauttasaaressa sillan pielessä. Siinä oli muutamia vieraspaikkoja johon sai autonsa paikoitettua. Mutta kertana muutamana näin hätkähdyttävän näyn, kun jalkakäytävät ja läheiset puistoalueet olivat täynnä merkkinsä huippumalleja. Ja merkkejä oli vain 3 (Saab, Volvo ja Mersu). Bussiparonithan siellä keskenänsä pitivät palaveria
kuva 01.01.2018 20:16  
  Kehno on sattunu onni. Itsellä 15 vuotta Valakko työkaluna ilman suuria murheita. Onni täällä vaihtelee...
kuva 01.01.2018 20:14  
  Kiitos. Se onkin siellä Kaunisnurmen puolella jossa tulee harvemmin käytyä. Nyt on syytä käydä.
kuva 01.01.2018 20:09  
  Höyryveturi on yksinkertainen mutta samalla monimutkainen kunnossa pidettävä. Viat tulevat esiin käytössä, eivät tallissa seistessä. Käytön aikaan kuljttaja joutuu tekemään päätöksen yritettäänkö jatkaa matkaa vai onko parempi keskeyttää. Olenko muun liikenteen hidastajana, tuleeko siitä sanktioita, jos jätän matkan kesken ja koneen tänne, mitä siitä seuraa? Aina ei mene niinkuin suunnitellaan. Höyryveturin varaosat alkaa olla "kiven alla". Vaikka osan onnistuisit saamaan niin se saattaa vaatia sovitusta tai on jo valmiiksi susi. Suuren osan höyryveturin kuluvista osista joutuu tekemään itse tai teettämään muilla. Jos nyt verrataan 1021 ja 1009 vetureita niin toisella on takana organisaatio ja konepaja joka voi tehdä vaikka uuden veturin tarvittaessa eikä ole rahasta kiinni. Toinen toimii etupäässä talkoovoimin ja joutuu hankkimaan toiminnassa tarvittavan rahoituksen lipputuloina tai muuna omistajan rahoituksena. 12000 km vuodessa on hatunnoston arvoinen suoritus!
kuva 01.01.2018 20:08  
  Kun olin lukiolaisena kesätöissä 70-luvun alussa viereisellä Friitalan nahkatehtaan uudisrakennuksella, kävin usein läheisestä kaupasta ostamassa ruokatunnilla sapuskat ja söin ne tuossa aseman kiviportailla ... kiireettä kesäjunia katsellen ... asema oli käytännössä autio jo silloin. Oli muutettu miehittämättömäksi jo 1970, henkilöliikenne loppui kokonaan kuitenkin vasta 1985.
kuva 01.01.2018 19:49 Juhana Nordlund  
  Jyrkin toimittamassa kuvassa (yllä) Kaivokadun ja Keskuskadun risteys on osittain remontin alla. Siinä ei näy esimerkiksi liikennevaloja vielä. Kuvapalvelun finna.fi kuvastossa on jonkin verran Rautatientorin alueen kuvia esimerkiksi vuodelta 1971. Niissä kuvissa (joissa risteys on kuvassa mukana) liikennevalot näkyvät, samoin kunnolliset suojatieraidat Kaivokadulla. Bussikaluston puolesta tämä kuva voisi aivan täpärästi olla jopa kesältä 1971, mutta periaatteessa joukossa pitäisi olla edes jokunen 1970-mallinen bussi. Vanajia vanhempia Leylandeja ja Scania-Vabiksia oli toki kokopäivävuoroissa vielä 1970-luvun alkuvuosina. Toisaalta takamoottoristen Sisu B-53SP:iden ja Scania BR110:ien läpimurto alkoi 1968 - 69, mutta niiden sijoitus painottui aivan alkuvuosina Ruskeasuon varikolta ajettuihin linjoihin, ja tämän yksikön linjat eivät ilmeisesti Rautatientorille aivan tuohon aikaan juurikaan ajaneet. Toisaalta itään tulivat Sisut (B-53SP) 862 - 891 kuitenkin jo vuonna 1970.

