|
|
16.10.2017 18:47 | Pave Saarinen | ||
| Amerikan suomalaiset olivat pitkälle vielä 1950-luvulle ihmeporukkaa, jotka otettiin vastaan torvisoitolla. | ||||
|
|
16.10.2017 18:44 | Pave Saarinen | ||
| Ihan kiva, rautatiekuvaukseen uusia ulottuvuuksia. | ||||
|
|
16.10.2017 18:36 | Heikki Jalonen | ||
| Samanlainen Menck&Hambrock-höyrykaivinkone esiintyy Heikki Kellomäen kirjassa "Rautatie tuli - ja meni". Kirjassa sen työmaaksi mainitaan Puttosharjun sorakuoppa, Virroilla, Porin-Haapamäen ratarakennustyömaalla. Kuvan lähteeksi mainitaan Ahti Mykkäsen kokoelma. Kirjan kuvassa kone esiintyy vasemmalta puoleltaan nähtynä, mutta kaikki todettavissa olevat yksityiskohdat, koneen yleiskunto ja muu olemus täsmäävät tuohon kuvaan. Kirjan kuvassa kone kuitenkin kuormaa normaalileveyden sorajunaa, eikä kapearaiteista työjunaa kuten tuossa. Tämän perusteella voisi arvailla, että tämä kuva on hieman aikaisemmasta rakennusvaiheesta; siis vuosien 1936...37 ajoilta. Tai sitten kuva on jostain ihan muualta, ja aikaisempaa aikaa. Imatran voimalaitoksen työmaalta se ei kuitenkaan ole, sen työmaan ainoa kone oli sekin Menck&Hambrock, mutta paljon aikaisempaa mallia, varsinkin kaivupuomi oli aivan toisennäköinen. |
||||
|
|
16.10.2017 18:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäiskuvassa taitaa olla autoharrastajille tunnistettavaa. Tästä kuvasta yläreunan autot rajautuivat ikävästi vyötärölinjasta. | ||||
|
|
16.10.2017 18:09 | Timo Järvi | ||
| Hyvin olisi kelvannut tämä jäljelle jäänyt avara maisema tuollaisenaan, mutta nyt on kaupungin päättäjillä kova kiire pilata keskusta ja muut alueet osin suuruudenhullulla täydennysrakentamisella. Mutta, eihän Tampereella kaupunki ole enää aikoihin kaavoitusasioista ja maan käytöstä päättänyt, vaan sen tekevät sulle-mulle periaatteella tietyt rakennusliikkeet. Tampereella on aikaisemmin viilattu pilkkua kansallismaiseman säilymisestä mm. Tammerkosken ympäristössä, mutta yhtäkkiä kaupungin ydinkeskustaan voidaan rakentaa täysin ympäristöönsä sopimaton ja siitä huomattavasti poikkeava sumppu. Jo nykyinen Tornihotelli erottuu muusta maisemasta - eikä välttämättä edukseen. |
||||
|
|
16.10.2017 17:54 | Timo Järvi | ||
| Onnistuneen kuvan kruunaa pienet yksityiskohdat, kuten tuo purkamaton puhelinlinja radan varressa. | ||||
|
|
16.10.2017 17:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Katselin Gd-vaunujen kuvia ja melkein kaikissa kuvissa vaunun pystytolpat näyttävät olevan metalliprofiilia. Tässä kuvassa Gd-vaunun tolpat ovat kuitenkin puuta. Tämän kuvan vaunun katto taitaa olla matala, mutta korkeitakin ilmeisesti oli. Mahtoivatko nämä erot johtua valmistusajankohdasta vai pikemminkin valmistajasta? Vai onko tämän kuvan Gd-vaunu kenties vuonna 1921 - tai myöhemmin- Gd-sarjaan numeroitu venäläinen vaunu? |
||||
|
|
16.10.2017 16:55 | Mika Hakala | ||
| Näyttäisi käyneen tänään 16.10 sillä tavalla, että aikataulussaan 18minuuttia edellä Keitelepohjasta lähtenyt 53344 on jumittunut johonkin ennen Kannonkoskea. Keitelepohjaan Haapajärveltä tyhjiä vaunuja 55448 numerolla tuonnut, on sitten veturina on näemmä komennettu auttamaan lisävoimaksi. Eli ainakin 1,5paria liikennöintiä tänään välillä Haapajärvi-Kannonkoski. |
||||
|
|
16.10.2017 16:43 | Heikki Kannosto | ||
| 19 vuotta myöhemmin tämäkin on sattumakuvana vanhan hyvän ajan romantiikkaa... *huokaus* | ||||
