|
|
03.12.2017 14:52 | Hannu Peltola | ||
| Täytyy vähän täsmentää omaa kommenttiani: GN:llä Northernit eivät enää päässeet vetämään varsinaisia silkkijunia ja kokojunana kuljetettuja lohijunia. Nämä olivat 1920-luvun erikoisuus ja niiden ajo päättyi vuoden 1929 lamaan. Silkkijunissa näyttivät kyntensä erityisesti GN:n 4-8-2 Mountain-sarjat P-1 ja P-2. | ||||
|
|
03.12.2017 14:17 | Teemu Sirkiä | ||
| Voisiko näihin liittää vaikka kuvatekstiin tiedon rataosasta tai nykyisestä liikennepaikkavälistä, jotta hahmottaisi, missä päin Suomea liikutaan? | ||||
|
|
03.12.2017 14:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vorgin kuvateksteissä voi käyttää kappalejakoa. Se tosin edellyttää muutaman HTML-koodin osaamista ja käyttämistä. Mahtaakohan ohjesivulla olla tästä ohjetta? Tosin yhdelläkin HTML-tagilla pärjää: /br tekee rivinvaihdon, ja kaksi sellaista peräkkäin tekee kappaleenvaihdon. Pitää vain panna kulmasulut (< >) siihen ympärille. (En voinut valitettavasti kirjoittaa tagiä kulmasulkuineen tähän. Se kun tässäkin muuttui rivinvaihdoksi ja katosi siten näkyvistä. Niinkuin sen pitääkin tehdä.) |
||||
|
|
03.12.2017 13:55 | Hannu Peltola | ||
| Näköjään Vorgin kuvateksteissä ei voi käyttää kappalejakoa. Siirsin valtaosan tekstistä kommentiksi, jotta se olisi paremmin luettavissa. Great Northern hankki 1920-luvulla Baldwinilta 4-8-2 Mountain-pikajunavetureita. Nämä osoittautuivat tehokkaiksi, mutta junapainojen kasvu ja ennen kaikkea GN:n lippulaivan the Empire Builderin käyttöönotto vuonna 1929 pakottivat GN:n hankkimaan vielä tehokkaampia henkilöjunan vetureita. GN kääntyi jälleen Baldwinin puoleen ja yhtiö toimitti kaksi sarjaa tehokkaita 4-8-4 Northern-vetureita vuosina 1929 ja 1930. Ensimmäinen sarja kattoi 6 kappaletta S-1 -sarjan veturia. Nämä osoittautuivat välittömästi erinomaisiksi ja GN tilasi edelleen kehitetyn sarjan S-2 Baldwinilta vuonna 1930. S-2 -vetureita valmistui samana vuonna 14 kappaletta. Nämä olivat GN:n tehokkaimmat ja nykyaikaisimmat henkilöjunanveturit. Sarja jäi myös GN:n viimeiseksi henkilöjunakäyttöön hankituksi höyryveturisarjaksi, reilun kymmenen vuoden kuluttua alkoivat jo EMD:n FT-sarjan toimitukset ja nämä korvasivat nopeasti höyryveturit tärkeimmissä junissa. S-2 veti yhtiön tärkeintä junaparia the Empire Builderia Montanan ja Washingtonin vuoristoreiteillä 1930-1947. Toinen tärkeä juna S-2 -sarjan vetureilla oli the Fast Mail, Great Northernin postikiitojuna Minneapolisin ja Seattlen välillä. The Fast Mail oli vuosia pohjoisen USA:n nopein juna ja sen kulkuaika oli niin tarkka, että Seattlen asukkaat kuulemma tarkistivat kellonsa Fast Mailin saapumisesta. Molemmat GN:n Northern-sarjat tekivät myös merkittävän työn GN:n (kiito)tavarajunien vetäjinä. Näistä erityisesti Wenatcheen ja Minneapolisin välillä kulkenut the Fruit Forwarder on kuuluisa. Juna kuljetti Washingtonin osavaltiossa kasvatettuja omenoita idän suuriin kaupunkeihin. Junan aikataulu oli paikka paikoin nopeampi kuin pikajunilla ja tähän nopeaan