|
|
18.12.2017 17:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maamme Kisko-Kalleista on toistaiseksi säilynyt toista kymmentä eli reilu kolmannes koko sarjasta. | ||||
|
|
18.12.2017 17:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä vaan että noi on viety talteen. | ||||
|
|
18.12.2017 15:47 | Niila Heikkilä | ||
| https://www.aamulehti.fi/uutiset/kaupunginhallitus-paatti-raitiotien-toisen-vaiheen-suunnittelu-alkaa-lielahden-pistoraide-mukana-200581499 | ||||
|
|
18.12.2017 14:30 | Mikko Nyman | ||
| Yksi vuoden 2017 parhaimmista otoksista vorgissa ilman muuta! Jaetulle puolitoistasijalle pääsee mielestäni myös muuan vara-Urhon tämä otos: https://vaunut.org/kuva/122656 |
||||
|
|
18.12.2017 14:27 | Raimo Harju | ||
| Voishan tuota väritystä ainakin nokan osalta parantaa. | ||||
|
|
18.12.2017 13:22 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
18.12.2017 13:22 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva museojunapysäkistä! | ||||
|
|
18.12.2017 13:15 | Mikko Herpman | ||
| HMVY oli kaiketi liikenteessä myös junalla Turku-Uusikaupunki suunnalla tuolloin.. Olisikohan mahtunut olemaan avovaunussa Kallet.. Sekajunassa sitten paluu Haapamäkeen. | ||||
|
|
18.12.2017 12:07 | |||
| Tien käyttötarve vaikuttaa todellakin olevan vähentynyt mitä jo tien nykyiseen leveyteen tulee kun vertaa sitä 13 vuoden takaiseen; https://vaunut.org/kuva/45845?tsr=Kilon+kartano | ||||
|
|
18.12.2017 12:06 | Jouni Halinen | ||
| 17:ta päivän kommenttien kokonaissaldo on noin 80 kommenttia, en kyllä keksi "44" tarinaa vaikka kuinka funtsin. Älkää vielä paljastako PPP ja Juhana juttua, jos joku muukin sen vielä ratkaisee? | ||||
|
|
18.12.2017 11:28 | Juhana Nordlund | ||
| Ei PPP tarkoittane esittämällään lukemalla vain tämän kuvan kommentteja. Mutta tämän kuvan kommentointiin kyllä liittyy lukema 44 kommenttia / vrk, kun vain keksii mistä se muodostuu. Sitä en kylläkään ollut huomannut, että tällä saavutuksella olisi rikottu ennätyksiä. Niinkin on aivan hyvin voinut tapahtua. Hyvä että kuvat herättävät ajatuksia. |
||||
|
|
18.12.2017 08:49 | |||
| Kiitos tästä kuvasta (ei olekaan ennen esille osunut) - erittäin hienosti kunnostettu. | ||||
|
|
18.12.2017 08:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Missä? Tähän on tullut enimmillään neljä kommenttia vuorokaudessa. Vai onko ennätys tarkoitus rikkoa juuri nyt? 41 jäljellä siis. | ||||
|
|
18.12.2017 08:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta junaa pitäisi luultavasti samoilla holleilla vaihtaa, vaikka virtajärjestelmä ei muuttuisikaan. Niin paikallisjunat Venäjällä toimivat, että linjojen pituudella on rajansa. | ||||
|
|
18.12.2017 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Eljas, Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstäderna och deras samtida, julkaissut Trafik-Nostalgiska Förlaget 2008. Sen museovaunuja koskevasta luettelosta olen napannut tuon YBos 53-tiedon (KOURISTUKSENOMAISESTI!!!!). Edelleen siinä mainitaan vaunun olevan Grängesbergs Museumilla. Niin, ja luulisin Arne Hällqvistin kumppaneineen tienneen, mitä on mennyt kirjoittamaan jo useampaankin rälsbussikirjaansa... |
||||
|
|
18.12.2017 00:00 | Eljas Pölhö | ||
| Mikä on se "viisas kirja 2008". Ei ainakaan sellainen, jonka minä olen toimittanut tai missä olen ollut avustaja (toivottavasti). TGOJ YCos 53 (27.11.1950) -- 1.6.1956 TGOJ YBos 53 -- 21.11.1962 HTJ S 27 -- 9.3.1976 HHJ (YBM 26) -- 1978 ØSJS (S27, ei käytetty liikenteessä) -- 1982 DJK -- 14.12.1986 Grängesbergs Museum (kunnostamatta eli romukunnossa) vielä syyskuussa 2016. Mikä sen numero on teoriassa on sitten makuasia. |
||||
|
|
