|
Kuvasarja: Yö |
14.10.2017 21:31 | Jussi Mäkinen | ||
| Kyllä vain! Hieno sarja haastavissa olosuhteissa kuvattuna. | ||||
|
|
14.10.2017 21:29 | Jussi Mäkinen | ||
| Tämä on jo korkeamman tason taidetta, vau! | ||||
|
Kuvasarja: Yö |
14.10.2017 21:25 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa hämärän tunnelmointia, niin kuvissa kuin teksteissäkin. | ||||
|
|
14.10.2017 19:15 | Raimo Harju | ||
| Jossain sähkötekniikan käsikirjassa on kaaviokuva tislauskolonnista, ja maininta valurautakolonnista, kysymyksessä on sellutehtaan jäteliemestä tislattavasta etanolista, eli puuspriistä. Täällä Poris olevas kone-pajas valmistettiin kellopohja tislauskolonni ruostumattomasta teräksestä, ja se toimitettiin muistaakseni Bulkariaan, se jouduttiin kuitenkin korvaamaan kuparikolonnilla. | ||||
|
Kuvasarja: Yö |
14.10.2017 18:48 | Timo Salminen | ||
| Vaikuttava kuvasarja. | ||||
|
|
14.10.2017 18:45 | Timo Salminen | ||
| Mutta mitkä ovat nuo kolme uhkaavaa sauvaa veturin keulassa? Yksisarvisen ymmärrän, mutta kolme ei ole tästä maailmasta. | ||||
|
|
14.10.2017 18:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuin O. Winston Linkin mestarilliset yökuvat 50-luvulta. | ||||
|
|
14.10.2017 17:45 | Jouni Ijäs | ||
| Lyököhän pyörä sutia noin minuutin kohdalla? | ||||
|
|
14.10.2017 16:34 | Jaakko Pehkonen | ||
| 99.9% todennäköisyydellä Höyryraiteelle https://www.facebook.com/363364873719797/photos/pcb.1582784771777795/1582784561777816/?type=3&theater (sarjan viimeinen kuva.) | ||||
|
|
14.10.2017 14:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Ga-vaunujen kanssa ajautuu helposti umpisolmuun. Koko lailla yleisesti kaiketi puhutaan 'Ga-tyypistä', jolla tarkoitetaan katettua tavaravaunua, jossa runkorakenne on sisäpuolella ja ulkopuolella on pystysuuntainen laudoitus. Littera Ga on sitten asia erikseen. Se on ollut käytössä jo ainakin 1870-luvulla, jolloin se tarkoitti aluksi hevos- tai karjasisustuksella varustettua katettua vaunua ja sittemmin hevosvaunua. Vuonna 1896 G:n alatyypit Ga, Gab, Gabd ja Gad yhdistettiin alatyypiksi Ga numerosarjaan 4001-9600. Jonkin aikaa Ga-vaunu oli katetun tavaravaunun perusmalli aina vuoteen 1913, jolloin sen tilalle keisarikunnan (Venäjän) vaatimuksesta tuli Gb (myöh Gd). Asiasta kertoo VR-historiikki 1912-1937 II (s.478) seuraavasti: "Rautateiden ensimmäisen 50-vuotiskauden loppuun asti rakennettiin katettuja Ga-sarjan vaunuja, joiden kori on kokonaan puusta ja päällyslaudoitus pystyasennossa. Tämä monessa suhteessa mielenkiintoinen ja edullinen rakennustapa täytyi keskeyttää v. 1913, kun rautateiden oli ruvettava rakentamaan ns. yhdysliikennemallisia Gd-vaunuja" [aluksi Litt. Gb]. Sitä en osaa sanoa, milloin 'Ga-tyyppisiä' pystylaudoitettuja vaunuja alunperin alettiin rakentaa, ja miten niitä silloin litteroitiin. Vaunulistausten ongelmana on, että vaunut niissä esitetään listaushetken mukaisella litterallaan. Aivan luonnollista listauksen kannalta, mutta vaunun historian selvittelijälle turhauttavaa. Niinpä listauksen perusteella ei voi päätellä rakentamisajankohdan mukaista litteraa. Varsinkaan jos valmistumisen ja listauksen välillä on ehtinyt kulua runsaasti vuosia. Käytännön esimerkkinä tästä ovat Ha-vaunut, joiden alkuperäinen, rakentamisenaikainen littera ei suinkaan ollut Ha. |
