|
|
01.01.2018 12:20 | |||
| Missä kohtaa Kouvolaa tuo museokortteli on? | ||||
|
|
01.01.2018 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Muinoin Suolahden Höyryfestivaalien aikaan vuosina 1995 ja 1996 Keitele-Museon lätät joutuivat lähes normaaliliikenteen veroiseen kuormitukseen ja muistelen niidenkin siitä oikkuilleen. | ||||
|
|
01.01.2018 11:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaan ajetaanko muilla yhtä suuret kilometrit? Kestävän ja vähävikaisen maineessa oleva Volvo 850 muuttui runsasvikaiseksi kun se siirtyi äidiltäni kaverilleni, ja entiset vuoden kilsat tulivat 3kk ajassa... (ei mitään kovin massiivisia asioita kuitenkaan, tiheys vain hurjistui) | ||||
|
|
01.01.2018 11:02 | Jouni Hytönen | ||
| Laskin väärin, veturi on 2M62-0783. | ||||
|
|
01.01.2018 10:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Viihdeuimala Vesihelmi on otettu käyttöön 1.4.1993 ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen. | ||||
|
Kuvasarja: Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta |
01.01.2018 10:44 | Jani Kontiokoski | ||
| Oikein mukava kuvasarja. Hienoa nähdä minkälaista on rautatieammattilaisten arki ja mitä kaikkea se vaatii tekemistä ennen kuin esim. runko on valmis saapumaan laituriin jotta matkustajat voivat aloittaa matkanteon.. | ||||
|
|
01.01.2018 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kun Vanaja liitettiin Sisuun 1968, tehtiin raskas virhe korvaamalla Vanaja-mallinen kaupunkibussi Sisu-mallisella. Vanajan ilmajousituspalkeet olivat H-muotoisten kelkkojen päissä. Sisussa ne olivat pitkien A-muotoisten kelkkojen takapäissä, mutta etupäistään kelkat kiinnittyivät runkoon kumiholkilla. Eli se oli ilmajousituksen sijasta (liki) ilman jousitusta. Vanajan bussi LT6-69 oli hyvinkin onnistunut ja pidetty ja liikennelaitokset olisivat halunneet niitä ostaa mieluummin kuin ruotsalaisia. Sisun B53 oli sensijaan vähemmän onnistunut. Näihin aikoihin brittimoottorien (Leyland, AEC) ongelmat kiusasivat Sisua ja Vanajaa. Ruotsalaisissa oli paremmat moottorit, mutta esimerkiksi Scaniassa (BR110) oli puolisusi vaihteisto ja Volvossa (B59) aika ajoin ankarasti vipottava ohjaus (piti pysähtyä, että vipotusvärähtely "shimmy" lakkasi). 1977 vaiheilla tehty Sisun johdinauto-protokin olisi ollut järkevämpi Vanaja-alustaisena, koska silloin olisi ollut paljon enemmän tilaa (H- vs. A-kelkat) laitteille, jotka Sisu-alustassa jouduttiin viemään kauemmas pitkillä ja painavilla kaapeleilla. |
||||
|
|
01.01.2018 09:34 | Juhana Nordlund | ||
| HKL:n Vanaja-busseja VLK4-68 Wiiman korilla kuvassa näkyy ainakin kolme kappaletta. Niitä tuli liikennelaitokselle vuosien 1966 ja 1967 loppupuolella 57 kpl (molemmat toimituserät osuivat loppuvuodelle). Ne näyttäisivät olevan kuvan uusimmat bussit. Kuvaan ei ole sattunut lainkaan 1970-luvun bussikalustoa. Kuva on otettu ruuhka-ajan ulkopuolella (mahdollisesti la tai su), joten periaatteessa kuvan bussit ovat kokopäivävuoroissa ja sen perusteella tässä näkyvä kalusto on ollut saatavilla olevasta uudemmasta päästä. Sen perusteella arvelisin kuvan olevan todellakin noin vuodelta 1969 / 70. Oikealla alhaalla näkyvä mainos muistuttaa väriensä puolesta ARS 69:n mainosta, mutta taitaa kuitenkin olla jokin muu? | ||||
|
|
