Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.12.2024 03:58 | John Lindroth | ||
| Jarno!kiitos. | ||||
|
|
26.12.2024 03:46 | John Lindroth | ||
| Veturina tuossa toimii HK3 sarjan kone 485 joka suoritti viimeiset ajonsa Porvoon junien vetäjänä 60 luvun vaihteessa ja se ja sen sisar 456 korvattiin aluksi Tk3 vetureilla ja sen jälkeen sarjan HV4 kalustolla vuoden 1964 syksyyn asti! kotiradalla on tuo elementti vesi aina ollut kiehtova ja sen avulla lisää radan kiinnostavuuteen ja mahdollisuuksiin tuova! Kukaan ei voi olla tykkäämästä historiallisesta ja idyllisestä Porvoon Radasta! | ||||
|
26.12.2024 03:30 | John Lindroth | ||
| Tästä oli myös aikoinaan toimiva pienoismalli Tukholman raitiomuseossa mittakaava lienee ollut"O" ?Vierailin aikanaan siellä useinkin rakentaessani SSn raitiovaunuja! Tarina kertoo että osa silloisista Slussenin pienoisdioraaman vaunuista joutui varkauden uhriksi! Minulla oli aikanaan oikein hyvä kaveri entinen SSn kuljettaja joka erittäin myötämielisesti ja avuliaasti kannusti minua noissa raitiovaunu ja niiden pienoismallien rakennushommissa antaen mm lukuisan määrän vaunujen piirustuksia,sittemmin hän on siirtynyt ajasta ikuisuuteen sydämeni muistaa hänet lämmöllä koko elämäni! |
||||
|
|
26.12.2024 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan oikeassa reunassa erottuu myös paluulenkki eteläisten esikaupunkilinjojen raitiovaunuille. | ||||
|
25.12.2024 23:50 | Teppo Niemi | ||
| Kun kerran junan kulkusuunta vaihtui Tampereella, niin eipä silloin Edoa ole tarvinnut vaihtaa ensimmäiseksi vaunuksi. Koska Sr1 vetureita ei voi ohjata Edosta käsin, edellyttää junan kulkusuunnan vaihto Sr1 veturin osalta myös veturia junan uuteen etupäähän. Veturi voi olla joko sama, joka toi junan Kuopiosta tai se on vaihdettu Tampereella toiseen veturin. |
||||
|
25.12.2024 23:22 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä, kestivät pitkään. Eikä se nyt todellisuudessa paljoa ole, jos kerran joku osa pettää. Jatkaa niillä siitäkin. | ||||
|
|
25.12.2024 22:44 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä vaihtui. | ||||
|
25.12.2024 22:43 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
25.12.2024 22:32 | Reijo Salminen | ||
| Juuri tässä luen tuota Hyvösen kirjaa, suomalaiset eivät saaneet alkuperäistä "veturia" toimimaan, ja vetivät ensimmäiset siirtovaunut käsipelillä, no sitten tuli sellainen nousu vastaan ettei enää onnistunut, otettiin kauramoottorit käyttöön, rata oli sorastamaton ja monien hovosten jalat taittuivat siinä, sitten laittoivat Fordin moottorin veturiin ja alkoi homma toimimaan. Isävainaa oli kuorkkikuskina tuolla, ajoi ilmeisesti kuteja ja muonaa oletettavasti Oulusta tuolle junalle, kertoi käyneensä katsomassa Stukia kun ne ihmekoneet tulivat Suomeen. | ||||
|
25.12.2024 22:29 | Asmo Rasinen | ||
| Katsoin tarkemmin, tuo nyt videosta otettu screenshot onkin, litteran pituus vastaisi Zaks-vaunuun. Kiitos kaikille! | ||||
|
|
25.12.2024 22:28 | Teppo Niemi | ||
| Eikös junan kulkusuunta vaihtunut Tampereella? | ||||
|
|
25.12.2024 22:25 | Teppo Niemi | ||
| Joka tapauksessa seuraavassa täysin uusitussa jT:ssä ne olivat musta-oransseja. Resiina-lehdessäyän on julkaistu kattava artikkeli sarja opastimista ja opasteita. Sieltä luulisi tieto löytyvän. Toinen vaihtoehto on tietenkin perehtyminen Käskylehtiin | ||||
|
|
25.12.2024 22:03 | Jarno Piltti | ||
| Onpa upea kuva! Vuoden 1938 Jt:ssä aurausmerkit väriltään musta-valkoisia, milloinkohan väri muuttui musta-oranssiksi? | ||||
|
25.12.2024 20:21 | Jarno Piltti | ||
