Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.12.2017 21:10 Johannes Erra  
  Äärimmäisen hyvä havainto. Olen nyt itse jatkanut tutkimuksia, ja kyllä kaikki luotettavat lähteet kertovat saman, eli Bohumín-Moskova -välillä ajetaan edelleen omana, vain venäläisvaunuista koostuvana junana (Vltava), Bohumín-Praha sitten tshekkiläisjunissa. Varmaan tässäkin systeemissä on joku logiikkansa, mutta tämä tekee tehokkaasti tyhjäksi aiemmat perustelut Wien-Moskova -yhteyden lakkauttamisesta siksi, ettei sopivaa junaa löydy vaunuille Wienin ja Varsovan välillä. Kaiken järjen mukaan tällainen juna tarvittaisiin Wienistä vain Bohumíniin saakka. Oletettavasti Wien-yhteys on oikeasti sitten kuitenkin ollut niin tappiollinen, ettei se kannata millään tavoin operoituna.
kuva 15.12.2017 20:36 Matti Lehtonen  
  Kun tuosta alikulkutunnelin suusta kävellään sata metriä tuonne keltaisen talon viereen ja sitä tietä edelleen satakunta metriä vasemmalle, ollaan veturitallin ja Matinpuiston hiekkapalloilukentän välissä. Tuolle hiekkakentälle veturitallien päähän nousee parin kolmen vuoden kuluessa Akaan uusi hyvinvointikeskus. Eli paikka, joka yhdistää uuden sote ajatuksen mukaisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut saman katon alle. Pysäkointialue tulee kentän toiseen päähän uuden keskuksen ja Hämeentien väliin. Eli on siis hyvin tavoitettavissa myös rautateitse. Viialan mummot voi hoitaa päivän liikuntatarpeet huristamalla viidessä minuutissa tuohon asemalaiturille ja siitä kymmenessä minuutissa rollaattorilla keskuksen suojiin - ja muutaman tunnin päästä takaisin. Aseman edusta on myös Toijalan linja-autoasema, joten lännen suunnasta entisen Kylmäkosken alueelta tulevat voivat myös käyttää alikulkua.

Muutaman miljoonan hanke etenee erityisluvallla ja on nyt siinä vaiheessa, että jokin aika sitten paikallislehdessä oli arkkitehtien suunnitelmat kolmesta eri vaihtoehdosta.
kuva 15.12.2017 19:52 Tommi K Hakala  
  En meinannut uskoa korviani, kun kuulin että raitotie meinataan reitittää kauppakeskuksen sijaan uudelle kultahammasrannikolle. Aivan älytöntä ja kippaa koko idean, että ihmiset pääsevät Lielahden palveluiden pariin, keskustassahan kauppoja ei kohta ole. Samalla pyllistettiin Lielahden yrittäjille. Pistoraide on oikein älyvapaa idea, ennemmin reitti voisi koukata Lielahden jälkeen hiedanrannan kautta Lentävänniemeen tai tehdä laajan silmukan Hiedanranta-Lentävänniemi-Lielahti-Hiedanranta, samalla tulisi kääntölenkkikin hoidettua.
kuva 15.12.2017 19:50 Eljas Pölhö  
  Esa: Hah hah, mulle on käynyt yhtä huonosti 1968 (karman laki?) Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Toivoin ettei kännikala häiritsisi nopeusmittauksiani, mutta hän olikin lomalla Volvon tehtaalta Göteborgista ja osasi paremmin ruotsia kuin minä. Onneksi oli sen verran pöllyssä, ettei tainnut tajuta mun puhuvan huonoa kouluruotsia.
kuva 15.12.2017 19:49 Esa J. Rintamäki  
  Pienoismallista? Kukahan nysväisi HO-mallin Ttv:stä? Svedupettereillä on olemassa malli sikäläisestä näkemyksestä asiasta.
kuva 15.12.2017 19:27 Esa J. Rintamäki  
  Ellei silloin tällöin pyöräyttele konetta käyntiin, niin moottorin stefat eivät tykkää...
kuva 15.12.2017 19:25 Esa J. Rintamäki  
  4020 oli 5.5.1980 junan H545 viimeisenä vaununa Turusta (lähtö klo 16.25) Toijalaan. Matkustin siinä, olin ollut Turun tekun pääsykokeissa. Olin takaohjaamossa kun seuraan pyrki humalainen mieshenkilö. En olisi välittänyt seurasta, joten aloin puhua saksaa siinä toivossa että ko. herra päihtynyt kyllästyisi ja siirtyisi matkustajaosastoon. Kittiä kanssa, hänkin osasi saksaa! Jäi onneksi Loimaalla pois, muutoin olisi sanavarasto voinut loppua kesken... Donnerwetter!
kuva 15.12.2017 19:16 Esa J. Rintamäki  
  Ja puuvaunut perjantain lisävaunuina P41:ssä.
kuva 15.12.2017 18:56  
  Tämän päivän mieluisin löytö - kaikki kohdallaan kuvassa.
kuva 15.12.2017 18:53 Kurt Ristniemi  
  Sarja Gb, katettujen tavaravaunujen uusi normaalityyppi, suunniteltiin vuonna 1924, sillä Gd:n (vanha punainen Gb) tilavuus oli liian pieni. Se rakennettiin samalle 8 m:n aluskehykselle kuin avovaunutkin ja säilytti Gd-vaunujen rakennustavan.
(Valtionrautatiet 1912-1937, s. 478)