||||
|
|
14.10.2017 13:45 | Antti Taina | ||
| Ensimmäisessä kommentissa viitattuun kuvaan liittyen; onko olemassa mitään kirjallista aineistoa siitä että tuolla Ga-tyyppisellä korilla varustetut tavaravaunut ovat alusta alkaen litteroitu Ga-sarjaan G:n sijaan? Käsittääkseni Ga-littera on tullut käyttöön huomattavasti myöhemmin kuin ko. vaunutyyppi. Vaunulistauksien perusteella tuo viitatussa kuvassa oleva G 5146 on valmistunut Helsingin konepajalta 1892, numero ennen tavaravaunujen uudelleennumerointia 2146. Eli: onko vaunu viitatussa kuvassa edelleen G kuten valmistuttuaan? | ||||
|
|
14.10.2017 12:52 | Heikki Jalonen | ||
| Vanhat kolonnit olivat kuparia, sisäpinnoiltaan tinattua. Nykyaikaiset teolliset kolonnit ovat ruostumatonta terästä. Vanhamallisen kuparikolonnin muutama jakso (eli pohja) on muistaakseni nähtävillä Viikissä, Tekniikan Museossa. |
||||
|
|
14.10.2017 11:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä vielä linkit juttuun ja kuvaan: Karjalatar-lehden n:o 58, 27.05.1913 Aluttaren romutuksesta kertova juttu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1247650?page=3&term=Aluttaren&term=kohtalo Uusmaalainen-lehden n:o 13, 31.1.1912 Aluttaren kuva: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1334008?page=3 |
||||
|
|
14.10.2017 11:06 | Pave Saarinen | ||
| Oliskohan tässä linkissä Värtsilän rautatehdas? Sinne nyt etsimään, ties vaikka Alutar vielä löytyisi. https://www.google.fi/maps/place/82655+V%C3%A4rtsil%C3%A4/@62.1786367,30.682036,1044m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x469be20b50e388fb:0x260146d7261e6b41!8m2!3d62.2013086!4d30.6094577 |
||||
|
|
14.10.2017 10:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kerrassaan hieno löydös, joka antaa syventäviä tietoja tästä tragediasta! | ||||
|
|
14.10.2017 10:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaihdoin kuvan ajankohta-arviota 1920-luvulta 1910-luvulle. Kuvan https://vaunut.org/kuva/122646 kuvateksti kertoo, että lantavaunut saivat oman Gpl-litteran vuoden 1921 lopulla. Litteran maalaaminen kaikkien vaunujen kylkeen on toki ottanut aikansa, mutta siltikin tämä kuva saattaa olla ajalta ennen 1920-lukua. Ehkäpä ajoitusta voi täsmentää jätekärryn tai joidenkin muiden detaljien avulla? |
||||
|
|
14.10.2017 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisätietoa: Vuonna 1927 46 kpl, vuonna 1932 43 kpl ja vuonna 1935 34 kpl. Esim. 1930-40 -luvun vaunukuvaston Gpl-vaunun kuva on tosiaan Gd-tyyppinen, mutta kuvastoon lie valittu vain uusimman tyypin kuva, kun kyse kuitenkin on vain 'kaatopaikka'-sarjasta. Kuvaston numerolistauksen alkupään vaunujen mitat ovat samat kuin Ga-vaunujen. Tovin verran yritin vertailla muitakin vaunuja, mutta esim. Gd-vaunun mittojen kanssa ei mikään näyttävät aivan kaikilta osin täsmäävän. Pitänee jatkaa tutkailua. Vaikka ei kai sillä juuri merkitystä ole, sillä tottahan VR-historiikin mainitsemien Ga-vaunujen lisäksi muidenkin sarjojen katettuja vaunuja siirrettiin tarvittaessa elinkaarensa loppupäässä lantavaunuiksi. Ennen mahdollista uudelleenrakentamista. |