|
|
16.10.2017 16:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vai pitääkö kysyä jos Hensinskin YKE kävis tutkimassa onko lokapojat kaatanu tonneki viemäreihin paskaa? Siellähän olis tilaa vaikka täyttää ne hylätyt keskeneräset metroasemat! |
||||
|
|
16.10.2017 15:21 | Mikko Herpman | ||
| Milläköhän raiteella paikku majailee? Etummaiset näyttäisivät ehkä pääteiltä, joten onkohan veturi jollain vetoraiteella tallin takana vaiko jollain muulla sivutiellä. Tästähän ei ole kovin paljoa Vanajaveden silloille. | ||||
|
|
16.10.2017 13:12 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, hieno kuva. Vieläkös Haminan tallissa on kalustoa? | ||||
|
|
16.10.2017 12:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei nyt ainakaan vinkunaa kuulunut, kuten yleensä. | ||||
|
|
16.10.2017 12:50 | Pave Saarinen | ||
| Hienoa, että on saatu näyttöä aikaisemmasta VR-valokuvaamisesta. VR-kamerakerhoja oli monilla paikkakunnilla. | ||||
|
|
16.10.2017 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Vyry. | ||||
|
|
16.10.2017 10:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näenkö oikein, että kiskot (tai oikeastaan niiden urat) eivät vielä varsinaisesti risteä, vaan tässä työvaiheessa Manskulta päin tuleva ratikka törmäisi Simonkadun-Kaivokadun kiskoihin sivulta päin? Miten noiden ristikkojen jyrsiminen tms. tapahtuu? Entä miten ristikosta tehdään matalaurainen, kun ilmeisesti risteyksen kohdalla on tässä vaiheessa vielä vaan ihan standardia suoraa urakiskoa? | ||||
|
|
16.10.2017 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ajankohdasta tulee mieleen sokerijuurikasliikenne Turenkiin.... | ||||
|
|
16.10.2017 09:41 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko tässä kysymyksessä siirto- tai koeajo vai liikennöitiinkö Pr1-vetureilla noihin aikoihin Hämeenlinnaan säännöllisemminkin? | ||||
|
|
16.10.2017 09:19 | Teppo Niemi | ||
| 1941 - 1944 merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut sarjaan Gd. Tähän on muutama pokkeus: 25.61942 10 tn kantoinen Ga vaunu 8823; 28.7.1942 10 tn kantoinen Ga 7993; 17.12 10 tn kantoinen Ga 7759; 17.12.1942 38 kpl Gdsk (2-aks katettu tavartavaunu joukkojen kuljetusta varten) 212001-S - 212036-S, 212038-S, 212039-S; 22.2.1943 VGds 212096-S; 18.9.1944 Gf (2 aks autojenkuljetusvaunu 31001-S. Edellä olevan perusteella se olisi myös todellakin Gd, johon kirjattiin myös Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen vaunun tilalle annetut saksalaistyyppiset G10 yms. vaunut. |
||||
|
|
16.10.2017 08:59 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos kun huomasit! - Korjattu. | ||||
|
|
16.10.2017 08:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Edellä on pohdittu vaunulle suomalaislitteraa. Se olisi Gd, ei Gav. Gav-litteran saivat Tarton rauhansopimuksen jälkeen Suomeen jääneet 15 000 kg kantavat katetut tavaravaunut. Kuvan vaunun kantavuus näkyy olevan 20 000 kg, joten se menisi 16 500 kg:n Gd-sarjaan. Ellei vaunua sitten pidettäisi erikoisvaununa ja sille määrättäisi jotakin muuta. |
||||
|
|
16.10.2017 07:51 | Timo Salminen | ||
| Huhtikuussa 2015 havaittiin Rasinsuolla laatikkomainen esine, jonka etuosasta ulkoni kolme valoa säteilevää sauvaa... | ||||
|
|