01.01.2018 09:34 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvassa Forssan lähes ainoa nähtävyys, asemapuisto ja sen loistokuntoinen asemarakennus ja veturitallit taustalla. Kiinteistökeinotteluun keskittynyt Forssan silloinen kaupunginjohtaja hävitti sen. Paikalle tuli vähäinen kylpylä. Sen olisi voinut laittaa toisaalle. Savisia peltoja riittää kymmeniä kilometreja eri suuntiin. Museorautatielle muutto oli toki järkevää - 22.4 km olisi ollut liian iso urakka ja matkustajillekin tylsän pitkä. |
||||
|
|
01.01.2018 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvältähän 1.1.2018 maistuu. Mutta nyt, mars muuttamaan vyötärökinkut ja -suklaat liike-energiaksi! Sopii muuttaa myös potentiaalienergiaksi tai muiksi energioiksi, jos osaa ja on välineet hommattu. |
||||
|
|
01.01.2018 04:41 | Arto Lopia | ||
| Höyryveturi ei varmaankaan ole mikään huoltovapaa työkone. Tuhatysiä hoitaa tietääkseni ihan taitava henkilöstö, mutta silti on jatkuvia teknisiä ongelmia. Pikkuhiljaa alan uskoa, ettei koneen huoltoon panosteta riittävästi taloudellisia tai muitakaan resursseja. Vastaavia koneitahan on muillakin käytössä, eikä ne samalla tavoin hajoile. VR:n konettakin käskytetään oikein kunnolla ja silti se kestää. Viimeksi kun VR:n vastaavan koneen tuossa kuvan paikassa bongasin, niin oli meno aivan toisenlaista, oli varmaan kaikki otettu koneesta irti. Siitä huolimatta se pysyi aikataulussaan. | ||||
|
|
01.01.2018 03:08 | Eljas Pölhö | ||
| Lähinnä kuvaajaa olevassa bussirivissä oikeanpuoleisin lienee Sirolan ja seuraava Tammelundin Helko vm 1962-65. | ||||
|
|
01.01.2018 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punaiset bussit = Helkoa ja Wiima M-64:ää. Tuo punainen auto alareunassa keskellä, sinisen bussin edessä lienee Moskvitsh Elite (Elite Caviar vaiko "Miehekäs Elite"). Valkoinen piilofarmarikin kuvaa aikaansa? | ||||
|
|
01.01.2018 02:32 | Jorma Rauhala | ||
| Taitavat saavat melko tarkan kuvausvuoden selville helposti. Raitiovaunut ja linja-autot, ehkä pikkuautotkin, HKL:n liikennekioskin rakentaminen "Bermudan kolmioon", asematunnelin valmistuminen, City-Center, ryhmitysmerkkien neliömuodot yms. Tarkin päivämäärä löytyy toki Italiasta. | ||||
|
|
01.01.2018 02:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oli ilmestyksenä tuolloin hyvin erikoinen juna, henkeähaukkova tunne itsellä ja itsekullakin. Aivan eri kapearaiteisen yhtiön kalustoa ja täysin oudossa paikassa. HKR:n juna JFR:n radalla. Vastaa melkein samaa kuin jos turkulainen raitsikka olisi seisoskellut Kauppatorin silmukassa Hesassa. Mutta siitä se sitten alkoi se 750 mm -museon kerääminen Loimi-Hämeeseen. |
||||
|
|
01.01.2018 02:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/56279 on vuodelta 1969 ja tämä on liikennejärjestelyiden ja uuden päällysteen mukaan sen jälkeen otettu. | ||||
|
|
01.01.2018 01:26 | Jarkko Korhonen | ||
| Kärrymyynti oli ainakin syksyllä kun siinä olin duunissa. Taisi olla syyskuuta. | ||||
|
|
01.01.2018 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten nillitystä tekniikan kannalta: JOS kuvan vaunu on tehty O-vaunun aluskehykselle, ja JOS se olisi vuodelta 1907, niin 52-vuotiaan aluskehyksen kunnostaminen käyttöä varten 1959 olisi jo varhain sisäistettyä kierrätysideologiaa parhaimmillaan, kunnosta riippuen. Toisaalta, uskoisin konepajalta löytyneen nuorempiakin aluskehyksiä nimenomaan postin työvaunun korin alle? Totuus: vaunu BT 01318 vuodelta 1955 rakennettiin vuodelta 1900 olevan aluskehyksen päälle. Ei siis mahdoton ajatus... Pelkän spekuloinnin riemusta utelu: rakennettiinko kuvan vaunulle uusi kori 1959 lahonneen m/1938-korin tilalle? 