Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.10.2017 23:36 Simo Haavisto  
  Tässä kuvassa on mukava tunnelma.
kuva 26.10.2017 22:20 Petri P. Pentikäinen  
  Havainnollisia kuvia 1990-luvun Tallinnan nousemisesta pian tälle paikalle: https://www.srv.fi/kansi-ja-areena
kuva 26.10.2017 21:12 Joonas Leinonen  
  Nyt kannattaa jo käydä kiireellä kuvaamassa kyseinen tasoristeys, todennäköisesti huomenna viimeistä päivää käytössä tämä kyseinen laitos
kuva 26.10.2017 21:08 Jorma Rauhala  
  Tuolloin 1950-luvulla olisi kannattanut olla kahvikauppias, olisi ollut näitten aarteitten alkulähteillä. Pahvikortithan pantiin kahvipakettiin vasta kaupassa eli niitä oli myymälöissä nivaskoittain. Tosin aina yhtä sorttia kerrallaan. Perheenemännän valittua mieleisensä kahvimerkin, myyjä jauhoi kahvimyllyllään kokonaiset kahvinpavut halutuiksi eli karkea- tai hienojauhatus. Jauho valui koneesta tyhjään paperiseen kahvipakettiin ja päälle lätkäistiin tuollainen pahvisuojus, jotta paketti pysyi kasassa kotia asti.
kuva 26.10.2017 19:16 Tapio Nikula  
  Olet oikeassa. Kolaus voi aiheuttaa polymeraation käynnistymisen. Asetyleeniä käytettäessä on syytä kokeilla pullon lämpötilaa silloin tällöin. Jos tuntuu lämpimältä, niin kylmää vettä vaan päälle, tai sitten sinne lumihankeen.
kuva 26.10.2017 16:47 Teppo Niemi  
  Viime hetkillä tuo Santavaihteen vaihteen asennus oli....
kuva 26.10.2017 16:40  
  Voi aikoja menneitä kun äiti avasi kahvipaketin ja itse jännitti vieressä että mikähän kuva tulee, uusi vai jo kokoelmassa oleva.
kuva 26.10.2017 15:21 Paul T. J. Koskinen  
  Onkohan tietoa, kuka ne piirsi? ptj.
kuva 26.10.2017 15:04 Jari Välimaa  
  Tosin tuota 1524 mm raidetta ei taideta käyttää mihinkään, joten en ihmetteli vaikka se poistetaan ja uusi standardileveys raide tilalle ja 750 V tasavirta systeemi samalla. Jos vaikka tästä Articista tulisi vaikka vientituote.
kuva 26.10.2017 14:54 Kurt Ristniemi  
  Tuolta löytyy 19 kuvaa:
https://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/MUUT+AIHEET/KAHVIPAKETTIEN+KER%C3%84ILYKUVAT/OTK+RENGAS-KAHVI,+VETUREITA,+1955/
kuva 26.10.2017 14:35 Eljas Pölhö  
  RENGAS-kahvin junia oli ainakin 20 kpl

Ilmarinen (A1)
Hangon radan veturi (A4)
Hv3
Hr1
Pr1
Pr2
Tk3
Tr2
Vr1
Vr2
Sv11
Dm4
Dm6 (kuvassa lukee Dm4)

LV (venäläinen höyry)
Rocket
Amerikkalainen EMD:n veturi
E18 Saksasta
Ganz valmistama kiitojuna Neukuissa
Riippurata Wuppertalissa
Yksikiskoinen Alweg-juna
kuva 26.10.2017 14:34 Mikko Herpman  
  Niin tokihan kolmannen kiskon lisäksi tarvittaisiin ajolanka virransyöttöön..
kuva 26.10.2017 14:27 Petri Nummijoki  
  Kerro Jorma ihmeessä. Todelliset tarinat elävästä elämästä ovat sivujen ehdotonta eliittiä.
kuva 26.10.2017 14:05 Paul T. J. Koskinen  
  Muistan nuo kahvilappuset vaikka olin 3-4-vuotias. Ainakin Kana on mielessä. Siskojen kanssa, myöhemmin, ostimme paperikaupasta kiiltokuvia, itselleni tietysti veturisellaisia. Ikävä kyllä kaikki katosivat..ptj.
kuva 26.10.2017 13:39 Jari Välimaa  
  Vaatii myös virtaa 750 V, joten ei riitä että puupölkyille uusi kisko.
kuva 26.10.2017 12:59 Juhani Pirttilahti  
  Tämä on kaunis kuva.
kuva 26.10.2017 12:05 Antti Tapani Häkkinen  
  #400



