|
|
26.10.2017 23:36 | Simo Haavisto | ||
| Tässä kuvassa on mukava tunnelma. | ||||
|
|
26.10.2017 22:20 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Havainnollisia kuvia 1990-luvun Tallinnan nousemisesta pian tälle paikalle: https://www.srv.fi/kansi-ja-areena | ||||
|
|
26.10.2017 21:12 | Joonas Leinonen | ||
| Nyt kannattaa jo käydä kiireellä kuvaamassa kyseinen tasoristeys, todennäköisesti huomenna viimeistä päivää käytössä tämä kyseinen laitos | ||||
|
|
26.10.2017 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolloin 1950-luvulla olisi kannattanut olla kahvikauppias, olisi ollut näitten aarteitten alkulähteillä. Pahvikortithan pantiin kahvipakettiin vasta kaupassa eli niitä oli myymälöissä nivaskoittain. Tosin aina yhtä sorttia kerrallaan. Perheenemännän valittua mieleisensä kahvimerkin, myyjä jauhoi kahvimyllyllään kokonaiset kahvinpavut halutuiksi eli karkea- tai hienojauhatus. Jauho valui koneesta tyhjään paperiseen kahvipakettiin ja päälle lätkäistiin tuollainen pahvisuojus, jotta paketti pysyi kasassa kotia asti. | ||||
|
|
26.10.2017 19:16 | Tapio Nikula | ||
| Olet oikeassa. Kolaus voi aiheuttaa polymeraation käynnistymisen. Asetyleeniä käytettäessä on syytä kokeilla pullon lämpötilaa silloin tällöin. Jos tuntuu lämpimältä, niin kylmää vettä vaan päälle, tai sitten sinne lumihankeen. | ||||
|
|
26.10.2017 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Viime hetkillä tuo Santavaihteen vaihteen asennus oli.... | ||||
|
|
26.10.2017 16:40 | |||
| Voi aikoja menneitä kun äiti avasi kahvipaketin ja itse jännitti vieressä että mikähän kuva tulee, uusi vai jo kokoelmassa oleva. | ||||
|
|
26.10.2017 15:21 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Onkohan tietoa, kuka ne piirsi? ptj. | ||||
|
|
26.10.2017 15:04 | Jari Välimaa | ||
| Tosin tuota 1524 mm raidetta ei taideta käyttää mihinkään, joten en ihmetteli vaikka se poistetaan ja uusi standardileveys raide tilalle ja 750 V tasavirta systeemi samalla. Jos vaikka tästä Articista tulisi vaikka vientituote. | ||||
|
|
26.10.2017 14:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuolta löytyy 19 kuvaa: https://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/MUUT+AIHEET/KAHVIPAKETTIEN+KER%C3%84ILYKUVAT/OTK+RENGAS-KAHVI,+VETUREITA,+1955/ |
||||
|
|
26.10.2017 14:35 | Eljas Pölhö | ||
| RENGAS-kahvin junia oli ainakin 20 kpl Ilmarinen (A1) Hangon radan veturi (A4) Hv3 Hr1 Pr1 Pr2 Tk3 Tr2 Vr1 Vr2 Sv11 Dm4 Dm6 (kuvassa lukee Dm4) LV (venäläinen höyry) Rocket Amerikkalainen EMD:n veturi E18 Saksasta Ganz valmistama kiitojuna Neukuissa Riippurata Wuppertalissa Yksikiskoinen Alweg-juna |
||||
|
|
26.10.2017 14:34 | Mikko Herpman | ||
| Niin tokihan kolmannen kiskon lisäksi tarvittaisiin ajolanka virransyöttöön.. | ||||
|
|
26.10.2017 14:27 | Petri Nummijoki | ||
| Kerro Jorma ihmeessä. Todelliset tarinat elävästä elämästä ovat sivujen ehdotonta eliittiä. | ||||
|
|
26.10.2017 14:05 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Muistan nuo kahvilappuset vaikka olin 3-4-vuotias. Ainakin Kana on mielessä. Siskojen kanssa, myöhemmin, ostimme paperikaupasta kiiltokuvia, itselleni tietysti veturisellaisia. Ikävä kyllä kaikki katosivat..ptj. | ||||
|
|
26.10.2017 13:39 | Jari Välimaa | ||
