|
|
08.11.2017 08:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on vuodelta 1968, oltuaan sitä ennen Ek 1062 vuodelta 1945. Hylätty 1989. | ||||
|
|
08.11.2017 00:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs on tämmöinen hiilitehdas? | ||||
|
|
08.11.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha "kuulohavainto" miehistöhuoneelta: Jossain vaiheessa (ehkä 1960-luvun puolenvälin jälkeen?) ajettiin Riihimäeltä tavarajunapari Ristolla Saloon (ei havaintoa ajankohdasta, eikä junien numeroinnista). Salossa veturi käännettiin "kaurapuuron" voimalla kääntöpöydällä ympäri paluumatkaa varten. Kuulopuheiden mukaan paikalle kerääntyi lähes aina paikallista nuorisoa ja usein "North Staten" voimin veturi pyörähti avustajajoukolla kepeästi ympäri. https://vaunut.org/kuva/62290 , https://vaunut.org/kuva/13927 . | ||||
|
|
07.11.2017 20:36 | Eljas Pölhö | ||
| VW paku sai takapuskurin 1955 alkupuolella. | ||||
|
|
07.11.2017 20:23 | Tauno Hermola | ||
| Milloin VW Type 2 T1 mahtoi saada takapuskurin? Näyttää siltä, että noita 'korkealla konepellillä' varustettuja (ja siis ilman takana olevaa tavaratilan luukkua) on sekä takapuskurilla että ilman. Pieni takaikkuna noissa kai yleensä oli, siinä mielessä tuo kuvan paku on vähän outo. | ||||
|
|
07.11.2017 20:12 | Santeri Taskinen | ||
| Tässähän tehdään myös etualalla raiteistomuutostöitä. | ||||
|
|
07.11.2017 19:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen kerran nähnyt Turun kääntöpöydällä Sonk-vaunun. Oli todella omituinen näky. En käsitä, mitä se edes teki varikolla. Ehkäpä jonkinlainen pyöräkertavika? Myös molemmat Kisko-Kallet (Trr 359 ja 370) olivat kerran pöydällä kuin tarjottimella, mutta eipä tuolloinkaan ollut kameraa mukana. Nykyisin se on aina mukana, juuri tällaisten tilanteiden varalta :) | ||||
|
|
07.11.2017 18:38 | Heikki Jalonen | ||
| Petri: tunnistus on vaikea, mutta voisikohan Austin Atlantic (1949..52) olla mahdollinen? Sivulle kiertyvä takapuskuri käpyineen ja matalahko ikkunalinja passaisivat siihen, samoin kuin takaluukun runsaat "koristeroinat". Niitä tuli Suomeen (=lue, Helsinkiin) muutamia yksilöitä, jopa autourheilupuuhiin. Yksi taitaa olla edelleen/taas myös ajokunnossa, taisin Vehoniemellä kompastuilla sellaiseen parisen vuotta sitten. Mutta, myös diplomaattiautosta voi olla kyse. Ja niissähän sitä kirjoa sitten riittikin! Mitä tahansa Wolseley-Bentley-linjan molemmin puolin, joskin Ruotsin diplomaatit taisivat suosia enemmän amerikkalaisia vaunuja. |
||||
|
|
07.11.2017 18:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysehän ei ollut siitä, että Venäjä olisi tavoitellut rautateilleen esim. hyvää hallintoa tms. (-> "Suomen senaatille alistaminen") vaan siitä, että Venäjä käytti mitä hyvänsä tekosyitä mm. rautateiden venäläistyttämistoimien verukkeena. - Tai niin Suomessa ainakin uskottiin. Eikä suinkaan aina aiheetta. Niinpä sanomalehti Wiipuri kirjoitti 19.6.1910 siitä, miten jopa tätä Pitäjänmäen onnettomuutta ajateltiin mahdollisesti käytettävän Suomen valtionrautateiden venäläistyttämisen yhtenä perusteluna: "Sopiwaa tilaisuutta wenäläistyttämistoimenpiteen toteuttamiseksi on wain warrottu ja warrottaneen wieläkin, waikkakin niin kummalta kuin kuuluukin — äskettäin