16.10.2017 07:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Gb 55007:n aluskehys todellakin on Gav-vaunusta nro 29007. Itse asiassa koko vaunu on pyöräkertoja lukuunottamatta vaunu Gav 29007: Ko 561/1100, 20.5.1950 'Eräiden Gav-vaunujen muuttaminen Gb-vaunuiksi': ... Gav-vaunun n:o 29007 uusi sarja ja n:o Gb n:o 55007 ... Kyseessä ei ole Tarton rauhassa v. 1920 Suomelle siirtynyt venäläinen tavaravaunu, vaan vaunu kuuluu vuonna 1946 alunperin Gb-vaunuiksi rakennettuihin vaunuihin, joihin ei riittänyt pyöräkertoja n:o 5, jonka tähden ne numeroitiin Gav-sarjaan, jonka kantavuus oli 15 000 kg. Kun pyöräkertoja vuonna 1950 oli taas saatavilla, vaunut numeroitiin oikeaan sarjaansa Gb ja niiden kantavuus merkittiin 16,5 tonniksi. |
||||
|
|
16.10.2017 06:42 | Petri Soronen | ||
| Näyttää pikemminkin siltä että tienpitäjä laittanut moottoriajoneuvolla ajo kielletty tai muun sellaisen kyltin. | ||||
|
|
15.10.2017 21:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Muistan kuulleeni, että tämä kalusto ja rata olisi tullut Englannista. | ||||
|
|
15.10.2017 21:15 | Jaakko Tuominen | ||
| Onkohan kuvauspaikka ihan oikein? | ||||
|
|
15.10.2017 19:06 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Ei mitään uutta auringon alla. - Nythän 2017 eli 67 vuotta tämän painamisen jälkeen on paikallisjuniin ostettava lippu kokonaan edeltä käsin, koska vastaavasti konduktöörien on paikallisjunissa jouduttava keskittymään matkustajien palvelemiseen. | ||||
|
Kuvasarja: Yö |
15.10.2017 18:58 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Upeaa jälkeä. | ||||
|
|
15.10.2017 18:46 | Raimo Harju | ||
| Missähänpäin ja kuka tämän on rakentanu. | ||||
|
|
15.10.2017 18:45 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Nyt korjattu: https://vaunut.org/kuva/122669 . | ||||
|
|
15.10.2017 18:36 | Raimo Harju | ||
| Ylhäältä näyttäisi toinen sarvi pudonneen. | ||||
|
|
15.10.2017 15:06 | Kari Roininen | ||
| Isohaaran voimalaitoksen jälkeen on nopeusrajoitettu kaari,50 taitaa olla nopeus,hiljentely aiheellista. | ||||
|
|
15.10.2017 14:58 | Mikko Herpman | ||
| Toivotaan että radalle saataisiin reilusti lisää tonneja. Varmistaa radan olemassaolon, toki mikäli liikenne vilkastuisi toden teolla museaalisuus karissee mahdollisen kunnostuksen myötä. Mutta rekkaliikenne on aivan hurjaa jo nyt Äänekosken ympäristössä, eli turvallisuus huomioiden rautatiet saisi välittää paljon puuta nykyistä enemmän. | ||||
|
|
15.10.2017 14:13 | Jouni Ijäs | ||
| Ja vilkastunee vielä lisää ensi kesään mennessä, kun biotuotetehdas käy täydellä teholla. | ||||
|
|
15.10.2017 12:19 | Risto Sollo | ||
| Mikä se on tuo liikennemerkki pellon reunassa koivikossa oikeassa reunassa,näkyy tuossa " ennen"- kuvassa hyvin mutta täällä ei resoluutiot riitä...Joku kelkkailijoitten juttu? | ||||
|
|
15.10.2017 12:15 | Onni Tikkala | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
15.10.2017 12:06 | Kurt Ristniemi | ||