Seinien ulkopuolinen teräskehys ilman vinojäykisteitä oli ensimmäisen sarjan Gb-vaunuissa. Tällaisia vaunuja olivat vuonna 1925 rakennetut Gb:t 50´230 - 50´373.

Ymmärtääkseni tekstit siirrettiin ovesta sivuseinälle vuonna 1949. Tästä minulla ei kuitenkaan ole varmaa lähdetietoa.
kuva 15.12.2017 18:45 Heikki Kannosto  
  En tiennyt minäkään ennen kuin tämä pompahti sattumakuvana esiin. Hyvä kuva huiskuttajasta huolimatta.
kuva 15.12.2017 18:40 Esa J. Rintamäki  
  Jaa-a, aika on luikua ainetta, sanoisi Stephen Hawking.
kuva 15.12.2017 18:27 Sakari Kestinen  
  2 raidetta riittää tällä radalla hamaan tulevaisuuteen.
kuva 15.12.2017 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Kuljettajien aikataulukirjoissa asiasta mainittiin merkinnällä "ka".
kuva 15.12.2017 18:25  
  Kiitos - JM - oli vähän pää pyörällä, virhe korjattu kuvatekstiin.
kuva 15.12.2017 18:24 Esa J. Rintamäki  
  Ainakin matkustavan rautatieharrastajan kannalta EFiab on "oikein päin".
kuva 15.12.2017 18:21 Jukka Martio  
  Onkohan kaimalla ilmansuunnat hukassa? Käsittääkseni tämä risteys on suoraan itään Kalettomasta.
kuva 15.12.2017 18:21 Esa J. Rintamäki  
  Takatuuppari-Skodaa myytiin Suomessa melko lailla. Mallit 110 ja 120 olivat vaarallisia: taka-akseliston rakenne oli sellainen, että jyrkässä, nopeassa käännöksessä sisäkaarteen puoleinen pyörä saattoi taittua alle. Seurauksena liittyminen "kattokerhoon". 130 oli toteutettu toisella tavalla, siinä ongelmia ei ollut.
kuva 15.12.2017 18:17 Esa J. Rintamäki  
  4069 ja 4073 lähtivät autokuljetuksella Turun konepajalta helmikuussa (22. päivä?) 1979 jonnekin paikalliseen romuliikkeeseen. T. nimimerkki "näkyi ruokalan ikkunasta".
kuva 15.12.2017 18:10 Pasi Utriainen  
  Paikka nykyisin https://tinyurl.com/yaehj8ob. Nykyään tiellä on kuudenkympin rajoitus.
kuva 15.12.2017 18:08 Esa J. Rintamäki  
  Seuraavaksi osat "Kissan poika" ja "Kissan poika ratsastaa jälleen". (Korjattu kirjoitusvirhe.)
kuva 15.12.2017 18:07 Petri Sallinen  
  Vaunukalustosta voinee päätellä jotakin. Isokokoisemmat umpivaunut näyttävät olevan Gb-sarjan vaunuja (en muista ulkoa, milloin näitä ryhdyttiin valmistamaan). Lähimpänä näkyvä Gb näyttäisi olevan pystyteräspalkeilla varustettu ja ilman vinottaisia jäykistediagonaaleja — todennäköisesti siis jarruton versio.

Kaikissa vaunuissa näyttäisi olevan vanhempi tekstiasettelu — eli tekstitys ovessa. Muistaakseni tästä on olemassa määräys, milloin asettelu siirtyi sivuseinälle vaunun toiseen päähän (en muista ulkoa, milloin tämä tapahtui). Kirjasintyyppiä en pysty päättelemään. Helvetica-tyyppinen tekstimalli tuli käyttöön vuonna 1936 — tai ainakin standardi on päivätty siten.