käyttöön S-2 oli juuri oikea veturi. Sota-aikana Northernit joutuivat vetämään myös raskaita tavallisia tavarajunia, mutta se oli käyttökohde, jossa veturit eivät olleet enää parhaimmillaan. Kuvan S-2 on ollut museoituna Havressa Montanassa vuodesta 1964. Kuvassa kiinnittää huomiota GN:n tapa sijoittaa ilmapumput veturin keulaan. Tämä antoi vetureille poikkeavan aggressiivisen ilmeen (joku voisi kommentoida ilmettä rumaksi!). Veturin keulassa on pienet vihreät liput. Aikanaan tämä tarkoitti, että tämä on aikataulun mukaisen junan ensimmäinen osa ja tämän perässä seuraa muita saman junan osia. Esimerkiksi aikatauluun merkitty tavarajuna #326 Havresta Spokaneen saattoi koostua useasta osasta. Ensimmäinen osa kulki aikatauluun merkittynä aikana (suurin piirtein) ja veturi oli merkitty vihreillä lipuilla. Ensimmäisen osan jälkeen seurasivat junan muut osat omina juninaan ja merkittyinä valkoisilla lisäjunaa osoittavilla lipuilla. Käytäntö on hyvin yhdysvaltalainen, en tiedä, että muualla olisi ollut vastaavaa tapaa. Tässä vielä lyhyesti S-2:n teknisiä tietoja: - vetopyörän halkaisija 80'' (GN:n höyryvetureiden suurin) - veturin paino 420 900 paunaa (n. 190 900 kg) - vetovoima 58 300 paunaa (n. 26 400 kg) - veturissa ei ollut Belpaire-kattilaa. Tämä oli poikkeus GN:n höyryissä. - Veturi veti säännöllisesti 18-vaunuisia pikajunia Montanassa - yritin etsiä tietoja S-2:n nopeudesta, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa, kuin aikalaiskuvauksen siitä, miten Montanan vuoristoteillä 1940-luvulla ei henkilöautolla pysynyt S-2:n vauhdissa. Huippunopeus on joka tapauksessa 110-130 km/h luokkaa. |
||||
|
|
03.12.2017 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella kaunis kuva. | ||||
|
|
03.12.2017 12:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Lauri hyvästä kuvasta, mielenkiintoisesta kuvatekstistä ja erinomaisesta videolinkistä! Videosta välittyi hyvin näiden rooli SLSF:llä sota-aikana raskaiden tavarajunien vetäjänä. Siirto puistoon on ollut todella mielenkiintoinen operaatio, joka varmasti on näkynyt kaupungilla. Monilla yhtiöillä nämä 4-8-4 Northern-veturit olivat todellisia työhevosia raskaimpaan henkilöjunakäyttöön ja kiitotavarajuniin. Tunnetuimpia ovat varmaan ATSF:n veturit, jotka vetivät pikajunia ylös Cajon Pass- tai Raton Pass -vuorisolia. NYC:llä vastaavat veturit vetivät raskaita pikajunia Hudson-joen varrella (NYC oli nimennyt 4-8-4 -pyöräjärjestyksen Niagaraksi; noh, NYC nyt oli kaikessa muussakin vähän omalaatuinen). GN:llä Northernit vetivät ensin kuuluisia silkkijunia, jotka kuljettivat Aasiasta tuotua raakasilkkiä USA:n itärannikon kaupunkeihin. Toinen tärkeä käyttökohde olivat lohijunat - kuuluisaa Puget Soundin king salmonia kuljetettiin kokojunissa itään. Nämä kuljetukset olivat luonnollisesti hyvin kiireisiä ja siihen käyttöön väkivahva Northern sopi erinomaisesti. GN:llä veturit vetivät vuosikausia myös tärkeintä pikajunaa the Empire Builderia (junat #1 ja #2) sekä pohjoisen USA:n nopeinta junayhteyttä the Fast Mailia (junat #27 ja #28) yhtiön vuoristo-osuuksilla. GN:n Northernista löytyy pienoismallikuva Vorgista: https://vaunut.org/kuva/115473?s=1 Yksi GN:n esikuvista on museoitu Havressa, Montanassa. Täytyykin jossain vaiheessa ladata siitä kuva Vorgiin. Wikipediassa on lisää yleistä tietoa Northern-vetureista. Minulle oli yllätys, että näitä SLSF:n Northerneita on kuvan yksilön lisäksi museoitu kolme muutakin. https://en.wikipedia.org/wiki/4-8-4 |