||||
|
|
14.10.2017 09:26 | Petri Sallinen | ||
| Vaunulistaukset vuosilta 1926-1938 tunnistavat Gpl-litteran ja sen käyttötarkoituksen lantavaununa. Vuonna 1926 vaunuja oli 44 kappaletta ja vuonna 1938 34 kappaletta. Vaunuista on olemassa myös useampi kuvalaattapiirustus. Kuvalaattapiirustuksen mukaan Gpl-vaunut oli rakennettu Gd-tyyppisistä vaunuista tai vanhoista G-sarjan vaunuista. Yhdessäkään Gpl-vaunua esittävässä kuvalaattapiirustuksessa, joita minulla on kuusi kappaletta eri aikakausilta, ei vaunua ole esitetty Ga-tyyppisenä. Gpl-vaunujen numerokohtaisiin listauksiin on kuitenkin merkattu korin ulkomitat, joiden perusteella voi sortteerata Gpl-sarjan tarkemmin. Tämän tiedon avulla voi selvittää melko luotettavasti sen, mitkä numerot olivat esimerkiksi Ga-tyyppisiä vaunuja. |
||||
|
|
14.10.2017 08:34 | Raimo Harju | ||
| Oliko tislauskolonni valurautaa. | ||||
|
|
14.10.2017 08:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/106513 esittänee lantavaunukäytäntöä ajalta, jolloin Gpl-litteraa ei vielä ollut otettu käyttöön. Se esittää Ga-tyyppistä (pystylaudoitettu) vaunua, jonka littera on G. Olisiko siis mahdollista, että ennen Gpl-litteran käyttöönottoa lantavaunuiksi alennetut Ga-vaunut siirrettiin G-sarjaan, jotta ne edes jotenkuten erottautuisivat normaalikäytössä olevista Ga-vaunuista? - Tämä on toki vain arvailua, mutta arvailu saattaa joskus töhypoteesina johtaa uusiin löydöksiin. Ja niinkuin hypoteesien kanssa aina, sen tueksi tai kumoamiseksi tulee etsiä todisteita. |
||||
|
|
14.10.2017 00:28 | Heikki Jalonen | ||
| Tislauskertojen lukumäärä kolonnitislauksessa tarkoittaa tavallisesti ns. kolonnien pohjalukua, joita yhdessä kolonnissa saattaa olla 20...30 kpl. Siten esim. "60 kertaa tislattu" on voitu ajaa vaikkapa kahden 30-pohjaisen kolonnin läpi. Kolonnitislaus on jatkuva prosessi, joten silloin kuvan tislaamossa olisi luultavasti 2 kpl 30-pohjaista kolonnia. Jos sellutehtaan pesu/haihduttamo oli tarpeeksi lähellä, jätelipeäsyöte tuli spriitehtaalle luonnollisesti putkiyhteydellä. En tunne Nokian tehtaan leiskaa tältä osin. |
||||
|
|
14.10.2017 00:15 | Heikki Jalonen | ||
| Aika jännittävä on tuo valolyhty. Mahtaa olla akkukäyttöinen, patteri jossain kuskin istuimen alla tai vastaavasti, ladataan varikolla aivan kuin ennen vanhaan "6V ja kalliit sähköosat"-maailmassa. Eihän tuossa veturissa turboa ollut. Lyhty itsessään on vähän Bosch-mallinen, ehkä Volvosta? Tulee tässä aivan mieleen entiset ajat ja Ford Taunus P3 ja aivan omasta päästä (tai no, myönnetään, naapurin pajan romukasasta) kaivetut lisävalosysteemit. Eikä tuolla Noksulla varmaankaan ollut sitä hankalaa suikkapää-katsuria, joka (toimistostaan, edes ikkuna ei antanut auton suuntaan) totesi: "Ei ole laillinen, pois". Ei tullut leimaa, ei. Ei silläkään kertaa. Vaan siihenhän oli totuttu, huomenna taas uudestaan... Hieno on myös tuo halkolava. Katsokaapa tuota kyljessä olevaa hylkylistaa... Tuo kelpaisi jopa sille suikkapäälle, on niin hyvä. Nimittäin, kuorma-auton katsastuksessa aikoinaan kyllä muistettiin syynätä lavan kyljessä oleva lista. Jarruista niin väliä, kunhan hylkylistassa ei ollut ryppyjä. Etusermi on rikki, mutta mitäpä siitä, sille oli eri vaatimukset. Se oli sellainen aika silloin. |