1955 ilmoitettiin rakennetun vaunut BT 01313 - 01319., ne likimain olivat samanlaisia kuin mainittu 01318. Eikä 01318:n aluskehys ollut normaalia matkustajavaunutyyppiä, vaan samanlainen kavennettu kuin postivaunuissa ja/tai O-vaunuissa. Sama koski myös 01318:n aluskehyksen pituutta, oli lyhyempi silmämääräisesti katsottuna kuin normitettu 18 680 mm puskimineen. Pääsisipä tuon vaunun sisälle tehokkaan taskulampun kanssa, katsomaan onko vaunun numero ollut maalattu ulko-oven yläpuolelle ja hylkäyksen yhteydessä sutaistu maalilla peittoon. VR:n vaunuissa näin oli useinkin tehty. VR tosin myös raaputti skaavarilla numerot pois. (lisätty lause.) |
||||
|
|
01.01.2018 00:37 | Mikael Sahervo | ||
| Eikös näistä Tampereen muutostöistä kannattaisi luoda vaikka oma kuvasarja niin olisi helpommin löydettävissä kaikki kuvat jotka koskevat kyseistä aihetta? | ||||
|
|
01.01.2018 00:34 | Jyrki Längman | ||
| Postileima on 19.04.1974 joten kuva on sitä vanhempi. Tarkempaa tietoa ei ole | ||||
|
|
01.01.2018 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole nykyään kovin usein tullut käytyä Vainikkalassa, mutta väittäisin, että 2M62 on siellä ylipäätään harvinainen näky saati sitten matkustajajunassa. Yleensä Tolstoissa on EP20 ja tavarajunissa TEM18V-pari. Koodista 1681 5656 on melko työlästä tunnistaa oikea veturiyksilö. 1681 kertoo, että kyseessä on 2M62 väliltä 0500B-1000A. Kirjasta Soviet Locomotive Types - The Union Legacy lunttaamalla selviää, että veturi on 2M62-0803. Kyttyrä katolla kertoo, että se on saanut uudet Kolomnan moottorit. | ||||
|
|
01.01.2018 00:22 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kuva oikeasti vähän vanhempi kuin vuodelta 1974? | ||||
|
|
01.01.2018 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään etelän talvet ovat yhtä jatkuvaa Haapamäki-säätä. Vaihtelua tulee vain siitä, onko maahan eksynyt jossain välissä lunta vai ei. | ||||
|
|
01.01.2018 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä junaparissa on nykyään kalustona Edo+Ed+Edfs, ei ainakaan erillistä ravintolavaunua. Kärrymyyntikös? | ||||
|
|
31.12.2017 21:51 | Jarkko Korhonen | ||
| Jep, museokortteli on Kouvolan helmistä yksi. Itse tykkään myös betonibrutalismista. | ||||
|
|
31.12.2017 21:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oikein hoksattu. Kyseessä on Dm8, jossa on vain neljä isoa ikkunaa per matkustajaosasto. | ||||
|
|
31.12.2017 20:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä kyseessä on vanhan sarjan Cht:n istuin. Valmistaja Joutjärvi Oy. | ||||
|
|
31.12.2017 20:03 | Pave Saarinen | ||
| Hyvin lämmitetty. Piipusta tulee vain vesihöyryä. | ||||
|
|
31.12.2017 19:51 | Simo Virtanen | ||
| Lienee rahalliselta arvoltaan arvokkaimpia Suomessa liikkuvia tavarajunia. Esimerkiksi Suolahden Valtra-junat ovat eri kertaluokassa, kaikenmaailman sellupaalijunista puhumattakaan. | ||||
|
Kuvasarja: Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta |
31.12.2017 19:48 | Simo Virtanen | ||
| Kiitos hienosta ja elämänläheisestä kuvasarjasta! Lisää tällaista. | ||||
|
|
31.12.2017 19:40 | Eljas Pölhö | ||
| M-merkintä on kyllä maalaus, mutta muutetun vaunun kyljessä se usein kertoo muutoksen ajankohdan. Eli tämä vaunu löytynee marraskuussa 1959 muutetuista vaunuista. | ||||
|
|
31.12.2017 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Eljas! Minun mielestäni vaunusta tulisi mieleen sarja BE/XE. Zoomattuani kuvaa, vaunun ikkunan luona olevat vaaleat "nuhrut" eivät olisi esim. Lv-Rto tai vastaavaa pitempää litteramerkintää. | ||||
