Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.11.2017 11:21 Jouni Hytönen  
  Paikka on jäänyt elämään kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4334
kuva 10.11.2017 11:20 Jouni Hytönen  
  Eikö Lahoo sijainnut Seinäjoen ja Kaskisten välillä? Fontti näyttäisi vähän siltä kuin tuohon olisi maalattu LAH nolla nolla. :)
kuva 10.11.2017 11:05 Reino Kalliomäki  
  Onpa ihan outo! "Murteellinen" nimi antaa suuntaa, mutta muuten kiva nähdä. Rataa on sorastettu, ja elementtirakenne laiturissa. Tuntuu tutulta, kuvan veikkaisin olevan 60-luvun alusta.
kuva 10.11.2017 11:05 Ilari Kokko  
  Jospa minäkin kokeilen arvaus- tai päättelyonneani. Monissa vanhemmissa kuvissa on mahtavaa huomata, miten juuri kuvien ajoituksessa keskustelu rönsyilee moneen eri suuntaan ja keskustelijat käyttävät hienosti omia taustatietojaan avuksi ajoituksessa ja paikkojen tunnistamisessa. Monesti keskusteluja seuraamalla oppii myös aivan uusia asioita, joita ei todellakaan ole tiennyt tai edes huomannut aiemmmin. Itse taidan aloittaa arvailuni helpommasta päästä, eli autosta. Katsotaanpa erehdynkö pahasti... Veikkaan siis 60-lukua, aikaisintaan vuotta 1963, mikäli auto sattuu olemaa Cortina mk1, joka lanseerattiin vuonna 62. Takavalot viittaavat mielestäni tähän suuntaan.

Mutta mitenkäs on noiden mahdollisesti puhelinkaapelien kannakkeiden laita talon päätyikkunan yläpuolella. Tyhjinä ovat, samaten kuin pylväskin, joten ollaanko kuitenkin jo 1970-luvulla?
kuva 10.11.2017 10:33 Marko Nyby  
  Pieni asia, mutta luottaisin rajan sijainnissa enemmän paikallisiin: https://www.infogis.fi/tornio/
MML:n taustakarttaa ja v.2014 ortokuvaa vertaamalla raja osuu varsin hyvin joessa siltaan nähden kohtisuoraan olevan rakennelman kohdalle. Rantaviiva on epämääräinen, mutta Suomen puolelta mitattuna tuntuisi osuvan hyvin; Ruotsin suunnasta tulee muutaman metrin heitto.

Esim. Venäjällä Googlessa on tosin yllättävänkin hyvin rautatieasemia, mistä pisteet.
kuva 10.11.2017 10:24 Ari-Pekka Lanne  
  Sv1 3201:n ennallistaminen Dv12 2501:ksi ajoittui sopivasti samoihin aikoihin viimeisimmiksi jääneiden 2600-sarjalaisten valmistumisen kanssa eli vuoteen 1984. Siinä mielessä on kai luonnollista ja ilmeistä, että muutamaa vuotta aiemmin sähkökojeiden tieltä raivatut järjestelmät ja koneistot muistuttavat 2600-sarjaa. Tällaisia osia oli juuri valmistettu 2600-sarjaa varten; taatusti jonkin verran ylikin varaosiksi. 2501:n alkuperäiset vastaavat osat luultavasti joutuivat kiertoon vaihto-osiksi muun 2500-sarjan käyttöön, osa nippeleistä varmasti romuksikin; olihan 2501:llä sentään v. 1980 ikää jo melkein parikymmentä vuotta. Siispä 2600-sarjan koneisto oli 80-luvulla epäilemättä 2500-sarjalaista edullisemmin kasattavissa. Restauroidun Dv12 2501:n koneisto ja osa korista tuli luultavasti ikäänkuin 2600-sarjan luontevana jatkona. Se saattoi olla aikanaan fifty-sixty, ettei tämän reinkarnaatin eli jälleensynnykkään kylkinumeroksi tullut 2665 (vrt. esim. Sr1 3000/3112).