||||
|
|
14.10.2017 00:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Heikki, perusteellisesta kuvauksesta! Sellutehdas oli varsin lähellä, näillä vietiin lopputuotetta asemalle säiliöihin, piirros keskusteluissa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=9122.0;attach=3265;image Tuote oli maallikosta mielettömän monta kertaa tislattua, muistaakseni 60 tai ainakin 30. Konttoripäällikkö valvoi vaunujen lastausta ja purkamista sinetöiden hanan matkan ajaksi. Tarina kertoo spriitä valuneen joskus maahan. Nopeaälyisemmät aineen käyttäjät olivat hetkessä mahallaan litkimässä nestettä ennen sen imeytymistä. |
||||
|
|
13.10.2017 21:52 | Heikki Jalonen | ||
| Nokian sulfiittispriitehdas otettiin käyttöön 1940, toiminta päättyi 1959. Pienet säiliövaunut ovat varmaankin nimenomaan sulfiittijäteliemen kuljetusta varten. Spriinvalmistukseen tarvittava jäteliemi otettiin puoliväkevänä haihduttamolta (jollainen Nokialla oli jo vuonna 1940) jolloin pääosa arvokkaista hapoista (rikkihapoke, kalsiumsulfiitti, rikkidioksidi ym.) oli jo saatu enimmältään talteen uudelleenkiertoa varten ja spriin ainesjaoke oli puhtaampaa. Kaikilla sulfiittitehtailla ei ollut (ainakaan alkuaikoina) haihduttamoa, jolloin jäteliemi otettiin yksinkertaisesti ns. massakuopan jälkeisestä jos tehtaalla spriitehdas yleensäkään oli. Samalla mukaan tuli paljon kaikenlaista sikunaa ja finkkeliä, antamaan varmaankin lisää katetta nimitykselle "tikkuviina" tai "tikuviina"... Sulfiittispriin valmistuksen ensivaiheet olivat jäähdytys, puskurointi ja neutralointi. Liian kuuma tai hapan jäteliemi tappaisi arvokkaan hiivan eikä käyminen edistyisi. Matalamman tiilirakennuksen takana näkyy katos, jonka takana näkyy puisia säiliöitä. Vasemmanpuoleiset lienevät varasto- ja kokoomasäiliö. Edelleen siitä oikealle (ainakin) kolme neutralointisäiliötä joiden katoilla tuuletushormit joista loputkin raikkaista rikkikaasuista poistuivat neutraloinnin yhteydessä antaakseen ympäristölle piristävää teollista aromia... Neutralointi tapahtui Nokialla varmaankin kalkilla tai murskatulla kalkkikivellä, jota näyttäisi olevankin muutama kuuppavaunullinen tuossa säiliövaunujen kanssa samalla raiteella. Myös lipeä eli natriumhydroksidi olisi mahdollinen (mutta kalliimpi) neutralisaattori. Samaa kalkkikiveähän sulfiittitehtaalla sitäpaitsi tarvittiin muuallakin, happotornissa. Sulfiittijätelientä nimitettiin (harhaanjohtavasti) myös jätelipeäksi, vaikka se olikin melko voimakkaasti hapanta eikä emäksistä kuten "lipeä" nimitys antaisi olettaa. Tässä kohdassa sulfiittiselluprosessi eroaa oleellisesti sulfaattiselluprosessista. Jälkimmäisen jäteliemissä (mustalipeä) ei myöskään esiinny käymiskelpoisia jäännössokereita eikä etanolia