Älkää kysykö.
kuva 26.10.2017 11:44 Mikko Herpman  
  Tuohon vaan nelikisko tai kolmikisko Otanmäen leveäraiteeseen.. Siinähän olisi puupöllit mihin ehkä saisi lisäkiskon... Tuohon metrin raiteeseen ei taida onnistua kun on betonipölleillä tehty.
kuva 26.10.2017 10:21 Jari Välimaa  
  tilaajan vaatimuksiin kuului muistaakseni testirata toimittjan tiloissa.
kuva 26.10.2017 00:42 Jyrki Längman  
  Tämä paikka on rataosalla Humppila-Minkiö noin puolivälissä jolloin tätä voidaan käyttää junakohtauspaikkana. Santavaihteen luona sijaitsee myös Laavu ja nuotio, tänne voidaan ajaa tilaus ja teemajunia. Tietysti myös resiinaretkeläiset voivat ajaa santavaihteelle grillaamaan. Laavu https://vaunut.org/kuva/121746
kuva 26.10.2017 00:14 Jorma Toivonen  
  Ei käytetty tenua haihduttimessa noilla keleillä ja tuskin tällä vetovaunulla liikennöidään pidempiä matkoja talvella, joten paineilmalaitteisiin kondensoituvan veden kertyminen ei koettu haitaksi tällä ajelulla. (Alkoholit "höyrystettiin" pitkän päivän päätteeksi vasta kotona).

Ps. tuosta tenusta voisi olla parikin vähäpätöistä tarinaa, mutta jääköön...
kuva 25.10.2017 22:42 Tero Virta  
  Mitä käyttöä vaihteella tulee olemaan?
kuva 25.10.2017 21:51 Eljas Pölhö  
  Vaikea löytää tälle veturille aikaa Pohjanmaan radan varrelta. Jokseenkin ainoa aika olisi 1923-1925 Iisalmi-Ylivieska-radan rakennusaikaan. Silloin alueella Eskola-Ylivieska. Tätä ennen veturi toimi Savon radalla ja sen jälkeen Turun seudulla.
kuva 25.10.2017 21:50 Kurt Ristniemi  
  Vähän täsmennystä noihin valkeisiin kolmioihin:
Valkealla kolmiolla merkittiin kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut. Vuodesta 1901 alkaen nämä kalkkivaunut saivat kolmion lisäksi litteran Gt.
Rautatiehallituksen kiertokirje 74/9804, 15.10.1901:
"Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)".

'Likaavan tavaran' käsite on paljon myöhemmältä ajalta.
kuva 25.10.2017 21:42 Eljas Pölhö  
  Aikalaisselostuksessa Länsi-Siperian radaksi laskettiin väli Tšeljabinsk-Ob-joen itäranta, 1238 virstaa (1417 km). Radan rakentaminen aloitettiin 1892. Omsk’iin (745 vistaa) liikenne alkoi 30.8.1894 ja Ob-joen länsirannalle 19.8.1895. Ob-joen silta (811 m) avattiin 31.3.1897.
kuva 25.10.2017 20:17 Bo Jansson  
  Kiitos tästä. tutkin lisää.
kuva 25.10.2017 20:04 Erkki Nuutio  
  Liikennevarustukseen kuulumatonta on rima, joka estää oven avautumisen ikkunaraamiin asti.
Aluskehyksen kyljellä on pitkä tanko, jota kai käytettiin puhelinpylväs- ja -johtokorjauksissa.
Entä nuo etualan kuoritut pätkäpuut - eivät sovi kamiinaan eivätkä sovellu jätkänkynttilöiksi?
Akselipoksi on luokkaa 2. Edeltänyt luokka 1 oli vanhimmissa vaunuissa ja pidempään soravaunuissa
(kts. Timo Lehtonen: Teräspyörät Resiina 3/94, s.24-27).
kuva 25.10.2017 20:01 Heikki Kannosto  
  Petri, mistä päin maailmaa tuollainen piirustus löytyy? Itse en ole nähnyt moista kapinetta kuuna päivänä enkä sinä ilmoisna ikänä.
kuva 25.10.2017 19:37 Kurt Ristniemi  
  Ovessa todella häämöttää varhaisemmat merkinnät, muttei siellä D-kirjainta ole, vaan G; litterasta Ga. Ga:n a vain jää nelosen alle piiloon. On siellä vaunun numerokin, joka taitaa olla tuo sama 4432. Se tosin näkyy sen verran heikosti, että vannomaan en mene. Mutta ilmeisesti vaunuun on vain maalattu vanhat tunnisteet hieman eri paikkaan kuin aikaisemmin. (Leikin vähän kuvankäsittelyohjelmalla, ja johan näkyvyys parani)

