|
|
11.11.2017 18:20 | Raimo Harju | ||
| Tuolta olis löytyny varmaan se aarre. | ||||
|
|
11.11.2017 18:13 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno juttu. | ||||
|
|
11.11.2017 18:00 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 1 oli sijoitettu Helsinkiin vuosisadan alussa. N:o 2 oli Riihimäellä, 4 oli Lahdessa sekä 3, 5 ja 6 Turussa. N:o 1 siirtyi Lahteen 1907, ja 1905-1907 n:o 5 Kouvolan kautta Lahteen. Sarjan vetureilla oli siksi vähän linja-ajoa 1900-luvulla, että olisi melkoinen sattuma kuvata joku kaukana varikkopaikkakunnaltaan. Lahden varikon vanhoja päiväkirjoja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja niistä näkee, että A1-sarjan vetureiden ajojen päätyttyä Lahdessa ne vielä ajettiin veturina tai ylimääräisen junan kanssa Pasilaan. Täten 1911-12 veturit on voitu jälleen kuvata Pasilassa. | ||||
|
|
11.11.2017 17:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Itse olin tätä odottelemassa Suolahden ratapihan eteläpäässä, josta on hyvä näkyvyys etelän suuntaan. Aikataulun mukaan juna oli Äänekoskella 14.57 lisätiedolla A1 Mäkeenjäänti. Mihinkähän kohtaa jäi jumiin? | ||||
|
|
11.11.2017 15:41 | Pekka Porkkakoski | ||
| Itävaltalaiset vaunut. Lienee liisattuja? | ||||
|
|
11.11.2017 14:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Toisaalta: Kyllähän M. Saarisen paikkatietoon (sehän on M. Saarisen kertoma?) voinee hyvin luottaa: siis Pasila. | ||||
|
|
11.11.2017 14:34 | Juhana Nordlund | ||
| Sekin on määrittelykysymys, mikä oli ensimmäinen veturi. Alutar ja sisaret saivat jälkikäteen järjestysnumerot valmistenumeroiden mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä koottiin Ilmarinen (numero 3 sitten myöhemmin), joka myös liikkui ensimmäisenä (8.8.1861). En ota kantaa, mikä on oikea tapa määritellä Suomen rautateiden ensimmäinen höyryveturi. |
||||
|
|
11.11.2017 14:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Jukka Joutsin Lahtiasema-sivun mukaan tuonnäköinen talli Aluttarineen 1800-luvun lopulta olisi Lahdesta. Kuvan lähteenä siellä on Suuri raideliikennealbumi (1980). - Mutta se tieto taitaa olla kyllä väärä. http://www.jukkajoutsi.com/lahtiasema.html Helsingin ja Pasilan välillä arvailua jatkan kunnes näen jommasta kummasta luotettavan kuvan 1900-luvun alusta. Kuva-arkistojen - myös Rautatiemuseon - kuvien tiedoissa on turhan usein virheitä. |
||||
|
|
11.11.2017 14:01 | Pasi Utriainen | ||
| Jo parinkymmenen vuoden kuluttua 1930-luvulla harmiteltiin, ettei veturia säästetty arvokkaana muinaismuistona. Veturista saatiin romuna myydessä vain 2000 mk. | ||||
|
|
11.11.2017 13:55 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako tämä täyttää kaksoisvaunun kriteerit? Joissakin yhteyksissä ainakin Laais-vaunuista (tai osasta niistä) on käytetty nimitystä kaksoisvaunu. Laais-vaunuissa ei ole eikä ollut telejä, mutta tämä ei liene merkityksellistä tässä asiassa. | ||||
|
|
11.11.2017 13:54 | Pave Saarinen | ||
| Kuva on Pasilan varikolta, vrt https://vaunut.org/kuva/116854?u=2783 |
||||
|
|
11.11.2017 13:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Oliskohan Ilmarisen pienoismalli Rautatiemuseossa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7273 | ||||
|
|
11.11.2017 13:38 | Pave Saarinen | ||
| 1/15 sek valotuksella saa kyllä käsivaralta 400 asan filmille, mutta tässä on osin rakeisuus näkyvissä, vaikka yritinkin sitä digikäsitellä. | ||||
|
|
11.11.2017 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Unohdin sepustuksestani sanat: "liikenteelle avattaessa 29.9.1883". Kattilakosken vesipaikka tuli hiukan myöhemmin käyttöön. | ||||
|
|
11.11.2017 12:29 | Jari Välimaa | ||
| Eli onko tuossa veturin jälkeen siis vain yksi vaunu ? | ||||
|
|
