|
|
03.01.2018 17:02 | Juhana Nordlund | ||
| Omat varhaisemmat havaintoni HKL 800:sta olivat linjalta 46, mahdollisesti 1971 - 74. Myöhemmin, 1975 - 78 800:nen oli aika usein 63A:lla ja ilmeisesti myös 21V:llä. Eräässä HS:n uutiskuvassa, joka oli otettu Ruskeasuon korjaamolla, tuokin auto näkyi. Ei ole harvinaista, että protot tai muut koeautot tapaavat viihtyä korjaamon puolella. | ||||
|
|
03.01.2018 14:45 | Samuli Laurila | ||
| Yksi kauneimmista vetureista muotoilunsa osalta. | ||||
|
|
03.01.2018 13:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Ok, voin jatkossa tehdä noin. | ||||
|
|
03.01.2018 13:09 | Heikki Kannosto | ||
| Juhanan mainitsema HKL 800 liikkui melko usein linjoilla 32 ja 46 joita silloisena etelähaagalaisena käytin. Auto oli sen verran kiinnostava kappale että joskus annoin ensiksi pysäkille tulleen mennä menojaan jos sen perässä tuli tämä eksoottinen matkausväline. | ||||
|
|
03.01.2018 11:57 | Jouni Ijäs | ||
| Kyseisessä kunnassa, johon Haapamäki kuuluu on omien havaintojenikin mukaan kesäsäät olleet surkeat viimeiset kolme vuotta. 10% on tätä puolipilvistä keliä. Loput 90% on sitä kaiken kastelevaa sadetta tai muuten lonkeronharmaata tuhrukeliä. Ei ihmekään, että sille on keksitty jo oma nimikin. |
||||
|
|
03.01.2018 10:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä olisi parempi huomioväri kuin laimea vihreä. | ||||
|
|
03.01.2018 09:59 | Jari Välimaa | ||
| Ainakin Tampereen asemalla on käytössä tuo sama käyttöliittymä. | ||||
|
|
03.01.2018 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Vai pitäisikö todeta, että raivaustoimintaa. Olikohan tässä ongelman syynä raiteen leviäminen lavettivaunun alla. Vaunua piti keventää, jotta se saatiin takaisin kiskoille. |
||||
|
|
03.01.2018 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt vuoden 2018 alkaessa nopeusrajoituksen alkumerkki on jälleen samoilla paikoilla Kiipuntien tasoristeyksen jälkeen. | ||||
|
|
03.01.2018 07:10 | Jarkko Korhonen | ||
| Se olisi kovin toivottavaa! Jos vielä saataisiin Exät mukaan :) | ||||
|
|
03.01.2018 02:03 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun Dm6/7-kiskoautokalustoa alkoi tulla runsaammin liikenteeseen, syntyi kysymys mitä Dm3:lle pitäisi tehdä. Tärkeimmät vaihtoehdot olivat, että asennetaan niihin kaksinajolaitteet tai muutetaan Dm4:ksi. Jokainen varikonpäällikkö, jonka alueella näitä oli käytetty, sai antaa asiasta lausuntonsa. Muistaakseni he kaikki, samoin kuin matkaneuvojat, joilta kysyttiin, kannattivat vaihtoehtoa muutos Dm4:ksi. Tyypillinen peruste oli, että yksi Dm4 joka tapauksessa vastaisi kahta Dm3-vaunua, joten saataisiin enemmän moottorijunia ja lisäksi veturikiertojen järjestäminen tulisi helpommaksi, kun samaa yksikköä voisi tarpeen mukaan käyttää sekä henkilö-, pika- että kiitojunissa. Säilynyt keskustelu pohdintoineen, piirroksineen sekä Valmetin ja Pasilan konepajan muutostyötarjouksineen käsittää ison kansiollisen materiaalia. | ||||
|
|
03.01.2018 00:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on nyt sivuston ainoa kuva, jossa näkyy epäonnistunut telin etuakselin käyttölaite: kartiohammaspyöräkotelot ja nivelakseli (kardaani). Tampellan telien valmistajankuvissa se näkyy vielä paremmin. Laite on vain telin oikealla puolella. Sivuston kuvissa näkyvät suuret hammaspyöräkotelot, mutta akseli puuttuu, mm. seuraavissa: https://vaunut.org/kuva/23075?tag0=3%7CDm4%7C , https://vaunut.org/kuva/66768?tag0=3%7CDm4%7C , https://vaunut.org/kuva/97835?tag0=3%7CDm4%7C Tampella teki moottoritelit viiteen Dm3:seen (1503,1504, 1506, 1507, ja 1509) ja antoi jokaiselle valmistajannumeron (921 - 925). Teleihin kiinnitettiin tavanomaiset laatat. Viidessä Dm4:ssa on siis kussakin kaksi laattaa, ja numeroa! (1605, 1606, 1607, 1608, ja 1609. Tampellan numerot 926 - 935). Valmetin laatat eivät korista ulkoseiniä varhaisissa kuvissa, ilmestyvät sitten kyllä. Omaperäisesti Valmetin laatoissa ei ole valmistusnumeroa: https://vaunut.org/kuva/55078?tag0=3%7CDm4%7C Se olisikin näissä jo kolmas! Pasila teki kolmosiin toiset telit, mutta asensiko valmistajan laatan? Tampellan tekemä voimansiirtolaite näyttää piskuisen erilaiselta. Moottoriteli on iso , kuin Vv13 ilman hyttiä. | ||||
