Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.01.2018 17:02 Juhana Nordlund  
  Omat varhaisemmat havaintoni HKL 800:sta olivat linjalta 46, mahdollisesti 1971 - 74. Myöhemmin, 1975 - 78 800:nen oli aika usein 63A:lla ja ilmeisesti myös 21V:llä. Eräässä HS:n uutiskuvassa, joka oli otettu Ruskeasuon korjaamolla, tuokin auto näkyi. Ei ole harvinaista, että protot tai muut koeautot tapaavat viihtyä korjaamon puolella.
kuva 03.01.2018 14:45 Samuli Laurila  
  Yksi kauneimmista vetureista muotoilunsa osalta.
kuva 03.01.2018 13:35 Tuomas Pätäri  
  Ok, voin jatkossa tehdä noin.
kuva 03.01.2018 13:09 Heikki Kannosto  
  Juhanan mainitsema HKL 800 liikkui melko usein linjoilla 32 ja 46 joita silloisena etelähaagalaisena käytin. Auto oli sen verran kiinnostava kappale että joskus annoin ensiksi pysäkille tulleen mennä menojaan jos sen perässä tuli tämä eksoottinen matkausväline.
kuva 03.01.2018 11:57 Jouni Ijäs  
  Kyseisessä kunnassa, johon Haapamäki kuuluu on omien havaintojenikin mukaan kesäsäät olleet surkeat viimeiset kolme vuotta.
10% on tätä puolipilvistä keliä. Loput 90% on sitä kaiken kastelevaa sadetta tai muuten lonkeronharmaata tuhrukeliä. Ei ihmekään, että sille on keksitty jo oma nimikin.
kuva 03.01.2018 10:52 Teemu Saukkonen  
  Tämä olisi parempi huomioväri kuin laimea vihreä.
kuva 03.01.2018 09:59 Jari Välimaa  
  Ainakin Tampereen asemalla on käytössä tuo sama käyttöliittymä.
kuva 03.01.2018 09:23 Teppo Niemi  
  Vai pitäisikö todeta, että raivaustoimintaa.