Aiempia kommenttejani tarkentaen totean, että VLK4-Vanajia kuvassa on toki neljä.
kuva 01.01.2018 18:38 Paul T. J. Koskinen  
  Moi! Olin lämmittäjänä Sohvissa tuolloin useasti. Sivusta kuulin kun mainittiin Puolimatkan- ja kaupungin kihojen juhlivan Koskenniskassa. Tuo ruma rakennus (Koskenniska) herättää aina inhoa kun sen näkee. Forssa pilattiin? Näistä jutuista jutteli paikkakunnan frouva paikallisbussissakin jokunen vuosi sitten..ptj.
kuva 01.01.2018 18:12 Esa J. Rintamäki  
  Jouni, tuohon puolipakkoon palatakseni: esimerkiksi ilmavoimien suihkukonehankinnat 1950- ja 1960-luvulla, tuloksena englantilaiset De Havilland Vampire, Vampire Trainer sekä nutikka, anteeksi korjaan: Folland Gnat, jota meni muualle maailmaan vain 2-paikkaisiksi harjoituskoneiksi. Luulen, että jos ilmavoimillamme olisi ollut rahaa kuin Roope Ankan rahasäiliössä, olisi ilmailumuseossamme Vantaalla nyt näytteillä F-86 Sabre tai Ranskan Miragen varhaisversio suomalainen kokardi kyljessään.

Myös englantilaisten henkilöautojen maahantuonti oli melkomoista, esimerkiksi sellaistakin autontapaista kuin Armstrong-Siddeley Sapphire erikoisine vaihteistoineen, Dagenhamin nysväämää V-8 Ford Pilotia, Ford Angliaa, Austin Cambridgeä ym. Kehutaanpa nyt lehmänselkä-Fargoakin...

Moottoreista: nähdäkseni vaihtoehdot olivat vähissä: amerikkalaiset? Eivät myyneet kommarimaan naapuriin. Ranskalaiset (Berliet?) eivät ilmeisesti vakuuttaneet, saksalaiset (MAN, Maybach, Mercedes-Benz, Krupp, Bussing), viittaan Dm5:n saamaan kohteluun, eli hinnoitteluun?

Punnan tuonaikainen kurssi Suomen rahaan nähden? Vielä, menihän brittien käytettäväksi myös puunjalostustuotteitakin, ilman muuta.

Olen edellä syyllistynyt siihen, että katsoin, mitä maassamme tuolloin oli ja mitä ei myöskään ollut.
kuva 01.01.2018 17:54 Jouni Halinen  
  Kuvan ajoituksen pystyy haarukoimaan seuraavasti: Risto Jarvan mainio elokuva ”Onnenpeli” https://fi.wikipedia.org/wiki/Onnenpeli on valmistunut vuonna 1965, ja kuten oheisesta filminpätkästä https://www.youtube.com/watch?v=7Z9tinG5CiY näkyy, niin meneillään on silloin vasta asematunnelin kaivuutyöt ja voi hyvin arvioida että menee vielä kotvan aikaa siihen että tulee valmista.

Vuoden 1969 ortoilmakuvassa http://kartta.hel.fi/link/3VCyqn melkein kaikki on jo valmista, vain asematunnelin itäinen jalankulkutunneli on työn alla. Mutta huomion arvoista on se että myös ns. ”HOP:in talo” (Helsingin osakepankki) on vielä pahasti kesken, se valmistui minun muistini mukaan 1971 joten vuosi 1971 on minusta aikaisin ajankohta kuvanotolle.
kuva 01.01.2018 17:45 Kari Haapakangas  
  Neuvostoteknologiaa: vetureita, aseita, tehdaslaitteita, ydinvoimaloita, autoja, sinkkiämpäreitä sekä erityisesti ja ennen kaikkea öljyä.
Autoja lukuunottamatta edelleenkin varsin kuranttia tavaraa ;)
kuva 01.01.2018 17:36 Jukka Suortanen  
  Hienosti ikuistettu ilotulitus rautatiemaisemaan.
kuva 01.01.2018 17:31 Esa J. Rintamäki  
  Ausgezeichnet, Jouni! Itseäni kiinnostavat jenkkiautot, bussit, junat, Messerschmitt 109, Spitfiret, P-51 Mustangit, joitakin mainitakseni (järjestys mielivaltainen). Mitä kauppapoltiikkaan tulee, niin tällaista harrastettiin jo 1950-luvulta, näin muistan lukeneeni jostain, kauan aikaa sitten.
kuva 01.01.2018 17:30 Jouni Hytönen  
  Scanioiden kiljuvat jarrut tulivat kyllä lapsuuden Jyväskylän Kangaslammella tutuksi. Jyväskylän Liikenteen tuolloinen valtamerkki oli Scania, Volvoja oli joukossa vain mausteena. Vanajoita ja Sisuja ei Jyväskylässä ainakaan enää 80-luvun alussa paljon näkynyt.
kuva 01.01.2018 17:27 Jouni Hytönen  
  Minulle oli ihan uutta tietoa tämä, että Sisun ja Vanajan nykytietämyksen valossa erikoisten moottorivalintojen taustalla oli kauppapoliittisia seikkoja eli puolipakko ostaa brittiläisiä moottoreita Suomen viennin vastapainoksi. Sama toimi toki myös toiseen ilmansuuntaan: neuvostoviennin vastapainoksi oli otettava vastaan yhtä jos toistakin vähemmän tarpeellista neuvostoteknologiaa.
kuva 01.01.2018 17:23 Jouni Hytönen  
  Minusta bussikeskustelu sopii tähän kuvaan kuin nyrkki silmään, sehän oli olennainen osa kuvausajankohdan määritystä. 80-luvun lopulla elettiin fundamentalistisia aikoja, jolloin rautatieharrastaja ei olisi saanut katsoakaan busseja kohti. Olen itse ollut koko ajan kaikkiruokainen ja kiinnostunut sekä rautateistä että linja-autoista. :)
kuva 01.01.2018 17:20 Juhana Nordlund  
  Moottorien osalta oli olemassa sellainen jako, että Vanajien moottori oli lähtökohtaisesti AEC ja Sisujen Leyland ylempänä tarkastellun ajanjakson aikana. Vanajan suurimmat asiakkaat, kuten HKL ja Posti, saivat kuitenkin Leyland-moottorin halutessaan. Sisuihin AEC:itä alkoi tulla oikeastaan vasta Vanaja-fuusion jälkeen, joskin pääasiassa eri versioita kuin mitä Vanajissa oli esiintynyt.