| En ole soittanut, ja faksi Altaivagonille on myös lähettämättä. Numeroiden puutteesta homma ei ole kiinni, parhaimmillaan samassa vaunussa näkyi valmistajatehtaan, omistajafirman ja vuokraajafirman yhteystiedot! | ||||
|
25.12.2024 19:12 | John Lindroth | ||
| Ruotsissa sen suurimman järven "Vänern"satamista ja satamiin kulkee vuodessa 1,9 miljoonaa tonnia tavaraa.Mikäli tämä loppuisi tarvittaisiin vuodessa 140000 kuorma-autollista ja 1500 junaa maanteillä ja raiteilla(Sveriges Riksdag 2016) | ||||
|
|
25.12.2024 19:01 | John Lindroth | ||
| Mälaren on Ruotsin kolamanneksi suurin järvi! | ||||
|
|
25.12.2024 18:56 | John Lindroth | ||
| No takuuaika lienee kestettävä? | ||||
|
|
25.12.2024 18:54 | Rasmus Viirre | ||
| Todellisuus on usein pettymys. Ei ole olemassa veturia jossa ei ole ollut tai ei tule vikoja. | ||||
|
|
25.12.2024 18:51 | Rasmus Viirre | ||
| Ihan ovat kotimaisia. Zaks- tai Zakks-sarjan vaunu sanoisin. Niillä tuodaan ammoniakkia myös Kokkolan suurteollisuusalueelle (Ykspihlaja) | ||||
|
|
25.12.2024 18:43 | Samuel Pajunen | ||
| Eikös tämä ole Virolainen Vgobo | ||||
|
|
25.12.2024 18:19 | Lasse Holopainen | ||
| Ei, ei voi olla tosiasia... kyllä se Susi toimii. | ||||
|
25.12.2024 18:18 | Lasse Holopainen | ||
| Dr19+EFiti? Minne moinen kokoonpano? | ||||
|
25.12.2024 18:17 | Lasse Holopainen | ||
| Samaa mieltä, Jimi. Toki vielä tyylekkäämpi olisi Dr20+Dr21 tuplavedossa, tai VR:n tyylillä Sr3+Sr3. Toki miksei vaikka Sr2+Sr2+Sr2 sopisi, kuten oli yhdessä Eil-junassa. | ||||
|
25.12.2024 18:11 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt oli asiallista touhua videolla. Näin se pitää tehdä. | ||||
|
|
25.12.2024 17:54 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulisi mieleen Son sarjahttps://vaunut.org/kuva/140848, mutta siinä on myöhemmin lisätyt törmäyssuojat, jotka tästä puuttuvat. | ||||
|
|
25.12.2024 16:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr21 sopisi Valtterin eteen hyvin :D | ||||
|
25.12.2024 15:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai jai, ei toteutunut ELSA ennen vuotta 2020. Mitenkäs muuten kun kuvatekstissä sanotaan "entinen liikennepaikka", vaikka Otalampi lakkautettiin vasta 2009? Milloin ratapiha on purettu? Tavaraliikenteen loppuessa 1993? | ||||
|
|
25.12.2024 15:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko olet, Jarmo, soittanut Uralvagonzavodille? :) | ||||
|
|
25.12.2024 15:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitäs tästä mieltä? :) https://www.youtube.com/watch?v=_4hCcyRCqtk | ||||
|
25.12.2024 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Uskoisin, että molempia; ks. https://vaunut.org/kuva/147866 | ||||
|
|
25.12.2024 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Tuon lätäkön ansiosta Mälaren on järvi eikän(enää) Itämeren Lahti Kovin kummoinenhan tuossa salmessa ei pudotus ole. |
||||
|
25.12.2024 11:54 | Erkki Nuutio | ||
| Kuinka monen laskuvarjottoman hyppääjän jälkeen noita kaiteit korotettuun? | ||||
|
|
25.12.2024 11:49 | Erkki Nuutio | ||
| Tuon lätäkön poikki Rellun IVc -luokkamme (noin 15-vuotaina) kulki reitillä Norrtäljestä Kööpenhaminaan keväällä 1963. Kuljettajamme h.sapiens-navigaattori oli opastanut sillalle jonka painorajoitus oli 3 tonnia. Hyvin isomoottorinen noin 13 tonnia painanut Tottijäven linjan uunituore Ajokki/Scania-Vabis ylityksestä selviytyi. Painorajoitus koskikin luultavasti vain oikeanpuolisella ratilla varustettuja ajoneuvoja. Opetusministeri kielsi kohta kansainvälistymis-luokkaretket, jotka olivat Skandia- ja Nordia-autolauttojen myötä tulleet mahdollisiksi. Luokkamme ei aiheuttanut ongelmia (vaikka kävimme Tuborgin panimossa) , eikä ollut syy nuorten kansaivälistymisen kieltopäätökseen. |