sattunutta kamalaa junien yhteentörmäystä Sockenbackassa näytään nyt tahdottawan eräistä ilmiöistä päättäen pitää jo yhtenä syynä ohjelman toteuttamisen mahdollisuudelle." En muuten tiennyt tuota, että keisari olisi 30.9.1909 päättänyt SVR:n alistamisesta Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Sen verran asiasta tiedän, että vuonna 1908 on "Keisari suwainnut käskeä Suomen senaatin päättäessään määrärahoista walmisten Suomen rautateiden uutisrakennuksiin ja rakenteilla olewien ratojen walmistamiseen, ottamaan huomioon wälttämättömyyden, saattaa radat sellaiseen kuntoon, että niillä woitaisiin käyttää Wenäjän rautateiden liikkuwata kalustoa, sekä uusia wetureita ja waunuja tilattaessa tilata ne Wenäjän mallisiksi sekä että 1909 kulkulaitosmenoarwioon otettaisiin jokin summa nykyisten rautateiden muuttamiseen Wenäjän liikkuwalle kalustolle sopiwiksi." |
||||
|
|
07.11.2017 17:52 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tehokasta on siis toiminta. Tämä kuva on otettu 7.11. tiistaina aamulla, klo 8.55. Silloin purku oli vielä meneillään. - Kello 13.10 otin tämän kuvan - https://vaunut.org/kuva/123126 - ja silloinkin purku oli vielä meneillään. | ||||
|
|
07.11.2017 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Timo! Ainoat 01172:t jotka tiedostoistani/muistiinpanoistani löytyvät: XT 01172. Se oli entinen O 70'019 vuodelta ? ja siitä tuli vaunu A 93 vuonna 1948. Röntgenvaunukäytössä sitä pidettiin vuoteen 1959 asti. Sen jälkeen A 93 toimi työturvallisuusnäyttelyvaununa. Hylkäys koitti 1979. BT 01172 oli entinen Po vuodelta 1930. Näin tämän vaunun Psl alaratapihalla heinäkuussa 2001, mutta numeroa en saanut selville. Minulla on jonkin verran koottuna virkatarvevaunutietoja (osin omia havaintoja, osin vaunurekisteritoimiston korteista), tosin päivityksistä on jo pitkähkön aikaa... Paksu musta vakstuukikantinen vihko on vintissä, pitäisiköhän käydä kaivamassa esiin? Olen myös "laatinut" jonkin moisen vaunuluettelon Excel-taulukkona, jonka printin olen lähettänyt rautatiemuseolle tarkistettavaksi/kommentoitavaksi. Kunhan saan luuni laahattua vintille, niin laitan numeron näkösälle, mikäli siitä löytyy merkintä... |
||||
|
|
07.11.2017 16:57 | Jukka Voudinmäki | ||
| Huolto- ja seisontaraiteilla lepäilijöitä saattaa nähdä sitten joskus Uusi päivä -sarjassa, jossa maisemaa hallitseva rakennus toimii kimppakämppänä. | ||||
|
|
07.11.2017 16:54 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko riippua myöskin pöydän kunnosta ja edellisen huollon ajankohdasta. Toki käännettävä massakin vaikuttaa. Lättä kääntyy kutakuinkin kahden miehen voimalla Suolahdessa, tosin ihan reippaasti saa pukata että lähtee pyörimään. Jos pöydällä on vaikka Tk3 kääntäjiä saa olla mieluusti yli 4kpl. Suolahden poytähän toki on ihan parrukäyttöinen. Legendana pöydällä oli käännetty täysi säiliövaunu.. oli vaatinut jo traktorivoimaa että pyörähti... |
||||
|
|
07.11.2017 16:08 | Jari Välimaa | ||
| Tampereella keltainen talo on kyllä purettu jo. | ||||
|
|
07.11.2017 15:40 | Jonne Seppänen | ||
| Helsingissä tosiaan edelleen kaksi identtistä vararunkoa, toinen Ilmalassa ja toinen päivät Linnunlaulussa. Ensi vuoden puolella varmaan sitten tulossa taas yksikerroksiset vararungot kun Ed-vaunut otetaan tuottavampaan käyttöön.. | ||||