|
|
03.01.2018 00:10 | Tommi K Hakala | ||
| Enpä ole kuullut koskaan tai nähnyt kuvaa Bröytistä kiskovarustuksessa--?-- | ||||
|
|
02.01.2018 22:28 | Mikko Ketolainen | ||
| No, voisihan sen katsoa testiajoksi, että IC:lläkin pystyy ajamaan välillä Jyväskylä-Äänekoski. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tämä olisi mahdollista. Ajolankoja ja niiden tolppiakaan ei tarvitsisi paljoa jatkaa Viiskulman sillan luota keskusta seisakkeelle. | ||||
|
|
02.01.2018 21:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Nykyisessä "säässä-käänne-hellettä-ei-vieläkään-katso-minne-äkkilähtöjä" -todellisuudessa saattaa unohtua, että Haapamäki-sää on armollinen siunauksellinen taivaallinen tila, jossa luonto kietoo pienen ihmisen sumuiseen tihkuiseen tuuliseen huomaansa, antaen luvan vain olla se, mikä on. | ||||
|
|
02.01.2018 21:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Otavan Unionilla puhuivat automiehet, että BRØYT on myös raidekaivurina omaa luokkaansa. Tarkasti ratapölkyn välistä kauhaisemalla saa mahtavat vauhdit, taitava kaivuriukko vetäisee BRØYTiään satakin metriä yhdellä horaisulla eteenpäin. | ||||
|
|
02.01.2018 21:22 | Simo Haavisto | ||
| Tässä kuvassa on jotenkin söpöllä tavalla pienoisrautatiemäiisyyttä. | ||||
|
|
02.01.2018 20:19 | Antti Havukainen | ||
| Samaa mieltä yllekirjoittaneen kanssa. Kuvauspaikan koordinaateista kun pystyy yleensä päättelemään junankin sijainnin melko helposti, mutta toisinpäin se on huomattavasti vaikeampaa, koska juna saattaa tietyissä teletötterökuvissa sijaita jopa kilometrin päässä kuvaajasta. | ||||
|
Kuvasarja: Dm12 |
02.01.2018 19:33 | Petri Sallinen | ||
| Oletko taltioinut kohdetta myös Tapio Keräsen tyyliin, jotta kaikki tulevaisuudessa aiheesta pienoismalleja rakentelevat voisivat tutkailla koneen yksityiskohtia ja todeta niittien määrän? :) | ||||
|
|
02.01.2018 19:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Lisäksi Riihi-, Luu-, Murto- ja Suolusmäki. :) | ||||
|
|
02.01.2018 19:20 | Sakari Kestinen | ||
| Jos pitäisi veikata, maaliskuussa samantyyppiset rungot palaa liikenteeseen, kun kalustopula vaatii kaksikerrosvaunuja sinne mihin niitä oikeasti tarvitaan. | ||||
|
|
02.01.2018 19:16 | Pasi Seppälä | ||
| Löysit sitten paikalle. Tässä on varmasti kesällä hieno kuvauspaikka, vaikka ei tämä huono ole nytkään. Itsellä on tästä saaliina pari syksyn sateista tuhnukuvaa tyhjästä rapurungosta. Niitä ei ole edes kehdannut laittaa näytille. | ||||
|
|
02.01.2018 19:14 | Sakari Kestinen | ||
| Haapa-, Pieksä-, Kontio- ja Kokemäki nyt ainakin :) | ||||
|
|
02.01.2018 17:24 | Eljas Pölhö | ||
| Voihan sitä verrata 918-948 ja 1200-1211 hankintasopimuksia ja niihin liittyvää kirjeenvaihtoa. Ne löytyvät kansallisarkistosta seuraavasti: Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneteknillinen toimisto. Hb:4 Itse en ole vielä niitä kopioinut (vasta ryhmät Hb:2.1-2.5 ja Hb:3.1-8) | ||||
|
|
02.01.2018 17:14 | Johannes Erra | ||
| Veturi 151 134 oli sarjansa viimeinen veturi saksisankavirroittimin, DB:n aikana veturi ei saanut yksipolvia lainkaan. Nykyinen omistaja on Hector Rail, en ole heidän väreissään nähnyt veturista vielä kuvia. | ||||
|
|
02.01.2018 17:13 | Johannes Erra | ||