HKL hankki Vanaja VLK4-68 -busseja enemmän kuin mitä Ajoneuvot Suomessa -teos kertoo. HKL:lle tuli vuonna 1966 Wiima-koriset yksilöt 208 - 237, vuonna 1967 niin ikään Wiima-koriset bussit 181 - 207 sekä Autokori-koriset yksilöt 178 - 180, siis yhteensä 60 kpl. Kuvan Wiimat voivat olla kumpia vain Wiimoja, vuodelta 1966 tai 1967. Eroja oli vain istuinjärjestyksessä, mikä ei tällaisessa kuvassa voi erottua.

Vuonna 1967 valmistunut takamoottorirakenteinen Vanaja (LT6-68) HKL 800 oli Vanajaksi harvinainen: siinä oli automaattivaihteisto. Tampereen liikennelaitoksen LT6-alustoissa oli puoliautomaatti. TKL:n Vanajista vain yksi oli Leyland-koneinen LT6-68 (TKL 248), muut olivat AEC:llä varustettuja (ja niitäkin oli kahta mallia LT6-69 AH691-moottorilla ja LT6-50 AV505-moottorilla). Eikä sovi unohtaa sitä, että TKL 280 - 282 olivat käytännössä samanlaisia "Mopo-Vanajia" kuin TKL 267 - 269 eli ne aiemmin mainitut LT6-50:set. TKL 280 - 282 olivat kuitenkin virallisesti Sisu BT-59BO:ita.
kuva 01.01.2018 16:22 Esa J. Rintamäki  
  Upeaa! Kutter ysikin siellä kurkkii! (t. nimimerkki "aina tykännyt Kuttereista.)
kuva 01.01.2018 16:14 Esa J. Rintamäki  
  Osallistunpa minäkin tähän off-topicina (siitäkin huolimatta, että joku nillittäisi ettei tämä ole onnikka.org!) Edellä mainittiin joitakin Vanajan tyyppimerkintöjä. Viimeinen tyyppimerkintämuutos tehtiin Vanajalla siinä 1966/1967 vaihtuessa.

LT6-68 on yhtäkuin: L = linja-auto, T = takamoottori, 6 = mallin järjestysnumero, 68 = moottorityyppi, tässä Leyland 0.680. 69 oli AEC 691 ja 50 oli AEC 505. LK-merkintä tarkoitti keskimoottoria ja johdonmukaisesti LE etumoottoria. Näihin merkintöihin kuului vielä lisäksi akselivälimitta millimetreinä. Kerrataanpa: LE6-69/6100, jossa istumapaikkaluvuksi tuli 40 - 44 korimallista riippuen.