||||
|
|
03.12.2017 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia mainiosta lisäyksestä! Valantehneenä ja auktorisoituna niitinlaskijana täten todistan, että oheisen kuvan kolmesta tenderin vedenkoetushanasta on alin hävinnyt/hävitetty tässä yksilössä: https://www.vaunut.org/kuva/89273?tag0=0%7CK1%7C . Myös tenderin kaksi lukittavaa laatikkoa (tarkoitus?) on kyseisestä yksilöstä pysyväisesti poistunut/poistettu. Soittokellosta en pysty luotettavasti ilmoittamaan onko se aito Latowski, vaiko vain halpa ameriikkalainen piraattikopio. Mahdettiinko yhden vetopyörän vastapainon erityisväritystä käyttää helpottamaan nopeuden mittausta stroboskoopilla koekäytön yhteydessä? Koekäyttöähän taidettiin suorittaa jarrutettavien rullien päällä. |
||||
|
|
03.12.2017 10:24 | Jarmo Ranta | ||
| Vanhat laiturit ja uusi juna. Nykyään onkin sitten toisinpäin. :P | ||||
|
|
03.12.2017 10:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa! Eiköhän ole 100-vuotiaiden viikon kuva. |
||||
|
|
03.12.2017 10:00 | Markku Kuusisto | ||
| Hieno kuvasarja ja teemaan sopivasti hieman luonnollinen tehoste! | ||||
|
|
03.12.2017 09:35 | Simo Virtanen | ||
| Upea kuva! Urbaanit rapujunat on aina hienoja kohteita kuvattavaksi. Voi tietysti kysyä onko Hikiä urbaania aluetta vai ei, mutta kyllä tuo seisakkeen varustus ja lähijunaliikenne sitä on, ainakin rapujunien keskivertoon verrattuna. |
||||
|
|
03.12.2017 07:15 | Lauri Kivijärvi | ||
| Veturin historiasta kiinnostuneille hieman lisätietoja: Yhtiö siirsi 4524:n nykyiselle paikalleen kaupungin kaduille asetettuja väliaikaisia kiskoja pitkin – kadulle asetettua rataa rakennettiin ja purettiin veturin edetessä kohti määränpäätä. 4524 siirrettiin Springfieldiin dieselveturilla, mutta kadulla veturi kulki omin konein paineilman avulla. Siirto pääraiteelta "katuradalle" suoritettiin suomalaisista muuntajakuljetuksista tutulla tavalla: pääraide linjattiin väliaikaisesti sivuraiteelle, jolloin veturi voitiin ajaa pääraiteelta "katuradalle". Kaikesta veturin eteen nähdystä vaivasta huolimatta Springfieldin kaupunki kuitenkin laiminlöi 4524:n kunnossapidon, minkä johdosta veturi rapistui paikalleen. Lisäksi veturi vandalisoitiin pahoin. Kaupunki oli 1990-luvulla jo aikeissa romuttaa veturin. Vapaaehtoiset puuttuivat kuitenkin tapahtumiin perustamalla veturin sijaintipaikalle museon ja kunnostamalla veturin. Museolle hankittiin myös vaunukalustoa (konduktöörivaunu, kaksikerroksinen matkustajavaunu sekä matkatavaravaunu), joiden sisälle toteutettiin museon näyttelytilat. Nykyisin 4524 viettää