Aluskehykseen näkyy liidulla merkityn vuosiluku 1921.

Mitkäs akselipoksit tuossa vaunussa on?

Muuten, vaikka virkatarvevaunut toki olivatkin X-litteroidut ja numero varustettu etunollalla (myös vaunun kyljessä), niin tämän kuvan tunnisteisiin itse kyllä lisäisin myös litteran Ga ja numeron 4432, sillä nehän vaunun kylkeen on maalattu.
kuva 25.10.2017 18:49 Tapio Keränen  
  Oikeanpuoleisessa pyöräkerrassa näyttäisi olevan yksitönkkäinen vipujarru. Klossi pilkottaa oikeanpuoleisimman miehen kyynärpään alla ja mahan edessä näkyy jarrun työntötanko. Vaunun ikkunoita on suurennettu alkuperäisistä.
kuva 25.10.2017 18:04 Jimi Lappalainen  
  No, rakennetaanko se testirata?
kuva 25.10.2017 18:02 Visa Pöntinen  
  Tulipa tämmöinenkin kirjoitus Martsarin asemaan liittyen vastaan :) https://www.facebook.com/groups/416640748432470/permalink/1052446554851883/
kuva 25.10.2017 18:00  
  Bernerin firma?
kuva 25.10.2017 17:32 Mikko Herpman  
  Oliko niin että tuo polymeroituminen voi alkaa esim. Kolauksesta, eli muistuu mieleen ohje nakata kolhun saanut asetyleenipullo järveen tai lumihankeen jäähtymään. Näin siis vaikkapa törmäyksen jälkeen.
kuva 25.10.2017 17:24 Joni Lahti  
  Taisi upota juhlanauhateoria...
kuva 25.10.2017 17:20 Tapio Nikula  
  Pari täsmennystä. Asetyleeni ei paineen alaisena hajoa, vaan polymeroituu. Kyseinen reaktio on voimakkaasti eksoterminen. Jos siis polymeraatio pääsee alkuun, niin lämpötila ja samalla paine pullossa kasvaa erittäin nopeasti ja seurauksena yleensä pullon halkeaminen räjähtämällä. Pullopaine asetyleenissä pysyy vakiona, koska asetyleeniä vapautuu sitä mukaa, kun sitä pullosta käytetään. Etyleeni (virallisesti eteeni) on C2H4. Ja kaupunkikaasua voidaan valmistaa mistä tahansa hiililähteestä. Raaka-aineeksi kelpaavat siis esim. hiili, puu, oljet ja vaikka pässin kivekset. Ja kaupunkikaasu tosiaan tehtiin retorteissa. Kaupunkikaasuakaan ei voi puristaa hirveisiin paineisiin, koska hiilimonoksidi ja vety saattavat alkaa reagoida (Fischer-Tropsch-reaktio), jos säiliössä sttuu olemaan sopiva katalyytti.
kuva 25.10.2017 15:21 Eljas Pölhö  
  Kysymys sattuu aikakauteen, josta ainakaan toistaiseksi minulla ei ole paljoakaan merkintöjä. Junat P42 ja P68 olivat Tampereen vetureilla ajettavia samoin kuin aamulla Helsingistä lähteneet P41 ja P67. Täten niissä Hr1 ohella on havaittu usein Hv3. Ehkä selkein Hr1 juna oli P68, joka oli englantilaisten harrastajien usein matkaama ja kuvaama juna vanhoissa englantilaisissa lehdissä. Joku porukka jäi vahingossa arkena pois kyydistä, kun junan eteen ajoi tavallinen moottorivaunu ja sitten se ajoi pois. He odottivat höyryveturia laiturilla.

