|
|
12.11.2017 13:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämähän ei tietenkään ole Puukori ja littera B, vaan tavaravaunu, littera G. | ||||
|
|
12.11.2017 13:45 | Pave Saarinen | ||
| Tuossa pelti saattaa olla avattu. | ||||
|
|
12.11.2017 13:45 | Kurt Ristniemi | ||
| II lk littera on D. A= vallasvaunut, B= I lk, C= yhdistetty I&II lk, D= II lk, E=III lk. |
||||
|
|
12.11.2017 13:39 | Erkki Nuutio | ||
| Tarjouspiirustuksessa vaunun runkokin on puuta. Totetutetut vaunut eivät olleet piirustuksen mukaisia, koska kaikkien valmistajien tekemissä vaunuissa oli kaiketi teräspalkkirunko ja rautalevyillä peitetty tammikori. | ||||
|
|
12.11.2017 13:27 | Antti Taina | ||
| Vetopyörän halkaisija 5'6'' osuu A1 ja A2:n väliin mutta vastaa A3-5-6-7:ää. En tiedä mitkä tilaajan määreet ovat olleet Pietarin radalle vetureita tilattaessa mutta piirustus vaikuttaa kovin A1-2:lta joka on sovitettu A3:n pääarvoihin. | ||||
|
|
12.11.2017 13:25 | Erkki Nuutio | ||
| Kun itse veturin kuva on epäilemättä Canada Worksilta ja tämän piirustuksen esitystyyli on hyvin samankaltainen, on tämäkin varmaan sieltä. Jos tenderi on todellisesta veturista, on se A2. Kirjoissa on A2- tenderistä joitain mm-mittoja, joita täytyy verrata kuvan tuumamittoihin. Tällä selviää onko tarjottua tenderiä jalostettu A2:n jälkeen. Kiitoksia arkistoaskaroinnista!!!!!!!!! |
||||
|
|
12.11.2017 13:17 | Timo Oinonen | ||
| En tiennytkääm että nämä ovat näin julkista ja helposti saatavaa materiaalia. On kieltämättä melkoinen aarreaitta. Iso kiitos linkistä! | ||||
|
|
12.11.2017 13:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mikäli tämä on ehdotuspiirustuksen ohella myös toteutettua vetiria vastaava piirustus, lienee kyseessä mieluummin A2. Tämä täytyy tarkistaa vertaamalla A2:n kirjoista löytyviä mm-mittoja kuvan tuumamittoihin. Ajallisestikin A2 olisi todennäköisempi, koska ne olivat vuodelta 1866, ja tarjoukset Pietarin radan vetureista jätettiin ehkä 1868. A1 ja A2 olivat molemmat varsin onnistuneita vetureita, miksi siis Canada Works olisi tarjonnut muunlaista. Kun A1- ja A2-vetureihin tehtiin uudet kattilat, poistui tulipesän yläpuolella oleva "kupu" ja sen kiillotettu "suppilo" (selitystä toivotaan näiden tarkoituksesta) ja madallettu "suppilo" tuli edemmäksi ja mm. varoventtiilin jalustaksi. |
||||
|
|
12.11.2017 13:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset arkiston linkistä. Kuvista löytyy pienoismalli- ja 3D-rakentajille muutakin kiinnostavaa kuin liikkuva kalusto; esim. 'liikennemerkit'. Muuten, minun silmiini tämän kuvan veturi vaikuttaa tyypiltä A2: pyörät nousevat kattilan puolivälin tasalle, 2-akselinen tenderi... |
||||
|
|
12.11.2017 13:10 | Pave Saarinen | ||
| Veturi oli jakso 4. Saat sieltä isommat tiedostot, jos haluat. | ||||
|
|
12.11.2017 13:08 | Pave Saarinen | ||
| Näin arkistossa: Arkistoyksiköt: * St. Petersburg - Riihimäki jernvägsbyggnad (erit. Pietarin, Viipurin, Kaipiaisten ja Riihimäen asemarakennukset). -1--1 (TVH EI 48:/- -) Digitoidut jaksot: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 |
||||
|
|
12.11.2017 12:59 | Pave Saarinen | ||