| Vaatii myös virtaa 750 V, joten ei riitä että puupölkyille uusi kisko. | ||||
|
|
26.10.2017 12:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on kaunis kuva. | ||||
|
|
26.10.2017 12:05 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| #400 Älkää kysykö. |
||||
|
|
26.10.2017 11:44 | Mikko Herpman | ||
| Tuohon vaan nelikisko tai kolmikisko Otanmäen leveäraiteeseen.. Siinähän olisi puupöllit mihin ehkä saisi lisäkiskon... Tuohon metrin raiteeseen ei taida onnistua kun on betonipölleillä tehty. | ||||
|
|
26.10.2017 10:21 | Jari Välimaa | ||
| tilaajan vaatimuksiin kuului muistaakseni testirata toimittjan tiloissa. | ||||
|
|
26.10.2017 00:42 | Jyrki Längman | ||
| Tämä paikka on rataosalla Humppila-Minkiö noin puolivälissä jolloin tätä voidaan käyttää junakohtauspaikkana. Santavaihteen luona sijaitsee myös Laavu ja nuotio, tänne voidaan ajaa tilaus ja teemajunia. Tietysti myös resiinaretkeläiset voivat ajaa santavaihteelle grillaamaan. Laavu https://vaunut.org/kuva/121746 | ||||
|
|
26.10.2017 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ei käytetty tenua haihduttimessa noilla keleillä ja tuskin tällä vetovaunulla liikennöidään pidempiä matkoja talvella, joten paineilmalaitteisiin kondensoituvan veden kertyminen ei koettu haitaksi tällä ajelulla. (Alkoholit "höyrystettiin" pitkän päivän päätteeksi vasta kotona). Ps. tuosta tenusta voisi olla parikin vähäpätöistä tarinaa, mutta jääköön... |
||||
|
|
25.10.2017 22:42 | Tero Virta | ||
| Mitä käyttöä vaihteella tulee olemaan? | ||||
|
|
25.10.2017 21:51 | Eljas Pölhö | ||
| Vaikea löytää tälle veturille aikaa Pohjanmaan radan varrelta. Jokseenkin ainoa aika olisi 1923-1925 Iisalmi-Ylivieska-radan rakennusaikaan. Silloin alueella Eskola-Ylivieska. Tätä ennen veturi toimi Savon radalla ja sen jälkeen Turun seudulla. | ||||
|
|
25.10.2017 21:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Vähän täsmennystä noihin valkeisiin kolmioihin: Valkealla kolmiolla merkittiin kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut. Vuodesta 1901 alkaen nämä kalkkivaunut saivat kolmion lisäksi litteran Gt. Rautatiehallituksen kiertokirje 74/9804, 15.10.1901: "Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)". 'Likaavan tavaran' käsite on paljon myöhemmältä ajalta. |
||||
|
|
25.10.2017 21:42 | Eljas Pölhö | ||
| Aikalaisselostuksessa Länsi-Siperian radaksi laskettiin väli Tšeljabinsk-Ob-joen itäranta, 1238 virstaa (1417 km). Radan rakentaminen aloitettiin 1892. Omsk’iin (745 vistaa) liikenne alkoi 30.8.1894 ja Ob-joen länsirannalle 19.8.1895. Ob-joen silta (811 m) avattiin 31.3.1897. | ||||
|
|
25.10.2017 20:17 | Bo Jansson | ||
| Kiitos tästä. tutkin lisää. | ||||
|
|
25.10.2017 20:04 | Erkki Nuutio | ||
| Liikennevarustukseen kuulumatonta on rima, joka estää oven avautumisen ikkunaraamiin asti. Aluskehyksen kyljellä on pitkä tanko, jota kai käytettiin puhelinpylväs- ja -johtokorjauksissa. Entä nuo etualan kuoritut pätkäpuut - eivät sovi kamiinaan eivätkä sovellu jätkänkynttilöiksi? Akselipoksi on luokkaa 2. Edeltänyt luokka 1 oli vanhimmissa vaunuissa ja pidempään soravaunuissa (kts. Timo Lehtonen: Teräspyörät Resiina 3/94, s.24-27). |
||||
|
|
25.10.2017 20:01 | Heikki Kannosto | ||