Oulun TK oli jokseenkin varma Hr1-juna ja varmaan auttoi tuomaan lisää Hr1 Tampereelle. Se ei lähtenyt kummastakaan päästä sunnuntaisin ja paluujuna oli yleensä Tr1. Lauantaijunat P97 ja P45A olivat vähien havaintojen mukaan Hr1. Vastaavat paluut sunnuntaisin olivat P42A (Hr1) ja illan viimeinen juna P98 (Hr11, joskus Hv3 tai Hr1) ja tämä varmaan syötti veturin maanantaiaamun P41 tai P67 (toinen oli vielä ma Hr1). Täten toinen lauantain junista Helsingistä varmaan syötti yhden ylimääräisen Hr1 Tampereelle.

P42 saattoi olla Tampereen Hv1-3, joka palasi Helsingistä Riihimäelle illan viimeisessä paikallisjunassa (jossa oli vähien havaintojen mukaan vaihteleva kalusto).

Kaikki Dm4 ja Hr11-junat ajettiin Turun, Tampereen ja Kouvolan kalustoilla, koska Helsingissä (Pasilassa) niitä ei ollut.

Yllämainittu ei ole mitenkään ehdoton totuus ja sisältää hajanaisia merkintöjä vuosilta 1955-1957 ja esim P97/P98 oli vain kesäkaudella kulkenut juna.
kuva 25.10.2017 15:08 Kurt Ristniemi  
  Sain museolta parempiresoluutioisen kuvan.
Vaunun osoitekilvessä todellakin lukee SKATUDDEN. Ja kärryjen aisan tekstikin näkyy siinä hyvin: H-FORS STADS RENHÅLLNINGSVERK 2.
kuva 25.10.2017 12:15 Kurt Ristniemi  
  Missä on juhlanauha?
Verrata voi vaikkapa kuvaan https://vaunut.org/kuva/116697
kuva 25.10.2017 12:12 Kurt Ristniemi  
  VR Yhtymä Oy:n tilaama rakennushistoriaselvitys 'Sorinkatu 6-8 Tampere' on edelleen netissä:
http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8201/8201liite1.pdf
kuva 25.10.2017 10:52 Ari-Pekka Lanne  
  Niin se on, kun nykyään kaikesta säästetään. Vähän parempina aikoina oli vielä varaa ajaa T 3434 lähes perille asti (242,6 km) ‒ vieläpä vakituiseen prameasti Kakkosella: https://www.vaunut.org/kuva/62527 .
kuva 25.10.2017 10:36 Mikko Herpman  
  Hyviä aktiviteettikuvia, lisäsittekö myös viinahöyrystimeen viinaa? Siis sitä aerolia..
Kuvasarja:
Ruska-aikaan Jämsän seudulla
 
25.10.2017 10:27 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä ovat erittäin hienoja, värikkäitä, eläväisiä ja tapahtumarikkaita kuvia; ei siitä mihinkään pääse. Kiitokset tästä nojatoolimatkasta!
kuva 25.10.2017 09:45 Joni Lahti  
  Tuo juhlanauha on hyvä havainto! Voisiko kuva olla jostakin aseman tai rataosuuden avajaisista? Mikä on mahtanut olla tuo avoin luukku tenderin alaosassa?
kuva 25.10.2017 09:35 Erkki Nuutio  
  Valannon Pikku-Ruskojen aika -kirjaan ei löytynyt juuri tästä veturista ainoatakaan kuvaa. Tässä sellainen on ja parhaasta päästä.
kuva 25.10.2017 09:26 Kari Haapakangas  
  Onkos tuossa pannun ympärillä juhlanauhaa? Värejähän voi tietty vain arvailla, mutta jos keulassa oleva on valko-sini-valkoinen tarkoittaisi se Pohjois-Pohjanmaan värejä.
kuva 25.10.2017 09:07 Kurt Ristniemi  
  Vasemmanpuoleisimman kuvassa näkyvän pyöräparin akseli lähtee selvästi näkyvästä pyörästä vasemmalle. Akseli on siis samalla raiteella kuin Janošikin vaunu. - Mutta se voi tietenkin todellakin olla toisen vaunun akseli. Siis toisen, Janošikin vaunun perässä samalla raiteella olevan vaunun akseli. Jos niin on, niin Janošikin vaunu onkin 2-akselinen ansaksin tuettu päädytön avovaunu. Olisiko esim. matalalaitainen sivutolpaton hirsivaunu HI? - Tai J tai HJ?