|
|
07.11.2017 15:06 | Jouni Hytönen | ||
| Muisti pätkii, miten olikaan illan viimeinen pikajuna Turkuun päin 3.6.2000, oliko siinä jo Sr1? Kotoa löytyy kyllä tähän vahvistus ja muistaakseni se tuli kuvattuakin. | ||||
|
|
07.11.2017 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Laatokan aseman tienoilla oli ennen sen rakentamista liikennepaikka nimeltä Datša Dolgorukova (Дача Долгорукова). Kielitaito ei riitä täysin ymmärtämään esimerkiksi tätä venäjänkielisen Wikipedian selvitystä nimiasiasta, mutta ymmärtäisin tämän niin, että vanha nimi on edelleen teknisesti käytössä ja Laatokan asema on ikään kuin kaupallinen nimi. "В контексте организации пассажирских перевозок для станции используется название Санкт-Петербург-Ладожский (С-ПЕТ-ЛАД), при этом название Дача Долгорукова не упразднялось и фигурирует, например, в тарифном руководстве. 16 октября 2017 года здание железнодорожной станции «Дача Долгорукова» распоряжением КГИОП Санкт-Петербурга № 472-р включено в единый государственный реестр в качестве объекта культурного наследия регионального значения." |
||||
|
|
07.11.2017 14:02 | Jari Välimaa | ||
| Mikä osa vararungosta ei kuulu joukkoon ? | ||||
|
|
07.11.2017 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tuo nyt veivi/käsikäyttöisenä ole kovinkaan raskas pyörittää, yksikin työntekijä mielestäni pystyy pöytää pyörittämään. Parrukäytöllä vaatii enemmän työvoimaa. | ||||
|
|
07.11.2017 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä Tampereen vararungossa on taas pitkästä aikaa ravintolavaunu. Vuosia sitten sinisten vararunkojen aikaan oli myös, mutta sitten kai todettiin, ettei ravintolaa voi kuitenkaan pitää täydessä myyntivalmiudessa, kun tuotteet happanevat vähässä käytössä käsiin ja ravintolavaunu poistui kokoonpanosta. Onkohan Ilmalassa edelleen kaksi vararunkoa? | ||||
|
|
07.11.2017 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| Etualan raiteita pääsi vain tallialueelle. Veturin vasemmalle puolelle jäävää raidetta 1 pitkin pääsi ainakin junaliikenteenä Naarajärven suuntaan, raideyhteys taisi olla myös ensimmäisen vaunun taakse vasemmalle jäävältä sähköistetyltä sivuraiteelta. Hauskana yksityiskohtana Pieksämäellä oli hetken aikaa sähköistetty laituri, kun raideyhteys tallille oli jo purettu, mutta ajolanka oli vielä jäljellä. :) | ||||
|
|
07.11.2017 13:36 | Eljas Pölhö | ||
| Juu, vahvistan, että kehyksessä lukee T1816. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäisiä tuodaan. Päivä 4.6.2000 Leossa |
07.11.2017 12:18 | Miitre Timonen | ||
| Turun Sanomien juttu juhlajunasta: https://tinyurl.com/ybeepxjk | ||||
|
|
07.11.2017 12:15 | Roope Prusila | ||
| Ole hyvä. Lähinnä omaksi iloksi näitä kuvia otetaan, ja tämä kansi- ja areena hanke tulee tampereen aseman ympäristöä muuttamaan aika paljon. Kuvaan muutosta sen mukaan kun voin, jotta voi joskus katsella miltä alue näytti "silloin joskus". | ||||
|
|
07.11.2017 12:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Jounin tarkennus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10635.0;attach=4859;image | ||||
|
|
07.11.2017 11:49 | Mauri Monto | ||