Olikohan tässä ongelman syynä raiteen leviäminen lavettivaunun alla. Vaunua piti keventää, jotta se saatiin takaisin kiskoille.
kuva 03.01.2018 09:21 Teppo Niemi  
  Ja nyt vuoden 2018 alkaessa nopeusrajoituksen alkumerkki on jälleen samoilla paikoilla Kiipuntien tasoristeyksen jälkeen.
kuva 03.01.2018 07:10 Jarkko Korhonen  
  Se olisi kovin toivottavaa! Jos vielä saataisiin Exät mukaan :)
kuva 03.01.2018 02:03 Eljas Pölhö  
  Silloin kun Dm6/7-kiskoautokalustoa alkoi tulla runsaammin liikenteeseen, syntyi kysymys mitä Dm3:lle pitäisi tehdä. Tärkeimmät vaihtoehdot olivat, että asennetaan niihin kaksinajolaitteet tai muutetaan Dm4:ksi. Jokainen varikonpäällikkö, jonka alueella näitä oli käytetty, sai antaa asiasta lausuntonsa. Muistaakseni he kaikki, samoin kuin matkaneuvojat, joilta kysyttiin, kannattivat vaihtoehtoa muutos Dm4:ksi. Tyypillinen peruste oli, että yksi Dm4 joka tapauksessa vastaisi kahta Dm3-vaunua, joten saataisiin enemmän moottorijunia ja lisäksi veturikiertojen järjestäminen tulisi helpommaksi, kun samaa yksikköä voisi tarpeen mukaan käyttää sekä henkilö-, pika- että kiitojunissa. Säilynyt keskustelu pohdintoineen, piirroksineen sekä Valmetin ja Pasilan konepajan muutostyötarjouksineen käsittää ison kansiollisen materiaalia.
kuva 03.01.2018 00:59 Reino Kalliomäki  
  Tämä on nyt sivuston ainoa kuva, jossa näkyy epäonnistunut telin etuakselin käyttölaite: kartiohammaspyöräkotelot ja nivelakseli (kardaani). Tampellan telien valmistajankuvissa se näkyy vielä paremmin. Laite on vain telin oikealla puolella. Sivuston kuvissa näkyvät suuret hammaspyöräkotelot, mutta akseli puuttuu, mm. seuraavissa: https://vaunut.org/kuva/23075?tag0=3%7CDm4%7C , https://vaunut.org/kuva/66768?tag0=3%7CDm4%7C , https://vaunut.org/kuva/97835?tag0=3%7CDm4%7C Tampella teki moottoritelit viiteen Dm3:seen (1503,1504, 1506, 1507, ja 1509) ja antoi jokaiselle valmistajannumeron (921 - 925). Teleihin kiinnitettiin tavanomaiset laatat. Viidessä Dm4:ssa on siis kussakin kaksi laattaa, ja numeroa! (1605, 1606, 1607, 1608, ja 1609. Tampellan numerot 926 - 935). Valmetin laatat eivät korista ulkoseiniä varhaisissa kuvissa, ilmestyvät sitten kyllä. Omaperäisesti Valmetin laatoissa ei ole valmistusnumeroa: https://vaunut.org/kuva/55078?tag0=3%7CDm4%7C Se olisikin näissä jo kolmas! Pasila teki kolmosiin toiset telit, mutta asensiko valmistajan laatan? Tampellan tekemä voimansiirtolaite näyttää piskuisen erilaiselta. Moottoriteli on iso , kuin Vv13 ilman hyttiä.
kuva 03.01.2018 00:10 Tommi K Hakala  
  Enpä ole kuullut koskaan tai nähnyt kuvaa Bröytistä kiskovarustuksessa--?--
kuva 02.01.2018 22:28 Mikko Ketolainen  
  No, voisihan sen katsoa testiajoksi, että IC:lläkin pystyy ajamaan välillä Jyväskylä-Äänekoski. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tämä olisi mahdollista. Ajolankoja ja niiden tolppiakaan ei tarvitsisi paljoa jatkaa Viiskulman sillan luota keskusta seisakkeelle.
kuva 02.01.2018 21:45 Petri P. Pentikäinen  
  Nykyisessä "säässä-käänne-hellettä-ei-vieläkään-katso-minne-äkkilähtöjä" -todellisuudessa saattaa unohtua, että Haapamäki-sää on armollinen siunauksellinen taivaallinen tila, jossa luonto kietoo pienen ihmisen sumuiseen tihkuiseen tuuliseen huomaansa, antaen luvan vain olla se, mikä on.
kuva 02.01.2018 21:38 Petri P. Pentikäinen  
  Otavan Unionilla puhuivat automiehet, että BRØYT on myös raidekaivurina omaa luokkaansa. Tarkasti ratapölkyn välistä kauhaisemalla saa mahtavat vauhdit, taitava kaivuriukko vetäisee BRØYTiään satakin metriä yhdellä horaisulla eteenpäin.
kuva 02.01.2018 21:22 Simo Haavisto  
  Tässä kuvassa on jotenkin söpöllä tavalla pienoisrautatiemäiisyyttä.
kuva 02.01.2018 20:19 Antti Havukainen  
  Samaa mieltä yllekirjoittaneen kanssa. Kuvauspaikan koordinaateista kun pystyy yleensä päättelemään junankin sijainnin melko helposti, mutta toisinpäin se on huomattavasti vaikeampaa, koska juna saattaa tietyissä teletötterökuvissa sijaita jopa kilometrin päässä kuvaajasta.
Kuvasarja:
Dm12
 