Tolppavaunu saattaa olla litteraltaan Ok — ja korotetuilla päädyillä sekä tolpilla varustettu. Tästäkin on olemassa määräys, milloin päädyt ja tolpat korotettiin. Sitäkään en muista ulkoa, miloin muutos tapahtui.
kuva 15.12.2017 18:06 Esa J. Rintamäki  
  Kyseessähän oli 4129? Sama vaunu oli SRHS:n tilausvaununa 4.5.1985 välillä Tampere - Sääksjärvi - Lentokonetehdas.
kuva 15.12.2017 18:00 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa aistikkaasti muotoiltu kalanpyrstöpakoputki! Tuollaista valaisimen kääntymättömyysperiaatetta noudatti myös itäsaksalainen MZ.

Off-topicina: MZ oli aikoinaan TT-ajoissa kova sana! Päihitti japsit ja englantilaiset mp:t.
kuva 15.12.2017 17:50  
  Tällä kuvauskohdalla ja -hetkellä ihmetteli koiraa ulkoiluttanut ohikulkija ääneen , etten junia odottele kuviini. Sain äkikseltään vain vastatuksi, etteivät ne junatkaan minua odottele.
kuva 15.12.2017 17:49 Erkki Nuutio  
  Soppatykki siirtääkuvan tosiaan varmanoloisesti 30-luvulle. Univormuajoituksia en itse tunne.
Kuva liittynee rauhanajan sotaharjoitukseen Parolannummella.
Raiteiden välissä lienee kaapelikouru vaihteiden ja semaforin asettamisia varten. Milloinka on otettu käyttöön?
kuva 15.12.2017 16:32 Raimo Harju  
  Kyllä on taas silmänruokaa, kuvaaja on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
kuva 15.12.2017 14:27 Hannu Peltola  
  Jatkotihrustamisen jälkeen uudistan arvauksen päähineistä, esim. soittokunnalla on minun mielestäni kesälakki m/39. Esimerkiksi tältä sivulta voi tehdä vertailuja:
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Univormut_ja_sotilasp%E4%E4hineet

Autot ovat huono tuntomerkki muuta kuin ensimmäisen mahdollisen ajankohdan osalta, Suomessa on aina ajettu vanhoilla ritsoilla...
kuva 15.12.2017 14:20 Erkki Nuutio  
  Hyvä (uutis)kuva, jonka kirkkauttaa heikentää vain peltipurkkiväen töhrimisjätökset vaunun kyljellä.
Taustalla tullee siis kulkemaan raitiotien jatke, jota esitetään 18.12.17 kaupunginhallitukselle.
Jatke veisi Hiedanrannan asuntoalueelle, jolla linjan valmistuessa ei asu ketään. Ehkä se kuitenkin kiihottaa ostamaan rakennettaviksi ajateltuja asuntoja, kunhan ongelmajätemaat saadaan kaikki kaavittua.
Saattaa joku Lentävänniemen vakavaraisista, mutta harvoista eksyä kyytiinkin, ikäänkuin matkustaja-näytekappaleina.

Niinikään ehdotetaan 2.7 M€ annettavaksi erillisellä päätöksellä ja rahalla ajatellulle pistoraiteelle Lielahden kauppakeskittymän läpi. Siis sinne minne lukemattomat yritykset ovat viime vuosikymmenten ajan rakentaneet kauppapalatsejaan valtavin kustannuksin, mutta jollainen vihervaltuutettujen mukaan syrjäytyy vanhentuneena ajattelutapana. Mokomat muovikassien levityspisteet.
Myös se, että valtaosa suunnan asukkaista asioi ja haluaa jatkossakin asioida päivittäin siellä on siis vanhanaikaista.

Totuuspuhe hukkuu tietysti nytkin tuuleen, ja suurin osa virheistä on jo päätetty ja paljolta toteutettukin.
Kirjaan kuitenkin muutaman asian, joihin vielä voi ja pitää vaikuttaa:

- Raitiotien perusosan ja jatko-osankin jälkeen Tampereen kaupunkiliikenne tulee RASKAASTI tappiolliseksi, vaikka raitiotieinvestoinnin kuoletuksia ja lainakorkomenoja ei otetakaan huomioon. Liityntäliikenteen edes tyydyttävä hoitaminen tulee yhtä kalliiksi, jollei kallimmaksikin kuin nykyinen bussiliikenne. Usealla alueella tulee liityntäliikenne niin kömpelöksi, hitaaksi ja kalliiksi, että suoriin linjoihin palataan - suosiolla tai kapinan jälkeen (vrt. Helsingin "runkolinja").