| Käsittääkseni A-ykkösiä tilattiin ja niitä tuli kaksi kappaletta hiukan isommilla pyörillä ja se olisi kulkenut 80 kilsaa tunnissa. Olisiko tässä sellainen? En ole ihan varma tenderistä, kuuluuko se tähän koneeseen, Muita ei ollut kuin kaksiakselisia. Tässä linkki: http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=391765 Otsikko oli rautatierakennukset ja sieltä selasin ja löytyi muutakin. |
||||
|
|
12.11.2017 12:34 | Timo Oinonen | ||
| Kiitos Pave! Näitä olen kaivannut varsinkin vanhemmasta kalustosta. Näistä on paljon apua pienoismallien tekoon sekä 3D-mallintamiseen. Laita vaan lisää jos on. | ||||
|
|
12.11.2017 12:31 | Antti Taina | ||
| Otsikon mukaan ehdotus Pietari - Riihimäki -rautatien veturiksi. Olisiko tehtaan toteutumaton tarjous A3:n hankinnan ajoilta? Pyöränhalkaisijoita näkyy hieman suurennettu A1:stä ja tenderi on kaksiakselinen. | ||||
|
|
12.11.2017 12:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitäs jos tekisit näistä kuvasarjan, niin yhteenkuuluvat kuvat löytyvät vielä myöhemminkin. Tuommoinen 'tenderi edelliseen' on jokseenkin harmittava muutaman vuoden kuluttua. Puhumattakaan joidenkin harrastamasta 'sama rakennus' (tms.) -tyyppisestä kuvatekstistä. Onko Kansallisarkistossa näille kuville metatietoja. Ts. tämän kansion (tms.) kuvausta, jossa kerrotaan esim. valmistajatiedot tms. Miksi muuten tuo 'Muu ajoneuvo'? |
||||
|
|
12.11.2017 12:06 | Pave Saarinen | ||
| Onhan vaunukalustokuviakin, lisäilen kun ehdin käsitellä. | ||||
|
|
12.11.2017 12:06 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Kun Ilmajoen ja Kurikan asemat suljettiin, pääsi niihin penkomaan. Virkamies joka tyhjäämisestä vastasi sanoi : "Vie ihan mitä haluat" ja veinhän minä. Ullakoilta tosiaan löytyi kaikenlaista paperidokumenttia. Ovat edellen meidän aittassa selvittämättöminä kasoina. Ehkä sitten jonain kesänä ... | ||||
|
|
12.11.2017 11:57 | Pave Saarinen | ||
| A1, arvelen. | ||||
|
|
12.11.2017 07:36 | Raimo Harju | ||
| Älähän Eljas kesken lopeta, juuri kun aloit pääsemään oikeaan asiaan. | ||||
|
|
12.11.2017 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Alkujaan H7-veturit asetettiin valtakunnan tärkeimpiin juniin reiteillä Helsinki-Viipuri-Pietari ja Riihimäki-Toijala (laivajuna Pietari-Turku). Täten ei ole yllättävää, että monet (7 kpl), jäivät Pietariin rajan sulkeutuessa 1918. Uusi Neuvostoliitto tarvitsi rahaa ja uusi Valtionrautatiet vetureita, joten ei myöskään ole yllättäväöä, että veturit ostettiin takaisin ensimmäisessä kaluston vaihdon kauppatilaisuudessa. Yksi näistä Neukuissa tilapäisesti olleista vetureista oli juuri n:o 523. Sen liikennekäyttö loppui kesäkuussa 1960 Haapamäellä, mutta hylkäys (3.1964) ja romutus tapahtui vasta neljä vuotta myöhemmin. Oletettavasti veturin viimeinen liikennekäyttö oli henkilöjunissa Haapamäen ja Parkanon välillä. | ||||
|
|
12.11.2017 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko: tosiaan polttoainemittari puuttuu, moottoripään kattoluukku vuotaa - varsinkin sateella, ilmakehikon varoventtiili jää ajoittain "vuotamaan" - vaihtoon. | ||||
|
|