17.12.2017 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Ceauschwitzin komendantin piinatessa Romaniaa annettiin määräys, että asuintalojen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleiset ikkunat oli ehdottomasti pidettävä suljettuina. Muutoin ohikulkijat olisivat paleltuneet. | ||||
|
|
17.12.2017 23:36 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vorgin uusi ennätys - 44 kommenttia vuorokaudessa. | ||||
|
|
17.12.2017 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vekkuli piirre saksankielessä.on se, kun vaikka kuinka pitkässä ja sisältörikkaassa lauseessa aivan kaikki muuttuu päinvastaiseksi, kun lauseen loppuun laitetaan "um". | ||||
|
|
17.12.2017 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varhainen "Kajakkikaksikkokin" komeilee kuvassa. Lienee vissiin Saab 92. | ||||
|
|
17.12.2017 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistanut Waggonfabrik Uerdingen Saksanmaalla. | ||||
|
|
17.12.2017 23:06 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tässä Railpoolin Vectron Skandinaviska Jernbanorin käytössä kesäkuussa 2014: https://vaunut.org/kuva/105854 | ||||
|
|
17.12.2017 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| ASJ Linköping valmisti 1070:n vuonna 1956 sarjaan YCo6, eli myöhemmin samana vuonna YBo6. Muutettiin YBo8-sarjaan 1966. Uusi sarjamerkki vuonna 1970: Y8. Hylätty 1978 ja romutettu samana vuonna Notvikenissä. | ||||
|
|
17.12.2017 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin viisaan kirjan (2008) mukaan se on saanut TGOJ:n litteransa ja numeronsa takaisin: YBos 53. | ||||
|
|
17.12.2017 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko SJ:n aikainen numero enää missään nähtävillä? | ||||
|
|
17.12.2017 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan näin ilon pilaamiseksi, että kuvan Y 332 on kaksiakselinen! Suomen Motala-bussit olivat pitempiä ja neliakselisia. Y 332 valmistui 1936, sen littera silloin oli Yd. Muitakin litteramuutoksia tapahtui sen elinaikana. SJ hylkäsi sen 1956 ja vuonna 1959 se tupsahti taas radoille Elrevisionsbussina ELRB 397. Kuvan mukaan se on entisöity rälsbussiksi, kuten voimme nähdä... |
||||
|
|
17.12.2017 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| 809 valmistui 1954. SJ hylkäsi sen 1972 ja se siirtyi Roslagsbananille 1972. ULJ omistaa sen vuodesta 1987 alkaen. | ||||
|
|
17.12.2017 22:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ovathan Hesan uudet Artic-skurutkin Škodia. | ||||
|
|
17.12.2017 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan moottorijuna on ns. Lynett. | ||||
|
|
17.12.2017 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen Hiivatti-satakakslaiska myös kuvassa! | ||||
|
|
17.12.2017 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| DVVJ:n kalustoa ovat nykyisin Y7 1151, 1176, 1186 ja 1234, NSB BM 89.05 (ex Y7 1182) ja liitevaunu UBF6Y 1771. | ||||
|
|
17.12.2017 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alun perin YP-kapsulätät liitereineen maalattiin tuolla vihreä/kerma-maalauskaaviolla. SJ antoi maaliskuussa 1953 määräyksen, että kapsulätät maalattaisiin samanlaisella oranssi/keltaisella kuin normaaliraiteiset ruotsinlätät. (Korjattu kirj.virhe.) | ||||
|
|
17.12.2017 21:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| 874, valmistunut vuonna 1954. SJ poisti tämän kirjoistaan 1984. Vuotta myöhemmin se kuului Föreningen Smalspåret Växjö - Västervikille. Sittemmin deponoitu Tjustbygdens Järnvägsföreningille. | ||||
|
|
17.12.2017 21:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| YP:nä se valmistui 1954. SJ myi vaunun Roslagsbananille 1972. RB sitten teki tämän kapsu-Ttv:ksi eli Elrevisionsvagniksi. | ||||
|
|
17.12.2017 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun, sarja vuodesta 1970 UBFYP 2109, valmisti Hilding Carlsson 1956. Kyseessä on siis kapsulätän ohjausliitevaunu. SJ:llä hylkäys koitti 1972, ja se myytiin Roslagsbananille. ULJ:lle se tuli 1976. | ||||