| Petri, mistä päin maailmaa tuollainen piirustus löytyy? Itse en ole nähnyt moista kapinetta kuuna päivänä enkä sinä ilmoisna ikänä. | ||||
|
|
25.10.2017 19:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ovessa todella häämöttää varhaisemmat merkinnät, muttei siellä D-kirjainta ole, vaan G; litterasta Ga. Ga:n a vain jää nelosen alle piiloon. On siellä vaunun numerokin, joka taitaa olla tuo sama 4432. Se tosin näkyy sen verran heikosti, että vannomaan en mene. Mutta ilmeisesti vaunuun on vain maalattu vanhat tunnisteet hieman eri paikkaan kuin aikaisemmin. (Leikin vähän kuvankäsittelyohjelmalla, ja johan näkyvyys parani) Aluskehykseen näkyy liidulla merkityn vuosiluku 1921. Mitkäs akselipoksit tuossa vaunussa on? Muuten, vaikka virkatarvevaunut toki olivatkin X-litteroidut ja numero varustettu etunollalla (myös vaunun kyljessä), niin tämän kuvan tunnisteisiin itse kyllä lisäisin myös litteran Ga ja numeron 4432, sillä nehän vaunun kylkeen on maalattu. |
||||
|
|
25.10.2017 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Oikeanpuoleisessa pyöräkerrassa näyttäisi olevan yksitönkkäinen vipujarru. Klossi pilkottaa oikeanpuoleisimman miehen kyynärpään alla ja mahan edessä näkyy jarrun työntötanko. Vaunun ikkunoita on suurennettu alkuperäisistä. | ||||
|
|
25.10.2017 18:04 | Jimi Lappalainen | ||
| No, rakennetaanko se testirata? | ||||
|
|
25.10.2017 18:02 | Visa Pöntinen | ||
| Tulipa tämmöinenkin kirjoitus Martsarin asemaan liittyen vastaan :) https://www.facebook.com/groups/416640748432470/permalink/1052446554851883/ | ||||
|
|
25.10.2017 18:00 | |||
| Bernerin firma? | ||||
|
|
25.10.2017 17:32 | Mikko Herpman | ||
| Oliko niin että tuo polymeroituminen voi alkaa esim. Kolauksesta, eli muistuu mieleen ohje nakata kolhun saanut asetyleenipullo järveen tai lumihankeen jäähtymään. Näin siis vaikkapa törmäyksen jälkeen. | ||||
|
|
25.10.2017 17:24 | Joni Lahti | ||
| Taisi upota juhlanauhateoria... | ||||
|
|
25.10.2017 17:20 | Tapio Nikula | ||
| Pari täsmennystä. Asetyleeni ei paineen alaisena hajoa, vaan polymeroituu. Kyseinen reaktio on voimakkaasti eksoterminen. Jos siis polymeraatio pääsee alkuun, niin lämpötila ja samalla paine pullossa kasvaa erittäin nopeasti ja seurauksena yleensä pullon halkeaminen räjähtämällä. Pullopaine asetyleenissä pysyy vakiona, koska asetyleeniä vapautuu sitä mukaa, kun sitä pullosta käytetään. Etyleeni (virallisesti eteeni) on C2H4. Ja kaupunkikaasua voidaan valmistaa mistä tahansa hiililähteestä. Raaka-aineeksi kelpaavat siis esim. hiili, puu, oljet ja vaikka pässin kivekset. Ja kaupunkikaasu tosiaan tehtiin retorteissa. Kaupunkikaasuakaan ei voi puristaa hirveisiin paineisiin, koska hiilimonoksidi ja vety saattavat alkaa reagoida (Fischer-Tropsch-reaktio), jos säiliössä sttuu olemaan sopiva katalyytti. | ||||
|
|