| Hieno kuva. Nykyisin näillä vedetään säännöllisen matkustajaliikenteen junista ainoastaan Moskovan - Pariisin makuujuna, eikä sitäkään koko saksalaisella osuudella vaan ainoastaan Karlsruhen ja Strasbourgin välillä. Viimeinen "merkittävä" käyttökohde olivat IC-junat Kölnin ja Luxemburgin välillä, mutta ne lakkautettiin kaikki joulukuussa 2014. | ||||
|
|
02.01.2018 17:11 | Eljas Pölhö | ||
| Muutin päivämääräksi 4.5.1969, koska silloin MP27 veturina oli 1950 ja samalla kertaa olen noteerannut P72 (Hr12 2200), jossa tuohon aikaan kulki Cik-sarjan vaunu. Itse lähdin P75:llä Hyvinkäälle (Hr13 2333), joten sopii hyvin, että olisin kuvannut junan viereiseltä laiturilta. | ||||
|
|
02.01.2018 15:39 | Mikko Herpman | ||
| Tämä konehan taisi olla tulossa Haapamäen kokoelmiin. Juttua taisi olla että ajettiin Voikkaalle Teräspyörälle sorvattavaksi ja huoltoon. Tämän jälkeen siirtyisi Haapamäelle, jokos tämä löytyy Haapamäeltä, vaiko majailee toistaiseksi Teräspyörällä? | ||||
|
|
02.01.2018 14:16 | Raimo Harju | ||
| Eikä haaveissa kannata olla turhan nuuka. | ||||
|
|
02.01.2018 13:57 | Erkki Nuutio | ||
| Emme tiedä varmuudella jollei kirjallisia tietoja poikkeusmateriaaleista löydy. Harmaa (suomugrafiitti) valurauta ei tietenkään soveltunut väsytettäviin osiin, mutta pääosin lepokuormitettujakin osia löytyy. Adusoitu valurauta ja etenkin valssatut terästangot, etenkin koneistettuina lämpökäsiteltävät voivat korvata osan takeista. Väsytystä kestävät pallografiittiraudat (SG) tulivat sensijaan vasta 50-luvusta lähtien. Täsmällistä tietoa korvikemetallien käytöstä höyryvetureissa voisi löytyä Saksan sotavetureita käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista. |
||||
|
|
02.01.2018 13:37 | Jukka Martio | ||
| Hienoja junamaisemiasi katselee aina mielellään ehkä malliksi omille kuvilleni. Toivoisin kuitenkin, että laittaisit kuvauspaikan koordinaatit mukaan, junan koordinaateista on vähemmän iloa. | ||||
|
|
02.01.2018 12:54 | Jouni Hytönen | ||
| Seinäjoella käydessä olen yrittänyt kurkkia, onko tämä vielä samoilla pyöränrenkaansijoilla, mutta sisällä käymättä olisin taipuvainen uskomaan, ettei ole enää. | ||||
|
|
02.01.2018 12:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva ei missään tapauksessa ole vanhempi kuin 1969 otettu, koska aloin itse ottaa dioja vasta sinä keväänä. Minulla on kolme nopeustaulukkoa junasta MP27 Hr11-vetoisena vuodelta 1969, mutta yhdessäkään ei ollut 1950 veturina (ellei jostain laatikon pohjalta löydy lisää). Kaikissa oli vaunustona kiitojunarunko+Ei. Tämä on "Kodak Safety Film", mutta yleisesti ottaen kuvasin vaihtelevasti eri merkkisille filmeille. | ||||
|
Kuvasarja: Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta |
02.01.2018 12:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja tähän olisi mukava saada jatkoa esim. ihan arkipäivän työtehtävien dokumentoinnilla. | ||||
|
|
02.01.2018 12:38 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on hyvät ja kirkkaat värit. Kuvasitko Eljas Kodachromelle 1960-luvulla? Kiitojunan runko näyttää saaneen pienen tällin katonreunaan... |
||||
|
|
02.01.2018 12:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Jälkimmäinen korjausmerkintä on 5.91 Psl. Onkohan muutos XT-sarjaan tapahtunut tuolloin? | ||||
|
Kuvasarja: Konduktöörin työn lomasta ja työmatkoilta |
02.01.2018 12:26 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Hienoa dokumentointia! | ||||
|
|
02.01.2018 12:01 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/48033 kommentit huomioiden ei taida olla sellaista ajanjaksoa, jolloin MP27 olisi ollut pääsääntöisesti Hr11-vetoinen ja aseman sisäpihan raide- ja laiturimuutokset vielä tekemättä. Mutta tosiaan 60-luvun puolelta tämä mitä ilmeisimmin on. | ||||
|
|
02.01.2018 11:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan XT-vaunun historia on siis selvinnyt. Oikein hienoa! | ||||