|
|
31.12.2017 18:52 | Jorma Toivonen | ||
| Pääsi lopulta Kouvolaan n. klo 18;00, kolmisen tuntia ennakkosuunnitelmasta myöhästyneenä. | ||||
|
|
31.12.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tongin vähäsen laarinpohjia ja nyt luettelen seuraavassa tietojani Tp-vaunuista: 1266, vuosimerkinnät 1926 ja 1961, hylätty 1982, ent. Po 9961, pituus puskimineen 18 680 mm. 1276, hylätty 1956, paikkaluku 16/19. 1277, hylätty 1958, paikkaluku 16/19. 1278, ei muuta tietoa, kuin että eksisteerannut eli ollut olemassa. 1279, vuosiluku 1872, hylätty 1982. 1280, eksisteerannut 1281, samoin. 1282 vuosimerkintä 1929, hylätty 1982. 1283, 10-paikkainen, hylätty, hylkäysajankohta ei tiedossa. 1284, vuosimerkinnät 1907 ja 1938, vipujarru, painekaasuvalaistus Pintsch, ent. O 70'023, pit. 15 180 mm, hylätty 1982. 1285, vuosimerkintä 1951, -> BT 01377. 1286, vuosimerkintä 1951, hylätty 1982. 1287, vuosimerkintä 1953, -> BT 01378. 1288, vuosimerkintä 1953, hylätty 1983, näin sen sittemmin Tampereen vaunukorjaamon pihalla, pyöriltään nostettuna. 1289, vuosimerkintä 1914, -> BT 01389', entinen Po 9979. Vaunua BT 01389 on ollut toinenkin, entinen BT 01309 vuodelta 1942 (tietääkseni 2-akselinen), muutettu 1980-luvulla sarjaan XT 01601. 1290, vuosimerkinnät 1928 ja 1960, hylätty 1985, ent. Po 9965, pit. 18 680 mm, teli A7. 1291, vuosimerkinnät 1900 ja 1942, hylätty 1982, ent. Po 9991, pit. 13 550 mm. Tämä oli entinen lanterniinipostivaunu, joka paloi 1940 Riihimäen pommituksessa ja sai uuden korin 1942. Otaksuttavasti muutettu vuonna 1960 Tp-sarjaan. Seisoi pitkään Hämeenlinnassa yhdessä Po 9916 kanssa. 1292, vuosimerkinnät 1924 ja 1960, hylätty (niin koska?), ent. Po 9966, pit. 18 680 mm. Uskoakseni nuo 1950- ja 1960-luvun Tp:t (lukuunottamatta 1291) olivat saaneet uudet korit muutostyön yhteydessä, näin ainakin 1288, 1289 ja 1290, joista minulla on omakohtaisia havaintoja. Tässäpä pähkäilyn pohjaksi. Itse alan kallistua kuvan vaunun olevan vähintään Tp 1284:n "serkku". Kori ainakin minun silmiini on kovastimuutoin Tp-vaunujen näköinen. Muuten, mikä numero on stanssattu sivulta katsoen vasemman pään puskinpalkin päähän, alalaippaan? (korjattu yhden kohdan sanajärjestystä.) Noista mainituista merkinnöistä (M. 11.59 Psl ja 4.78 Psl), ei valitettavasti ollut apua... M-merkintä muistaakseni kertoo maalausajankohdan. |
||||
|
|
31.12.2017 17:45 | Juhani Suntioinen | ||
| Siviilimiehen kohdalla oli kirjelajittelulokeristo, virkamieskirjuri hoiti lajittelun. Seinän takana on vaunun johtajan, expeditöörin, työtila. Hänen kauttaan kulki kaikki arvopostikirjanpito. Tarkkaa oli. Jos perustiedoissa oli arvopostiyhteys Vihtiin, niin jos ei sille päivälle ollut arvopostia, piti lähettää lomake tyhjä kartta vakat karta postivaunun leimalla. Tällä varmistettiin,ettei arvopostia ollut kateissa. | ||||
|
|
31.12.2017 17:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja että ne usein päättyvät -mäki :) | ||||
|
|
31.12.2017 17:23 | Erkki Nuutio | ||