02.01.2018 19:33 Petri Sallinen  
  Oletko taltioinut kohdetta myös Tapio Keräsen tyyliin, jotta kaikki tulevaisuudessa aiheesta pienoismalleja rakentelevat voisivat tutkailla koneen yksityiskohtia ja todeta niittien määrän? :)
kuva 02.01.2018 19:26 Antti Tapani Häkkinen  
  Lisäksi Riihi-, Luu-, Murto- ja Suolusmäki. :)
kuva 02.01.2018 19:20 Sakari Kestinen  
  Jos pitäisi veikata, maaliskuussa samantyyppiset rungot palaa liikenteeseen, kun kalustopula vaatii kaksikerrosvaunuja sinne mihin niitä oikeasti tarvitaan.
kuva 02.01.2018 19:16 Pasi Seppälä  
  Löysit sitten paikalle. Tässä on varmasti kesällä hieno kuvauspaikka, vaikka ei tämä huono ole nytkään. Itsellä on tästä saaliina pari syksyn sateista tuhnukuvaa tyhjästä rapurungosta. Niitä ei ole edes kehdannut laittaa näytille.
kuva 02.01.2018 19:14 Sakari Kestinen  
  Haapa-, Pieksä-, Kontio- ja Kokemäki nyt ainakin :)
kuva 02.01.2018 17:24 Eljas Pölhö  
  Voihan sitä verrata 918-948 ja 1200-1211 hankintasopimuksia ja niihin liittyvää kirjeenvaihtoa. Ne löytyvät kansallisarkistosta seuraavasti: Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneteknillinen toimisto. Hb:4 Itse en ole vielä niitä kopioinut (vasta ryhmät Hb:2.1-2.5 ja Hb:3.1-8)
kuva 02.01.2018 17:14 Johannes Erra  
  Veturi 151 134 oli sarjansa viimeinen veturi saksisankavirroittimin, DB:n aikana veturi ei saanut yksipolvia lainkaan. Nykyinen omistaja on Hector Rail, en ole heidän väreissään nähnyt veturista vielä kuvia.
kuva 02.01.2018 17:13 Johannes Erra  
  Hieno kuva. Nykyisin näillä vedetään säännöllisen matkustajaliikenteen junista ainoastaan Moskovan - Pariisin makuujuna, eikä sitäkään koko saksalaisella osuudella vaan ainoastaan Karlsruhen ja Strasbourgin välillä. Viimeinen "merkittävä" käyttökohde olivat IC-junat Kölnin ja Luxemburgin välillä, mutta ne lakkautettiin kaikki joulukuussa 2014.
kuva 02.01.2018 17:11 Eljas Pölhö  
  Muutin päivämääräksi 4.5.1969, koska silloin MP27 veturina oli 1950 ja samalla kertaa olen noteerannut P72 (Hr12 2200), jossa tuohon aikaan kulki Cik-sarjan vaunu. Itse lähdin P75:llä Hyvinkäälle (Hr13 2333), joten sopii hyvin, että olisin kuvannut junan viereiseltä laiturilta.
kuva 02.01.2018 15:39 Mikko Herpman  
  Tämä konehan taisi olla tulossa Haapamäen kokoelmiin. Juttua taisi olla että ajettiin Voikkaalle Teräspyörälle sorvattavaksi ja huoltoon. Tämän jälkeen siirtyisi Haapamäelle, jokos tämä löytyy Haapamäeltä, vaiko majailee toistaiseksi Teräspyörällä?
kuva 02.01.2018 14:16 Raimo Harju  
  Eikä haaveissa kannata olla turhan nuuka.
kuva 02.01.2018 13:57 Erkki Nuutio  
  Emme tiedä varmuudella jollei kirjallisia tietoja poikkeusmateriaaleista löydy. Harmaa (suomugrafiitti) valurauta ei tietenkään soveltunut väsytettäviin osiin, mutta pääosin lepokuormitettujakin osia löytyy. Adusoitu valurauta ja etenkin valssatut terästangot, etenkin koneistettuina lämpökäsiteltävät voivat korvata osan takeista.
Väsytystä kestävät pallografiittiraudat (SG) tulivat sensijaan vasta 50-luvusta lähtien.
Täsmällistä tietoa korvikemetallien käytöstä höyryvetureissa voisi löytyä Saksan sotavetureita käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista.
kuva 02.01.2018 13:37 Jukka Martio  
  Hienoja junamaisemiasi katselee aina mielellään ehkä malliksi omille kuvilleni. Toivoisin kuitenkin, että laittaisit kuvauspaikan koordinaatit mukaan, junan koordinaateista on vähemmän iloa.
kuva 02.01.2018 12:54 Jouni Hytönen  
  Seinäjoella käydessä olen yrittänyt kurkkia, onko tämä vielä samoilla pyöränrenkaansijoilla, mutta sisällä käymättä olisin taipuvainen uskomaan, ettei ole enää.
kuva 02.01.2018 12:49 Eljas Pölhö  
  Kuva ei missään tapauksessa ole vanhempi kuin 1969 otettu, koska aloin itse ottaa dioja vasta sinä keväänä. Minulla on kolme nopeustaulukkoa junasta MP27 Hr11-vetoisena vuodelta 1969, mutta yhdessäkään ei ollut 1950 veturina (ellei jostain laatikon pohjalta löydy lisää). Kaikissa oli vaunustona kiitojunarunko+Ei. Tämä on "Kodak Safety Film", mutta yleisesti ottaen kuvasin vaihtelevasti eri merkkisille filmeille.
Kuvasarja:
Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta
 
02.01.2018 12:47 Hannu Peltola  
  Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja tähän olisi mukava saada jatkoa esim. ihan arkipäivän työtehtävien dokumentoinnilla.
kuva 02.01.2018 12:38 Hannu Peltola  
  Kuvassa on hyvät ja kirkkaat värit. Kuvasitko Eljas Kodachromelle 1960-luvulla?

