Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.12.2017 19:07 Mauri Monto  
  Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:)
Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista.
kuva 04.12.2017 18:18 Juhani Pirttilahti  
  Ehkä joku on tarvinnut varaosia tai metallia. Tai jonkun mielestä se ei ole ollut museaalinen. Mene ja tiedä. :-)
kuva 04.12.2017 18:06 Reino Kalliomäki  
  Olen Hannun kanssa samaa mieltä, kovasti näyttää aputenderiltä. Lyhyt kytkentä. Kanassa vielä lyhyt runko. Kokeilu, vaurion pikakorjaus, keskeneräisen pajaremontin aikana pakottava väliaikainen käyttö? Lyhytrunkoisen veturin polttoainetila oli hiilelle sopiva. Halkopiipun käyttö äänenvaimentimena on tosiasia, yhtä lailla hallituksen määräys 200 veturin muuttamisesta halkopolttoiseksi. En tähän ehtinyt löytää kopiota, muistaakseni hallitus oli Kallio III, vuonna 1929. Työllisyyspolitiikkaa, ehkä myös hinta-sellaista. Hallitukset olivat noihin aikoihin lyhytikäisiä, ehkä lukumäärä ei pidä paikkaansa.
kuva 04.12.2017 17:45 Perttu Karttunen  
  Kallansillat Kuopiossa?
kuva 04.12.2017 17:15 Hannu Peltola  
  Tuossa Kurtin linkin kuvassa näkyy selkeämmin Kanan ja Mp-vaunun kytkentä ja kyllä se kovasti näyttää siltä, että siinä on tehty jokin aputenderiviritys.
kuva 04.12.2017 17:04 Jimi Lappalainen  
  Toinen kuvakulma: https://flic.kr/p/212MfLh
kuva 04.12.2017 16:49 Osku Reinikka  
  Jossakin 70-luvun kuvassa tässä näkyy sähköhäkki tenderissä, miksiköhän se on sittemin purettu ja milloin näin on tapahtunut?
kuva 04.12.2017 15:55 Teemu Sirkiä  
  Siinä tapauksessa täytyy todeta, että melkoisen hyvä kuvauspaikka! Itse ainakin kuvittelin, että edellistä kuvaa olisi muokattu melkoisen paljon enemmänkin sähköradan rakenteiden häivyttämiseen.
kuva 04.12.2017 15:21 Juhani Pirttilahti  
  Näyttäisi data kertovan viivästymiseksi 94 minuttia syynä K1 Kalusto, moottorijunat ja vaunut: Kaluston odotus.
kuva 04.12.2017 15:02 Kurt Ristniemi  
  Ihan pikkuisen selkeämpänä kuva on Lappeenrannan museoiden verkkonäyttelyn kuvakorttiesityksessä:
http://www.aikamatkakannakselle.fi/img/pages/etusivu/kuvakorttiesitys/Papulan_silta.jpg

Minun silmiini veturin viimeinen numero on enemmänkin yhdeksikkö, tai ehkä jopa viitonen.
kuva 04.12.2017 14:56 Hannu Peltola  
  Paikkaa en osaa arvata, mutta kuva on kyllä upea! Ehkä kuitenkin yksi hatara arvaus: Isohaaran voimalaitoksen pato Kemissä?
kuva 04.12.2017 14:28 Mauri Monto  
  Arvauksia tai tietoa vaan lisää kehiin:) "kisa jatkuu vielä".
kuva 04.12.2017 14:06 Kari Aho  
  Vaihdoin kuvan sellaiseen, jossa juna on juuri tullut suoralle. Kuvasta on sitä rajaamalla saatu pois lähes kaikki mikä viittaa sähköihin. Joten mikä ero tässä kuvassa on edelliseen, jossa oli pätkä ajolankaa poistettu ohjelmaa käyttäen.
kuva 04.12.2017 14:02 Teppo Niemi  
  Junan vaunusto: LWR405 + HKR2 + HKR4 + LWR52 + LWR283 + ÄSR2 + JR71 + JR11 (32 aks). Höyryfestareihin liittyviä junia lukuunottamatta yksi pidemmistä kalustonsiirtojunista.
kuva 04.12.2017 13:50 Mikko Herpman  
  Onko Haapamäellä havaintoja siirtojunasta, datan mukaan näyttäisi lähtevän ainakin myöhässä..