Mistä sen tietää, vaikka tämän veturin konepeiton alla tällä hetkellä oleva Tampella-MGO -mylly olisi alkujaan kotoisin jostain Dr13:sta. Jos näin on, 2501:n voisi kai sanoa olevan sekoitus Lokomoa, Valmettia, Alstikkaa ja Motonettiä...
kuva 10.11.2017 09:37 Kurt Ristniemi  
  Google.mapsin mukaan valtakunnan raja on kolmannen siltajänteen kohdalla Suomen puolelta katsottuna, mutta ehkä kuitenkin pikemminkin keskellä jokea?
Wikipedian mukaan Tornionjoen rautatiesilta on valmistunut vuonna 1919.
kuva 10.11.2017 09:07 Juhana Nordlund  
  Miten te määrittelette termin replika? Ilmeisesti replikan keskeinen tarkoitus on tuottaa kopio, joka ulkoisesti muistuttaa alkuperäistä esikuvaansa.

Dv12 2501:n tilanne taitaa olla se, että dieselveturi muutettiin sähköveturiksi ja sitten se palautettiin dieselveturiksi. Usea osa vaihtui, mutta aika paljon taisi olla dieseliksi palautumisen jälkeen sähkökautta edeltävääkin, sellaisenaan. Jäähdytysjärjestelmä uusitui, mikä vaikutti ulkonäköönkin. Päämoottori ja voimansiirto todennäköisesti vaihtuivat toisiin, täsmälleen entisenlaisiin osiin. Samalla tavoin ne vaihtuvat missä tahansa täyskorjauksissa. Konesuojia on vaihdettu toisiin usein onnettomuusvaurioidenkin takia.
kuva 10.11.2017 08:41 Jouni Halinen  
  Enpä olisi minäkään vuonna 1974 kesällä uskonut että tästä kulkee joskus rautatie. Olin ostanut alkukesästä satapiikki Hondan, ja valkoinen kolmio (harjoittelulupa) takakilven vieressä ajoin kehä 3:ta tännepäin. Aika tarkkaan missä tie kaartuu pois kuvasta oli sellainen vanhanajan riihi, pysähdyin lukemaan sen seinässä olevaa Gumbosrandin tanssilavan ilmoitusta tulevan lauantain diskoillasta,sinnehän sitten kavereiden kanssa tietenkin mentiin. Kun ajoin paikan ohi myöhemmin kesällä, niin joku oli polttanut tämän riihivanhuksen.
kuva 10.11.2017 08:11 Teppo Niemi  
  Ja kysymys kuuluu: Missä kulkee valtakunnan raja? Onkohan tuo vuosi oikein? Eikös 1. maailmansodan aikana käytetty jäärataa Keisariperheen jäsenen matkalla?
kuva 10.11.2017 07:56 Tommi K Hakala  
  Eikös ne olleet konesuojat, jotka vain uudistuivat, ohjaamohan pitäisi olla alkuperäinen. Moottorit ja voimansiirtohan on kaikissa deevereissä taatusti vaihdettu kunnostettuihin jo useasti?
kuva 10.11.2017 01:18 Mika T. Polamo  
  Suottaapi olla olematikin. Jos vara- jämä- ja uusio-osista on pyritty kursimaan vihreällä jesarilla kasaan tehtaalta tulleen rotu Sv12 2501 v 1.0:n näköispainos, niin melko kirjava SeRoPi on kloonaajilta päässyt käsistä.

Toisaalta, vähäx v... välii, ovathan molemmat 3201:tkin kuin identtiset kaksoset elokuvasta.
Kuvasarja:
Tyttö & juna
 
10.11.2017 00:06 Sakari Kestinen  
  Upea kuvasarja, jonka kuvatekstit kruunaavat.
kuva 09.11.2017 23:53 Jorma Rauhala  
  Kuvassa saattaa olla 2501:n replika.
kuva 09.11.2017 23:17 Jussi Tepponen  
  Näinhän se napitus menee ja asema näkyy tuolla takana. Tätä kuvaa on hyvä verrata matkustajavaunujen alkuperäisen asun kuvaan https://vaunut.org/kuva/123063

Eroja on vaunun puupaneloinnin lisäksi siinä, että ikkunanpuitteet ovat vaihtuneet alkuperäisistä yläosastaan kaarevista yksinkertaisiin neliskulmaisiin ja myös vaunun katon kulmien hienot sadevesiputket ovat hävinneet.