Mitä moottorivalikoimiin tuli, niin minun nähdäkseni Sisun ja Vanajan suosimat englantilaismoottorit olivat jonkinlainen pakkovalinta, sillä maamme politiikka noihin aikoihin suosi vientiä ja tuontia Brittein saarten kanssa. Vastineeksi sinne vietiin mm. voita. Totta sinänsä, joistakin Vanajan alustoista löytyi tosin Saurer-moottoria.

Juhanan mainitsema VLK4-68 oli varustettu Leylandin 0.680-moottorilla ja puoliautomaattisella Wilson-vaihteistolla, akselivälin ollessa 6 000 mm. Vanajaviesti 4/1965-lehdessä olleen artikkelin mukaan noissa HKL:n busseissa oli tilapäisesti sallittu enimmillään 86 matkustajaa. Ajoneuvot Suomessa, osa 1-kirjan (kirj. Markku Mäkipirtti) taulukon mukaan VLK4-68:aa valmistui 30 kpl. Sama kirja kertoo LK6-68 (69) /6000 (ilmajousi) valmistetun 18 kpl vuosina 1968 - 1970.

Viimeinen Vanajan etumoottorialusta, LE6-50/6300 valmistui 10.12.1970, Sisun mallina. Viimeisenä keskimoottorialustana valmistui LK6-68/6000 22.10.1970. Viimeinen tuuppari rullasi ulos tehtaalta elokuussa 1968.

Tulkoon samalla mainituksi että Sisun johtaja Tor Nessling ei alun alkaen katsonut hyvällä Vanajan autotehtaan toiminnan alkamista, toisin sanoen, sodan aikainen Yhteissisu-juttu kapasiteettisyistä kyllä olisi kelvannut... Sisun moottoripolitiikka alkoi saada ilmaa siipiensä alle silloin, kun oli mahdollisuus saada Rolls-Roycea. Edelleen, Sisu pissi muroihinsa viimeisillä linja-autoalustoillaan niin pahasti, että joutuivat nostamaan kätensä ilmaan ja lopettamaan linja-autoalustatuotantonsa. Tosin ruotsalaisilla kilpailijoillakin oli oma vahva osuutensa asiassa, kasvaneen suosion myötä. (korj. kirj.vihre.)
kuva 01.01.2018 16:03 Juhani Pirttilahti  
  1009:n vertailu VR:n 1021:een on hyvin epäreilu johtuen juurikin hyvin erilaisista ajosuoritteista (vuoden 2017 aikana 1009:n ajot 152 junaa vs 1021:n 13 junaa).
kuva 01.01.2018 16:03 Harri Junttila  
  Jos kaikkiin valakkoihin tehtäisiin samat päivitykset mitä on nyt 2805 2815 ja 2817 niin olisi hyvä. Nämä ovat toimineet loistavasti päivitysten jälkeen. Vielä näihin voisi parannuksena tehdä Dv12 tyylisen käynnistyksen jolloin saataisiin käynnistysjärjestelmä vielä luotettavammaksi.
kuva 01.01.2018 15:57 Juhana Nordlund  
  Lahti 31 -korisia näyttäisi olevan kaksi kappaletta. Niistä lähempänä Elimäen Liikenteen RLL-334 ja kauempana joku Sipoon Liikenteen Scania-alustainen Lahti 31. Viimeksi mainittu voi olla Sipoon Liikenne 345 APN-972, mutta siitä en ole täysin varma.
kuva 01.01.2018 15:32 Pasi Seppälä  
  Hieno ajankuva. Äkkivilkaisulla kaikki bussitkin erilaisia. Taitaa siinä kuitenkin pari samankorista olla.
kuva 01.01.2018 15:13  
  1009 ajoi 2017 yhteensä noin 12.000 km, paljonko muut, esim. 1021? Vaikka ajoon lähtiessä kaikki on kunnossa, voi vanhasta autostakin vaikka katketa hihna tai alkaa tiiviste vuotaa. Ei kaikkia kuluvia osia silti ennen jokaista ajoa vaihdeta eikä edes tarkisteta. Parhaamme teemme, mutta kun kone on vanha niin se on myös oikukas.
VR-yhtymän veturilla on tietysti myös käytössään aivan erilainen kunnossapitokoneisto ja -raha kuin yksityisellä. Olisi hienoa jos osattaisiin arvostaa sitä, että pieni talkooporukka ylipäätään pystyy pitämään tuollaisen vempeleen liikenteessä. Vaikeuksissa auttaisi huomattavasti enemmän myötätunto kuin vahingonilo. Jos joku luulee, että HVM 1009 Oy on omistajilleen rahasampo, niin oikaistakoon sen verran, että matkalipputuloista menee joka ainoa killinki junan liikenteessä pitämiseen, ja kaikki tehdään talkoilla. Mitä ei itse osata tai voida, teetetään ostopalveluna, mutta oma porukka toimitusjohtajaa ja kuljettajia myöten ei saa muuta kuin työlään harrastuksen kaikkine iloineen ja huolineen. Olemme mukana rakkaudesta höyryveturiin. T: Marko Hakanpää, yksi Pekan kuljettajista.
kuva 01.01.2018 13:36 Juhani Suntioinen  
  Valtion virka-asuntoja oli 1930-luvulla 85, ja sitten omat asunnot.
kuva 01.01.2018 13:32 Juhani Suntioinen  
  Pohjolan ison talon takana. Kaunisnurmen kaupunginosassa. Navigaattoriin vaikka Pajaraitti Kouvola, niin perille pääsee. Varsinkin kesällä mahtavaa perinnemaisemaa. Osa kohteista on talvellakin auki.
kuva 01.01.2018 12:48  
  Valloittava ajankuva - upea tallenne muuttuneesta maisemasta.
kuva 01.01.2018 12:28 Juhana Nordlund  
  Jatkan off-topicina keskustelua 1960-70-lukujen vaihteen kaupunkiautoista. Erkin näkemykset ovat etenkin Sisu vs. Vanaja -asetelmassa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kokemuksien mukaisia. Ja itse asiassa Vanaja LT6-69 -mallia ei muille edes toimitettu. HKL hankki yhden LT6-68:n koemielessä vuonna 1967, samoin samanlainen meni TKL:llekin jo ennen suurempaa LT6-69-tilausta.

