Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2024 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joen rantamilla olevan maaperän laadulla on myös väliä: - silkkaa savilillinkiä. | ||||
|
11.10.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anttilan tavaramakasiini ja 200 markkaa? Oman kokemukseni Anttilasta (siis tavaratalosta) oli, että sen satanen oli vain 99,00 markkaa, heko heko! Mutta: muovin ruiskupuristetuottamisesta sen verran, että sulan muovin virtaus muottiin ja muotin sisällä on ns. abrasiivista. Siten muottien on pakko olla jykeviä! Jykevyyttä vaatii myös puristuspaine. Muovin laadulla ja tyypillä on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi 1960-luvulta Airfix - pienoismallifirman 1:72-skaalan Vickers-Supermarine Spitfire IX:n muovi: polystyreeniä. Saman aikakauden Revell käytti kovempaa muovilaatua. Siten Airfixin liimalla koottu Revellin Republic P-47 D "Trunkenbold" - eikun anteeksi - Thunderbolt saattoi jonkin ajan kuluttua hajota käsiisi. Liiman "teho" ei riittänyt! Abrasiivinen - sanan merkitystä selvittänee se, että hiekkapaperin toimesta abrasiivisyys myötävaikutti, että puupalikan pinta silittäytyi abrasiivisyysssuorittajan tahtotilan mukaiseksi! Heko heko. |
||||
|
|
10.10.2024 20:43 | Jouni Hytönen | ||
| Aurajoen ylityksen kustannukset? | ||||
|
|
10.10.2024 19:32 | Petri Sallinen | ||
| Ruiskupuristetöissä materiaalikustannus — eli muovin hinta — on häviävän pieni. Suurimmat kuluerät ovat ruiskupuristetyökalun valmistaminen ja suunnitteluun käytetty työaika. Menetelmä suosii massatuotantoa, jolloin suuret kiinteät kustannukset jakaantuvat valtavan tuotantomäärän kesken. Yksikköhintaa nostava tekijä on valmistuserien pieneneminen, jolloin entistä pienempi myyntierää joutuu kantamaan massatuotantoa suosivan valmistusmenetelmän kaikki kustannukset. Alan kannattavuus on ollut jatkuvassa laskussa, kun asiakaskunta supistuu, vanhenee ja kuolee. Alan kannattavuutta ei ole pelastanut se, että kiinalaiset ja vietnamilaiset teinit puristavat muoviosia länsimaiselle eliitille riisikuppipalkalla. | ||||
|
10.10.2024 18:53 | Kari Kuusela | ||
| Murtomäki-Otanmäki tosiaan unohtui. Näistä kolmesta se onkin varmasti vähiten liikennöity. | ||||
|
10.10.2024 17:53 | Timo Haapanen | ||
| Pieni korjaus yllä olevaan, tarkasti ottaen tieto oli "3013 on ollut purussa ja saapui tänään riisuttuna Pieksämäelle T2255:ssä". | ||||
|
|
10.10.2024 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Susi alkaa muuttua uhanalaiseksi Etelä-Suomessa ja kuvan kaltaisia susilaumoja tapaa enää satunnaisesti. Kohta suden hyytävä ulvonta on vain kaukainen muisto... | ||||
|
|
10.10.2024 17:44 | Timo Haapanen | ||
| Punaisia Susia jäljellä yhteensä 22, 30 Sutta manan majoilla tai sinne menossa. | ||||
|
10.10.2024 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen näkökulma: https://vaunut.org/kuva/91776 | ||||
|
|
10.10.2024 17:30 | Lasse Holopainen | ||
| Voi pahvi | ||||
|
|
10.10.2024 17:29 | Timo Haapanen | ||
| Tänään tulleen tiedon mukaan veturi 3013 on purussa. | ||||
|
10.10.2024 17:18 | Lasse Holopainen | ||
| Paras maastoväritys, mitä olen junalla nähnyt :) | ||||
|
10.10.2024 17:16 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallista. Tuolla oli hyvä matkustaa. Odotan innolla sitä kun aikataulu sallisi meikäläisellekin taas museojunareissun. Niissä on sitä jotain. | ||||
|
10.10.2024 17:13 | Lasse Holopainen | ||
| Herra Esa, kysymykselläsi osuit asian ytimeen. Ultradigitaalisuudesta ja tekoälystä hyötyy todellisuudessa niiden rikkaat kehittäjät ja myyjät. Se on juurikin näin, että tällaiset älylaitteet ovat hyvä konsti isossa mittakaavassa saada ihmisiä eristymään muista. Se voi olla osasyy nykyiseen psyykkisen pahoinvoinnin suurempaan määrään, joka joillakin johtaa alienaatioon, eli eristymiseen muista ihmisistä. | ||||
|
|
10.10.2024 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei herrojen Railroad-Hannun ja Jouni esiin tuoma hinnannousu johdukin jostain, mikä sitoo muovituote-"perheet" petrokemialliseen teollisuuteen ja sangen lujasti? Suomeksi: öljyn hinnan vaihtelu, jonka vuoksi hintoja nostetaan "riittävästi", ettei tule persnettoa? |
||||
|
|
10.10.2024 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Railroad-Hannu, kehitystä laitteissa tapahtunee vasta varsinaiseen tarpeeseen. Saattaapi jäädä Hölö-XXX-grafia-antipatialaitteeksi? Sikäli surullista, että nämä laitteet kätevyydestään huolimatta erottavat ihmiset toisistaan ja rikkovat tuikitärkeätä yhteisöllisyyttä. Kuka tai mikä taho hyötyy tällaisesta? |
||||
|
|
10.10.2024 15:29 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, loistava nosto! Rautatiet kiinnostivat valokuvaajia ja harrastajia jo sata vuotta sitten. Toivottavasti näin on vielä sadan vuoden kuluttuakin ja tuolloin joku harrastaja nostaa esille hologrammi-telepatiapäätelaitteella esimerkiksi Jimin kuvan 100 vuoden takaa! | ||||
|
|
10.10.2024 14:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Sata vuotta sitten! :) | ||||
|
10.10.2024 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tässä Pesiökylässä vielä tuon muistomerkkiveturin raiteenpätkä jäljellä, vai vietiinkö se samalla kertaa Ämmänsaareen kuin veturikin? | ||||
|
|
10.10.2024 14:54 | Jouni Halinen | ||
| Asian voi myös ilmaista seuraavasti: Vuonna 2001 työmiehen piti tehdä 2.6 tuntia töitä, että hän sai ostettua 200 mk maksavan makasiinin. (200 mk [makasiini]/75 mk [tuntipalkka]= 2.6h). Vuonna 2024 työmiehen pitää tehdä 2.7 tuntia töitä, että hän saa ostettua 50 euroa maksavan makasiinin. (50e [makasiini]/18e [tuntipalkka]= 2.7h). Näin asiaa tarkastellen makasiinin ostovoimakorjattu hinta ei ole muuttunut ollenkaan 22 vuodessa. Eihän tämä mene Hannu ollenkaan ohi aiheen. Kirjoitan näistä "raha-asioista" jotta nuoremmatkin harjastajat oppisivat ymmärtämään mistä niissä on kysymys. Eikä se ole vanhemmille harjastajillekkaan aina "kristallin kirkkaana" takaraivossa. | ||||
|
|
10.10.2024 14:17 | Veeti Pietilä | ||
| Dv16 2038 | ||||
|
|
10.10.2024 14:01 | Jouni Halinen | ||
| Sitä ihmettelen suuresti, että miksi Kupittaan ja Turku aseman väliltä yleensä ottaen on puuttunut näihin päiviin asti muutaman kilometrin mittainen toinen kiskopari? | ||||
|
|
10.10.2024 13:53 | Hannu Peltola | ||
| Menee jo hivenen ohi Anttilan tavaramakasiinin, mutta pienoisrautatietarvikkeiden hinta on noussut hurjasti korona-ajan jälkeen. Aikanaan yhdysvaltalainen Walthers kauppasi suuria muovirakennussarjoja 30-40 USD hinnoilla, mutta nyt muutamassa vuodessa samojen sarjojen hinta on muuttunut jo satasen hujakoille. Taalakurssi on myös niin huono, että jenkeistä ostaminen on varsin arvokasta. | ||||
|
|
10.10.2024 13:22 | Jouni Halinen | ||
| No hiukan helpottaa ahdistusta hekoheko. Olen ymmärtänyt, että (mm.) Temussa on armeija ihmisiä jotka etsivät markkinoilta tuotteita jotka ovat myyntihinnaltaan kalliita, mutta joita on kuitenkin mahdollisuus valmistaa äärimmäisen pienin kustannuksin, kyseessä kun on tässä(kin) tapauksessa hyvinkin simppeli tuote valmistaa. Ja hyvä on lisäksi jos ei ole patentti ym. muita hidasteita, sekään ei ole kuitenkaan heille mikään ongelma!. Tiedä sitten että kuinka suuret markkinat tällaisille makasiineille on? Ostovoimakorjattuna (tilastokeskuksen laskurilla) tällainen makasiinisetti olisi maksanut markka-aikaan (2001) 200 markkaa, se olisi tuntunut sen aikaisilla liksoilla tosi kalliilta. Työmiehen tuntipalkka oli vuonna 2001 noin 12 euroa 2024 se on noin 18 euroa. Näin tämä euroon meno 22 vuoden jälkeen edelleenkin vaikuttaa hintamielikuvaan. |
||||
|
|
10.10.2024 12:54 | Hannu Peltola | ||
| Saksalainen laatutyö maksaa! Kibrin sarjassa on kaksi rakennusta, trukki ja vaikka mitä pikkutilpehööriä ja 50 € on tuollaisesta setistä aika normaalin kuuloinen hinta. Sen sijaan alkuperäinen 80 € hinta kuulostaa jo todella kalliilta. | ||||
|
|
10.10.2024 12:49 | Jouni Halinen | ||
| Aika hurja hinta on makasiinillla 50 egee?. Onkohan vastaavia saatavissa Temusta tai muusta vastaavasta puulaakista. Heidän hintapolitiikallaan, hinta voisi olla vaikka 50 senttiä. | ||||
|
10.10.2024 12:26 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka paljon Fol-vaunuun jäi konduktööri- ja matkatavaraosastoa jäljelle? Oliko puoli vaunua vai peräti molempien kuormausovien verran? Entä oliko tässä matkustajille läpikulkua? | ||||
|
10.10.2024 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Tavaramakasiinissa on vähän samankaltaisuutta Anttilan vanhaan tavaramakasiiniin ( https://vaunut.org/kuva/147061 ) sekä Kibrin valmismalliin. | ||||
|
|
10.10.2024 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja jatketaan heti kolmen vuoden tauon jälkeen edellistä kommenttiani! Kibri tekee H0-mittakaavassa tavaramakasiinia, joka sopisi helposti tämän Anttilan makasiinin lähtökohdaksi ( https://www.bahnlaedchen.de/p/kibri-9302-h0-gueterabfertigung-mit-laderampe-bausatz-in-1-87 ). Rakennus on niin monikäyttöinen, että siitä syntyi mm. omalle kotiradalleni ihan uskottavan oloinen Snohomishin tavaramakasiini. | ||||
|
10.10.2024 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Samaa sarjaa kuin Kesälahti, Kitee, Ilomantsi, Viekki ja Luikonlahti. | ||||
|
|
10.10.2024 11:48 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä oli myös "Savitie", raide, jolle päivystysveturit vetivät ratapihalta junarunkoja vaihtotöissä. Savitieltä tehtiin usein heittoja ratapihan muille raiteille. Savitie on edelleen olemassa, nykyisin tunnuksella JY 043. En yhtään tunne, tehdäänkö Jyväskylässä enää mitään vaihtotöitä, onko tuolle raiteelle enää mitään tarvetta vetää vaunuja tänä päivänä. | ||||
|
|
10.10.2024 11:45 | Jouni Hytönen | ||