11.11.2017 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todettakoon vielä sekin, että 2501:ssä ei ole tarkalleen ottaen 2600-sarjalaisen konepeittoja, vaikka 2501:n konesuojat 2600:laisten vastaavia muistuttaa enemmän kuin muita. Keulapala lienee täsmälleen sama kuin 2600:sissa. MGO:n kohdalla oleva suoja on huomattavan samanlainen kuin 2600:sissa mutta hieman erilainen (ritilöitä puuttuu luukuista). Vaihteiston kohdan suoja vastaa 2500-sarjaa eli omaa mallia. Takakonesuoja muistuttaa eniten 2600:laista, mutta tarkalleen ottaen poikkeaa siitäkin hieman. Nämä näkökohdat tulivat mieleen kuvan https://vaunut.org/kuva/123141 kommenteista. Jos joku haluaa tehdä dieseliksi palautetusta 2501:stä tarkan pienoismallin, niin monta asiaa pitää huolella tarkistaa 1984 jälkeen otetuista kuvista. Omat juttunsa tuovat saneerauksessa tehdyt muutokset: reilu kymmenen vuotta sitten ulkoasu muuttui vielä kerran. |
||||
|
|
11.11.2017 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on Tampereen asemalta. Taustalla näkyy ylikulkusilta (hevosille, automobiileille ja kävelijöille), jonka vaakasuora osuus on nykyisen Tammelankadun linjalla, ja viistosti nouseva osuus tulee Hämeenkadulta. Hämeenkadun alku oli noin 3 metriä nykyistä ylempänä. Ennen siltaa tästä meni tasoylikäytävä Silta on vuodelta 1895 ja se purettiin noin 1936, kun tunneli valmistui ja kun nykyisen Itsenäisyydenkadun alkupäätä oli pudotettu noin 6 metriä. |
||||
|
|
11.11.2017 09:44 | Jukka Ahtiainen | ||
| Se on radan pohjoispuolella, Ylämaantie 225 paikkeilla, paikannusmerkin 156 kohdalla, noin 15 m etäisyydellä radasta pienellä kumpareella. | ||||
|
|
11.11.2017 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa on sama kuva, josta taustaa ei ole häivytetty. Kuvatekstin mukaan uusi H3-sarjan veturi nro 445 on Tampereen veturitallin edessä vuonna 1904. |
||||
|
|
11.11.2017 07:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Uudessa 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa on sama valokuva, mutta huimasti paremmanlaatuisena. Kuvatekstin mukaan kuva on otettu 1900-luvun alussa, ja veturissa on yleismallinen savutorvi, uusi kattila ja hytti. |
||||
|
|
11.11.2017 07:23 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vaasan radalla on ollut linjallakin ainakin yksi "verenottopaikka", Kattilakoski n. 1,5 km Valkeajärven eteläpuolella. | ||||
|
|
11.11.2017 07:17 | Jukka Voudinmäki | ||
| Niitä aikoja (~1936) se on ollut, kun kuvan rakennus on tähän valmistunut. 1930-luvun Hellströmiä toisin kuin rataosan muut asemat, jotka ovat/olivat 1910-luvun designia. | ||||
|
|
11.11.2017 02:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrataanpa vähän: - lähimmän ikkunan kohdalla oli alunperin ovi tavaramakasiiniin. Alavon asemalla oli alusta saakka erillinen makasiini. Östermyrassa oli makasiini asemarakennuksessa Filppulan tapaan. Filppula sai erillisen makasiinin 1893. Sittemmin tuon ikkunan takana oli lipputoimisto ja sen jälkeen relehuone. Selitykseksi: Alavo = Alavus, Östermyra = Seinäjoki ja Filppulan F vaihtui W:ksi ja 1965 V:ksi. Ruotsinnokset muutettiin härmänkieliseksi 1897. Muissa Nikolaistadin radan IV luokan liikennepaikoilla eli Tervajoella, Keurulla (= Haapamäki 1897 alkaen) ja Orihvedellä oli erillinen tavaramakasiini. Pienemmillä asemilla makasiini oli ilman muuta. "Verenottopaikat": Suinula, Orihvesi, Lyly, Kolho, Keuru, Töysä, Alavo, Sydänmaa (km:llä 393), Östermyra, Kaukola eli sittemmin Ylistaro, Tervajoki ja Toby alias Tuovila. Nikolaistadissa ja Myllymäellä vesi- ja polttoainehuolto hoitui talleilla. |
||||
|
|
11.11.2017 02:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvassa on kivasti väriä syksyyn! Mutta tuohan on enää seisake vain. | ||||
|
|
11.11.2017 02:06 | Reino Kalliomäki | ||
