|
|
20.12.2017 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo BT 01152 on vuodelta 1957. Se on rakennettu vaunun Ei 22041 aluskehykselle (oli entinen 90-paikkainen Ei vuodelta 1914, numero vuoteen 1931 oli ollut 2886). Oli VR:n huoltojaoston asuntovaunu. Hylätty 1985. | ||||
|
|
20.12.2017 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01192 oli entinen CEm 2440, vuodelta 1928. | ||||
|
|
20.12.2017 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu, XE 0677 vuodelta 1958, oli tosiaankin entinen E 646 vuodelta 1889. Hylätty 1965. | ||||
|
|
20.12.2017 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| XE 0648 oli vuodelta 1954. Se oli entinen E 638, vuodelta 1913. Hylkäys koitti 1988. Ikkunajaon perusteella se näyttää joskus kokeneen luokanalennuksen? | ||||
|
|
20.12.2017 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0638 (lähinnä), vuodelta 1953 oli ennen virkatarvevaunuksi muuttamista E 753 vuodelta 1899. Hylätty 1969. Jos tuo taempi vaunu tosiaan olisi BE 0670, sen tarina on: entinen E 892 (tieto peräisin vaunukortista). Vaunun kortista löytyi vuosimerkintä 1933, joka uskoakseni olisi yhden muutostyön (DE-vaunuksi?) ajankohta? Virkatarvevaunuksi se lienee muutettu 1957, näin ainakin vaunuissa 0668 ja 0671 oli. 0670 hylättiin 1964. |
||||
|
|
20.12.2017 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0700 vuodelta 1955 oli entinen Dk 399 vuodelta 1928. Hylätty 1985. | ||||
|
|
20.12.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu BE 0709 (vuodelta 1965) oli entinen Ek 996 vuodelta 1927. Hylätty 1985. | ||||
|
|
20.12.2017 02:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on vuodelta 1965, oltuaan sitä ennen Ek 982 vuodelta 1927. Hylätty 1986. | ||||
|
|
20.12.2017 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0608:sta tuli myöhemmin Rto 149 Lv. Hylätty 1985. | ||||
|
|
20.12.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo virkatarvevaunu on muutettu aika mutkattomasti: litteran eteen X ja numeron eteen nolla, siis muinainen E 1809?. Hylätty 1988. | ||||
|
|
20.12.2017 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0652 on vuodelta 1954, oltuaan sitä ennen E 741 vuodelta 1899. | ||||
|
|
20.12.2017 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0751 muutettiin vaunuksi XE 0661 vuonna 1991. | ||||
|
|
20.12.2017 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390, muutettu noin 1982-83 on ennen ollut Em 2472 vuodelta 1956. Sarjamerkki vuoteen 1971 asti oli ollut CEm. | ||||
|
|
20.12.2017 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu, BG 040165 vuodelta 1983 oli entinen Em 2470 vuodelta 1955. Sen sarjamerkki vuoteen 1971 asti oli CEm. Nyttemmin se on XG 040409. | ||||
|
|
20.12.2017 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01172 on ex Po 9907, vuodelta 1930. | ||||
|
|
20.12.2017 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten toisen kuvan kommentistani selviää, on BT 01346 entinen Po 9825. XT 01605 on entinen BT 01175. Alunperin CEm 2413, vuodelta 1920. Tuo BT 01180:n perusvaunu CEm 2420 on samoin vuodelta 1920. Vaunurekisteritoimiston korteissa se oli merkitty hylätyksi 1983. | ||||
|
|
20.12.2017 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01605 oli entinen BT 01175. Sitä ennen se oli makuuvaunu CEm 2413 vuodelta 1920. Tuli Porvooseen 1995. BT 01346 vuodelta 1975 on entinen postivaunu Po 9825 vuodelta 1953. |
||||
|
|
20.12.2017 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01397 on muutettu siinä 1984-85 tienoilla, sitä ennen se oli Po 9823, valmistunut 1952. BXT 01950 vuodelta 1992 on entinen XT 01609 (vuodelta 1984). Sitä ennen se oli BT 01328, muutettu 1972. Sen perusvaunu oli entinen makuuvaunu Em 2746, valmistunut 1940. BT 01199 vuodelta 1965 oli ennen satapaikkainen päivävaunu Ei 22098 vuodelta 1925. Alkuperäinen numero vuoteen 1931 oli 2951. FMP 1996 (EPö) kertoo Eims 21512 olleen entinen satapaikkainen Ei 22224 vuodelta 1947. Muutettu Eims-sarjaan 1986. |