| Päivystysveturit (Dv15/16, tuohon aikaan ehkä jopa Dv11) majailivat normaalisti pilttuissa 1 ja 2. Jompikumpi niistä saattaisi olla tätä raidetta vastapäätä eli päivystäjä voisi vetää tämän pöydälle ja mennä itse talliin. Sitten joku toinen veturi voisi vetää tämän halko- tai naftatien kautta pöydältä pois. Naftatieksi sanottiin tuon takana olevan rakennuksen viereistä raidetta ja halkotieksi toista pöydälle johtavaa raidetta, vaikka tankkipaikka olikin näiden kahden raiteen välissä. | ||||
|
|
10.10.2024 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kuva, en muista koskaan nähneeni mitään henkilövaunun oloistakaan seisovan Jyväskylän tallin pätkissä. Pöytä oli 20 metrin pituinen eli tämän kanssa pöydälle ei ole varmaan mahtunut kuin korkeintaan Kisko-Kallella. | ||||
|
10.10.2024 11:12 | Hannu Peltola | ||
| Tsekki on kyllä täynnä tällaisia mielenkiintoisia haararatoja! Täytyy johonkin sopivaan hetkeen suunnitella kuvaussafaria näihin maisemiin. Kiitoksia Otto, että nostat hyvillä kuvilla näitä mielenkiintoisia kohteita esille! | ||||
|
10.10.2024 10:33 | Kari Haapakangas | ||
| Ei varmaankaan, mutta tavaravaunun kuormankantokyky on kyllä erinomainen. | ||||
|
10.10.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, monet kiitokset sir John ja Railroad - Hannu! Sen johdosta: Ich hab' mein Herz in Eisenbahn verloren, in einer lauen Sommernacht, ich war verliebt bis über beide Ohren, und wie ein Röslein hat ihr Mund gelacht. Und als wir Abschied nahmen vor den Toren, beim letzten Kuss, da hab' ich's klar erkannt, dass ich mein Herz in Eisenbahn verloren, mein Herz, es schlägt bei Märklin - bahn! Dafür, vo' aus mit Volldampf, meine Herren! |
||||
|
|
10.10.2024 10:31 | Mikko Herpman | ||
| Katos vaan, lienee ainoa laatuaan! Tuolla alla ikään kuin roikkuu letku jossa suulake, lieneekö varustusta juuri tunnelien reunojen ja ojien sulatukseen. Lienee ollut mielenkiintoista sulatella tunnelia, näkyvyys lienee ollut aika nollassa kun puhistellaan kunnolla. |
||||
|
|
10.10.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suli? Joo, tosiaan, helteitä kyllä oli kesällä ihan piisalle asti, heko heko. | ||||
|
|
10.10.2024 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: Valtionrautatiet 1987 - juhlakirjan sivulta 275: Inkeroinen valmistui vuonna 1970 (124 kerrosneliömetriä). Laajennettiin vuonna 1980. Kerrosneliöitä: 189. " Se on rakenteiltaan samanlainen elementtirakennus kuin Itä-Suomeen valmistuneet pienet asemarakennukset." |
||||
|
10.10.2024 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piika ei ole ihminen, sammakko ei ole kala, eikä hoppafoortti auto, joten Pitkäsiltakaan ei ole pitkä. | ||||
|
|
10.10.2024 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä selittää, miksi sillan nimi on Pitkäsilta, vaikka se ei tänä päivänä enää näytä mitenkään erityisen pitkältä. | ||||
|
10.10.2024 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Lakewoodin suunnan liikenne vaatii peräti seitsemän runkoa, mutta osalla niistä sentään ajetaan jopa useampia lähtöjä ruuhkan aikana. 4.35 lähtee aamun ensimmäinen juna Lakewoodista kohti Seattlea. Kääntyyköhän tämä klo 5.52 Seattleen saapuva juna heti klo 6.05-lähtöön Tacoma Domeen? Se on perillä 7.06 ja lähtee takaisin Seattleen klo 7.20. Tacoman suunnasta on peräti 20 minuutin vuoroväli Seattleen, mutta liikenne hiljenee sielläkin keskipäiväksi. Aamuruuhkassa ajetaan 10 lähtöä Seattleen päin, samoin iltaruuhkassa 10 lähtöä Seattlesta ulos. | ||||
|
10.10.2024 09:33 | Hannu Peltola | ||