Kiitojunan runko näyttää saaneen pienen tällin katonreunaan...
kuva 02.01.2018 12:29 Jimi Lappalainen  
  Jälkimmäinen korjausmerkintä on 5.91 Psl. Onkohan muutos XT-sarjaan tapahtunut tuolloin?
Kuvasarja:
Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta
 
02.01.2018 12:26 Pentti Yli-Karjanmaa  
  Hienoa dokumentointia!
kuva 02.01.2018 12:01 Petri Nummijoki  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/48033 kommentit huomioiden ei taida olla sellaista ajanjaksoa, jolloin MP27 olisi ollut pääsääntöisesti Hr11-vetoinen ja aseman sisäpihan raide- ja laiturimuutokset vielä tekemättä. Mutta tosiaan 60-luvun puolelta tämä mitä ilmeisimmin on.
kuva 02.01.2018 11:48 Jimi Lappalainen  
  Kuvan XT-vaunun historia on siis selvinnyt. Oikein hienoa!
kuva 02.01.2018 11:41 Edvard Beijar  
  Vaunu on Chfy.
kuva 02.01.2018 11:30 Jimi Lappalainen  
  Ainakaan vuonna 2008 :)
kuva 02.01.2018 11:25 Teppo Niemi  
  Sähköjunaliikennehän alkoi 26.1.1969. Silloin ei vielä oltu aloitettu raiteistomuutoksia muualla kuin Kaisaniemen puiston puoleisilla raiteilla. Mutta kun katsoo Tapio Keräsen ja Pave Saarisen yms. kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1970, on raidemuutokset pääosin jo tehty ja sähköjunaliikenne raiteille 4 - 11 on aluillaan. Eli todennäköisin ajankohta olisi juurikin kuvan otsikon teksti huomioiden 1969.
kuva 02.01.2018 11:02 Petri Nummijoki  
  Jospa aseman raide- ja laiturijärjestelyiden muutokset ovat olleet työn alla ja junat ovat sen vuoksi joutuneet käyttämään poikkeavia raiteita? Toisaalta eikös nämä sisäpihan raidejärjestelymuutoksetkin ole valmistuneet jo 1969 joten sanoisin, että kuva olisi viimeistään vuodelta 1969 mutta voisi olla vähän vanhempikin? Tosin MP27 taisi olla ennen vuotta 1969 pääsääntöisesti Dm4-vetoinen mutta voisiko tässä olla joku poikkeustilanne, kuten juhlapyhä lähellä tai vaikka maanantai ja edellisen illan viikonloppujuna Turusta on tullut Helsinkiin Hr11-vetoisena ja tässä tehdään veturin palautus?
kuva 02.01.2018 10:59 Teemu Saukkonen  
  No eipä sielläpäin tarvitse ainakaan lumen takia olla päiväkausia sähköttä
kuva 02.01.2018 10:47 Esa J. Rintamäki  
  Valurautaa taottujen osien tilalla? Ei voi olla mahdollista, sillä jos valurautaa mennään tarjoamaan paikkaan, jossa on ns. sykkivää rasitusta (esim. akseleihin) , niin se ei yksinkertaisesti kestä, vaan särkyy jo kättelyssä. En usko, että pula-aikaan olisi ollut mahdollista saada mistään seosaineita lujittamista varten. Perusvaluraudan vetolujuuskin yksistään on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi rakenneteräksen tai ns. mustan putken raaka-aineen. Vielä: lämpökäsittely saattaa vähän auttaa kiderakenteessa, mutta mielestäni sillä ei pitkälle pötkitä, etenkään jos ainevahvuutta on paljon. (Lisätty lause.)
kuva 02.01.2018 10:13 Erkki Nuutio  
  Voi hyvinkin olla materiaali- ja valmistusheikkouksia sodan loppuvaiheiden selittäminä. Muistan hämmästelleeni 60-luvulla näissä keltaisiksi maalattuja valmistajanlaattoja, ilmeisesti valurautaisia. Ehkä vaativammissakin kohdissa oli valurautaisia osia taottujen sijasta.
kuva 02.01.2018 10:03 Erkki Nuutio  
  Upea postikorttinäkymä!
kuva 02.01.2018 10:02 Teppo Niemi  
  Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=831.msg10604;topicseen#msg10604
kuva 02.01.2018 09:59 Erkki Nuutio  
  Telissä näkyy Lentokonetehtaan valmistajankilpi, mutta sivuikkunoiden alta se taisi puuttua?
kuva 02.01.2018 09:08 Juhana Nordlund  
  Mikko toivoi suoraa linkkiä esimerkkikuvaan: https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0021r4&index=0&size=large&w=1200&h=1200 Tuon kuvan kerrotaan olevan vuodelta 1971. Liikennekioskia ei vielä näy, kuva on ehkä keväältä. Myös Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet paljon tuolla vuonna 1971 ja niissäkään kuvissa ei kioskia näy, vaikka kuva kattaisi sen kohdan, jonne kioski hyvin pian tuli.

Liikennekioskista olen saanut ainakin jo vuonna 1973 itselleni HKL:n uusimman linjakartan ja joidenkin bussilinjojen aikatauluja. Kioski ei ollut silloin uunituore, muttei kovin vanhakaan. Rakentamisvuosi 1971 vaikuttaa senkin perusteelta oikealta. Edelleen pysyn kannassani, että kuva on kesältä 1970.
kuva 02.01.2018 08:30 Teppo Niemi  
  Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6.

Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto.