Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2024 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Selvää on, että 740-sarjan teollinen muotoilija on katsellut EMD:n kuvastoa GP- ja SD-sarjojen kohdilta. Samozřejmě, juuri tuolta oikean Road Switcherin tulee näyttää! | ||||
|
01.07.2024 20:15 | Juha Toivonen | ||
| Rakas Vaimoni kutsuu tuota itseliikkuvaksi käymäläksi. Näkee tämän sähkö-bajamajan lähes jokaisena aamuna työmatkallaan... | ||||
|
01.07.2024 20:11 | Juha Toivonen | ||
| Tsekeissä on joitakin todella upeita rataosia, ja vielä sähköistämättöminä sellaisina. BTW: - On aina askarruttanut, mistä tämän veturityypin designeri haki veturin ulkomuodon? Onneton veikkaukseni: - Pysähtyi paikallisessa uimahallissa kokovartalopeilin eteen aikuisten uimakoulussa, ja yhä snorkkeli/sukelluslasit päässään. | ||||
|
01.07.2024 20:06 | Juha Toivonen | ||
| Siis Dm12 nyt jo romuplaanilla? Ei tainnut VR:n hankinnat mennä aivan putkeen 1990-luvulla? "-sieltä ostetaan, mistä halvalla saadaan" - oli erään markettiketjun slogan... ja näemmä myös tuolloisen VR:n? | ||||
|
01.07.2024 20:05 | Rasmus Viirre | ||
| Ellei mennyt eilen aamulla VET-junana Ylivieskaan, niin luultavasti edelleen Kokkolassa. | ||||
|
01.07.2024 19:59 | Juha Toivonen | ||
| Eikö tuolla ole myös Dr14? ...jaa, lukeehan se yllä, ja oikein kaksin kappalein. | ||||
|
|
01.07.2024 19:53 | Juha Toivonen | ||
| On nuo 740-sarjalaiset kerrassaan rumia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin sekä Tsekeissä, että Slovakiassa näitä saneerataan ihan kelvollisen näköisiksi nykyaikaisiksi vetureiksi. Ja myös vienti vetää hyvin saneerattujen vetureiden osalta? | ||||
|
01.07.2024 19:50 | Rasmus Viirre | ||
| Kuten Resiina 2/24:ssä todetaan, usein hienoimmat otokset tulevat kun haastaa itseään. Valovoiman äärirajoilla! | ||||
|
01.07.2024 19:49 | Juha Toivonen | ||
| Tsekeissä ilmeisesti yhä edelleen panostetaan sähköistämättömään lähijunaliikenteeseen? | ||||
|
01.07.2024 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Vinkki Raimolle; kansalaisen karttapaikassa on mapsia pikkuisen laadukkaampi ilmakuva (otettu lentokoneesta vrt. Google Maps satelliittikuvat) | ||||
|
01.07.2024 19:39 | Juha Toivonen | ||
| Mikä oli loppujen lopuksi suistumisen syy? Joko se on selvinnyt? | ||||
|
01.07.2024 19:35 | Juha Toivonen | ||
| Upea kuva, kerta kaikkiaan. Mutta mistä on peräisin Hr11 muotoilu? Tuona aikana Valmet oli jo aloittanut lättien valmistuksen. Tuliko kyseisen veturisarjan muotoilu sieltä? | ||||
|
01.07.2024 19:32 | Juha Toivonen | ||
| Jyväskylä - Lievestuore rataosuus on yksi upeimmista rataosuuksista Suomessa. Eritoten Leppälahden maisemat Suomalaisessa suviyössä 1980-luvun perusparannusta ja sähköistystä edeltävässä ajassa, ovat tehneet allekirjoittaneeseen lähtemättömän vaikutuksen. | ||||
|
|
01.07.2024 19:12 | Vertti Kontinen | ||
| Kauempana opastimen kohdalla kaartaa metsikköön Haapamäki-Pori -rata ja sieltä hieman lähempänä asemaa kaartoi sahalle raide | ||||
|
|
01.07.2024 18:40 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11-vetureita lämmitettiin Turussa talvisin höyryllä tallin ja konepajan välisellä raiteistolla. Voiko liittyä siihen? | ||||
|
|
01.07.2024 18:33 | Raimo Hämäläinen | ||
| Noi deeverit ei sytytä mutta mikä on tuo vasemmalla näkyvä puskaraiteenpätkä josta joku on lempannut seislevynkin sivuun? Googlemapsistakaan ei ollut apua tämän selvittämiseen sillä ilmakuva on aikalailla sekundaa pikselimössöä |
||||
|
01.07.2024 18:04 | Jouni Halinen | ||
| Kaveri oli siellä töissä. Loppu oli nopea, taidettiiin vain pakata tavarat muualle vietäväksi. Myyntimies oli jo tehnyt bussikaupat Norjassa, häntä pyydettiin perumaan kaupat ja palaamaan Suomeen pikaisesti. Ostiko Kutterin joku Mustonen? | ||||
|
|
01.07.2024 17:37 | Ari Virtanen | ||
| Jos ei omin konein liiku, niin sitten vain täytyy tilata samanlaiset toimivat tilalle! :D https://www.metzendorff-co.com/parts/3414?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR0RGIPc8Q30scUywZDw6pmX_6EIKC0TsjJ2H6TAbDniAW0NN_6KnCcVeo4_aem_C4FhhgHY6M4KEcHvp0OJ2g | ||||
|
01.07.2024 17:30 | Teppo Niemi | ||
| Ja suojastusopastimessa pätemättömyysmerkki. Oliko liikenne yksiraiteisena jompaa kumpaa raidetta käyttäen vai eikö se ollut vielä käytössä. | ||||
|
01.07.2024 16:50 | Samu Matosaari | ||
| hieno kuva, hangon rata on kyl nii kaunista varsinkin kun nyt sinne pääsee junalla | ||||
|
01.07.2024 16:42 | Pasi Seppälä | ||
| Kesäaamun tunnelmaa parhaimmillaan. On kyllä tyylikäs kuva. | ||||
|
|
01.07.2024 16:40 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno auringon kultaama iltatunnelma on suorastaan käsin kosketeltavissa. Junakin on vastavalosta huolimatta saatu hyvin näkyviin. Erinomainen kuva haastavassa valossa. | ||||
|
01.07.2024 16:26 | Visa Pöntinen | ||
| Kuvateksti viittaa siihen että molemmat on kuvattu samassa kuvauspaikassa, ei samaan kuvaan. https://vaunut.org/kuva/169069 | ||||
|
01.07.2024 15:36 | Erkki Nuutio | ||
| Voinee sanoa, että ovet ovat alkuperäiset viimeisiltä vuosilta Suolahdessa. Ne edustavat suomalaista puuoviosaamista. Schwartzkoppfin historiikissa (1927) esiintyy joitakin pieniä moottorivetureita. Niiden ohjaamoissa on yläkaariset oviaukot, joskus niissä oli ikkunalliset yläkaariset ovetkin. Tässä valossa voi kuvan ohjaamo olla kyhätty Suolahdessa. Ehkä ohjaamoseiniä ei alunperin toimitettu, tai ne olivat väsähtäneet ja korvattu nykyisellä ohjaamolla. Museorautatien piirissä tätä ei liene selvitelty. |
||||
|
01.07.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiina 4/92, »Tasoristeys-palsta», s. 42: »Sr 1-veturien kaksinajossa on käytetty elokuusta lähtien 1. veturin etummaista ja 2. veturin takimmaista virroitinta. Ratkaisu pienentää ajojohtoon kohdistuvaa painetta. Ruotsissa vastaavaa jakoa on käytetty jo iät ja ajat.» | ||||
|
|
01.07.2024 11:35 | Roope Prusila | ||
| En näe tässä kuin yhden Sr3:n. Kuvateksti antaa virheellisesti olettaa, että molemmat Sr3:t olisi saatu vangittua samaan ruutuun. | ||||
|
|
01.07.2024 11:14 | Petri Nummijoki | ||
| Elokuulle 1992 päivätyssä kuvassa ajellaan vielä takimmaisilla virroittimilla https://vaunut.org/kuva/78818 mutta joulukuussa 1992 https://vaunut.org/kuva/15854 ovat äärimmäiset käytössä. Ehkä muutos tapahtui noin syksyllä 1992. Toki tuossa käytetään äärimmäisiä matkustajajunissa mutta kyllä niitä ensimmäisen muutoksen jälkeen käytettiin tavarajunissakin yhtä lailla https://vaunut.org/kuva/18748. Resiina-lehden tasoristeyspalstalla oli aikoinaan maininta asiasta, joten sieltä ajankohta on varmistettavissa. | ||||
|
|
01.07.2024 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Hieno aikalaiskuva kyllä. Tästä tuli mieleen, että joissain Hr11-vetureissa (ainakin 1950) näkyy 1960-luvun alkupuolella otetuissa kuvissa enemmän letkuja keulassa ja varmaan tässäkin yksilössä on sellaisia ollut, kun keulaan on tehty ylimääräiset aukot. Tietääkö joku näiden käyttötarkoituksesta? Olisiko huono arvaus, että lisäletkuilla varustetut yksilöt toimivat uusien teräsvaunujen koeajovetureina ja tarve liittyi siihen? | ||||
|
01.07.2024 10:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko noita Ek -vaunuja todellakin käytetty vielä v 1972 jälkeen kun kirjaintunnukselliset lähijunalinjat otettiin käyttöön, vai onko joku vitsinikkari laittanut R-junan kyltin kylkeen roikkumaan? | ||||
|
|
01.07.2024 10:23 | Raimo Harju | ||
| Tällainen kolmikko olis vieläkin mahdollista saada samaan kuvaan, vaikka tämä ensimmäinen ei enää omin konein liikkuiskaan. | ||||
|
|
01.07.2024 10:09 | Jyrki Vaara | ||
| Ovatki nuo puiset ovet alkuperäiset? | ||||
|
|
01.07.2024 07:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erotusjaksomagneetit näyttävät kieltämättä olevan melko lähellä ajolangan jännitteetöntä osaa. Niiden ei toisaalta sovi olla liian etäälläkään, koska tällöin riski siihen, että sähköjuna jää erotusjaksoon, kasvaa. Magneettien kohdat on siltikin mitoitettu siten, että veturin pääkatkaisija ehtii aueta riittävän aikaisin myös käytettäessä etuvirroitinta. Epäilemättä kuljettajan erotusjaksoon liittyvästä ajovirheestä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/rauman-yot.html , 9. kappale) johtuva vaiheiden sekaantuminen toisiinsa virroittimen mukanaan vetämää valokaarta myöten on todennäköisempi etuvirroitinta käytettäessä. Kuitenkin varsinainen syy sähköveturin takavirroittimen ensisijaiseen käyttöön on se, ettei virroitin mahdollisesti rikkoutuessaan rikkoisi samalla muitakin suurjännitekojeita, kuten toista virroitinta, veturin katolta. Veturiparin kyseessä ollessa pelätään isommissa nopeuksissa kummastakin takimmaista virroitinta käytettäessä lähekkäisten virroittimien ajolankaa nostavaa vaikutusta, joka pahimmillaan voisi ohjata ajolangan virroittimen kelkan alle. Tämä nähdään isoimmaksi riskiksi, kun veturiparilla ajetaan kovempaa kuin tyypillisiä tavarajunavauhteja. |
||||
|
|
01.07.2024 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunussa oli tavallista vedenkestävää vaneria, olisiko jotain 4 - 6 millistä? Dm1 nro 16. Dk-vaunuja muutettaessa 1950-luvun Ggh-vaunuiksi puolenvälin tienoilla osa vaunuista sai levyseinät. CEi 2552 vuodelta 1929 oli myös levyseinäinen. Muutettuna vaunuksi Cik 2393 vuonna 1960, siinä oli silloin tavallinen panelointi seinissä. Ei 22121, vuodelta 1931. Se muutettiin v. 1968 autojenkuljetusvaunuksi Oe 71'905. Sittemmin siihen heitettiin lujimuovikori päälle ja Oe muuttui vaunuksi Gfo 31'003. Ei 22203, vuodelta 1942, valmistunut venäläiselle aluskehykselle. Sittemmin Ei 22203 sai uusitut "kiitojuna"-malliset sivuikkunat. Hylätty v. 1971. Vanhat lanterniinikattoiset telivaunut ilman muuta olivat levyseinillä, mutta ne olivat rautapeltiä. |
||||
|
|
01.07.2024 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös asiaan vaikuta erotusjaksoon ajaminen...? | ||||
|
|
01.07.2024 03:30 | John Lindroth | ||
| Tuollainen Ho mallina vielä puuttuu.Muutoin muistan kyllä istuneena noissa EK vaumujen portaissa heti veturin takana Helsingin ja Pasilan välissä Paikun (Pr1)vetämässä junassa kerätessäni nautinnollisia ja ikimuistoisia äänielämyksiä unohtamatta höyryveturin hajuaromeja! | ||||
|
|
01.07.2024 01:30 | John Lindroth | ||
| Tapsalta puhdasta diesel nostalgiaa! | ||||
|
|
30.06.2024 23:17 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä hieno valotus! Ja Lok 2000:n muotoilu piirtyy hienosti esiin. | ||||
|
|
30.06.2024 23:16 | Jarno Piltti | ||
| Mitähän materiaalia tämä levytys oli? Jotain silloin uusinta uutta kuitulevyä vai? | ||||
|
|
30.06.2024 22:15 | Teuvo Piirainen | ||
| En tiedä Petri Nummijoen mainitsemista vuosiluvuista ja oliko niillä mitään osuutta virroitinasetteluun. Sääntö oli kuitenkin niin, että jos junan sn oli 80 km/h tai alle, käytettiin kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Reilu vuosi sitten edellä mainittua ohjetta muutettiin siten, että jos junan sn on 90 km/h tai alle, käytetään kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Jos siis junan sn on yli 90 km/h, käytetään ulommaisia virroittimia. | ||||
|
|
30.06.2024 21:56 | Hannu Peltola | ||
| On kyllä näkymät muuttuneet, mutta onhan tästä tietysti 57 vuotta aikaakin! | ||||
|
30.06.2024 21:44 | Jouni Halinen | ||
| Ja vähän ajolankoja? | ||||
|
|
30.06.2024 21:37 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko taustalla tulossa vielä kolmaskin dieselveturi aamupäivän pikajunan eteen? Hr11 on varmaankin menossa Turun junaan MP27, jonka lähtöaika ainakin syysaikataulussa oli klo. 9:25. Hr12 lienee menossa klo. 9:40 lähtevään Oulun junaan P67 ja Hr13 klo. 9:45 lähtevään Iisalmen junaan P75. | ||||
|
30.06.2024 20:05 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen Rovaniemen radan sähköistystä ajettiin tosiaan pitkät 15-20-vaunuisetkin yöpikajunat yhdellä Dr16-veturilla https://www.vaunut.org/kuva/23852 eikä silloisten aikataulujen kanssa ollut ongelmia. Tyypillisesti tuollainen juna pystyi ajamaan tilapäisestä hiljennyksestä tai ylipitkästä pysähdyksestä johtuvan muutaman minuutin myöhästymisen kiinni. Minullekin on jäänyt mieleen, että kulku oli todella tasaista ja pehmeämpää, kuin Oulun eteläpuolella sähkövedolla. Ehkä kuitenkin on vähän liioittelua sanoa, että vauhtia oli suurimman sallitun mukaisesti. Noin 15-17-vaunuinen juna saavutti kyllä sallitun 120 km/h nopeuden jossain mutta ei kovin monessa paikassa. Vielä raskaammilla korkeimmatkin nopeudet jäivät ainakin omissa mittauksissani hieman tämän alle. Rovaniemen ja Kemin välillä oli dieselaikana useita kaarteista johtuvia nopeusrajoituksia ja maasto mäkisempää ja korkeimmatkin nopeudet olivat yleensä vain vähän yli 100 km/h ja pitkät matkat mentiin paljon tämän alle. Tosin aivan dieselajan lopussa oli Tervolan ja Laurilan välinen osuus oikaistua hyväkuntoista rataa ja siinä raskaskin yöjuna lasketteli rannikkoa kohden 120 km/h vaivattoman oloisesti. Mutta Kemin ja Oulun väli on varsin tasaista rataa ja siinä nuo 15-20 vaunuiset junat pystyivät tyypillisesti ajamaan kymmeniä kilometrejä 100-120 km/h nopeutta ylläpitäen yhden Dr16-veturin vetämänä. |
||||
|
30.06.2024 20:02 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Teppo. | ||||
|
|
30.06.2024 19:44 | Petri Nummijoki | ||
| Alun perin Sr1-vetureissa käytettiin kaksinvedossa takimmaisia virroittimia https://www.vaunut.org/kuva/33056. Mutta sitten noin vuoden 1990 paikkeilla ryhdyttiin käyttämään äärimmäisiä, kun siitä kai kohdistui ajolankaan vähemmän painetta. Ongelmaksi tuli kuitenkin virroittimien epätasainen kuluminen, jos samat veturit olivat parina pitkään ja noin 2004 paikkailla käytäntöä muutettiin niin, että tavarajunissa käytettiin Sr1-vetureissa taas takimmaisia virroittimia https://www.vaunut.org/kuva/3034. Ymmärtääkseni kuitenkin matkustajajunissa pitäisi edelleen käyttää äärimmäisiä virroittimia ellei sääntö ole hiljattain muuttunut taas uudestaan. | ||||
|
|
30.06.2024 19:25 | Teppo Niemi | ||
| Markku Nummelinin toimittama kirja Jokioisten Museorautatie 50.vuotta - puoli vuosisataa talkootyötä Keuruu 2021 (ISBN 978-951-9138-07-7) sivulla 90 kerrotaan tuon siirron Raemäkeen tapahtuneen heinäkuussa 1988. | ||||
|
|
30.06.2024 18:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, montako vuotta tarkalleen ohje on näin neuvonut. Muutaman vuoden. Eli tavarajunissa olisi syytä käyttää molemmissa takimmaisia virroittimia, jos mahdollista. Näin vältetään hiilien epätasaista kulumista, jos pari sattuu olemaan kasassa pitkäänkin. | ||||
|
|
30.06.2024 17:37 | Ossi Rosten | ||
| Mitä lähtientuo onmuuttunu että tulpavedessa on molemiissatakimmaiset virroittimet ylhäällä? Jonnin verran plarailin tästä taaksepäin kuvia ja järestäin näinhän nuo on. Mikä itsellä on viimeisin ajatus (päivittyy hitaasti nykyään) on että laitimmaiset haravat ois tuplana ollu ylläällä, kuten: https://vaunut.org/kuva/1209 | ||||
|
|
30.06.2024 16:26 | Timo Haapanen | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
30.06.2024 16:13 | Timo Salo | ||
| Upea kuva Teemulta! | ||||
|
|
30.06.2024 16:03 | Rasmus Viirre | ||
| Pitkä tosiaan oli tosiaan, saman katsoin KNS. Ja melkein harvinaista että kulki tupla sudella. | ||||