25.10.2017 15:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kysymys sattuu aikakauteen, josta ainakaan toistaiseksi minulla ei ole paljoakaan merkintöjä. Junat P42 ja P68 olivat Tampereen vetureilla ajettavia samoin kuin aamulla Helsingistä lähteneet P41 ja P67. Täten niissä Hr1 ohella on havaittu usein Hv3. Ehkä selkein Hr1 juna oli P68, joka oli englantilaisten harrastajien usein matkaama ja kuvaama juna vanhoissa englantilaisissa lehdissä. Joku porukka jäi vahingossa arkena pois kyydistä, kun junan eteen ajoi tavallinen moottorivaunu ja sitten se ajoi pois. He odottivat höyryveturia laiturilla. Oulun TK oli jokseenkin varma Hr1-juna ja varmaan auttoi tuomaan lisää Hr1 Tampereelle. Se ei lähtenyt kummastakaan päästä sunnuntaisin ja paluujuna oli yleensä Tr1. Lauantaijunat P97 ja P45A olivat vähien havaintojen mukaan Hr1. Vastaavat paluut sunnuntaisin olivat P42A (Hr1) ja illan viimeinen juna P98 (Hr11, joskus Hv3 tai Hr1) ja tämä varmaan syötti veturin maanantaiaamun P41 tai P67 (toinen oli vielä ma Hr1). Täten toinen lauantain junista Helsingistä varmaan syötti yhden ylimääräisen Hr1 Tampereelle. P42 saattoi olla Tampereen Hv1-3, joka palasi Helsingistä Riihimäelle illan viimeisessä paikallisjunassa (jossa oli vähien havaintojen mukaan vaihteleva kalusto). Kaikki Dm4 ja Hr11-junat ajettiin Turun, Tampereen ja Kouvolan kalustoilla, koska Helsingissä (Pasilassa) niitä ei ollut. Yllämainittu ei ole mitenkään ehdoton totuus ja sisältää hajanaisia merkintöjä vuosilta 1955-1957 ja esim P97/P98 oli vain kesäkaudella kulkenut juna. |
||||
|
|
25.10.2017 15:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Sain museolta parempiresoluutioisen kuvan. Vaunun osoitekilvessä todellakin lukee SKATUDDEN. Ja kärryjen aisan tekstikin näkyy siinä hyvin: H-FORS STADS RENHÅLLNINGSVERK 2. |
||||
|
|
25.10.2017 12:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Missä on juhlanauha? Verrata voi vaikkapa kuvaan https://vaunut.org/kuva/116697 |
||||
|
|
25.10.2017 12:12 | Kurt Ristniemi | ||
| VR Yhtymä Oy:n tilaama rakennushistoriaselvitys 'Sorinkatu 6-8 Tampere' on edelleen netissä: http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8201/8201liite1.pdf |
||||
|
|
25.10.2017 10:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se on, kun nykyään kaikesta säästetään. Vähän parempina aikoina oli vielä varaa ajaa T 3434 lähes perille asti (242,6 km) ‒ vieläpä vakituiseen prameasti Kakkosella: https://www.vaunut.org/kuva/62527 . | ||||
|
|
25.10.2017 10:36 | Mikko Herpman | ||
| Hyviä aktiviteettikuvia, lisäsittekö myös viinahöyrystimeen viinaa? Siis sitä aerolia.. | ||||
|
Kuvasarja: Ruska-aikaan Jämsän seudulla |
25.10.2017 10:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä ovat erittäin hienoja, värikkäitä, eläväisiä ja tapahtumarikkaita kuvia; ei siitä mihinkään pääse. Kiitokset tästä nojatoolimatkasta! | ||||
|
|
25.10.2017 09:45 | Joni Lahti | ||
| Tuo juhlanauha on hyvä havainto! Voisiko kuva olla jostakin aseman tai rataosuuden avajaisista? Mikä on mahtanut olla tuo avoin luukku tenderin alaosassa? | ||||
|
|
25.10.2017 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Valannon Pikku-Ruskojen aika -kirjaan ei löytynyt juuri tästä veturista ainoatakaan kuvaa. Tässä sellainen on ja parhaasta päästä. | ||||
|
|
25.10.2017 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuossa pannun ympärillä juhlanauhaa? Värejähän voi tietty vain arvailla, mutta jos keulassa oleva on valko-sini-valkoinen tarkoittaisi se Pohjois-Pohjanmaan värejä. | ||||
|
|