Kuvassa https://vaunut.org/kuva/98678 arveltu vaunun numero 738503 ei tunnu täsmäävän minkään litteran kanssa. Ei ainakaan vuonna 1916 painetun kirjan 'Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille' taulukon mukaan. Etuseiska on tietenkin yhdysliikennekaluston etunumero (mikä hyvin selittäisi vaunun mahdollisen Venäjällä olon), mutta numerosarja (7)38,500:sta ylöspäin ei vastaa mitään litteraa. HI-vaunut puolestaan on numeroitu 54,001-54,100.

Jos kuvan https://vaunut.org/kuva/98678 arvio numerosarjasta 25 819 19 sotasaalispäivänä on oikea (25.8.1919), niin pitää muuttaa ajoitusarviotani. Ja kuvauspaikkaa (maata).
kuva 25.10.2017 08:28 Petri Nummijoki  
  Moottorivaunuille näyttää yhteenlaskettuna olevan tilastoitu kiitojuna-ajoa 0,89 miljoonaa kilometriä ja pikajuna-ajoa 0,61 miljoonaa kilometriä vuonna 1959 eli yhteensä 1,5 miljoonaa kilometriä. Käytännössä näiden täytyy olla Dm4-vaunujen ajoja. Vaikka jonkin verran olisi ollut kaksinvetojakin (käyttöä apuveturina) niin silti nopeiden junien osuus Dm4-vaunujen ajomääristä lienee ennemmin alle kuin yli sen, mitä edellä laskin.
kuva 25.10.2017 08:24 Erno Palonheimo  
  Vähän pelkäsinkin että näinköhän näiden käy.
kuva 24.10.2017 23:25 Petri Nummijoki  
  Dm4:n kilometrisuorite taitaa tässä vertailussa vähiten selittyä sillä, että kierrossa oli nopeita junia, koska niillä oli varsin runsasta paikallisliikennekäyttöäkin. Hr1-vetureiden ajoista 74 % tuli pikajunista, 9 % henkilöjunista, 1 % Helsingin paikallisliikenteestä, 13 % kiitotavarajunista, 2 % tavarajunista ja 1 % pelkkänä veturina. Hr11-vetureiden ajoista 2 % tuli kiitojunista, 73 % pikajunista, 23 % henkilöjunista ja 2 % veturina.

Dm4:lle en vastaavaa jaottelua löytänyt mutta jos laskee niille kolme MK/MP-paria Rantaradalle sekä Helsingistä MK49/50 Poriin, MK79/70 Kuopioon ja MP13/14 Kouvolaan ympäri vuoden, MK55/56 Helsingistä Vaasaan kesäaikataulukauden alusta ja lisäksi kesäajalle MK3/4 Savonlinnaan ja MP711/712 Kouvola-Mikkeli sekä talvikaudelle MP91/92 Tampere-Haapamäki ja P357/358 Turku-Tampere niin saisin näistä kasaan vasta reilut 1,63 miljoonaa kilometriä eli noin 57 % sarjan runsaasta 2,86 miljoonasta ajokilometristä. Ehkä jotain puuttuu mutta tuskin niin paljon, että kiito- ja pikajuna-ajojen määrä nousisi Dm4:lla yli 70 % lukeman, kuten Hr1:llä tai Hr11:llä.
kuva 24.10.2017 23:19 Petri Sallinen  
  Kiinteällä neljällä akselilla varustettua vaunua ei tarvitse metsästää — siitä on olemassa piirustus. Teen ehkä siitä vielä pienoismallin :) G-vaunujen ruotiminen taas on kiinni tietojen etsimisestä. Kansallisarkistossa on noin kymmenkunta mappia aiheesta, joiden lukeminen ehkä auttaa asiassa ja selventää problematiikkaa.