| Olettaen että tämä oli vuoteen 1917 ortodoksikirkon arkkipiispa Sergein salonkivaunu, oli Vaasan senaatti ottanut sen käyttöön 2.1918. Vaasan senaattorit Renvall, Arajärvi, Frey ja Pehkonen tulivat sillä Kokkolaan 22.3.18 Tornion kautta Saksasta palanneita Helsingin senaattoreita Svinhufvudia ja (Jalmar) Castrenia vastaan. Yhdessä kaikki menivät vaunussa Vaasaan. Arajärven kirjoittaman mukaan vaunu hyppeli ja heilui niin, etteivät herrat senaattorit olleet pysyä sohvilla istumassa. Arajärvi harmitteli herroille, että Saksan kanssa solmitut sopimukset olivat skandaali: Hjelt ja Erich olivat myyneet Suomen saksalaisille ja melkein vieneet Suomen sotaan Englantia vastaan. Svinhufvud murisi: "Mutta sopimukset ovat paperilla ja allekirjoitetut." Tunnetusti oli meille eduksi, että Saksa kaatui ja sopimukset raukesivat sen myötä. |
||||
|
|
31.12.2017 17:03 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjausvaunu (kuvassa lähinnä) on ЭР10-206 (ER10) ja sen perässä on moottorivaunu ЭР2-963-09 (ER2). SKS |
||||
|
|
31.12.2017 16:59 | Juhani Suntioinen | ||
| On toisinkin. Kouvolan museokorttelissa on vanhoja säilytettyjä "rautatiekäytössä" olleita puutaloja. Esimerkiksi veturinkuljettaja Hjalmar Kuokkasen rakentama kaksikerroksinen puutalo vuodelta 1908. Nykyisin rakennus toimii museona, jossa on huoneet sisustettu eri aikakausia kuvastamaan. Vieressä on radiomuseo. | ||||
|
|
31.12.2017 16:56 | |||
| Joo, itse ainakin sinut tunnistin. | ||||
|
|
31.12.2017 16:49 | Erno Palonheimo | ||
| 300 D oli muuten kanttilampuilla alusta asti, samoin isommat bensamoottoriset. | ||||
|
|
31.12.2017 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3341-kipparivaunu oli alunperin valmistunut autovaunuksi Haa 105'929 vuonna 1965. Aluskehys on peräisin Ek-vaunusta 990, vuodelta 1927. | ||||
|
|
31.12.2017 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3348, alunperin autovaunu Hac 105'903 vuodelta 1968, entinen Ek kymppiysiviisi vuodelta 1946. | ||||
|
|
31.12.2017 16:41 | Niila Heikkilä | ||
| Jep. Runsaasti asiatietoa sisältäviä kommentteja on ilo lukea vaikka niitä olisi vähän enemmänkin. Hyvää verrokkia joskus takavuosina sattuneisiin ylilyönteihin, joissa jotkut luulivat kommenttikenttää chat-palstaksi. Ne päättyivät usein siihen että käyttäjänä näkyi lopulta "tunnus poistettu". | ||||
|
|
31.12.2017 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3304, entinen autovaunu Haa 105'958 vuosimallia 1966, aluskehys on peräisin vaunusta Ek 1066 vuodelta 1945. | ||||
|
|
31.12.2017 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten toisen Fh 3335-kuvan yhteydessä mainittu, aluskehys on vaunusta Ek 977. Katsokaapa muuten kirjan "Valtionrautatiet 1912 - 1937 osa II" sivulta 339, keskellä vasemmalla olevaa kuvaa, joka esittää vaihteen lyhtyä. Mikäs se siellä kuvan vasemmassa reunassa luuraa? E 977! | ||||
|
|
31.12.2017 16:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3339, entinen Haa 105'932 vuodelta 1965, alunperin aluskehys valmistui 1927 vaunua Ek 1007 varten. | ||||
|
|
31.12.2017 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouluisesta tunnelmasta Helsingissä: hampaat irvessä tuli hoilattua "On hanget korkeat nietokset" kamalassa vesisateessa... | ||||
|
|
31.12.2017 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3347, valmistui alunperin autovaunuksi Hac 105'901 vuonna 1968, eli aluskehys on peräisin vaunusta Ek 1028 vuodelta 1945. | ||||
|
|
31.12.2017 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3335, entinen Haa 105'927 vuodelta 1965. Aluskehys on peräisin vaunusta Ek 977 m/1927. | ||||
|
|
31.12.2017 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3353, alunperin se oli ollut Hac-sarjan autovaunu 105'908 vuodelta 1968. Aluskehyksensä se sai vaunusta Ek 1097, vuosimallia 1946. (korj. kirj. vihre!) | ||||