Junan kokoonpano lienee ollut kuvatekstistä poiketen normaali matkustajajuna, sillä tutkin Paavo Raitalan vanhaa haastattelua elokuulta 1989 ja hän kertoi siinä, että matkustajajunan kokoonpano oli yleensä Humppilasta päin seuraava: Matkatavaravaunu (siis siihen varattu umpivaunu, jonka numeroa en nyt löytänyt), kaksi matkustajavaunua ja Forssan päässä junailijan vaunu JR 11. Tässä junassa on matkatavaravaununa moottorivaunun liitevaunu JR 12 ja olisiko tuo normaali matkatavaravaunu (siis tavallinen umpivaunu) sen ja veturin välissä?
kuva 09.11.2017 23:11 Jorma Kattelus  
  Mahtaakohan tuossa veturissa olla yhtään alkuperäistä osaa? Ehkä valmistajan laatta? Vai meniköhän sekin uusiksi uudestaan syntymisessä.
kuva 09.11.2017 22:17 Tuomas Pätäri  
  Tänään sattui itselläkin tähtäimeen, oli 2750 ja 274x (ulkonäöstä päätellen 2749) 3639:ssä.
kuva 09.11.2017 21:26 Teemu Saukkonen  
  Kaikki koneet olivat ajossa, kaksi kuskia.
kuva 09.11.2017 21:13 Perttu Karttunen  
  oho, siinä on reeveriparilla ollu kiskomista, mutta tuskin oli runko täysimittainen vai oliko
kuva 09.11.2017 18:41 Miska Joensuu  
  No ei varmasti liiku omin voimin kun kaikki on hytistä purettu/hajotettu
kuva 09.11.2017 18:01 Heikki Kannosto  
  Laiska harrastajahan on ostanut saksalaista kalustoa vuosikymmenien tarpeiksi silloin kun se on ollut halpaa...
kuva 09.11.2017 18:01 Mikko Ketolainen  
  Olin tänään odottelemassa T3405:sta Suolahdessa toiveena, että veturina olisi sähköveturi, mutta kun juna saapui Suolahteen aikataulustaan yli puoli tuntia myöhässä, oli veturina Dv12. En tiedä oliko juna tullut "sähkövedolla" Jyväskylään saakka, sillä aikataulun mukainen lähtö olisi ollut sieltä kello 12, mutta juna oli lähtövalmiina kello 12.43 syykoodilla veturivika varustettuna. Vaunuina oli 26 kappaletta Gbln vaunuja, joista jokaiseen oli joku "taitelija" käynyt jättämässä kädenjälkensä.
kuva 09.11.2017 14:27 Petri Sallinen  
  "Havaitsemme lisäksi että tässä vaunussa on A8-telit. Laiska pienoisrautatieläinen löytää aivan riittävän samanlaiset monestakin saksalaisvaunusta. Lisäksi voi huomata että portaiden ylä-ja keskiaskelma ovat puuta ja että A8-telisen vaunun portaat ovat pienoismallissa hankala paikka kun telin pitää mahtua kääntymään."

A8-telejä — ja muitakin puuvaunuissa tarvittavia telityyppejä — on saatavilla sekä irtonaisina että rakennussarjojen osana. Kääntyileminen portaiden välissä on myös ratkaistu :)

http://mestarimallit.com/pariovilla-varustettu-ei-paivavaunu-22601-22641/
kuva 09.11.2017 12:02 Teppo Niemi  
  Loistevalot tulivat noihin vaunuihin lähiliikenne-muutostöiden yhteydessä 1972 -1973
kuva 09.11.2017 11:56 Juhana Nordlund  
  Eikö pariovellisissa lähiliikennevaunuissa (esim. 83- ja/tai 94-paikkaisissa) ollut ainakin 1970- ja 80-luvulla loisteputkivalaistus?
kuva 09.11.2017 11:41 Timo Oinonen  
  Kiitos tästäkin tiedosta. Yllättävän pitkään on ollut olemassa. Meni varmaankin romuksi?
kuva 09.11.2017 11:33 Timo Oinonen  
  Kiitos Esa tiedosta! Asia vaivasikin jo tovin. Päivitän tiedon omaan kuvaani toisaalla Vorgissa. https://vaunut.org/kuva/74927
kuva 09.11.2017 10:23 Esa J. Rintamäki  
  Miesten takinnappien puoli periytyi vanhoilta ajoilta: napit eivät saaneet hankaloittaa miekan vetämistä esiin tupestaan.
kuva 09.11.2017 10:16 Esa J. Rintamäki  
  Tervehdys, Timo! BT 01172 on entinen Po 9907. Ja vuodelta 1930.
kuva 09.11.2017 10:02 Heikki Kannosto  
  Ja nuo listat perustuvat VR:n omiin luetteloihin vuosilta 1963 ja 1967 - varmaan ne ovat Rautatiemuseon arkistossa edelleen.