siten voida valmistaa perinteisellä käymistekniikalla. Neutraloitu liemi ajettiin käymissammioihin, jotka olivat tuossa matalammassa tiilirakennuksessa. Tavoiteltu sulfiittisprii eli etanoli eroteltiin käyneestä mäskistä tuossa tornimaisessa osassa olleella tislauskolonnilla. Tuossa kuvan oikeassa nurkassa näkyvässä pyöräkkäkattoisessa rakennuksessa (luultavasti jokin vanha jo aikaisemmin olemassa ollut rakennus, eri tyyliä) sijaitsivat todennäköisesti jäteliemen ja kalkin purkupaikat pumppuineen ja kalkkiranoineen. |
||||
|
|
13.10.2017 17:25 | Mikko Herpman | ||
| Aivan.. "eli romut" maakuntiin ja se "parempi" kalusto ihmisten ilmoille. No sama meininkihän se oli vaikka armeijassa. Lisätään vielä tähän että herne ei ole nekussa, vaan yleistä tuumailua ;). |
||||
|
|
13.10.2017 16:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Höh, meni nimet sekaisin. Kuva oli oikea. | ||||
|
|
13.10.2017 16:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taitaa olla niin, että Sm4-kalustoa ei ole saatavilla. Muutenhan varmasti ajettaisiin niillä ja nämä olisi jossain odottamassa romutusta. | ||||
|
|
13.10.2017 14:50 | Mikko Herpman | ||
| Miten lie käytännön kiihtyvyys.. lyhyillä pysäkkiväleillä. Sm2 verrattuna vaikka Sm4.. Jotenkin voisi tuumata, että isomman Sn:n omaavat olisivat enemmän hyödyttäviä pitemmillä osuuksilla, lyhentäisi matka-aikaa... Mutta mahtaa olla viisaampaa matematiikkaa näiden miettiminen.. |
||||
|
|
13.10.2017 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtavatkohan Sm2:t ehtiä pysähtymään vielä Hennassa? :) | ||||
|
|
13.10.2017 14:07 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä noissa 600 mm:n säiliövaunuissa on kuljetettu? Reitti ei ainakaan ole pituudella pilattu. | ||||
|
|
13.10.2017 13:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näillehän on tehty oma hitaampi aikataulu. | ||||
|
|
13.10.2017 13:40 | Mikael Sahervo | ||
| Kuvan alla oleva linkki johtaa Pertun ottamaan kuvaan. | ||||
|
|
13.10.2017 13:14 | Jeremias Nieminen | ||
| Löytyisikö tuon vuoden resiinarallista kuvia lisää? Olin tuona vuotena tapahtuman sairaanhoitaja ja olin juuri tuossa lättähatussa. officialjeremiasnieminen@gmail.com. Kaikki kuvat tuon kesän resiinarallista tervetulleita. | ||||
|
|
13.10.2017 10:05 | Antero Kalliomäki | ||
| Kävin pikkupoikana veljeni kanssa (sen toisen) kalassa Nokianvirralla. Melon syöstävästä pääsi soutamalla ylös, mutta ainoastaan Nokialle päin mentäessä vasenta puolta, koska sillä puolella oli aika pitkälle jatkuva akanvirta. Ja hirveästi broidi sai airoista vedellä. Hyvin kyllä painui 50+ vuotta sitten mieleeni paikan komeus... | ||||
|
|
13.10.2017 00:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Ensi silmäyksellä tallirakennusta ei tosiaan näy. Olen ennenkin törmännyt tähän: Rakennus on saman kokoinen kuin raidemerkinnän musta ruutu! Talli on suunnilleen keskellä karttaa, "kanavan" koilispuolella, tarkemmin kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/122635 | ||||
|
|