kuva 04.12.2017 13:35 Ilkka Hovi  
  Hki kaupunginmuseon kokoelmissa on kuva Vr1 veturista, johon liitetty A3,A6 tai A7 sarjan tenderi. Myöhemmin Katajannokalle oli tehty hiilen antolaite (vrt Tl, Kr). Vettä sai viskurista, joka oli lähellä Kauppatoria, joten polttoaineen piti riittää vuoron ajan.
kuva 04.12.2017 13:23 Timo Oinonen  
  Samaa mietin itsekin, mutta tuo Kanan takaosa näyttää oudolta. Ihan kuin puskimet sekä polttoainesäiliö olisi poistettu ja säiliön tilalle rakennettu puusta pieni seinä tuohon oven taskse. Myös tuo Mp- vaunun pääty on melkein kajuutassa kiinni. Vaikuttaisi siltä että vaunu on tosiaan kytketty "kiinteäksi" tuohon veturiin.
kuva 04.12.2017 13:18 Petri Nummijoki  
  Ongelma lienee siinä, että kuvan perusteella joku voi tehdä 50 vuoden kuluttua tulkintoja. Sitähän tapahtuu jatkuvasti historiallisten kuvien osalta. Silloin on ongelmallista, jos kysymyksessä on trikkikuva eikä se käy mistään ilmi. Kohteiden häivyttäminen kuvarajauksella ei ole sama asia, koska katsoja todennäköisesti osaa päätellä, että kuvasta etsitty asia voi olla kuvaushetkellä olemassa ja puuttuu ahtaan kuvarajauksen johdosta eikä kuvan perusteella siksi kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
kuva 04.12.2017 13:09 Heikki Kannosto  
  Veturista tulisi soma pienoismalli.
kuva 04.12.2017 13:03 Hannu Peltola  
  Mielenkiintoinen vanha kuva Viipurista! Mutta onko Kanan perässä "aputenderi" vai ainoastaan normaali Mp-vaunu halkolastissa? Jos vaunu olisi aputenderi, veturista pitäisi olla jonkinlainen pääsy tenderiin. Lisäksi halkojen lisäksi olisi hyvä kuljettaa vettä ja veden syöttö veturin vesitankkeihin tulisi järjestää. (En ole kuullut, että Suomessa olisi koskaan käytetty aputendereitä; mielenkiintoista, jos näin on ollut!...)
kuva 04.12.2017 12:56 Roope Prusila  
  Kemijärvellä Norvionväylän sillanpielessä?
kuva 04.12.2017 12:32 Mikko Herpman  
  Aputenderi, siis tuo lyhyt tavaravaunu kanan perässä? Onko ollut yleinenkin "apuväline" tai lisäys veturin perään, lisää nopeutta kun estää nyökkimistä ja evästä purtavaksi. Viipurissahan oli varmasti laajat vaihtotyöalueet, joten ehkä onkin ollut lisäpolttoaine tarpeen. Mutta onko veturista ollut kulkukäytävä vaunuun, että saa halkoja haettua pesään?
kuva 04.12.2017 12:27 Erkki Nuutio  
  Päällekäypä kysymys on tuo aputenderi. Sitä ei liene pohdittu, vaikka itse kuva onkin tuttu.
Jääköhän se kysymys kuitenkin vielä vastaamatta?
Luulen minäkin että Kanan loppunumero on 4. Silloin tulee todistetuksi että koko numero on 534, koska suorapintaiset vesisäiliöt rajoittuivat vetureihin 530-540.
534 kuului Viipuri Maaskolaan ainakin vuonna 1916, jota epäilen kuvan likivuodeksi.
Likivuoden muutos tosivuodeksi voi ehkä onnistua kuvan saunalaitoksen avulla: Onko yksi sauna/bad -teksti kyrillinen?
Etualalle osittain mahtuva Papulankadun rakennus on Oy Sampo vuodelta 1908.
Seuraavassa rakennuksessa oli 1910-luvun alussa kaksi kerrosta. Saunakerrokset tulivat vasta tämän perään.
Tätä seuraavassa rakennuksessa oli mm. Papulan vesitehdas. Tähän tietoni loppuvat.
kuva 04.12.2017 12:20 Juha Kutvonen  
  Kaksi kylkivalokokeiluveturia sattunut samaan junaan. Valojen asennustapa näyttää hieman poikkeavan toisistaan.
kuva 04.12.2017 11:40 Markus Räsänen  
  Näyttäisi jatkavan Kouvolaan junalla V1946.
kuva 04.12.2017 10:59 Hannu Peltola  
  Kiitos Eljas mielenkiintoisesta listauksesta! GN ei tosiaan ollut mikään varsinainen vauhtirata, vaikka Montanassa ja Poihjois-Dakotassa siihen varmasti olisi ollut mahdollisuuksia. Ajattelin kanssa, että 110-130 km/h voi olla aika konservatiivinen nopeusarvio suuripyöräiselle, herkkäkulkuiselle ja suuritehoiselle höyryveturille. Nyt ei ole parempaa lähdettä käsillä, mutta vähän vastaavalle SP&S:n E-1 -sarjan Northernille, jossa on 77'' vetopyörät ja teho samassa luokassa, Wikipedia antaa huippunopeudeksi 110 mph eli noin 180 km/h.
kuva 04.12.2017 09:56 Kari Aho  
  Mielenkiintoinen keskustelu, mutta ei oikestaan ratkaise tässä esitettyä ongelmaa, jos sellaista nyt yleensä onkaan. Tiukemmin rajaamalla alkuperäisestä kuvasta saa kaikki langat pois, ainoastaan tuo yksi pylvään pala jäisi edelleen. Onko sekin silloin trikkikuva jos ei erikseen mainita, että yläpuolella on ajolankoja, jotka eivät näy kuvassa.
kuva 04.12.2017 09:33 Jorma Toivonen  
  Ensimmäisessä kommentissa on pieni lapsus: Kana 799 ei ollut viimeisin, suurinumeroisin kylläkin. Valmistuessaan v. 1925 sillä oli numero 786, joka muutettiin 799:ksi v. 1948. Viimeisin Kana valmistui kyllä kommentissa mainittuna vuonna 1927, mutta sen numero oli 793.
SKS
kuva 04.12.2017 09:18 Juha Kutvonen  
  Vastaus käyttäjälle "Tunnus poistettu": Tavaravaunujen tarkistusnumerot otettiin käyttöön syksyllä 1971 (VT 44.5/4.11.1971).
kuva 04.12.2017 07:31 Lauri Kivijärvi  
  Tämä ei siis ollut sähköistämätön kaksiraiteinen rataosuus tai sähköistämätön kohtauspaikka. Onneksi asia mainittiin kommenteissa muiden jäsenten toimesta. En olisi muutoin osannut etsiä taustalla heikosti pilkistävää ajojohdinpylvästä, kun ajojohdin oli poistettu kuvasta.

Kaikki kuvia katsovat henkilöt eivät tunne Suomen rataverkkoa tai suomalaista rautatiekalustoa täydellisesti, joten trikkikuvat voivat johtaa katsojia (jopa historioitsijoita) pahasti harhaan. Trikkikuviin olisi erittäin toivottavaa liittää maininta esim. ajojohtimien häivyttämisestä tai höyryvetureihin jälkiasennettujen osien häivytyksestä, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Tällöin vahvasti muokatut nostalgia- ja rekonstruktiokuvat ovat OK, koska katsoja on tietoinen vääristetystä kuvainformaatiosta.
Kuvasarja:
Turverataretki Baltiassa 2016
 
04.12.2017 02:23 Robert Sand  
  Tässä matkan suunnitelma. Ei ihan täysin toteutunut sellaisenaan mutta pääpiirteissä kyllä. Toivottavsti linkki toimii. https://drive.google.com/open?id=1C41Lr4Gz8f8IsiDeni2IQYypsG0&usp=sharing
kuva 04.12.2017 00:33 Eljas Pölhö  
  Great Northern ei ollut mikään tunnettu vauhtirata ja siten koeajot ja vähät kulkuaikaseurannat keskittyvät mäkiosuuksille. Koska S-2 oli ensimmäinen 80 tuuman fillareilla varustettu 4-8-4, niin siitä voisi kaivelemalla löytyä koeajotuloksia. Useat 80in fillariset 4-8-4:t saavuttivat yli 100mph (161 km/h) nopeuksia, joten 130 voi olla konservatiivinen arvio.

Äkkiseltään löysin kulkuaikamerkintoja kirjoista S. Kip Farrington: Railroading Coast to Coast. Siinä annetaan lähtö ja tuloaikoja asemille, muttei mitään nopeuksia. Parhaimmillaankin siitä saa pitkänmatkan keskinopeuksia (jotka eivät olleet korkeita GN:llä).

Mielenkiintoisempi oli Gérard Vuillet'in teos Railway Reminiscenses of Three Continents. Siinä on sivuilla 203-206 kertomus The Empire Builder-junan matkasta 16-18.6.1937. Laajin osuus käsittää osuuden Cut Bank-Whitefish, joka suoritettiin veturissa matkaten. Se oli pääasiassa vastamäkeen, joten nopeudet eivät olleet suuria ja kirjoittaja mainitsee, että alamäkeenkin nopeus oli rajoitettu 35-40mph (56-64 km/h) kaarteiden takia. Matkaosuudet olivat:
St. Paul-Havre, 17 vaunua, 1340 tonnia; Havre-Spokane 16 vaunua, 1260 tonnia.
St Paul-Breckenridge, 214,9 mailia, P2 2516 (4-8-2); suurin nopeus 69mph (110 km/h)
Breckenridge-Minot, 322 mailia, S2 2577
Minot-Havre, 429,7 mailia, S2 2579
Havre-Whitefish, 257,2 mailia, S2 2588; suurin nopeus Cut Bank jälkeen oli 57mph (93 km/h)
Whitefish-Wenatchee, 448 mailia, P2
Wenatchee-Skykomish, 71 mailia, sähkö (1-D-1)+(1-D-1)
Skykomish-Seattle, 85 mailia, P2
kuva 04.12.2017 00:11 Esa J. Rintamäki  
  Henkilöautossa Fender Skirtit! Upeaa!
kuva 04.12.2017 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Saman lähteen mukaan S-2:n kitkapaino (eli vetopyöräkerroille tuleva paino) oli hieman pienempi kuin S-1:llä. Ei ihme, että ympärilyöntitaipumusta oli. 4-8-4-pyörästön edut peruskonstruktiona havaittiin myös Neuvostoliitossa, tuloksena sarja P36.
kuva 03.12.2017 23:52 Teemu Sirkiä  
  Jokelan ja Palopuron välillä, näillä main https://julia.dy.fi/map/view?mode=infra#15.84/60.5647/24.9443
kuva 03.12.2017 23:43 Teemu Salonen  
  Missäs tällänen on ollu?
kuva 03.12.2017 23:28 Reino Kalliomäki  
  Kyseessä on valmistajan kuva, 07.10.1913 (valmistumispäivä).
kuva 03.12.2017 23:16 Jaakko Pehkonen  
  Junan toiseksi viimeinen vaunu oli pimeä (ei valoja), kun kuvasin junan Limingassa. Liekö tämä vaunu ollut viallinen?
kuva 03.12.2017 23:10 Mikko Nyman  
  Jarmo: veikkaisin, että Antero Alku kuuluu tämän maan ykköskaartiin, mitä joukkoliikenneasiantuntemukseen tulee.
kuva 03.12.2017 22:32 Simo Porkola  
  Risto Soini on herran nimi.
kuva 03.12.2017 22:14 Mikko Herpman  
  Jospa on ollut toimimattomia kiskojarruja tai ep-jarrut pois käytöstä.. Voisiko jotenkin näillä tulla nopeusrajoitus?
kuva 03.12.2017 21:17 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa hyvästä täsmennyksestä! Tätäkin kuvaa katsoessa huomaa, että kattilan sivulle olisi ollut enää hankala mahduttaa ilmapumppuja. S-2 oli tosiaan käytössä erityisesti Spokanen ja Wenatcheen välillä Washingtonissa. Toinen rataosa, jolla S-2:a käytettiin, oli Minotin ja Havren välinen osuus Montanassa. Tämäkin oli tasanko-osuus. S-2:n ainoa ongelma oli lähdekirjojen mukaan taipumus ympärilyöntiin raskaiden junien liikkeellelähdössä. Tämän taipumuksen ja suuremman vetovoimansa takia S-1 oli erityisessä suosiossa kiitotavarajunissa ja sitä pidettiin GN:n parhaana yleisveturina.

Ainoa modifiointi, jonka S-2 sai uransa aikana, oli rullalaakereiden asentaminen 1945. Monet GN:n höyryt rakennettiin käytännössä uudelleen uransa aikana, joten selvästikin S-2:n peruskonstruktio oli hyvin toimiva.
kuva 03.12.2017 20:41  
  Kuvan vasemmassa laidassa "Kiinanmuuri" (asuin aikoinaan kahteen otteeseen sen katveessa). Maisema muuttunut kovasti ... en taida sanoa mihin suuntaan.
kuva 03.12.2017 20:09 Esa J. Rintamäki  
  Joitakin lisätietoja Great Northern-rautatien vetureista S 1 ja S 2: (käyttämäni kirja on Heinrich Buchmann: Dampflokomotiven in den USA 1825-1950 Band 2) sivulla 67 on taulukko, jossa on joitakin pääarvoja kummastakin veturityypistä. Yllätys - yllätys, S 2 kattilan työpaine on pienempi kuin S 1:llä (15,82 aty versus 17,58 aty). Edelleen S 1 vetopyörän halkaisija on 1 854,2 mm S 2:lla 2 032 mm. Ja vetovoimassakin on eroa: S 2:lla 25,5 t versus 29 t S 1: llä. S 2:sta mainitaan samalla sivulla että se asetettiin palvelukseen 1930 preerialla, rataosalle Spokane - Wenatchee (Columbia-joen varrella). S 1:llä piti vetää junia vuoristorataosilla 18 o/oo nousuissa, siksi voimaa tarvittiin. Nopeuksia tämä kirja ei maininnut. Myös veturin painoissa oli lievää eroa: S 1: 214,2 t ja S 2 191 tonnia. Ilmeisesti materiaaliopin kehittymisen myötä voi selittää kevenemistä, opittiin seostamaan teräksiä lujemmiksi.

Tuo ilmapumppujen sijoitus eteen, niin kommenttina voisin lisätä, että junien painojen kasvaessa tehoa vaadittiin koko ajan lisää. Tällöin kattiloita suurennettiin. Arinoita ei voitu äärettömiin leventää, läpikulku-ulottuma alkoi tulla vastaan. Muu ei auttanut, kuin PIDENTÄÄ arinoita ja myöskin kattiloiden lieriöosia. Tehon tarpeesta kertonee myös että höyryvetureiden sylinterien täytösaste pidettiin isona ajon aikana. Trendistä kertonee myös savutorvien lyheneminen kattiloiden halkaisijamittoja suurennettaessa. Sama ilmiö oli havaittavissa myös Chesapeake & Ohio-rautatiellä, sen uudemmissa vetureissa oli ilmapumput samoin kattilan savupesän edessä. Mainittakoon, että C & O oli etupäässä hiiliä kuljettava rautatieyhtiö, jonka pääliikennesuunnat olivat itä-länsisuuntaisia.
kuva 03.12.2017 19:32 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana. Tässä Ilkka on kyllä saanut otettua aivan nappiotoksen!
kuva 03.12.2017 19:32 Teemu Sirkiä  
  Herää kysymys, että jos kuvaa muokataan näin paljon, niin pitäisikö se ilmoittaa jotenkin selvästi?
kuva 03.12.2017 18:46 Kari Aho  
  Kylläpäs on huolimatonta jälkeä, täytyy skarpata tulevaisuudessa.
kuva 03.12.2017 18:16 Juhana Nordlund  
  Kyllä ainakin (yhdestä) pylväästä näkyy vähintään se pienin jälki.
kuva 03.12.2017 16:06 Kari Kuusela  
  Ajojohtimista ja pylväistä ei pienintäkään jälkeä kuvassa?
Kuvasarja:
Korian liikennepaikka ennen remonttia
 
03.12.2017 15:15 Timo Arolainen  
  Hienoa dokumentointia tutusta paikasta.
kuva 03.12.2017 14:52 Hannu Peltola  
  Täytyy vähän täsmentää omaa kommenttiani: GN:llä Northernit eivät enää päässeet vetämään varsinaisia silkkijunia ja kokojunana kuljetettuja lohijunia. Nämä olivat 1920-luvun erikoisuus ja niiden ajo päättyi vuoden 1929 lamaan. Silkkijunissa näyttivät kyntensä erityisesti GN:n 4-8-2 Mountain-sarjat P-1 ja P-2.