| (lainaus) On erittäin helppo todentaa kirjallisista dokumenteista, että Ga-tyypin vaunu sijoitettiin alkujaan G-sarjaan ja litteroitiin G:ksi — monella eri tavalla mitoitettujen katettujen tavaravaunujen joukkoon. Lähdekin on helppo: "Kuvia liikkuvasta kalustosta vuodelta 1911". Sivulta kahdeksan löytyy luettelo kaikista sen aikaisista tavaravaunuista — kaikki katetut kaksiakseliset vaunut ovat yhtä lukuunottamatta sarjassa G.(/lainaus) 'Kuvia liikkuvasta kalustosta 31.12.1911' ei valitettavasti sovellu nimenomaan katetun yleisvaunun litteroinnin (G/Ga) tunnistamiseen ja litteroiden yleisyyden määrittämiseen. Siinä kun yleisvaunun litteravariantit on jätetty huomiotta, ainokaista huvihevosvaunua lukuunottamatta. Yhtään sen paremmin eivät asiaa valaise koneosaston vuosittaiset katsaukset, joissa listataan vaunujen lukumäärä litteroittain. Niissäkään kun ei erotella katetun yleisvaunun litteroita. - Mutta siinä missä vaunukuvasto väittää yleisvaunua G:ksi, siinä useimmat katsaukset väittävät sitä Ga:ksi: Kun siis vuoden 1911 vaunukuvastossa yleisvaunu on litteraltaan G, niin saman vuoden katsauksessa se onkin Ga: Katsauksen mukaan vuoden 1911 lopussa koneosasto kirjoissa oli 5 019 Ga-vaunua ja 1 Ga a -vaunu, mutta ei yhtään G-vaunua. Muita G-pääsarjan vaunuja luettelossa ovat Ge, Gf, Gg, Gi, Gk, Gl, Gs ja Gv. Vuoden 1896 litterauudistuksesta lähtien vuosisadan loppuun asti katsaus tunnistaa katetusta yleisvaunusta vain vaunutyypit G ja Gaa. 1900-luvun alusta taas vain tyypit Ga ja Gaa. Vuoden 1906 laajassa listauksessa littera on taas hetkellisesti G. Ensimmäisen kerran G/Ga-ryhmää raotetaan hiukan vuonna 1912, jolloin luettelossa on G ja Ga -vaunuja 5 242 kpl ja Ga a -vaunuja 1. Vuonna 1913 ryhmässä on G, Ga ja Gb -vaunuja 5 432 kpl ja Ga a -vaunuja 1. Sama jaottelu jatkuu vuoteen 1918 asti, joka on viimeinen vuosi jolta minulla on tietoja. On siis ilmeistä, että SVR ei katsonut tarpelliseksi erotella katetun yleisvaunun eri litteroita sen paremmin vuoden 1911 vaunukuvastossa, jossa ryhmä oli litteralla G, kuin vuosikatsauksissakaan, joissa ryhmä oli aluksi litteralla 'G', sitten 'Ga', ja viimein 'G ja Ga' sekä 'G, Ga ja Gb', jaottelematta sen kummemmin minkä verran eli alasarjojen vaunuja oli. |
||||
|
|
15.10.2017 11:41 | Mikko Nyman | ||
| Nopealla, reilun 122.000 vorg-kuvan otannalla sanoisin erään mäntyharjulaiskonstaapelin virkettä vuodelta 1997 lainaten, että "kyl miekii kaikenlaisii juttui oon nähny, mut kyl tää niinkö ehottomast kärkikastii kuuluu". | ||||
|
|
15.10.2017 11:28 | Pasi Utriainen | ||
| Hyviä katsaus rataosaan, jolla liikenne on vilkastunut merkittävästi. Esimerkiksi Pihtiputaalla oli perjantaina liikennettä kuin isommallakin asemalla https://julia.dy.fi/timetables?s=PP&d=13.10.2017. Kuormajunien onneton Sn 40 lienee osasyyllinen yhteen mäkeenjääntiin. | ||||
|
|
15.10.2017 11:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jounin mainitsemassa sanonnassa on perää. Kun henkilö on viettänyt salaperäisen, tunnekuohuisen ja pienimuotoisia hallushinaatioitakin sisältäneen yön hämärän dynamiikkaa kohisevan aiheensa parissa, tuntuu valkeuteen herääminen jopa ahdistavalta. Jos vielä käydään päivänvalossa edellisen yön tapahtumapaikoilla, tuntuu valoisuus kuin paljastavan, että kaikki olikin vain harhaa. | ||||
|
|
15.10.2017 11:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kysymys on ajankohtainen, tuleehan kyseisen aihepiirin merkittävimmän tapahtumasarjan käynnistymisestä tänä syksynä kuluneeksi 50 vuotta. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pudasjärven_ufot | ||||
|
|
15.10.2017 11:08 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa syksyn väriloistoa. Sateenkaaresta pluspisteet päälle. | ||||
|
|
15.10.2017 08:28 | Petri Sallinen | ||