| On siinä laituripahanen, hämäävästi lankku jatkuu kiskona... Tasoristeys oli Seinäjoen puolella, eiköhän kuvaaja ole tiellä. Siis menossa Perälää kohti. Kaksi Efiä, kaksi junaa. | ||||
|
|
11.11.2017 01:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Paitapiiskan" asema. Samalla tavalla kuin Jalasjärvi tunnettiin nimellä "Anturajärvi". | ||||
|
|
11.11.2017 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarinan mukaan venäläinen viiden kopeekan kolikko oli ruotsinvallan loppuaikoina väärentämisen kohde. Raha tunnettiin nimellä "prjanik" eli piparkakku. Tästä sanasta tuli suomenkielen "prenikka". Väärentäminen liittyi vuosien 1788-1790 sotaan. Syynä oli ruotsalaisten halu helpottaa armeijansa toimintaa vihollisalueella. Väärennösten kohteena oli Venäjän 10 kultaruplan "imperiaali" ja kansan keskuudessa tavallisesti käytetty viiden kopeekan kolikko. Tiedot kirjasta Tuukka Talvio: Suomen rahat, kust. Suomen Pankki 1993. Lievää off-topicia, mutta tarina on hyvä. |
||||
|
|
10.11.2017 23:39 | Mikko Herpman | ||
| Niin, tästähän oli huhupuheiden mukaan "kampiakseli solmussa", joten konevikaisena laitettu sivuun. Vika olikin loppujen lopuksi vain startin toimimattomuudessa. | ||||
|
|
10.11.2017 23:29 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako kuva olla Levulan liikennepaikan lakkautettuna oloajalta (1.2.1955-28.2.1958) vaiko sulkemisen 26.5.1968 jälkeen. Laituria ei kuvassa näy, eli miten lienee. Kuinkahan nopeasti olisi liikennepaikkakyltti poistettu... Lieneeköhän tuossa matkalla yhdistetyt Kristiinankaupungin ja Kaskisten lätät. Perälässähän nuo mahdollisesti on kytketty tai erotetaan. Miten lie onkohan juna menossa Seinäjoelle vaiko kohti rannikkoa? | ||||
|
|
10.11.2017 22:23 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, käytiin museolla reilu kuukausi sitten. Sanoivat infossa, että veturista oli aiemmin hajonnut jokin osa ja viimeinen varalla ollut on nyt siinä paikallaan. Joten ajavat muutamana viikonloppuna kesässä säästäen kalustoa. Viasta tai kuluneesta osasta ei infossa osattu sanoa tarkemmin, olisi mielenkiintoista kuulla mikähän osa oli kyseessä. |
||||
|
|
10.11.2017 22:19 | Jorma Kattelus | ||
| No valmistajan laatta https://vaunut.org/kuva/47181?tag0=1%7CDv12%7C2501 taitaa olla originaali. | ||||
|
|
10.11.2017 22:17 | Jonne Seppänen | ||
| Terve, terve! | ||||
|
|
10.11.2017 21:01 | Mika T. Polamo | ||
| (Tosikkomoodi on) Te? Eikö me, Juhana oltu melko samaa mieltä: Näköispainos = kopio, joka ulkoisesti muistuttaa alkuperäistä esikuvaansa. sekä SeRoPi (Sekarotuinen piski) = JN:n esimerkit osista jota ovat samoja, samanlaisia ja erilaisia. (tm off) Viite kloonaukseen oli lipsaus, enkä ota siihen enää kantaa ennenkuin alkuiperäisen 2501:n koko DNA selvä. Sr1 ja Sv1 ovat identtiset 3201-kaksoset kuten: https://fi.wikipedia.org/wiki/Identtiset_kaksoset_(elokuva) Suosittelen. ugh |
||||
|
|
10.11.2017 20:54 | Osku Reinikka | ||
| Mikähän tämän nykytilanne on? | ||||
|
|
10.11.2017 20:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva sillasta avoinna https://vaunut.org/kuva/123167 | ||||
|
|
10.11.2017 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Tämäkin on Thure Hellströmiä ja vuodelta 1913 (Radan varrella -kirja). Pudotus laiturivaihteeksi 1961 ja miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1964 aiheutti epäilemättä koko kuvauskierroksen vuonna 1964 tai 1963. | ||||
|
|
10.11.2017 20:42 | Osku Reinikka | ||
| Miten niin kyrilliset kirjaimet ovat hankalia? Tuohan on kohtalaisen selkeästi kirjoitettu ja jo ihan ekassa kommentissa oikein ja silti vielä sen jälkeenkin joku sitä ihmettelee... Ihme touhua. | ||||
|
|