Havaitsemme lisäksi että tässä vaunussa on A8-telit. Laiska pienoisrautatieläinen löytää aivan riittävän samanlaiset monestakin saksalaisvaunusta. Lisäksi voi huomata että portaiden ylä-ja keskiaskelma ovat puuta ja että A8-telisen vaunun portaat ovat pienoismallissa hankala paikka kun telin pitää mahtua kääntymään.
kuva 09.11.2017 09:13 Teppo Niemi  
  Kannoston Heikin aikoinaan kokoamien tietojen mukaan loistevalaistus on ollut seuraavissa puukorisissa vaunuissa:
A: 18, 25
CEi: 2589, 2625, 2630
Ei: 22789
Rk: 2051 - 2056
kuva 09.11.2017 07:47 Timo Salminen  
  Harvemmin nähty kuvakulma. Ja 2501 jaksaa yhä.
kuva 09.11.2017 00:42 Esa J. Rintamäki  
  Vaunussa 22395 oli aikanaan loisteputkivalaistus. Samoin vaunuissa CEi 2625 ja Ei 22789. Oliko muissa?
kuva 09.11.2017 00:12 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on entinen E 641 vuodelta 1887. BE/XE siitä tuli 1952. Hylättiin 1980.
kuva 09.11.2017 00:06 Esa J. Rintamäki  
  Käskylehden kertomaa: - KL27/47-2: 4-akseliset postivaunut: litteraksi on määrätty Po. 2- ja 3-akselisten litterana on edelleenkin P. Vuodesta 1927 alkaen valmistetut 2-akseliset paikallisjunavaunut merkitään: Not 919 - 1116 ovat Ek ja n:ot 369 - 383 ja 388 - 407 jne merk. Dk. Muut pysyvät E- ja D-vaunuina.
kuva 08.11.2017 21:14 Erkki Nuutio  
  Kyllä kuva on oikein päin. Taustalla näkyy maantien ylikulkusilta (joka taidettiin purkaa vasta 70-luvun puolivälissä) ja vaunun toisella puolella näkyy asemarakennusta. Juna on siis menossa Humppilaa kohti.
Joku höyryistä on sen edessä sillan suunnassa. Tuttu perspektiivi, sanovat varmaan kaikki MFH-veteraanit.
Napitusprotokollasta ei sinänsä 1940 pidetty tiukasti kiinni. Oikeanpuolisen neitosen puku esimerkiksi saattoi olla Talvisodassa kaatuneen veljensä.