|
|
02.01.2018 11:41 | Edvard Beijar | ||
| Vaunu on Chfy. | ||||
|
|
02.01.2018 11:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakaan vuonna 2008 :) | ||||
|
|
02.01.2018 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Sähköjunaliikennehän alkoi 26.1.1969. Silloin ei vielä oltu aloitettu raiteistomuutoksia muualla kuin Kaisaniemen puiston puoleisilla raiteilla. Mutta kun katsoo Tapio Keräsen ja Pave Saarisen yms. kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1970, on raidemuutokset pääosin jo tehty ja sähköjunaliikenne raiteille 4 - 11 on aluillaan. Eli todennäköisin ajankohta olisi juurikin kuvan otsikon teksti huomioiden 1969. | ||||
|
|
02.01.2018 11:02 | Petri Nummijoki | ||
| Jospa aseman raide- ja laiturijärjestelyiden muutokset ovat olleet työn alla ja junat ovat sen vuoksi joutuneet käyttämään poikkeavia raiteita? Toisaalta eikös nämä sisäpihan raidejärjestelymuutoksetkin ole valmistuneet jo 1969 joten sanoisin, että kuva olisi viimeistään vuodelta 1969 mutta voisi olla vähän vanhempikin? Tosin MP27 taisi olla ennen vuotta 1969 pääsääntöisesti Dm4-vetoinen mutta voisiko tässä olla joku poikkeustilanne, kuten juhlapyhä lähellä tai vaikka maanantai ja edellisen illan viikonloppujuna Turusta on tullut Helsinkiin Hr11-vetoisena ja tässä tehdään veturin palautus? | ||||
|
|
02.01.2018 10:59 | Teemu Saukkonen | ||
| No eipä sielläpäin tarvitse ainakaan lumen takia olla päiväkausia sähköttä | ||||
|
|
02.01.2018 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valurautaa taottujen osien tilalla? Ei voi olla mahdollista, sillä jos valurautaa mennään tarjoamaan paikkaan, jossa on ns. sykkivää rasitusta (esim. akseleihin) , niin se ei yksinkertaisesti kestä, vaan särkyy jo kättelyssä. En usko, että pula-aikaan olisi ollut mahdollista saada mistään seosaineita lujittamista varten. Perusvaluraudan vetolujuuskin yksistään on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi rakenneteräksen tai ns. mustan putken raaka-aineen. Vielä: lämpökäsittely saattaa vähän auttaa kiderakenteessa, mutta mielestäni sillä ei pitkälle pötkitä, etenkään jos ainevahvuutta on paljon. (Lisätty lause.) | ||||
|
|
02.01.2018 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| Voi hyvinkin olla materiaali- ja valmistusheikkouksia sodan loppuvaiheiden selittäminä. Muistan hämmästelleeni 60-luvulla näissä keltaisiksi maalattuja valmistajanlaattoja, ilmeisesti valurautaisia. Ehkä vaativammissakin kohdissa oli valurautaisia osia taottujen sijasta. | ||||
|
|
02.01.2018 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Upea postikorttinäkymä! | ||||
|
|
02.01.2018 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=831.msg10604;topicseen#msg10604 | ||||
|
|
02.01.2018 09:59 | Erkki Nuutio | ||
| Telissä näkyy Lentokonetehtaan valmistajankilpi, mutta sivuikkunoiden alta se taisi puuttua? | ||||
|
|
02.01.2018 09:08 | Juhana Nordlund | ||
| Mikko toivoi suoraa linkkiä esimerkkikuvaan: https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0021r4&index=0&size=large&w=1200&h=1200 Tuon kuvan kerrotaan olevan vuodelta 1971. Liikennekioskia ei vielä näy, kuva on ehkä keväältä. Myös Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet paljon tuolla vuonna 1971 ja niissäkään kuvissa ei kioskia näy, vaikka kuva kattaisi sen kohdan, jonne kioski hyvin pian tuli. Liikennekioskista olen saanut ainakin jo vuonna 1973 itselleni HKL:n uusimman linjakartan ja joidenkin bussilinjojen aikatauluja. Kioski ei ollut silloin uunituore, muttei kovin vanhakaan. Rakentamisvuosi 1971 vaikuttaa senkin perusteelta oikealta. Edelleen pysyn kannassani, että kuva on kesältä 1970. |
||||
|
|
02.01.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6. Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto. |
||||