eläkepäiviä katoksen alla korkeiden piikkilanka-aitojen suojassa. Nykyinen naapurusto tuntui myös pitävän museokalustoa tarkasti silmällä, kun useampi naapuri tuli tarkkailemaan museon verkkoaidan luona pyörinyttä kuvaajaa. Alueen "neighborhood watch" näyttää siis toimivan hyvin. :) 4524:stä on tehty upea 13-minuuttinen videodokumentti, josta kuvan yhteydessä esittämäni faktat on poimittu. Dokumentti on katsottavissa Youtubesta (linkki: https://www.youtube.com/watch?v=MNsNAcSutsE ) Dokumentissa käydään mm. vanhojen filmien välityksellä läpi 4524:n sekä sen sisarusten työura. Veturin siirrosta on lisäksi runsaasti kiinnostavaa videomateriaalia tarjolla dokumentissa. Videon kautta veturia voi tutkia mainiosti eri kuvakulmista, joten tämä keulakuva riittänee Vaunut.orgiin. |
||||
|
|
03.12.2017 01:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä Tepon kanssa. Yläosa on vaunun katon läpivienti, ja "rungon" yläosa myöhempi lisäys. Veikkaisin kapearaiteisen vaunun valaisimeksi. Tämän mallisia näkyy muutamissa kuvissa (katolla), olipa kynttilöitäkin käytössä. RLR:n vaunuissa oli uutena "amerikkalaiset ventilaattorilyhdyt", vetoa aikaansaava "torpedo" katolla. Ne olivat kestävyydeltään huonossa maineessa. VR taisi käyttää öljylamppuja vain aivan alussa. | ||||
|
|
03.12.2017 01:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jarruttomat vaunut? JL on P. | ||||
|
|
03.12.2017 00:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt näyttäisi Dataa tonkimalla siltä, että tälle veturille olisi odotettavissa noutaja maanantain 4/12 puolella: https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=specified&range=3.12.2017-4.12.2017&operator=3173 | ||||
|
|
02.12.2017 23:34 | Jouni Halinen | ||
| Mitä kummaa on tapahtunut Kuopion asemapäällikölle Reijo Kankkuselle, ei ole enää kuvia tai kommentteja tullut viimeaikoina ???. Samaa voisi kysyä myös tässä yhteydessä Lajusen Topista (02.15 jälkeen on ollut hiljaista), myös hänen hieno fooruminsa "kiskoarkea" on mennyt lepoon jo 2013 joulukuussa??, lupauksella että homma jatkuu pienen tauon jälkeen. | ||||
|
|
02.12.2017 23:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa kuvaa on käytetty Montanian mainoksessa v. 1911 ("Alte Lokomotiv Annoncen",1974, ISBN 3-87943-348-8). Teksti "Montania" on poistettu kyljestä. Tyypillisin näiden yksisylinteristen, makaavien vauhtipyöräkoneisten veturien valmistaja oli Deutz, joka hankki Montania-firman osake-enemmistön 1912. Useat tehtaat tekivät näitä , ja kuvittelin etuikkunan muodon kertovan valmistajasta. Kaikenmuotoisia on eri tehtaiden vetureissa, samoin jäähdytysveden höyrypiippuja. Parempi tuntomerkki on moottoritilan liukuovien malli, mutta sekään ei ole varma. | ||||
|
|
02.12.2017 22:53 | Vesa Höijer | ||
| Oikeastaan Englannissa ollaan oltu tarkempia elintarvikehygienian suhteen. Suomessakaan ei suositella lämmintä vettä juotavaksi tai ruuanlaittoon. http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/voiko-kuumaa-hanavetta-juoda/267185/ Englannissa vielä varmuuden vuoksi erilliset hanat kuumalle ja kylmälle. Jopa kylpyhuoneessa, jossa harvemmin juodaan vettä. |