| Kalkkuna on aina jotenkin miellyttänyt minua, veturi oikein huokuu intohimoa kovaan vaihtotyöhön! | ||||
|
|
10.10.2024 09:31 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
|
10.10.2024 09:21 | Hannu Peltola | ||
| Vuorot on tosiaan optimoitu Seattleen suuntautuvaan ruuhka-ajan liikenteeseen. Sounder-junien lisäksi Everettin ja Seattlen välillä kulkevat Cascades-pikajunat ( https://vaunut.org/kuva/170450?s=1 ) ja Amtrakin Empire Builder. Henkilöliikenne on amerikkalaisittain jopa vilkasta! | ||||
|
|
10.10.2024 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä palvelua on kokonaista neljä lähtöä aamulla puolen tunnin välein Everettistä Seattleen (6.15, 6.45, 7.15 ja 7.45) ja iltapäivällä toiseen ruuhkasuuntaan Seattlesta Everettiin (16.05, 16.33, 17.15 ja 17.41). Ajosivun pituus on noin tunti eli tarvitaan neljä tällaista runkoa ajamaan kaksi lähtöä ma-pe päivän aikana. | ||||
|
|
10.10.2024 09:17 | Hannu Peltola | ||
| Sounder-lähijunat suhaavat pohjoisessa sijaitsevat Everettin ja Tacoman eteläpuolella olevan Lakewoodin välillä. Suurin tarve on varmasti juuri Seattlen lähiliikenne, mutta matkan varrelle osuu myös valtavat Boeingin tehtaat Mukilteossa ja Tacoman tärkeä teollisuuskaupunki. | ||||
|
|
10.10.2024 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tämä Seattlen lähiliikennettä? Lunttasin, että Everettin asukasluku on vähän yli 100 000 eli sinne tuskin syötetään isosti väkeä näillä. | ||||
|
|
10.10.2024 09:11 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on upea, mutta kuljettajan työpisteen ergonomia ei taida täyttää 2020-luvun standardeja! | ||||
|
|
10.10.2024 08:58 | Hannu Peltola | ||
| Upea kaupunkikanjonikuva! Nämä ovat myös pienoisrautatieharrastajille hyviä inspiraationlähteitä, oikein jo odotan, että pääsen vuodenvaihteen jälkeen suunnittelemaan ja rakentamaan tällaista Seattlen alueelta. Omaan rataani tavoite tunnelmasta on tämäntyyppinen: https://vaunut.org/kuva/170452?s=1 Esa: Heh, mikroskooppinen bonsaipuu olisikin hauska idea! Tänä päivänä homman voi hoitaa myös helpommin, mutta tylsemmin. Pienoisrautatiekaupoista saa valmiksi leikattua lehtisilppua myös syksyn väreissä ja näitä kauppaa myös kiinalainen verkkokauppa Temu: https://www.temu.com/ul/kuiper/un9.html?subj=coupon-un&_bg_fs=1&_p_jump_id=895&_x_vst_scene=adg&goods_id=601099518628578&sku_id=17592225106987&adg_ctx=a-59659532~c-2d783a9b~f-e8c02902&_x_ads_sub_channel=shopping&_p_rfs=1&_x_ns_prz_type=-1&_x_ns_sku_id=17592225106987&_x_ns_gid=601099518628578&mrk_rec=1&_x_ads_channel=google&_x_gmc_account=770526858&_x_login_type=Google&_x_ads_account=5451565529&_x_ads_set=21573980328&_x_ads_id=167624090322&_x_ads_creative_id=708811403728&_x_ns_source=g&_x_ns_gclid=EAIaIQobChMIvKmV15CDiQMV5heiAx3hJQvLEAQYASABEgK64vD_BwE&_x_ns_placement=&_x_ns_match_type=&_x_ns_ad_position=&_x_ns_product_id=770526858-17592225106987&_x_ns_target=&_x_ns_devicemodel=&_x_ns_wbraid=Cj8KCQjw05i4BhDtARIuAPsfdN68x2TzQMzuZxckPBDFEByADCh8BMQeZPJBqSiKsq-dg4cHFarY6YfJwBoCKA4&_x_ns_gbraid=0AAAAAo4mICGUP0sEUuWu13wqyYg-M05Qv&_x_ns_targetid=pla-2359424548458&gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMIvKmV15CDiQMV5heiAx3hJQvLEAQYASABEgK64vD_BwE |
||||
|
|
10.10.2024 08:09 | Jari Välimaa | ||
| Niinisalossa ollut sepelivuori suli kesänaikana, nähtävästi osa tännekin. | ||||