13.10.2017 00:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noista tehoista ja junapainoista pistää silmään, että keveiden Sähkö-Mottien sähkökulutuskin lienee radikaalisti kohtuullisempaa suhteessa raskaisiin Susi-Zetoihin. Piileeköhän tässä syy Zetojen muuttamiselle moottorijuniksi... 7-vaunuisessa Eilistö-junassa istumapaikkoja on tosin 171 enemmän kuin kolmessa Sakari-Matissa (771 vs. 600), mutta sopiihan sinne porstuoihinkin seisoskelemaan ruuhkaisemmiksi ajoiksi; oikorataan mennessä kuorma kevenee jo kummasti, eikä pääteasemalle Kouvolaan asti jaksa notkua kyydissä kuin kourallinen. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2817 käymässä Hyvinkäällä |
12.10.2017 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa tuo "tietotaito" kierrellä vetureiden perässä eri varikoilla tarvittaessa (Pm,Ol,Kok,Jns), kuten tähänkin asti (tai ohjeistamalla puhelimitse). Vaikka työpiste Hy knp:lta loppuukin, niin veturi-sarjan liikennöimiskunnossapitäminen lienee varmistettu vielä muutaman vuoden. | ||||
|
|
12.10.2017 23:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Tällä kohdalla koski oli hurja. Ratayhteys etelärannan (vas.) ja tehdassaaren välillä kulki tästä. Vasemmalla oleva rakennus toimi alunperin spriitehtaana. Portti sillan eteläpäässä näyttää olevan suljettu, eikä nykyään ole ystävällistä, neuvovaa porttivahtia. Taaempana seisovat yhä vanhat happotornit, tosin hissi niiden keskeltä on purettu. Hissiä ajettiin posliinisella ajokahvalla sisältä, sulakekin oli. Kuuppavaunu mahtui kyytiin. Kommentikuva on otettu happotornista: https://vaunut.org/kuva/122631?a=1 | ||||
|
|
12.10.2017 23:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos otetaan huomioon Zetan suhteellisen tiheät pysähdykset vallankin Lahen itäpuolisella rataosuudella, peltipaikun (140 km/h) ja Sm2:n (120 km/h) Sn:ien ero on melko vähäinen. Sitä merkitsevämmiksi muodostuvat tässä käsittääkseni kiihtyvyys ja hidastuvuus. Kokoonpanolla Sr1 + 7 Eil(f) kulkevan veturivetoisen Z-junan tehopainosuhde (ilman aisakkaita) on 3100 kW / (84 t + 7 x 42,5 t) = 8,13 kW/t, kun kuvan mukaisen Sm2-junan tehopainosuhde 620 kW / 76,3 t = 8,13 kW/t. Laskennallisesti näiden kahden erityyppisen Z-junan tehopainosuhteet vaikuttaisivat yhteneviltä, mutta käytännössä Siperian Suden vetämä juna saattaa hieman hävitä, jos Novon kuumenemiselle alttiit ajomoottorit ovat päässeet tiheissä ja hektisissä kiihdytystilanteissa ottamaan liikaa lämpöä. Tosin näin syksyn lehtikeleillä Siperian Suden valtti piilee hiekkalaatikoissa, joita Sakari-Matissa ei ole ensinkään; kun taas vetävien akseleiden määrässä mitattuna Sähkö-Motti pesee Susi-Zetan 12-4. Niin tai näin, niin peltipaikkujen kuin Sähkö-Mottien kyydeissä istuneena minusta on tuntunut, että ne molemmat ampaisevat liikkeelle kuin ohjukset. Ja tosiaankin: kyllä ne vain kumpikin näyttävät melko hyvin taulussa pysyvän, jos katsoo Datan kulkutietoja. Tässä esimerkiksi vuoden takainen Susi-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=231&d=12.10.2016 Tässä taasen kuvan Sami-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=9849&d=11.10.2017 |
||||
|
|
12.10.2017 22:10 | Raimo Harju | ||