- Taloudellinen pelastus häämöttää vasta kun linjasto on laajentunyt järkeväksi (vrt. Helsinki). Laajennus pitää tehdä HALVALLA, muuten siihen tarvitaan vuosikymmeniä.

- Järkeä on TAYS-linjan jatkaminen Koilliskeskukseen, liityntäpysäköinnin järjestäminen sinne kauempaa tulijoille ja ainakin 20.000 asumaan golfkentälle. Jatkoksen kilometrikustannus on alle 10% nykyisestä ja itäruuhkat katoavat tyystin.

- Järkeä on jatkaminen Ylöjärvelle NIMENOMAAN Lielahden kauppakeskittymän läpi (unohtakaa kuvitelma rautatielinjan käyttämisestä lähiliikenteeseen) ja liitäntäpysäköintien järjestäminen. Tämänkin jatkoksen kilometrikustannus on alle 10% nykyisestä ja länsiruukat vähentyvät ratkaisevasti.

- Pistoraiteet PITÄÄ unohtaa. Ei ole vähäisintäkään järkeä suoraan kulkuun teollisuusalueen läpi. Vähän pohjoisempi kulku Hiedanrannan kohdalla ja jatko kauppakeskittymän läpi ja Lielahdenkatua eteenpäin on vain 1 km pidempi.
Kiskonpätkänkin joskus nähnyt ymmärtää pysyvät lisäkustannukset, jotka tulevat liikenteen hoidolle turhista sivuhaaroista.
Kuvasarja:
Česká republika 2017
 
15.12.2017 14:13 Otto Tuomainen  
  Kesällä kävin Tšekissä itse asiassa kaksikin kertaa. Yhteensä noin kolmisen viikkoa tuli vietettyä maassa. Tosin jälkimmäisellä matkalla tuli pistäydyttyä myös Puolassa ja Slovakiassa. "Muutama" kuva tulossa vielä tähän sarjaan.
kuva 15.12.2017 12:49 Hannu Peltola  
  Voihan kuvan ajoittaa 1920-luvullekin, mutta silloin mm. kenttäkeittimet ovat hypänneet kuvaan tulevaisuudesta... :-) 1930-luvun alku on ensimmäinen mahdollinen kenttäkeittimien myötä.
kuva 15.12.2017 12:41 Erkki Nuutio  
  Pakko on Parolassa koulutetun olla tietävinään jotain. Ajoittaisin mieluusti juuri 20-luvun puoliväliin, ja joka tapauksessa reilusti ennen sotia. Henkilöautonkin malli viittaa siihen.