||||
|
|
02.12.2017 21:14 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kaiken maailman asiantuntijat ja johtajat, sitä pääsevätkin ylen ohjelmiin ::) / ;D :https://areena.yle.fi/1-4253239 | ||||
|
|
02.12.2017 21:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| On se nyt parilla junalla viikossa vilkkaampi, koska raakapuun kuljetus on muuttunut. | ||||
|
|
02.12.2017 20:37 | Matti Lehtonen | ||
| Toisaalta, mitenpä se vilkkaampikaan voisi olla, liikennevirrat kulkee nykymaailmassa eri tavalla kuin muinoin ...... | ||||
|
|
02.12.2017 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiljainen on Haapamäki, hiljainen, hiljainen ja hiljainen... | ||||
|
|
02.12.2017 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on vasta 6. Amerikan Satikan kuva Vorgissa, näistä ei ole tainnut montaakaan kuvaa jäädä jäljelle... Mukavaa, Eljas, että julkaiset näitä vanhoja kuvia! Vielä EDIT: Tämä on ilmeisesti Kurtin lisäämän maalauskaavion perusteella toimitettu ruskeana Suomeen. |
||||
|
|
02.12.2017 18:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on hienoa lisätietoa, koska esimerkiksi tehdaskuvat eivät monasti paljasta veturin lopullista maalausta. Ne on usein otettu valokuvausharmaina tai muuten yksinkertaistettuina, jotta yksityiskohdat tulisivat selvemmin esille. Esimerkkinä https://vaunut.org/kuva/123625 | ||||
|
|
02.12.2017 17:53 | Ian Oliver | ||
| Miksi 2 hanaa....pitkä juttu, mutta: https://www.reddit.com/r/unitedkingdom/comments/2igc6u/why_britain_uses_separate_hot_and_cold_taps/ on monta vastausta. | ||||
|
|
02.12.2017 17:50 | Joni Jurmu | ||
| Joo, aika ajoin saa ihan tosissaan suksia että vauhdissa pysyy :D Tavoite ei ole mennä hihna kireällä "huskyn" vetäessä. Pitemmän päälle hiihtäminen on sen verran kevyempää, että vauhissa pysyy hyvin. Piskille tulee kummasti uutta virtaa jos linnun tai oravan huomaa. Päivä alkaa olemaan niin lyhyt, että juuri ja juuri ennättää pari 13km lenkkiä käydä. Jos laittaisi otsalampun niin näin helpolla ladullahan hiihtelisi vaikka lampun valossa. | ||||
|
|
02.12.2017 17:30 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nyt näytti olevan kaikissa rakennuksissa, joissa pistäydyin, radiaattori ikkunan alla ja jopa lämpölasia ikkunoissa. Kehitystä on tapahtunut. Yhdessä hotellissa oli tuo lankkulattia kokolattiamaton alla, mikä tuntui vähän jännältä kävellä. Ja kuului kyllä jos joku käveli talossa. Junissa oli kyllä usein hyvin kylmä johtuen olemattomista eristeistä ja ohuista laseista. Ja nuo halvimmalla tehdyt Pacer-"junat" on sellaisia, että kostealla ilmalla lasit on huurussa eikä ulos näe. | ||||
|
|
02.12.2017 16:35 | Vesa Höijer | ||
| Venäjällä on toisin... Kaksi kuukautta moskovalaisessa opiskelija-asuntolassa hiljaittain viettäneenä voin kehua 1) hiljaisuutta ja 2) lämpöisyyttä. Moitteita voisi antaa lämpöpatterista, joka hehkui kuumana ilman mahdollisuutta kääntää lämpöä pienemmälle (ikkuna auki, jos tuli liian lämmin) sekä kylpyhuoneesta, joka oli ollut varmasti vuonna 1953 talon valmistuessa oikein hieno, mutta vuosikymmenien myötä "hieman" kulunut. |