||||
|
|
20.12.2017 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22656 on vuodelta 1973, lähiliikennemuutos tehty Tku knp:ssa. Alun perin se oli satapaikkainen Ei 22331 vuodelta 1950. | ||||
|
|
20.12.2017 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi tuo Skodan 109E olla alkukarsinnoissa mukana valittaessa uutta sähköveturia aikoinaan Suomeen, Siemenshän tuon kilpailutuksen viimein voitti. https://vaunut.org/kuva/65666 , https://vaunut.org/kuva/65668 . | ||||
|
|
19.12.2017 23:59 | |||
| Jaa, no mites sitten Tampereentie? Eikös se luo yhtälaisesti häiritsevän kovan trafiikin? | ||||
|
|
19.12.2017 19:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi niitä vanhoja näkyviä ei voinut käyttää? | ||||
|
|
19.12.2017 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitäpä ei sitten tämän enempää mennyt. | ||||
|
|
19.12.2017 19:44 | |||
| Erottuu paremmin vaaleaa taivasta vasten. | ||||
|
|
19.12.2017 18:37 | Roope Prusila | ||
| Kappas, sitä oltiin näköjään muutaman sadan metrin päässä toisistamme kuvaamassa :) | ||||
|
|
19.12.2017 17:43 | Joni Lahti | ||
| Tietenkin myös polku- ja moottoripyöriä. | ||||
|
|
19.12.2017 17:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tieyhteyden läpiajon salliminen loisi aika kovan trafiikin tonne, aiheesta on suljettu. | ||||
|
|
19.12.2017 17:04 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva! - Video tästä ohituksesta: https://youtu.be/3vjU7PsjYIo . | ||||
|
|
19.12.2017 16:50 | Pietu Tuovinen | ||
| Jahas Vectronin katon valaistusta ajatellen on virroittimeen asennettu 25kV valaisimet ;) Hyvä kuva! |
||||
|
|
19.12.2017 15:50 | Juha Kutvonen | ||
| Asukkailla on siinä järeän kokoinen puutarharata. | ||||
|
|
19.12.2017 15:20 | Juha Kutvonen | ||
| Ranskan tasavirtarataverkolla on joitakin osuuksia toteutettu kaarevilla portaaleilla: http://www.railfaneurope.net/pix/fr/electric/dc/9200/beton/9230-59/SNCF_409243_2.jpg | ||||
|
|
19.12.2017 14:46 | Timo Humalisto | ||
| Tällainen "pyöreys" tolpissa sulautuu maisemaan tosiaan pehmeämmin kuin kantti*kantti -rakennelmat. | ||||
|
|
19.12.2017 12:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä se nykyaikana käy. Jos joku hyötyesine löytyy, se tulee hävittää mahdollisimman kalliisti. On rikos uudelleenkäyttää verorahoilla hankittua tavaraa, olipa kyse tietokoneista tai junanvaunuista... | ||||
|
|
19.12.2017 12:03 | Juha Kutvonen | ||
| Nosturi ollut vahvaa tekoa, kun ei näytä suuremmin vaurioituneen osumasta. | ||||
|
|
19.12.2017 11:11 | Juha Kutvonen | ||
| Dieselpeto silmät punaisina loistaen. Aivan on joulukorttiainesta tämä kuva. | ||||
|
|
19.12.2017 10:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| http://julkaisut.raisio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2017280966-11 Nytpä aletaan selvitellä (kunhan tajuaisivat toimivaltaisen viranomaisen..) ylikäytävän poistamista, vihdoin! Hanke onkin kestänyt jo yli 30 vuotta.. |
||||
|
|
19.12.2017 08:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katu on rauhoitettu läpimenevältä moottoriliikenteeltä. Kaikki muu liikenne on sallittu. Ei kai meille vain ole päässyt muodostumaan miljoonien vajaakuntoisten pikku-Trumppien kansakuntaa, joka ei pärjää parin-kolmen kilsan kivenheitoissa ilman tonnin painoista liikkumisavustinta? Jos niin surkeasti on päässyt käymään, tämä kansa on tuhoon tuomittu. | ||||
|
|
19.12.2017 00:08 | |||