Parolannummi, Parolan leiri on maamme historian merkittävin sotaväen harjoitusalue.
Kasarmialueeksi (panssarijoukot) nummi tuli kuitenkin vasta jatkosodan aikana, ja varikkokin taisi aloittaa samoihin aikoihin. Hämeenlinnan joukko-osastot marssivat nummelle suoraan. Niinpä on ilmeistä, että kuvan sotilaat ovat tulleet kauempaa ja
purkautuneet asemalle tulleista vaunuista. Umpivaunut ovat sotilaille ja hevosille ja kenttäkeittiöillekin, avovaunut mahdollisille raskaille aseille sekä heinille, muonalle jne.
Jo tyhjentyneitä umpivaunuja on asemalla ainakin 30 ja avovaunuja ehkä 8. 1910-luvun määräyksissä yhteen 2-akseliseen normaalivaunuun sijoitettiin kesäaikana 32 miestä tai 6 hevosta hoitajineen.
Väkeä lienee siis tullut yli pataljoonan verran, luultavasti eri varuskunnista. Vain osa on jäljellä kuvassa.
Jalkamarssi muutaman kilometrin päähän on näillä siis alkamassa, epätotiset torvensoittajat kärjessä.
kuva 15.12.2017 11:26 Kari Haapakangas  
  Ota toi, Toy ota
kuva 15.12.2017 11:20 Mikko Herpman  
  Lipunmyyntiä oli myös Suolahdessa aika pitkään lättäliikenteen loppumisen jälkeen.. Taisi loppua kun viimeinen asemapäällikkö Hämäläinen jäi eläkkeelle.
kuva 15.12.2017 10:50 Petri P. Pentikäinen  
  Kuvassa vallitsee jotenkin teatraalinen tunnelma. Kameroita ei kyllä näy, mutta Parolassa on kuvattu jo kauankin sitten sotilasaiheisia elokuvia. Raitapaita lienee paikkakunnan muotijuppi.
kuva 15.12.2017 10:29 Hannu Peltola  
  Yllättävää, että Loviisassa on ollut näinkin iso ratapiha ja jopa kaksipilttuinen veturitalli!
kuva 15.12.2017 10:27 Tuomas Pätäri  
  Ohhoh, onpas aikansa järjestelyjä hienosti valaiseva kuva Loviisasta.
kuva 15.12.2017 10:16 Hannu Peltola  
  Kertakaikkisen upea otos!
kuva 15.12.2017 09:40 Juha Kutvonen  
  Kuva on aivantäysin 1950-luvun mainosjulisteainesta - ilman veturin sähköhäkkiä ja varoitustarraa.
kuva 15.12.2017 09:39 Hannu Peltola  
  Jatketaan vielä kuvan tarkastelua... Etualalla on soittokunta ja vasemmalla näkyy joukko-osaston lippu, eli jokin tavallisuudesta poikkeava juhlavampi tilaisuus on kyseessä, ei pelkkä leirille tai sotaharjoitukseen lähtö. Kuvassa ei ole ollenkaan raskasta aseistusta ja sotilaita on noin 2½ komppaniaa. Kuormastoa ja keittitimiä on kuvassa muutamia. Kuvasta voi tehdä sen johtopäätöksen, että siinä valmistaudutaan lastaamaan jalkaväkipataljoonaa junaan.
kuva 15.12.2017 09:02 Juha Kutvonen  
  Suomen vetovoimaa!
kuva 15.12.2017 09:00 Juha Kutvonen  
  Hieno tulevaisuuskuva; aamu-IC matkalla Äänekoskelta Helsinkiin.

Menneisyyskuva vastapäisen Riihivuoren laelta: https://www.vaunut.org/kuva/7654
kuva 15.12.2017 08:55 Hannu Peltola  
  Yritin ajoittaa kuvaa univormujen perusteella, mutta ihan lopullista arviota en pysty päättelemään. Selkeä kiinnekohta on upseerivyö ("rähinäremmi"), joka tuli käyttöön 1927. Univormun tulkitsisin olevan m/36, mutta aivan varma en ole. Sotilaiden lakki näyttää minusta kesälakilta m/39. Jos tämä tulkinta on oikea, kuva voisi olla kesältä 1940. Yksi mahdollisuus olisi myös esimerkiksi jatkosotaan lähtö kesällä 1941.

Editoidaan vielä: kuvassa näkyy klassinen Teuvan kenttäkeitin m/29, joka tuli laajempaan käyttöön 1930-luvulla.
kuva 15.12.2017 02:01 Esa J. Rintamäki  
  Tuon Gangsteri-Citroenin korvasi sittemmin futuristismuotoiltu DS (kaasunestejousituksineen). Oli muuten etuvetoinen!
kuva 15.12.2017 01:56 Esa J. Rintamäki  
  Vaihdepiiri "Keski" vielä olemassa.
kuva 15.12.2017 01:53 Esa J. Rintamäki  
  Haapamäellä liitevaunujen seisontaraiteet olivat 41 ja 42.
kuva 15.12.2017 01:32 Esa J. Rintamäki  
  Tuo 4068, Seinäjoen vaunu 1970-luvun loppupuolelta oli ulkoasultaan hieman ryyttyyses kunnos.
kuva 15.12.2017 01:25 Jouni Hytönen  
  Saarijärvi ja Pihtipudas myivät lippuja vielä huomattavan kauan henkilöliikenteen päättymisen jälkeen.
kuva 15.12.2017 00:53 Esa J. Rintamäki  
  Toyota on suomeksi: " runsassatoinen riisipelto".
kuva 15.12.2017 00:34 Jorma Toivonen  
  Vaikka henkilöliikenne Saarijärvelle oli lopetettu, palveltiin matkustajia kuitenkin asemalla vielä ainakin kesällä 1990 ( https://vaunut.org/kuva/47892 vasen yläkulma). Ao. kuvan kommentteihin voisi lisäillä, ettei kyse ollut matkalipusta, vaan paikkojen varauksesta Jy-Tpe välille (jota ei VR:n henk.kuntalippu korvannut).
kuva 15.12.2017 00:29 Esa J. Rintamäki  
  4142 kunnioitti vierailullaan joitakin kertoja myös Porvoon museorautatietä.