||||
|
|
02.12.2017 13:07 | Raimo Sivonen | ||
| Mikä noista vaunuista oli nopeusrajoitteinen? Radiossa haastattelivat junankuljettajaa ja toimittajan kysellessä juhlajunan huippuvauhteja, kuljettaja totesi, että rata antaa myöten vaikka 200 km/h, mutta vaunusto rajoittaa nopeuden 120 km/h. | ||||
|
|
02.12.2017 11:16 | Kari Suominen | ||
| Vaikka Englantilainen keittiö ei kuulukaan kiitetyimpiin maailmalla, niin kyllä tällainen perinteisistä aineksista koottu English Breakfast on kuitenkin ehdottomasti sen parasta antia. Näin runsaaksihan se on muotoutunut brittien perinteisen ruokailurytmin seurauksena, jossa syödään kevyemmin illalla ja aamulla vatsa sitten kurnii. Maissa, joissa syöminen taas painottuu paremminkin iltaan ja istutaan tunteja ruokailemassa ja seurustelemassa, kuitataan se aamupala vähemmällä. Englannin vierailuillani minulle on tarjottu aamiaiseksi vaatimattomimmillaan teetä, paahtoleipää, marmeladia sekä juuston siivu. Toisessa ääripäässä hotellin aamiaishuoneessa on ollut tarjolla vaihtoehdoksi perinteisen englantilaisen aamiaisen lisäksi myöskin samaan tilaan vastakkaiselle seinälle katettu Continental Breakfast. |
||||
|
|
02.12.2017 10:57 | Mikko Heino | ||
| Onhan tuo arvopuiden myynti puusepäntöihin käynyt mielessä. Kaverin isän kotitalon edessä olevasta isosta lehmuksesta joka siinä edelleenkin sotkee autojen laseja (ja houkuttelee tuhatmäärin kaikkia kivoja öttiäisiä, kaveri on perhosharrastaja) tarjosi joku puuseppä aikoinaan 5000 markkaa. Täällä kotosallakin kasvoi yksi pienempi mutta isohko lehmus jota sain pidettyä pystyssä vuoden- pari pidempään kun kerroin isännälle tuon jutun lehmuksen arvosta. Kyllä se sitten kuitenkin kaatui ja ainoat osat jotka siitä päätyivät tarvepuuksi on muutama mun pönttökairalla tekemä pöllönpönttöaihio. (Saman kohtalon mutta Trafin/ Livin tms. toimesta kaadettu joillekin rautatieharrastajalle tutumpi lehtikuusi muuten kokí Korialla. Se lehtikuusi kasvoi sillan Korian päästä liikenneympyrästä pikkutunnelin jälkeen n.20m oikealla.) Sekä lehmus että lehtikuusi on muuten aika haasteellisia tapauksia pönttökairalle. Pihavaahteran parhaita paloja on kyllä säästellyt mutta osa on unohtunut taivasalle ja ainoa mitä olen niistä tehnyt käyttöesineitä on paistinlasta jonka väsäsin kaapalla, sähköhöylällä ja hiomapaperilla. Kai tuolta halkopinoista vielä löytyis aihioita jos viittis muilta kiireiltä väsäillä DIY- piraattiBrioradan palikoita. | ||||
|
|
02.12.2017 10:20 | Erkki Nuutio | ||