Valoisa kuva, mutta vielä Välirauhan aikana tyrmistys Talvisodan tapahtumista ja seurauksista sekä uuden neuvostohyökkäyksen uhka ja tapahtuneet neuvostoterroritoimet (kuten AEROn Kaleva-koneen tuhoaminen ihmisineen, rajavartijoiden kaappaamiset jne) näkyivät ihmisten vähän sisäänkääntyneissä katseissa.
kuva 08.11.2017 21:13 Panu Breilin  
  Aika vahva veikkaus voisi olla, että ovat matkalla sotilasjunan vaunustoksi. Rovajärvellä alkaa sotaharjoitus 13.11.
kuva 08.11.2017 20:15 Pasi Utriainen  
  Sattuu juuri olemaan luvussa mainio Dr13-kirja, josta lunttaamalla käy ilmi, että 3.6.2000 pikajunan 820 nokalla oli Sr1-pari.
kuva 08.11.2017 20:10 Kurt Ristniemi  
  Miehillä napit ovat oikealla, napinreiät vasemmalla, naisilla päinvastoin. Suunnat vaatteen käyttäjän omasta näkövinkkelistä nähtynä.
Tsekkasin juuri omasta, päällä olevasta paidasta.
kuva 08.11.2017 19:58 Jussi Tepponen  
  Kuva on paperikopiona MRY:n kuva-arkistossa, mutta nyt aloin ihmettelemään miksi kuva olisi otettu ei aseman puolelta rataa? Myös toisen tytön takin napit ovat vasemmalla puolella, vaikka naisten napit ovat perinteisesti oikealla ja miesten vasemmalla. Olisiko kuva peilikuva, eli negatiivi olisi joskus mennyt väärin päin?
kuva 08.11.2017 18:51 Miitre Timonen  
  No tuohan on ollut ihan laitonta, jos niin on tapahtunut ;D
Kuvasarja:
Markut
 
08.11.2017 18:02 Markku Knuutti  
  Kuvasarjalla on varsin asiallinen nimi! :) , ollaanhan Markku-liiton syntysijoilla.
kuva 08.11.2017 17:58 Mikko Nyman  
  Tämä näkyy myös Google Mapsin vastavaloisessa Street View -kuvassa:
https://goo.gl/maps/aAPnMtW753s
kuva 08.11.2017 16:49 Osku Reinikka  
  Ja myös tänään, yli kymmenen vuotta kuvan ottamisesta. Taitaa kadota paikalta itsekseen pikkuhiljaa..
kuva 08.11.2017 15:28 Mikko Herpman  
  Kaurapuurokäyttöisiä lyhyitä pöytiä on jonkin verran edelleen. Mitenkähän on noiden pitkien 20m pöytien laita, Hyvinkään ja Suonenjoen pöydät ovat parrukäyttöisiä, löytyykö muita, käytössä olevia? Muuten löytyykö käytöstä poistettuja esim. Rauma(vai ollut sähkökäyttö), Kairokoski, Salo.
kuva 08.11.2017 13:39 Robert Sand  
  https://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/vapon-hiilitehdas-toisi-maakuntaan-satoja-ty%C3%B6paikkoja-1.2137260
kuva 08.11.2017 11:14 Erkki Nuutio  
  Mainitsemasi Keisarin käsky vuodelta 1908 liittyy kovan komennon paluuseen ja mm. Suomen senaatin kymmenen vuotta jatkuneen hidasliikkeisyyden ja vitkuttelun lopettamiseen koskien yhdysrataa ja siihen liittyviä muita asioita.
Yhdysrata-asian monia esivaiheita kuvaa selvitys :
Kysymys Suomen ja Venäjän rautateitten välisen yhdysradan rakentamisesta, 26s (+ liitteitä joita en kopioinut)
Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnassa, elokuulla v. 1908.
Käskystä: J. Wartiovaara
Kopioitsin Reinolta, löytynee myös Kansallisarkistosta.
Tämä selvitys ei mainitse väliaikaisia ratkaisuja, joita ei sen kirjoitushetkellä ollutkaan.

Ajankohdan kansalaisten ja sanomalehtien pelkotila on aiheellinen ja kaikenlaisia huhuja varmaan liikkui.
kuva 08.11.2017 10:26 Olli Keski-Rahkonen  
  Täällä toimii hostelli: http://www.koesatakunta.fi/fi/business-listing/railway-hostel , ja pari vuotta sitten testattuna osoittautui varsin mainioksi paikaksi!
kuva 08.11.2017 08:33 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on enrinen BG 040061 vuodelta 1970, sitä ennen se oli CEI 2574 vuodelta 1956, ja entinen DEi 2574 vuodelta 1930. Minun listassani valmistusvuodeksi sanotaan myös 1931. Luultavasti vuodenvaihteen tienoilla valmistuneita...
kuva 08.11.2017 08:27 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on vuodelta 1968, oltuaan sitä ennen Ek 1062 vuodelta 1945. Hylätty 1989.
kuva 08.11.2017 00:24 Tero Korkeakoski  
  Mikäs on tämmöinen hiilitehdas?