| No onhan se kyllä toisaalta mielestäni aika hölmöä että läpikulkuliikenne pistetään ohjaamaan radan toiselle puolelle Tampereentien tasoristeyksen tai vielä kauempana sijaitsevan Turun seudun ohikulkutien (kantatie 40) kautta näillä kohdilla. Pistää vain molempien teiden kapasiteetin vielä enemmän ahdingolle ja varsinkin Tampereentien kohdalla vaarantaa liikenneturvallisuutta entisestään kun sinne ohjataan kaikki liikenne eikä anneta ajaa varsinkin paikallisille lyhyemmän kulkuyhteyden muodostavaa Tengströminkatua pitkin Kärsämäestä Orikedon seudulle tai toisin päin. | ||||
|
|
18.12.2017 23:54 | Niila Heikkilä | ||
| Ylöjärven ratikkalinjauksen kannalta Lielahden pistoraide on ilman muuta parempi. Nyt Tampere maksaa erkanemisvaihteen ja pienen radanpätkänkin Ylöjärven suuntaan. Se on selvä että Lielahden pistoraide liittyy suurempaan kokonaisuuteen, josta myös osa on liityntäliikennettä. Vaikka varmasti alkuvaiheessaan vaikuttaakin erikoiselta tyngältä, jonka perällä kääntyvä vaunu joutuu seisomaan 15 minuutin vuorovälillä aika pitkään odottelemassa lähtöaikaansa. | ||||
|
|
18.12.2017 23:35 | Mikko Otava | ||
| Lielahden kaupat ehkä Prismaa lukuunottamatta on rakennettu vain yksityisautoilun ehdoilla, ei sinne ole järkeä ratikkaa rakentaa kun alueesta yli puolet on parkkipaikkaa ja matkat pysäkiltä kauppaan tulevat olemaan pitkiä. Suurin osa kaupoista vielä myy tavaraa jonka kuljettamiseen tarvitaan joka tapauksessa autoa. Prismalla tai Lidlissä asiointiin voi käyttää myös liityntälinjana toimivaa bussiakin.Ratikka rakennetaan Hiedanrannan kautta kun sinne voidaan rakentaa ratikan edellyttämää tiivistä asutusta ja kaupat voidaan sijoittaa pysäkkien läheisyyteen. | ||||
|
|
18.12.2017 23:13 | Sakari Kestinen | ||
| Hyvä että tämäkin mysteeri vihdoin ratkeaa :) | ||||
|
|
18.12.2017 22:41 | Timo Lähteenmäki | ||
| Työstökoneita unohtamatta. | ||||
|
|
18.12.2017 20:45 | Erkki Nuutio | ||
| Älkää turhaan kommentoiko Aamulehteen. Se on rakennusyhtiöiden äänenkannattaja ja sen pimitystoimittaja ymmärtää kenen lauluja hänenkin sopii laulaa. | ||||
|
|
18.12.2017 19:56 | Raimo Harju | ||
| Sivukuvasta voi havaita, että Vemppu on vain puolikas Hurua, kuten konehuoneen puoleltakin. | ||||
|
|
18.12.2017 19:38 | Raimo Harju | ||
| Kunpa joku kaupunki kiinnostuis asiasta, saattais jopa löytää tällaisen sääsuojan omasta varastostaan. | ||||
|
|
18.12.2017 18:49 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hr11:n kokoisen sääsuojan saa tosiaan kaupasta tontille toimitettuna noin 10 000 eurolla. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia keväisellä Kouvolan seudulla |
18.12.2017 18:47 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikkäitä junia on tallennettu tutuissa maisemissa. Mukavan valoisa kuvasatsi katseltavaksi näin vuoden pimeimpään aikaan. | ||||
|
|
18.12.2017 18:41 | Raimo Harju | ||
| Tällaiseen suojaan se Hr11 1950 mahtuis. | ||||
|
|
18.12.2017 18:35 | Raimo Harju | ||
| Tässä eletään sitä vanhaa hyvää aikaa ja parasta vuodenaikaa. Tuolloin oli vielä paljon matkustajia, koska henkilöjunakin oli nelivaunuinen. | ||||
|
|
18.12.2017 18:22 | Joni Lahti | ||
| Škoda on ollut todella merkittävä teollisuusvaikuttaja. Raidekaluston ja autojen lisäksi Škoda on valmistanut lukuisan mallivalikoiman panssarivaunuja, mm saksalaistenkin käyttämät mallit Panzer 35(t) ja Panzer 38(t) sekä Ruotsin käyttämä Strv m/37. Škoda teki myös pitkän listan tykistöaseita, tunnetuin näistä oli 149 mm K-series . Löytyypä Škodan tuotteista myös konekivääri m 1908. | ||||
|
|
18.12.2017 17:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maamme Kisko-Kalleista on toistaiseksi säilynyt toista kymmentä eli reilu kolmannes koko sarjasta. | ||||