| Pyörästön pituuden perusteella voi yrittää sortteerata Gpl-sarjaan sijoitettujen vaunujen alkuperää. Esim. vuonna 1939 Gpl-sarjassa oli 13 kappaletta vaunuja, joiden pyörästön pituus oli 3,66 metriä ja 21 kappaletta vaunuja, joiden pyörästön pituus oli 3,81 metriä. Ga-vaunujen pyörästön pituus on 3,66 metriä. Tämä on myös vanhojen G-vaunujen pyörästön pituus. Kuvalaattapiirustuksissa ja Mustassa kirjassa Gpl-sarjan yhteydessä esitetty piirustus on mitä ilmeisimmin vanhan G-vaunun piirustus (näyttää aivan samanlaiselta kuin G-vaunun kuvalaattapiirustus). Gd-vaunun pyörästön pituus taas on 3,81 metriä. |
||||
|
|
15.10.2017 08:06 | Petri Sallinen | ||
| Vuonna 1896 tehdyssä litterauudistuksessa litteroita niputettiin seuraavasti: Täckta vagnar for styckegods och boskap G, Gb -> G Täckta vagnar for styckegods, hästar och boskap Ga, Gab, Gabd, Gad -> Ga Täckta vagnar for styckegods, boskap och stångjärn Gbc -> Gc Täckta vagnar for styckegod och lös spanmål Gd, Gbd -> Gd Kaikki em. uudet litterat sijoitetaan numerosarjaan 4001-9600. Lisäksi Lyxhästar Ga-littera muutettiin Gaa (numerot 9601-9610). Tämä dokumentin mukaan Ga-littera olisi ollut käytössä jo ennen vuotta 1896 kahdessa eri vaunutyypissä. Myös Gb- ja Gd-litterat näyttävät olevan vanhoja —jo ennen vuotta 1896 käytössä olleita. Litteramuutosasiakirjassa on muitakin mielenkiintoisia litteroita. (Lähde)vesivaunu (vattentransportvagnar) on alkujaan ollut litteralla M ja se on muutettu vuonna 1896 litteraksi Gv. |
||||
|
|
15.10.2017 05:47 | Jouni Halinen | ||
| Petri. vanha sanonta kuuluu "valkeus nauraa pimeyden töille", ja katselen kuvia nyt 5.45, mutta kyllä näitä kelpaa katsoa päivänvalossakin. Ovat kyllä nättejä. | ||||
|
|
15.10.2017 01:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Puhuttelevaa grafiikkaa. | ||||
|
|
15.10.2017 01:38 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tislauskolonnin sektiot voidaan tehdä myös valuraudasta. Siinä tapauksessa niiden vain pitää olla sisäpuoleltaan emaloituja. Ja sen koko- ja vaativuusluokan emaloitujen osien valmistamiseen kyettiin vain hyvin harvoilla tehtailla, Suomessa ei varmasti yhdelläkään. Lähinnä oleva kykenevä valmistaja lienee ollut saksalainen Gebr. Avenarius. Emaloitu kolonni on varmaan ollut kestoltaan ylivoimainen, mutta siis myös hankalimmin saatavilla osilla tehtävä. Ja kaikki osat erinomaisen huolella käsiteltäviä jotta vaurioita ei pääse tulemaan. Kemiallisen keston vuoksi emaliosia käytetään yhä edelleen vaativissa kemian prosesseissa. | ||||
|
Kuvasarja: Yö |
15.10.2017 01:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Mustien maakuntien halki kiitävien, ehtymättömien taivalten takaa yön selkään lähteneiden koneiden sanaton huuto yösydännä.» Herkkyyden suhteen on saavutettu sopu niin ISO-ratkaisuissa kuin tekstikysymyksissäkin. | ||||
|
|
14.10.2017 23:00 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuollainen kuvassa näkyvä kärryrakenne on nyt museoitu Haapamäelle. | ||||
|
|
14.10.2017 22:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuvan esittämä Liikenneravintolat-kahvikuppihan on tänä vuonna tehnyt paluun keskuuteemme. Varta vasten teetetyistä punaraitakupeista voi nauttia 1980-lukua elävän museoravintolavaunu Rkt:n matkoilla. | ||||
|
Kuvasarja: Yö |
14.10.2017 21:31 | Jussi Mäkinen | ||
| Kyllä vain! Hieno sarja haastavissa olosuhteissa kuvattuna. | ||||