|
|
17.12.2017 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1086 valmistui 1956 ASJ Linköpingissä. SJ hylkäsi sen 1981 ja siitä tuli Tjänstevagn MDR400 3805 saman vuoden aikana. Milloin IBAB sai tämän vaunun, ei lähteeni kerro. | ||||
|
|
17.12.2017 20:59 | Joonas Viita | ||
| Ei onnistu virtajärjestelmän vaihto, mummojen on kavuttava toiseen junaan jatkaakseen matkaa. | ||||
|
|
17.12.2017 20:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvän Y7 1242-vaunun on valmistanut Eksjöverket vuonna 1959. SJ hylkäsi sen 1983. Seuraavana vuonna se myytiin Nora-Bergslags Veteranjärnvägille. NBVJ:llä on viisi rälsbussia ja yksi ohjausliitevaunu. | ||||
|
|
17.12.2017 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi Helsingissä Hanasaaren B-voimalaitoksen kolmos- ja nelosturbiinit ovat myös Skodan valmistamia. T. nimimerkki: "varaosia inventoinut." | ||||
|
|
17.12.2017 20:39 | Simo Haavisto | ||
| Utelenpa uuedestaan saman kuvan äärellä, että onnistuuko tällä kulkineella virtajärjestelmänvaihto vai kapuavatko mummoset toiseen junaan matkaansa jatkaessaan? | ||||
|
|
17.12.2017 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai myydä Kitekat-kissanruokatehtaalle raaka-aineeksi, raaka kun on/oli... | ||||
|
|
17.12.2017 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan komea virkalakki! Ei pärjää Pohjois-Korean kenraalitkaan tälle! | ||||
|
|
17.12.2017 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin vaununtarkastaja vastasi uteliaalle matkustajalle, tämän kysyttyä että miksi vasarassa on niin pitkä varsi? "No, kun tässä hommassa on vanhaksi tullut, ei kehtaa kävelykeppiä töissä käyttää." | ||||
|
|
17.12.2017 18:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Akku on moottorittomassa päässä ohjaamossa lattialuukun alla. | ||||
|
|
17.12.2017 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös lätän moottoriton pää olekin akkupää? | ||||
|
|
17.12.2017 18:25 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Antti. Kotka satama on tosiaankin lahden toisella puolella, joten se ei ainakaan vastaa tätä paikkaa. Muutin paikaksi Kotka tavaran. | ||||
|
Kuvasarja: Madridin metro |
17.12.2017 17:07 | Henri Hovi | ||
| Viisi vanhinta numerolinjaa ja kääpiölinja R ovat kapeaulottumaisia, seitsemän uudempaa ovat leveitä ja lisäksi metroon kuuluu kolme erikseen ykkösestä alkaen numeroitua Metro Ligero (kevytmetro) -linjaa, joita ajetaan Alstom Citadis-raitiovaunuilla. Kapea ulottuma on varsin lähellä Pariisin metron mittoja. | ||||
|
|
17.12.2017 15:52 | Eljas Pölhö | ||
| Laituripolusta. Ei siinä kukaan jäänyt junan alle, jos seurasi aikanaan portinvartijan työtä ja myöhemmin räikeä-äänistä kelloa. Useimmat jäivät junan alle nimenomaan muualla. Yksi tyyppillisimpiä paikkoja oli aidan ylitys. Eli saapuva paikallisjuna kakkoselle, vaunusta hyppy aidan yli suoraan ykköstä ajavan junan alle. Nykyisissä portaissa on helpompi kompuroida pikku ruhjeita kuin tuolla polulla. | ||||
|
|
17.12.2017 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suhmurasta Muloon vanhan turistin mukaan 8 km. No, eipä tuo nyt ihan nälkävuoden pituinen matka olisi suatille... | ||||
|
|
17.12.2017 15:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo suorittaja olekin rouva Aune Peräaho Keuruun Isojärveltä? Ostin hänen mieheltään Yamaha-kevytmoottoripyörän elokuussa 1976. Miehensä oli asemamiehenä Haapamäellä ja hukkui kalareissullaan viikon sen jälkeen, kun olin Jammun ostanut. Rouva Peräaho toimi suorittajana myös Keuruulla ja Vilppulassakin. | ||||
|
|
17.12.2017 14:58 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Liikennepaikka Kotkan satama sijaitsee Kotkansaaressa, Hietasen satama taas Hovinsaaressa, eli tämä lienee joko tavaraa tai hovinsaarta. | ||||