12.11.2017 00:08 | Eljas Pölhö | ||
| Riihimäen veturi, joka lopetti ajonsa noin 1973. Kuva on siinä mielessä kesäkaudelta, että savutorven päällä on sihti. Ihan henkilökohtaisena muistelona, että nimenomaan sihti savutorven päällä erotti aina suomalaiset veturit muista. Se oli minusta hieno lisä, ihan kuin esim. Englannin GWR:n savutorven reunus. | ||||
|
|
11.11.2017 23:47 | Jaakko Tuominen | ||
| Siinhän se Kanan vieressä. | ||||
|
|
11.11.2017 23:44 | Jaakko Tuominen | ||
| Tunnelissa ??? | ||||
|
|
11.11.2017 22:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Hietamäki-maisema tänään: https://flic.kr/p/21q6eka | ||||
|
|
11.11.2017 22:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Nutturla 11.11.2017: https://flic.kr/p/21pxagT | ||||
|
|
11.11.2017 22:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Kalannin asema 11.11.2017: https://flic.kr/p/21px8wR + https://flic.kr/p/21px8i4 | ||||
|
|
11.11.2017 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun minä olin lapsi, niin rautatiekalusto oli pääasiassa puhdasta (ei ainakaan töhryjä). Rahaa oli yleisesti ottaen paljon vähemmän kuin nykyisin, mutta ammattiylpeyttä oli niin VR:llä kuin yksityiselläkin puolella. Nykyisin ilahduttaa aina, kun näen kuvissa vanhaa kalustoa siistissä kunnossa, vaikka kiitos kuuluu usein harrastajille eikä firmoille. Täällä Ruotsissa etsitään värejä, joita ei tarvitsisi koskaan pestä (ympäristöyställisyys mainitaan syyksi). Silti, kaunis väri sellaisena kuin se on tarkoitettu, antaa tiettyä mainosarvoa kantajalleen. Tai sitten olen vain liian vanha nykyaikaan. | ||||
|
|
11.11.2017 22:21 | Mikko Herpman | ||
| Millaisia fiksailuja vielä ilmeni hienoon ensimmäiseen Dm7 vaunuun? Polttoainemittari taisi jäädä "pajalle" oliko jotain muuta isompaa laiteltavaa? | ||||
|
|
11.11.2017 22:14 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Minusta on aina ollut hienoa, kun asiakaspalvelussa ollut virkamies (henkilö) tai vastaava on ollut tyylikkäästi pukeutunut. En tiedä mitään asianomaisten omasta kannasta, mutta asiakkaana minä olen tykännyt. Jo lapsena se oli minusta se oli hieno näky, kun Pohjolan Liikenteen Karjaa-Riihimäki-busseissa oli rahastajaneito (siis henkilö), jolla oli uniformu. Linja-autokuljettajilla on tietysti pitänyt olla myös vähintään koppalakki ja kravatti. Niin ja myös takseilla. Oi, se oli aikaa. Sairaanhoitajan asu sulatti minut heti, mutta hups, nyt alkaa mennä off-topicin puolelle. | ||||
|
|
11.11.2017 21:52 | Vesa Höijer | ||
| Eikö noilla museojunamatkoilla voisi käydä myös tutustumassa suljettuihin asemarakennuksiin? | ||||
|
|
11.11.2017 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Vesan kysymykseen: Ainakin joissakin oli vintti, jonne oli kerätty vanhoja aikatauluja, määräyksiä, lehtiä ja kaikkea muuta sellaista, mikä kiinnosti vain joitain hassuja. Kaikki usein talvehtineiden lintujen jätöksillä ym kuorrutettuna, mutta muutoin aarreaittoja niille hassuille. | ||||
|
|
11.11.2017 20:13 | Vesa Höijer | ||
| Mitähän noiden vanhojen kaksikerroksisten rautatieasemien yläkerroissa oli? | ||||
|
|
11.11.2017 19:34 | Jarno Heikkinen | ||