| Kuvassa olisi tarkka kilometri- ja pylväsluku lähimmässä pylväässä varjon puoella, jos sen saisi kirkastettua. Yritin kuvankäsittelyllä mutta ei tarkentunut. Jotenkin näyttää kuitenkin täsmäävän Pieksämäen kanssa. Hauska huomio "off topic", miten ääkköset ja öökköset muuttuvat tiedostonimessä Pieksämäki=pieks%C3%A4m%C3%A4ki:) Johtaisivatko nuo etualan raiteet myös Jyväskylän suuntaan Naarajärvelle päin? |
||||
|
|
07.11.2017 11:41 | Mauri Monto | ||
| Historian siipien havinaa! Tässä jälleen vorgin yksi mahtava etu, taltioituu erilaisia vaiheita rautateiden ja asemien pienemmistä ja suuremmista muutoksista. Parhaista kuvista saisi joku asiantuntija mahtavan historiikin ellei useampiakin. Paljon Tampereen asemaa käyttäneenä sanoisin, että melkoinen muutos tulossa kaikkineen. Muutoksia on Tampereella paljon, tuleva raitiotie, jo valmis rantatunneli, Hämpin lisäksi toinen tuleva parkkiluola ja sitten tämä kansi aseman päälle. Hyvä, että aseman osalta dokumentointi on jo alkanut. Kiitokset! |
||||
|
|
07.11.2017 11:16 | Erkki Nuutio | ||
| Svobodan aikana 17.4.17 venäläismatruusit kiskoivat Keisarinnan kiven huipulta messinkipallon ja sen päällä istuneen vaakunakotkan ja leikkasivat keisarillisen linnan rauta-aidan pylväiden koristekotkat. | ||||
|
|
07.11.2017 10:58 | Jari Välimaa | ||
| jaa,aa ei ole tietoa tarkasti kun koko hanke ei ole liikenneviraston mukaan edes virallisesti käynnistynyt, liittyy kuitenkin kannen rakennustöihin. Tampereelle on siis suunnittelilla 3:s henkilöliikenteen välilaituri eli raiteet 6 ja 7 sekä läpiajoraiteen 8 muuttaminen. | ||||
|
|
07.11.2017 10:41 | Jouni Halinen | ||
| Onko niin että tätä voi "pyörittää" 1-6 henkilöä, riippuen heidän jalkalihaksistaan. Eli tämäkin on voinut vaatia VR:lä 6 vakanssia, titteliltään "kääntöpöydänpyörittäjä". | ||||
|
|
07.11.2017 10:39 | Roope Prusila | ||
| Millä aikataululla 6, 7 raiteille rakennetaan laiturit? | ||||
|
|
07.11.2017 10:25 | Jouni Halinen | ||
| Tee Reino vielä kuvasta suurennos jossa näkyy pelkkä autokanta keisarinan kiven oikealla puolella. Sellainen kaupunkitarina on ollut liikkeellä että Venäläiset matruusit olisivat heittäneet sen kaksipäisen kotkan tuosta pylvään päästä 17/18 kahinoissa kolera-altaaseen, tiedä sitten mikä on totuus. Pitkäänhän se kuitenkin oli pois tuon nupin päästä ulkopoliittisista syistä. | ||||
|
|
07.11.2017 10:03 | Jari Välimaa | ||
| Itseasiassa aluksi yksi seisontaraide ja jatkossa vielä 2 huoltoraidetta lisää, kun nykyiset huoltoraiteeet 6 ja 7 raiteet otetaan laituri käyttöön. | ||||
|
|
07.11.2017 00:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| No sittenpä olisi jo vuoden tarkkuudella ajoitettu. | ||||
|
|
07.11.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Tainnut sattua Eljakselle näppäilyvirhe edellisessä kommentissa (T1818), tunnisteissa oikein T1816. Toinen näitä Railshippejä kuljettanut juna (T1802/1800, en muista kummalla numerolla tuolloin kulki) lähti aikaisin/hyvin aikaisin Riihimäeltä, saapui Hankoon aamu kuuden tietämillä - parin purku, toinen veturi paikkuun, toinen päivystykseen, miehistö lepäämään. Tämä pari läks' takaisin junalla T1835 takaisin Riihimäelle n. klo 15;00. T1816:n miehistö palasi T1839:llä (lähtö n. 20;30) (toinen veturi päivystäjästä ja toinen jostain paikusta). | ||||