Minun käsitykseni mukaan HKL 800 eli liikennelaitoksen ainoa LT6-68 oli ainakin puolet elämästään vain ruuhka-autona. Saman aikakauden Sisuilla ajettiin kokopäiväliikenettä kuitenkin useiden vuosien ajan.

Kotimaisten alustojen yhteisongelmana olivat todellakin Leylandin ja AEC:n rakenteelliset heikkoudet. Scanian ja Volvon moottorit olivat merkittävästi kestävämpiä. Ruotsalaisten ongelmat olivat tosiaan muualla: molemmilla jarrut kitisivät ja kiljuivat, ja Scanian omat automaattivaihteistot (HR500 ja HR501) oli rakenteellisesti kehnoja. Polttoaineenkulutus oli suorastaan hurja. Volvo B59:ien yksi iso ongelma oli (etenkin alkuvuosina) alimitoitettu jäähdytys eli moottori ylikuumeni kovin herkästi. Volvo B59 oli myös altis kallistelemaan mutkissa.

Kuvan Vanajat ovat keskimoottorirakenteisia VLK4:sia. Niiden ongelma oli se, että taka-akseli kääntyi vuosien saatossa sen verran, että bussi alkoi kulkea kuin ajokoira. Se vaati leveyssuunnassa tilaa enemmäkin kuin vain yhden linja-auton mitan. En osaa sanoa, periytyikö tuo ominaisuus LT6-alustaperheeseen.

Hetku-lehdestä olen lukenut, että Sisulla oli ollut kompleksinen asenne Vanajaa kohtaan aika kauan. Ei ole sattumaa, että Sisulla oli kova tarve fuusion yhteydessä hävittää kaikki Vanajaan viittaava. Jo sovittuja Vanaja-kauppoja liikennöitsijöiden kanssa Sisu pyrki muuttamaan Sisu-toimituksiksi. Vähintään Sisu toimitti alunperin Vanajiksi tilatut alustat Sisu-merkkisinä omine mallimerkintöineen niin että malli vastasi teknisesti kuitenkin Vanajaa. Tämä politiikka tosiaan johti ainakin joissakin tapauksissa Erkin mainitsemiin epäkohtiin, missä mielestäni kaikki (paitsi ulkomaiset kilpailijat) olivat häviäjiä.
kuva 01.01.2018 12:20  
  Missä kohtaa Kouvolaa tuo museokortteli on?
kuva 01.01.2018 12:03 Jouni Hytönen  
  Muinoin Suolahden Höyryfestivaalien aikaan vuosina 1995 ja 1996 Keitele-Museon lätät joutuivat lähes normaaliliikenteen veroiseen kuormitukseen ja muistelen niidenkin siitä oikkuilleen.