10.11.2017 20:32 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän Lohiluoman kuvaajan Cortina ole kuvan vasemmassa laidassa. Olisiko Thure Hellströmin piirtämä rakennus pystytetty noin vuonna 1936. Nimittäin silloin Panttilan seisake muuttui laituriksi ja henkilökunta sai käsitelläkseen tulevia ja meneviä tavaroita makasiinipäädyn kaksoisoven kautta. Saattaa olla, että käsikärry kuljettanut viime sotien aikana patentti- ja kaupparekisteriasiakirjoja, koska PRH oli evakuoitu läheiseen entiseen lakkitehtaaseen. Panttila on luultavasti ikuistettu samalla kuvausreissulla kuin Lohiluoma ja muutkin Suupohjan suunnan rakennukset. |
||||
|
|
10.11.2017 17:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Kolmas jännehän se oli se kääntyvä. Siis täältä Suomen puolelta laskettuna kolmas. Ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124753?page=10 Ja siellä kerrotaan sekin, missä se valtakunnan raja on. Tosin raja on sen jälkeen käyty uudestaan, mutta sen paikkahan ei rajankäynnissä muuttunut. |
||||
|
|
10.11.2017 16:47 | Panu Breilin | ||
| Valtakunnanraja kulkee välittömästi entisen käännettävän siltajänteen keskellä olevan tukipilarin vasemmalla (eli itäisellä) puolella: https://vaunut.org/kuva/81250 Rajan merkkinä siinä on valkoinen kyltti joka taitaa näkyä myös tässä vanhassa kuvassa, kun tarkkaan katsoo. | ||||
|
|
10.11.2017 16:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nollasummapeliä. | ||||
|
|
10.11.2017 15:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Sorbus-aika, mahtava keksintö Tuomas :) | ||||
|
|
10.11.2017 15:46 | Jimi Lappalainen | ||
| LAH00 siinä lukee aivan selvästi. Onkohan käynyt niin, että puupalikasta olisi leveämpien O-kirjainten takia loppunut tila kesken, jolloin olisi päädytty tähän nollaratkaisuun? | ||||
|
|
10.11.2017 15:10 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos se tuo kolomas jänne, mikä on alkuaan ollut pyörähtävää mallia? | ||||
|
|
10.11.2017 12:50 | Karri Pietikäinen | ||
| Olin tuossa junassa konduktöörinä Hki-Jns. | ||||
|
|
10.11.2017 12:40 | Jukka Voudinmäki | ||
| Haloo...eikun Lahoo oli Lohiluoman asemalta lähdettäessä ensimmäinen seisake Seinäjoelle päin. | ||||
|
|
10.11.2017 12:02 | Marko Nyby | ||
| No katos, luetunymmärtämisongelma: tulkitsin siltajänteen siltapilariksi. Varsin samassa paikassa tuo on, kun oikein kuvasta katsoo. Ehkä Google-kartat aiheuttavat muuten näppylöitä, varsinkin rautatiekohteiden puutteellisuuden takia. | ||||
|
|
10.11.2017 11:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovasti yksiin näkyvät käyvän sekä Google.mapsin että 'paikallisten' käsitys rajalinjasta. Ja noiden vedessä töröttävien pömpeleiden paikkeille se raja näkyy asettuvan. - Google.maps: https://www.google.com/maps/@65.8278167,24.1514337,501m/data=!3m1!1e3 Mutta keskilinja-arveluni oli kyllä väärä. Se pätee vain järvien kohdalla. Joella raja seuraa syväväylää: "Yleisenä periaatteena Suomen ja Ruotsin välisellä jokirajalla on, että raja seuraa virtaavien jokien syväväylää ja joen muodostamien järvien keskiviivaa. Johtuen veden ja jään kuluttavasta ja hiekkamassoja siirtävästä vaikutuksesta syväväylä ja siten myös periaatteessa rajan sijainti muuttuu jatkuvasti. Kuitenkin rajan paikka on säännönmukaisten rajankäyntien välisen ajan se, missä syväväylä on ollut ja miksi sen sijainti on määritetty viimeisimmässä rajankäynnissä." Lähde: Maanmittaus 86:2 (2011), Pekka Tätilä: Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja – vuoden 2006 rajankäynti |
||||
|
|
10.11.2017 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Hämmentävän vähän oikeastaan maisema muuttunut tuolla länsirannikon aukeilla viljelysseuduilla. :) | ||||
|
|
10.11.2017 11:23 | Jouni Hytönen | ||
| Linkitys vuoteen 2016: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=158973 | ||||
|
|
10.11.2017 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Paikka on jäänyt elämään kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4334 | ||||