|
|
07.11.2017 00:07 | Reino Kalliomäki | ||
| On kulkenut, leimattu 6.9.53. Sorry, oleellinen tieto jäi pois. | ||||
|
|
06.11.2017 23:45 | Tauno Hermola | ||
| Suurennetusta kuvasta näkyy mielestäni aika kiistattomasti, että kuplavolkkarin takaikkuna on yksiosainen - Esa Rintamäen edellä kirjoittaman mukaan siis vuosimallia 1953 tai uudempi. Usein postikorteissa näkyy kuvaus- tai painovuosi, tässä ilmeisesti ei ole? Onko kortti 'kulkenut' eli onko siinä postileimaa? | ||||
|
|
06.11.2017 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän Tolstoi-nimijunaan on edelleenkin paikallismatkustajille omat makuuvaunut Viipuri-Moskova. Olisihan se jo ihme ja kumma, että maan rataverkolla kulkee matkustajajuna, johon eivät sen kansalaiset pääsisi! Suomessa on nykyään omat kotitekoiset "erityisolosuhteet" tässäkin kohtaa. Olen ihan itse omakohtaisesti matkustanut SZD:n makuuvaunussa Kekkosen tasavallan aikaan n. 1972 Vainikkalasta Kouvolaan VR:n lipulla ja neuvostovaunussa. Kouvolassa siirryin kyllä junaan liitettyyn VR:n vaunustoon, kun loppumatkalle Hesaan tehtiin sekarunko VR&SZD. Oi aikoja! Oli mukavampi matkata kuitenkin Eit:n lepotuolissa kuin VEm:n matressilla. | ||||
|
|
06.11.2017 23:27 | Petri Koskela | ||
| No niinpä tietysti yo-talo, etsin jostain kauempaa ja suurempaa jolloin tellingitkään - jos sellaisia ovat - eivät välttämättä ole korkeita. Antanette ei-stadilaiselle anteeksi. Mitä mieltä Heikki olet, voisiko olla Austin of England pylväikön lähellä? |
||||
|
|
06.11.2017 23:23 | Heikki Jalonen | ||
| Olet Petri oikeassa, se vaalea paku Ruotsin lähetystön pääoven vieressä on VW Typ 2, ensimmäistä inkarnaatiota, 1950..54. Suurennos (tarpeeksi paljon) kertoi myös, että kaupungintalon portaalin edessa ei ole Renault Goelette-maija, vaan avolavainen kuorma-auto, jossa ehkäpä vaalea lavapressu rullattuna lavan etusärmille. Mutta, yhtään Pobedaa ei löydä, ei etsimälläkään. Siten vuosi alkaisi täsmentyä: 1950..52. Ei myöhempi, bez Pobedy... |
||||
|
|
06.11.2017 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Siellähän se "kupoli" on edelleenkin. Uusi Yo-talo. | ||||
|
|
06.11.2017 23:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viipuri-Moskova-vaunuja on ollut vielä tällä vuosikymmenelläkin ainakin ennen nykyistä vaunukalustoa ja EP20-vetureita. Aivan tämän päivän tilannetta en tiedä. Ei kai mikään olisi estänyt suomalaisenkaan ostaa Viipuri-Moskova-lippua Viipurin vaunuryhmään? Joskus vuonna 2006 mietin tätä vaihtoehtoa köyhänä opiskelijana, niihin aikoihin hintaero oli melkoinen verrattuna vaikkapa Vainikkala-Moskova-lippuun. Hieman myöhemmin hintaero poistui. | ||||
|
|
06.11.2017 22:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tolstoilla oli ennenkun ns Laatokan asema valmistui pysähdys Leningradin kehäradan jollain lähijuna-asemalla mutta Suomesta tulevat matkustajat eivät saaneet jäädä pois kyydistä tai nousta kyytiin siellä. Tolstoilla oli myös yhteen aikaan kotimaan liikenteen vaunuja pelkästään neuvostokansalaisille Viipurin ja Moskovan välillä. Saattoi olla että niiden vaunujen matkustajat saivat matkustaa myös Leningradiin sillä junalla. | ||||
|
|