| Vastaavia mieleenjääneitä muisteluksia vuosilta 1976-78 oli juuri opiskelijoille laitetun talon WC+kylpyhuoneen kokolattiamatto, jonka alla kantavana oli vain ohut lankkulattia ilman eristystä. Suihkusuuntien hajonnasta johtuen hajuttomuutta riitti ehkä viikon. Mietiskelin koska amme tippuu lahoavan lattian läpi alakertaan. Häijyltä tuntuivat myös kokolattiamatot oleilutiloissa, kun tupakat niihin surutta tumpattiin. Lattiat lankkuineen ja pinkopahveineen olivat taloissa niin ohuet, että kaikki kuului läpi. Onneksi pääkytkin oli huoneeni vierellä. Kun yläkerran hulttiostipendiaatti palaili varhain (klo 02.00) reissuiltaan ja laittoi stereonauhan huutamaan, ei tarvinnut montakaan kertaa vemputtaa pääkytkintä. Johan meni stereonauha ikisykkyrään. Kansainvälistyminen vaatii kaikenlaisia käytännön taitoja sekä terävyyttä ja kanttia. Näitä EU-poliitikoillamme ei ole. K.K.K..Ka.Ka.Kat.. Keittiön hellan pikalevyssä oli vain ohkainen vastuslankkierukka. Kerran räjähti kun se oli sulattanut reiän brittimallin alumiinipannun pohjaan. Oli taloon tehty keskuslämmityskin ja radiaattorit ripustettu huoneiden sisäseinille. Kun kerroin meikätavasta laittaa radiaattorit ikkunan alle, kerrottiin että ne jäähtyvät siellä. Ikuisesti muistan kuinka muurahaiset suunnistivat jonossa puutarhaoven rakosesta kymmenen metrin päässä olevalle lautaselle hillopurkille, sen ulkopinnassa kun oli hillojäämiä. Niin St. Pancrasista Bedfordiin kuljin viikottain moottorivaunuilla, joiden korimalli oli sama kuin Suomen ensimmäisillä vaunuilla (1860). Ikkunan painaen alas sai oven auki ulkokahvasta kääntäen, ja pääsi Bristol Lodekka double-deckerillä (teho noin 100 hv) päällystettyjä 1-kaistateitä (siis yhteiskaista kummallekin suunnalle) pitkin hiljaksiin perille. Monella ihmisellä oli kesälläkin talvivaatteet, koska vetoisissa junissa eivät reumaattiset ihmiset muuten voineet olla. Reumatisotumista edisti kotien rakoiset 1-kerrosikkunat ja kepulit lämmityslaitteet (pahimmillaan kuumavesipullo). Takan äärelle kannettiin ja kipattiin viikottain mustassa säkissä (ja kengissä) pölyisiä kivihiiliä. Köyhillä alueilla leijui sopivalla säällä pistävä hiilenkatku. Sitä kutsuttiin Lontoon sumuksi. Enää sitä ei juuri syrjäpaikoissakaan ole. Sanomalehdillä ei ollut aamujakelua. Siksi osteltiin irtonumeroita asemilta ja junissa piilouduttiin ostetun lehden taakse. Paddingtonista Swanseaan kuljin harvemmin, mutta komeasti noilla 125 mailin junilla. Paddingtonissa en havainnut rouva Marplea enkä missään Juntti Salmea. Nykynuoriso jatko-opiskelee/työskentelee käsittämättömän harvalukuisesti ulkomailla. Pitää mennä ainakin muutamaksi vuodeksi Saksaan, Ranskaan, Hollantiin, Venäjälle. Ja aloitekykyisenä suomalaisena, maailman ansioituneimpiin kuuluvan maan lähettiläänä. |
||||
|
|
02.12.2017 08:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä! Se on maukkuudeltaan ja laadultaan aivan erilaista kuin suomalainen "pekoni". | ||||
|
|
02.12.2017 08:04 | Tommi K Hakala | ||
| Tuo Brittien paksu pekoni on maukasta ja pavut ovat hyvä lisäke. | ||||
|
|
02.12.2017 07:43 | Markku Knuutti | ||
| Taisi olla Teljän Kuljetus joka jatkoi Viinikan ajoja , mutta onko sitäkään firmaa enään? | ||||
|
|
02.12.2017 07:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Viinikka taisi mennä konkurssiin. Mutta ei hätää, joku toinen firma otti homman haltuun... | ||||