25.10.2017 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Vasemmanpuoleisimman kuvassa näkyvän pyöräparin akseli lähtee selvästi näkyvästä pyörästä vasemmalle. Akseli on siis samalla raiteella kuin Janošikin vaunu. - Mutta se voi tietenkin todellakin olla toisen vaunun akseli. Siis toisen, Janošikin vaunun perässä samalla raiteella olevan vaunun akseli. Jos niin on, niin Janošikin vaunu onkin 2-akselinen ansaksin tuettu päädytön avovaunu. Olisiko esim. matalalaitainen sivutolpaton hirsivaunu HI? - Tai J tai HJ? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/98678 arveltu vaunun numero 738503 ei tunnu täsmäävän minkään litteran kanssa. Ei ainakaan vuonna 1916 painetun kirjan 'Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille' taulukon mukaan. Etuseiska on tietenkin yhdysliikennekaluston etunumero (mikä hyvin selittäisi vaunun mahdollisen Venäjällä olon), mutta numerosarja (7)38,500:sta ylöspäin ei vastaa mitään litteraa. HI-vaunut puolestaan on numeroitu 54,001-54,100. Jos kuvan https://vaunut.org/kuva/98678 arvio numerosarjasta 25 819 19 sotasaalispäivänä on oikea (25.8.1919), niin pitää muuttaa ajoitusarviotani. Ja kuvauspaikkaa (maata). |
||||
|
|
25.10.2017 08:28 | Petri Nummijoki | ||
| Moottorivaunuille näyttää yhteenlaskettuna olevan tilastoitu kiitojuna-ajoa 0,89 miljoonaa kilometriä ja pikajuna-ajoa 0,61 miljoonaa kilometriä vuonna 1959 eli yhteensä 1,5 miljoonaa kilometriä. Käytännössä näiden täytyy olla Dm4-vaunujen ajoja. Vaikka jonkin verran olisi ollut kaksinvetojakin (käyttöä apuveturina) niin silti nopeiden junien osuus Dm4-vaunujen ajomääristä lienee ennemmin alle kuin yli sen, mitä edellä laskin. | ||||
|
|
25.10.2017 08:24 | Erno Palonheimo | ||
| Vähän pelkäsinkin että näinköhän näiden käy. | ||||
|
|
24.10.2017 23:25 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4:n kilometrisuorite taitaa tässä vertailussa vähiten selittyä sillä, että kierrossa oli nopeita junia, koska niillä oli varsin runsasta paikallisliikennekäyttöäkin. Hr1-vetureiden ajoista 74 % tuli pikajunista, 9 % henkilöjunista, 1 % Helsingin paikallisliikenteestä, 13 % kiitotavarajunista, 2 % tavarajunista ja 1 % pelkkänä veturina. Hr11-vetureiden ajoista 2 % tuli kiitojunista, 73 % pikajunista, 23 % henkilöjunista ja 2 % veturina. Dm4:lle en vastaavaa jaottelua löytänyt mutta jos laskee niille kolme MK/MP-paria Rantaradalle sekä Helsingistä MK49/50 Poriin, MK79/70 Kuopioon ja MP13/14 Kouvolaan ympäri vuoden, MK55/56 Helsingistä Vaasaan kesäaikataulukauden alusta ja lisäksi kesäajalle MK3/4 Savonlinnaan ja MP711/712 Kouvola-Mikkeli sekä talvikaudelle MP91/92 Tampere-Haapamäki ja P357/358 Turku-Tampere niin saisin näistä kasaan vasta reilut 1,63 miljoonaa kilometriä eli noin 57 % sarjan runsaasta 2,86 miljoonasta ajokilometristä. Ehkä jotain puuttuu mutta tuskin niin paljon, että kiito- ja pikajuna-ajojen määrä nousisi Dm4:lla yli 70 % lukeman, kuten Hr1:llä tai Hr11:llä. |
||||
|
|
24.10.2017 23:19 | Petri Sallinen | ||
| Kiinteällä neljällä akselilla varustettua vaunua ei tarvitse metsästää — siitä on olemassa piirustus. Teen ehkä siitä vielä pienoismallin :) G-vaunujen ruotiminen taas on kiinni tietojen etsimisestä. Kansallisarkistossa on noin kymmenkunta mappia aiheesta, joiden lukeminen ehkä auttaa asiassa ja selventää problematiikkaa. | ||||