06.11.2017 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän tämä ole ihan normijuna. Pari vielä Viipurissa mukaan liitettävää SNTL:n sisäisen liikenteen makuuvaunua mukaan kohti Moskovaa, niin siinähän on jo SZD:n junien maksimipituus käsillä. Tai siis minimipituus. | ||||
|
|
06.11.2017 22:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin 90-luvun alkupuolella tällainen Tolstoi oli ihan tavallinen näky. Sitä varhaisemmalta ajalta ei ole muistikuvia. | ||||
|
|
06.11.2017 22:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai nyt Moskovankin juna Leningradissa pysähtyi kuten nykyäänkin? Laatokan asema toki on niin uuden näköinen, että sitä ei ainakaan nykymuodossaan liene voinut olla vielä Neuvostoliiton aikaan, mutta kun kuitenkin Leningradin laitakaupungista mennään läpi eikä vain ympäri, niin kai siellä pysähtyäkin on kannattanut? Nykyäänhän Tolstoi pysähtyy Pietarissa Laatokan asemalla keskiyön jälkeen. Vuonna 2007 pysähdysaika oli kello 1:40 paikallista aikaa - ja sitten oli kiire ehtiä Nevan toiselle puolelle sillan yli ennen sen avautumista. | ||||
|
|
06.11.2017 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tähän täytyy selityksenä lisätä että junia oli vain 2 kpl/päivä ja se pidempi meni vain Moskovaan, jossa ei ollut ollenkaan istumavaunuja, kun taas Leningradin päiväjunassa oli istumavaunujen lisäksi makuuvaunuja ykkösluokan matkustajille joka lisäsi pituutta. Juna oli luonnollinen valinta tavalliselle tallaajille ja jopa liikemiehille siiihen aikaan, henkilöautoilla matkailu oli vaihtoehto vain tosiseikkailijoille, bussit tosivotkaturisteille ja lentämisen pullonkaulana olivat hankalat yhteydet Moskovan ja Leningradin päässä lentokenttien ja keskustan välillä. | ||||
|
|
06.11.2017 22:15 | Petri Nummijoki | ||
| Eljas varmaan tarkoittaa sitä, että 60-luvulla Neuvostoliittoon kulki yksi matkustajajuna päivässä ja siinä vaunuja 3-6 kpl, josta 2 kpl postivaunuja eli matkustajaosastolle jäi 1-4 vaunua. Siihen verrattuna kuvassakin näkyvä juna on pitkä. Mutta minulla on mielikuva, että Repinille 8 vaunua oli kesäaikana tyypillinen lukema 80-luvulla ja Tolstoi oli muutamaa vaunua pidempi eli hyvinkin 12-vaunuinen, kuten sarjan toisessa kuvassa. Sanoisin siis, että nämä ovat normaalimittaisia kuvausajankohta huomioiden. Itse asiassa Tolstoi oli minusta johonkin aikaan (ehkä 90-luvun alkupuolella) noin 15-vaunuinenkin usein ja silloin Sr1-parilla vedetty. |
||||
|
|
06.11.2017 22:03 | |||
| Kyllä, takana näkyy nykyinen Piikkiö Works Oy. https://www.google.fi/maps/@60.4224458,22.5118733,3a,70.5y,325.9h,85.83t/data=!3m6!1e1!3m4!1sbj_0OeNmEqOWQZqp_vEkNQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi |
||||
|
|
06.11.2017 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämähän on lyhyt. 7 v. | ||||
|
|
06.11.2017 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli sitä rentoa Koiviston tasavallan aikaa, kun rautatieläisenkään ei tarvinnut pitää virkapukua. Tässäkin riittää rento kotivaatetus, valkoinen T-aluspaita (verkkopaita á la Turhapuro ei tosin käy) ja jamekset. Jalassa ehkä retut. Nykyään 2010-luvun lopulla tuollaista hommaa tekisi varmaankin turvaliiviäijä kovakengissä ja kypärä päässä. Klopit ei norkoilisi käännön aikana vasemmalla kevyenliikenteen kaiteella, kun se olisi niin vaarallista. | ||||