| Ahaa. Paikan päällä näin kameran läpi veturien numerot ja litterat selvästi, mutta tarkistuskuvat kusi silmään. | ||||
|
|
11.11.2017 19:30 | Valtteri Renfors | ||
| Missä kuvassa on Dr15? Ja 2513 hylättiin 2014. | ||||
|
|
11.11.2017 19:26 | Jyrki Talvi | ||
| Dr15 on hylätty aikoja sitten. | ||||
|
|
11.11.2017 19:25 | Oskari Kvist | ||
| Mitkä telit tässä on? Jotkut uudentyyppiset? | ||||
|
|
11.11.2017 19:08 | Eljas Pölhö | ||
| Tampellan antama littera oli LT (myöhemmin muutettu Hb68:ksi). Samanlainen n:o 3 oli valmistunut 1910. Eikö kuvausvuosi ole nelosellekkin 1911, jos kuva on julkaistu jo 1911? | ||||
|
|
11.11.2017 19:02 | Erik Pirtala | ||
| Kulkutietojen perusteella melko pian Jyväskylän jälkeen. | ||||
|
|
11.11.2017 18:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Valmistajankuva tehtaalta. Litteraa ei taida olla, mutta kävisikö: höyryveturi-HKR-4 ja vielä "kapearaiteinen"? | ||||
|
|
11.11.2017 18:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Tampellan valmistajankuva, en tunne paikkaa. Samoin luettelossa on mainittu Rauma "7", ja TVYH:n pieni satulatankki. Molemmat kuvat ovat tehtaalta. | ||||
|
|
11.11.2017 18:50 | Raimo Harju | ||
| Mitenkäs oli 1950 luvun lopussa, matkustin pari kertaa Tampereelta- Alavudelle, jotenkin muistelen että pysähdyksiä oli varsin paljon. Muistikuvat on kuitenkin varsin hataria, tärkeintä oli päästä junan kyytiin, ja nuoleskella vaunumyyjätädiltä ostettua lähes kengänpohjankokoista tikkunekkua. | ||||
|
|
11.11.2017 18:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva on sikäli mainio, ettei sitä löydy Tampellan valmistajankuvaluettelosta. Silti se on tyypillinen valmistajankuva koeajolta, taustalla lienee Sääksjärvi. | ||||
|
|
11.11.2017 18:36 | Raimo Harju | ||
| Jopas näyttävät komeilta, näis on hyvät huomiovärit ilman teippauksiakin. | ||||
|
|
11.11.2017 18:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan meillä ollut myös Laagrss-kaksoisvaunuja: https://vaunut.org/kuva/80908 | ||||
|
|
11.11.2017 18:32 | Jimi Lappalainen | ||
| 2014: https://flic.kr/p/ojGTtG | ||||
|
|
11.11.2017 18:28 | Raimo Harju | ||
| Arvokkaasti pukeutunu herra juhlistaa suven juhlaa. | ||||
|
|
11.11.2017 18:25 | Raimo Harju | ||
| Viulu se vinkui ja haitari soi. | ||||
|
|
11.11.2017 18:20 | Raimo Harju | ||
| Tuolta olis löytyny varmaan se aarre. | ||||
|
|
11.11.2017 18:13 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno juttu. | ||||
|
|
11.11.2017 18:00 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 1 oli sijoitettu Helsinkiin vuosisadan alussa. N:o 2 oli Riihimäellä, 4 oli Lahdessa sekä 3, 5 ja 6 Turussa. N:o 1 siirtyi Lahteen 1907, ja 1905-1907 n:o 5 Kouvolan kautta Lahteen. Sarjan vetureilla oli siksi vähän linja-ajoa 1900-luvulla, että olisi melkoinen sattuma kuvata joku kaukana varikkopaikkakunnaltaan. Lahden varikon vanhoja päiväkirjoja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja niistä näkee, että A1-sarjan vetureiden ajojen päätyttyä Lahdessa ne vielä ajettiin veturina tai ylimääräisen junan kanssa Pasilaan. Täten 1911-12 veturit on voitu jälleen kuvata Pasilassa. | ||||