| Tämäkin piti säilyttää, ja museoida, vaan kuinkas kävikään. | ||||
|
|
12.10.2017 22:03 | Raimo Harju | ||
| Vaikka Leukaluut on melko kaukana Seinäjoelta ja Kourasta. | ||||
|
|
12.10.2017 21:51 | Raimo Harju | ||
| Oikein hyvä kuva, ja varsin hieno kuvateksti. | ||||
|
|
12.10.2017 21:26 | Raimo Harju | ||
| Pitää nähdä myös sen käärmeen pää. | ||||
|
|
12.10.2017 19:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| Paikallisen lehden artikkeli http://haukivuorenseutu.fi/juna-pysahtyy-kerran-vuodessa/ |
||||
|
|
12.10.2017 19:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ei tainnut olla Ursuksen laituri. Rannasta pistää toinen tuollainen pitkä kapea kiveys. Huoltoaseman kahvilan seinällä on kuva ja joku rilliradasta puhuikin. Ursuksen muistan, vaikka en nähnyt liikenteessä. | ||||
|
|
12.10.2017 19:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Aivan, näkymää (tasoristeyksestä) vielä vähän siistitty niin, että lennätinlinjan pylväs näkyy hyvin. | ||||
|
Kuvasarja: Tampereen aseman muutoksia |
12.10.2017 19:35 | Simo Virtanen | ||
| Tampereen raideliikenteessä tapahtuu luultavasti enemmän kuin koskaan sitten pääradan avaamisen. Hienoa, että tätä dokumentoidaan ja hienoa päästä seuraamaan luonnossa kotikaupungin kehittymistä. | ||||
|
|
12.10.2017 19:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiemuseossa on hyvin samanlainen valokuva Siuron satamasta vuodelta 1900. Museon kuvan rajaus on alhaalta väljempi, niin että nämä vaunut näkyvät siinä kokonaan. Kuvan resoluutio on myös parempi, samoin kuin dynamiikka (sävylaajuus). Niinpä vaunujen yksityiskohdat näkyvät kokolailla selvästi. Katetussa vaunussa on perin vanhan G-vaunun tapaan ulkopuoliset pysty-, vaaka- ja diagonaalirunkopalkit (vrt. Musta kirja 1911, kuva 306). Sen littera on yksimerkkinen, mitä todennäköisimmin G. Valkea kolmio tarkoitti alunperin nimenomaan kalkinkuljetukseen siirrettyä vaunua. Littera Gt tuli näiden vaunujen käyttöön vasta vuonna 1901: RH kk 74/9804, 15.10.1901: "Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)" 1800-luvulla Gt-litteraiset kalkkivaunut olivat (ainakin) Ha-vaunuista muunnettuja katteellisia avovaunuja. Gt-vaunuja myös kutsuttiin ihan virallisesti nimikkeellä 'kalkkivaunu'. Ks. esim. Käsikirja Liikenneosaston Asema- ja Junapalvelijoille II, 1916, s. 96. |
||||
|
Kuvasarja: Dr16 2817 käymässä Hyvinkäällä |
12.10.2017 19:07 | Tommi K Hakala | ||
| Dr16 veturit voidaankin kohta siirtää turun "kalustopankin" raiteille, ovat kaiteiden puolesta turvallisempia ylimaalattaviakin. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2817 käymässä Hyvinkäällä |
12.10.2017 18:59 | |||
| Eikös Hyvinkään konepajalle ole jo madonluvut luettu ja siinähän ne menevät osaavat henkilötkin. Sitten joutaa veturitkin romuksi. | ||||
|
|
12.10.2017 16:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Juuri edellistä kuvaa katsellessani mietinkin että hetkoonen, millos viimeksi Vesa-Matin kuvia täällä on ollutkaan? Mutta mikäs onkaan taas kuvaillessa kun noin mielenkiintoisia vaunukokoonpanoja on sattunut liikkumaan. | ||||