||||
|
25.12.2024 01:58 | Hannu Peltola | ||
| Rautatiesilta oli valmistunut 1954. | ||||
|
25.12.2024 01:58 | John Lindroth | ||
| To All Our International Followers I Wish You a Merry Christmas and a Happy New Year! We look forward producing good railway articles also in the forthcoming future! And we have always interest and pay highly respect in railway articles from Europe or wherever Worldwide! |
||||
|
|
25.12.2024 01:57 | Hannu Peltola | ||
| Slussen on ollut 1930-luvulta merkittävä liikennesolmu. Kuvassa portaita nousevat matkustajat saapuvat esikaupunkilinjojen asemalta. Ennen metron valmistumista Slussenissa oli kääntösilmukka esikaupunkilinjojen raitiovaunuille ja matkustajat vaihtoivat täällä kaupunkiraitiovaunuihin. | ||||
|
25.12.2024 01:53 | Hannu Peltola | ||
| Tässä erottuu hyvin höyryraitiovaunun poikkeava akselijärjestys B'1, höyrykoneen painoa kannattelee teli. Kuva on otettu höyryraitiovaunujen aivan viimeisiltä hetkiltä, raitioteiden höyryliikenne päättyi Tukholmassa 1901. |
||||
|
25.12.2024 01:52 | Hannu Peltola | ||
| Atlas valmisti Stockholms Södra Spårvägsbolagetille 10 höyryraitiovaunua 1887-1888 ja vaunut olivat käytössä Söderin raitioteiden sähköistämiseen vuoteen 1901 saakka. Vaunun sarjatunnus oli yksinkertaisesti åsv ja numerot 1-10. Vaunun höyrykonepäässä oli teli ja akselijärjestys oli B'1. | ||||
|
25.12.2024 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Slussen oli tuolloin vielä vilkas kohde rautateiden tavaraliikenteelle ja Slussenin liikennesolmun alla oleva tavararatapiha oli vilkkaassa käytössä. | ||||
|
|
25.12.2024 01:45 | Hannu Peltola | ||
| Slussenin liikennesolmun alla oli varsin laaja tavararatapiha aina vuoteen 1976 saakka. Tässä kuvassa on ratapihakaavio vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150828?s=1 Kuvan etualalla näkyy päärata Stockholm Centralille. Radan ylitti tässä kohdassa Söder Mälarstrandin satamaan mennyt raide. Liikenne tällä satamaradalla oli vilkasta ja se oli jatkuva päänvaiva junasuorittajille, liikenne sillä katkaisi pääradan liikenteen useita kertoja päivässä. Lopullisesti tästä hankalasta raideristeyksestä päästiin eroon pääradan siirtyessä uusille silloille 1954. Tässä kuvassa on näkymä raideristeyksestä vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150824?s=1 |
||||
|
25.12.2024 01:37 | Hannu Peltola | ||
| Höyryraitioliikenne Söderissä oli alkanut 1887 ja käytössä oli 10 höyryraitiovaunua. | ||||
|
25.12.2024 01:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on hienosti jälkivärjätty. Kuvassa erottuu tiukka ratakaarre, joka kaartaa Skeppsbron laiturille. Kaarre korvasi 1911 paikalla olleen lyhyen kääntöpöydän. Slussenin sulkujen kohdalla erottuu uniikki työntösilta, tämä oli ainoa työntösilta SJ:n rataverkolla. Kuvanottovuonna 1927 työntösillan koneisto sähköistettiin. | ||||
|
25.12.2024 01:30 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla vaunun 299 katolla on teksti Tellusborgsbanan. Tämä vaunu on siis linjalla 17 Slussen-Tellusborg. Vaunu 299 kuului sarjaan A11 ja kuten kuvasta näkyy, kyseessä oli telivaunu. Vaunusarjaan kuului 50 vaunua ja ne olivat valmistuneet MANilla ja Norddeutsche Waggonfabrik AG:llä 1921-1922. Sähkölaitteet oli toimittanut AEG. Linjan 9 vaunu on matkansa puolivälissä, vaunu on lähtenyt Karlbergistä ja pääteasemana on Danvisktull. Liikennepoliisilla on erikoinen kypärä! |
||||
|
25.12.2024 01:17 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman sähköraitioteillä oli kolme eri liikennöitsijää 1901-1917: Norra Bolaget pohjoisilla reiteillä (sähköliikennettä vuodesta 1904), Södra Bolaget ja Södra Förstadsbolaget. Vuonna 1917 vasta muodostettu Stockholms Spårvägar otti hallintaansa Norra Bolagetin ja vuonna 1919 yhtiö sai hallintaansa myös Södra Bolagetin ja Södra Förstadsbolagetin. Kuvassa olevat vaunu ovat siis jo Stockholms Spårvägar -yhtiön kalustoa. Vuonna 1922 muutettiin kaikki Söderin raitiovaunulinjat kaksiraiteisiksi. Samana vuonna yhdysliikenne pohjoisten ja eteläisten linjojen välillä tuli mahdolliseksi, kun Slussenin sulkujen yli valmistui tiesillat. Siltojen valmistumisen jälkeen eteläiset ja pohjoiset raitiolinjat yhdistettiin yhtenäiseksi raitiotieverkoksi. Kuvan linja 9 kulki Karlbergin ja Danvikstullin välillä. Linja 16 puolestaan kulki Slussenin ja Mälarhöjdenin välillä. Jälkimmäinen oli ollut aikaisemmin AB Södra Förstadsbananin linja ja se oli yksi Tukholman raitioteiden vilkkaimpia. Vuodesta 1932 linja 16 kulki osittain omalla ratapenkereellään muusta liikenteestä erotettuna. Linjalla kulki 1930-luvulta lähtien vetovaunun ja kahden liitevaunun muodostamia raitiovaunujunia. Linjan liikenne päättyi 1964 metron laajetessa Mälarhöjdeniin. |
||||
|
25.12.2024 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman eteläisillä raitioteillä Södra Bolagetin alueella Tukholman Söderissä sähköinen raitiovaunuliikenne oli alkanut 1901 Hornsgatanilla. Pohjoisilla linjoilla sähköliikenne alkoi vasta 1904. Kuvan vaunu on Södra Bolagetin ensimmäisen tilauserän vaunu, joka käsitti 16 moottorivaunua. Näissä oli toimittajana Asea, mutta sähköosat valmisti Union Elektricitäts Gesellschaft. Vaunussa oli 18 seisoma- ja 18 istumapaikkaa. Moottorina oli 25 hv:n GE 58 -moottori kummallakin akselilla. Vaunu on hyvin samankokoinen kuin Porton ensimmäinen sähköraitiovaunu, mutta Porton vaunun teho oli yli kaksinkertainen: https://vaunut.org/kuva/166436?s=1 Tämä maaliskuun 1905 onnettomuus oli ilmeisesti ensimmäinen pahempi raitiotieonnettomuus Södra Bolagetilla ja se mainitaan mm. kirjassa Alla Stockholms Spårvagnar. |
||||
|
24.12.2024 21:57 | Lari Åhman | ||
| Tyylikäs kuva, jossa näkyy nykyajalle tyypillisen linjasuojastuksen toimintaa ja veturin keulakin kurkkaa tarkalleen tolppien välistä. | ||||
|
24.12.2024 21:54 | Lari Åhman | ||
| Vetotiemahdollisuus tässä on varmasti ollut ajatuksena, sillä Ilon suuntaa suojaava raideopastinkin on vasta tuolla kurvin takana. | ||||
|
|
24.12.2024 19:09 | Antti Grönroos | ||
| Tuota jälkimmäistä myös multa. | ||||
|
|
24.12.2024 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, veturihenkilökuntahan on kovin ihmisellistä, joten "urheilumiehetkin" kuuluvat mukaan. Ja kun työkaluissa kerran rahkeita on, niin mikä ettei? Hyvää joulua kaikille vorgilaisille ja onnellista uutta vuotta 2025 myös. |
||||
|
24.12.2024 17:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katsos vaan, tuohon(kaan) en ollutkaan osannut perehtyä noin tarkkaan. Mutta mainos kyllä kolahti aikanaan, kun sen pari kertaa tuoreeltaan milleniumilla telkkarista näin. Ja kolahtaa vähän vieläkin, kun on aikanaan niin hyvin tehty. Helsingin rautiksessa on paljon vanhaakin vielä jäljellä. Mutta myös jotain tuoretta hyvää. Nimittäin Cafe Elieli ja sen taivaallinen lohikeitto. Suosittelen. Sekä toivottelen tässä samaa hyömyä antoisaa joulua kaikille vaunusomen seuraajille! |
||||
|
|
24.12.2024 15:42 | Jouni Halinen | ||
| VR:n Kaukokyyhky mainos. Videon on ohjannut arkitehti Eliel Saarisen (suunnitellut mm. Rautatieaseman) pojan (Eero Saarinen) poika Eric Saarinen vuonna 2000. http://www.youtube.com/watch?v=_BqO2E5FneM | ||||