|
|
02.12.2017 07:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei todennäköisesti koskaan. Törmäsin tuohon kahteen hanaan riittävän usein myös junan vessassa. Ja yleensä molemmista tuli samanlämpöistä vettä. Mutta silti se ratkaisu oli toimivampi kuin uusien junien vessa, joissa teollisuuslogiikan ohjaama järjestelmä suihkauttaa vettä 10 sekuntia kerrallaan... | ||||
|
|
02.12.2017 07:16 | Kari Haapakangas | ||
| Asemarakennus poikittain rataan nähden. Aavistuksen harvinaisempi rakenneratkaisu. | ||||
|
|
02.12.2017 07:14 | Kari Haapakangas | ||
| Milloinkahan britit mahtavat keksiä, että sekoittajan lisääminen hanaan voisi ihan oikeasti olla fiksumpi juttu. Vai pidetäänkö sitäkin eurooppalaisena hapatuksena, joka uhkaa peribrittiläisiä arvoja ja perinteitä? | ||||
|
|
02.12.2017 07:11 | Kari Haapakangas | ||
| Pohjoisessa onkin ollut jo tarvetta aurauskalustolle... Kiinalaisturisteja Riihimäellä? Vai mistä paikallinen vandaali on ideansa saanut? | ||||
|
|
02.12.2017 07:06 | Kari Haapakangas | ||
| Viinikan tankkeri. Noita ei olekaan hetkeen näkynyt tien päällä. | ||||
|
|
02.12.2017 07:04 | Kari Haapakangas | ||
| Kirkko ja torni -tai tapuli oikeastaan- ovat pikkuisen eripariset. | ||||
|
|
02.12.2017 06:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Palttu kuuluu olennaisena osana brittiläiseen, irlantilaiseen, walesilaiseen ja tamperelaiseen aamiaiseen. | ||||
|
|
02.12.2017 06:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vesiverho olisi liian tarkoituksenmukainen termi reiälle vesiletkussa. Kun kyseessä onkin yllättäen ja pyytämättä muodostunut suihkulähde. | ||||
|
|
02.12.2017 06:53 | Markku Knuutti | ||
| Ja harjoitustilanne paljasti tehdaspalokunnan kaluston päivitystarpeen , haurastuneen vesiletkun muodossa. | ||||
|
|
02.12.2017 01:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin eilen, että tälle suoralle on ilmestynyt pohjoisen suuntaan meneviä koskeva nopeusrajoitusmerkki 8. | ||||
|
|
02.12.2017 01:15 | |||
| Kyllä vain. Jo kolme kuukautta on kohtapuolin ollut tuolla käytössä muun laitoksen ohella. | ||||
|
|
01.12.2017 23:07 | Perttu Karttunen | ||
| Mitäs minun puolisokeat silmät näkevätkään, siellähän on lehmänkello! | ||||
|
Kuvasarja: Juhlajuna Kannuksen asemalla 30.11.2017 |
01.12.2017 21:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Seinäjoki-Oulu -hankkeen valmistumista. | ||||
|
|
01.12.2017 21:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Mitä tarkoitat Pohjanmaan radan uusilla asetinlaitteilla? Spurplan löytyy Seinäjoelta ja Ruhasta, joista jälkimmäinen on uusi. Muuten Kokkolaan asti vanhoja DrS-asetinlaitteita ja (Kokkola)-(Ylivieska) -välillä Mipron uudet asetinlaitteet. (Ylivieska)-(Oulu) taas vanhaa DrS-laitekantaa. | ||||
|
Kuvasarja: Juhlajuna Kannuksen asemalla 30.11.2017 |
01.12.2017 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Anteksi tyhmä kysymykseni: Mitä Kannuksessa juhlittiin 20.11.2017? Jotain Suomen itsenäisyyteen liittyvää vai mitä? | ||||