3560-169134 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.07.2024 08:12 Kari Haapakangas  
  On tuossa veturimallissa vähän sellainen tuntu, että on ensin suunniteltu hieno teli ynnä alusta ja ympätty siihen päälle voimalaite, jonka jälkeen joku on sitten kysynyt, että mitenkäs ohjaamo, mihin me se...
kuva 03.07.2024 03:35 Esa J. Rintamäki  
  Scharfenbergihän se siinä...!
kuva 03.07.2024 03:34 Esa J. Rintamäki  
  No mutta, koska Paimenportista asema on tullut...?
kuva 03.07.2024 01:16 Matti Melamies  
  Herra Esa, eräs Timo Lehtosen toinen kirja, Suomen linja-autot - koriteollisuus 2000-luvulla (Kustantaja Laaksonen) vastaa tähän heti kirjan ensimmäisillä sivuilla. Ilmari Mustonen oli etsinyt sopivaa ruostumatonta teräslaatua. Peltien lisäksi tarvittiin myös suorakaideputkea. Ratkaisu löytyi yllättävästä suunnasta, nimittäin Etelä-Afrikasta. Maa vapautui sopivasti kansainvälisestä kauppasaarrosta ja Carrus-yhtymän ensimmäinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu bussikori valmistui huhtikuussa 1991. Ruostumaton teräs oli siitä alkaen Carrukselle menestystarina. Oli siis kulunut muutamia vuosia Kutterin tuotannon lopettamisesta. 80-luvulla ei siis näin valmistustekniikan kannalta hyvää ruostumatonta terästä ollut suomalaisten koritehtaiden ulottuvilla.
kuva 03.07.2024 00:53 Matti Melamies  
  On eri asia tehdä teknisesti hyvä tuote ja sitten saada siitä riittävän hyvä hinta. Suomalaiset ovat yleensä olleet parempia tekemään hyviä tuotteita kuin myymään niitä.
Jo 8-Kutterin tuotannon aikana maailma alkoi muuttumaan huonommaksi koriteollisuudelle. Kärjistetyn jälkiviisaasti voisi tietysti todeta, että Kuttereiden olisi kannattanut olla kehittämättä 9-Kutteria ja tehdä 8-Kutteria niin kauan kuin niitä olisi mennyt kaupaksi. Sen jälkeen olisi sitten voinut lopettaa yhtiön toiminnan ja myydä Vallilan tehdasrakennuksen, rahallisesti olisi jääty selkeästi plussalle. Hyppäys 8-Kutterista 9-Kutteriin oli valmistusteknisesti vielä suurempi kuin 9-Kutterista Decaan, sillä 8-Kutter oli puukehäinen korirakenne. Lisäksi tehtiin mittava satsaus uuteen tehtaaseen. Myös Boxer-korit olivat puukehäisiä ja niitä valmistanut Haldin tutki teräskoriin siirtymistä, päätyen kuitenkin sen sijaan korituotantonsa lopettamiseen. Myös Helkon omistanut Primo Oy päätyi lopettamaan Helkon korituotannon, joka oli loppuvaiheessa vain teräskoreja.
Oma lukunsa on tietenkin valtion rahoilla Ajokkia paisuttanut Jorma Jerkku, mutta hän ei joutunut hoitamaan aiheuttamaansa katastrofia, sillä hän pääsi siirtymään sopivasti Ajokin toimitusjohtajan paikalta Sisu-Auton toimitusjohtajaksi. Siltä paikalta hänet savusti pois Klaus Bremer Auto, Tekniikka ja Kuljetus-lehtensä avulla. Kyllä lehdistöllä on valtaa. Tosin Sisu-Autossa Jerkku onnistui terminaalitraktoreiden eli Vetomestareiden saralla, joskin se menestys on myöhemmin muiden toimesta hukattu.
kuva 03.07.2024 00:35 John Lindroth  
  Legendaarinen erikoisjuna jota tuolloin markkinoitiin ,se liikennöi nimellä"Pikku Jumpo".
Oma rakentamani Ho TK3 895 oli pyynnöstä näytteillä tuota tukeneen yhtiön mallina markkinoimassta tuota projektia Matkailumessuilla Pasilassa 80-luvulla.Ellen väärin muista sitä markkinoi matkatoimisto AGEBA:Sama yhtiö isännöi Hr1 ,1004 vetoiset matkustajajunat välillä Hki-Psl matkailumessuille kovana pakkastalvena 1987.
Muistaakseni yhtiö olisi halunnut myös oman TK3 Ho mallin tulevaisuuden markkinointia varten,mutta tuo suunnitelma ei koskaan edennyt toteutukseen asti.
kuva 02.07.2024 23:00 John Lindroth  
  Pasilan miehet nimittivät Ilmalan varikkoaluetta aikoinaan nimellä"Suo".
kuva 02.07.2024 22:23 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, vastauksia kysymykseesi:

Ek-vaunuja valmistettiin vuosina 1925 - 1927 ja 1944 - 1946 yhteensä 190 vaunua, nrot 927 - 1116. Myös joitakin Dk-vaunuja alennettiin Ek-sarjalaisiksi, mutta ei minun nähdäkseni niihin pariovieteisiä tehty.

Vuosien saatossa, pääasiassa kuitenkin 1960-luvun jälkipuoliskolla Ek-vaunuja muutettiin muuhun käyttöön seuraavasti:

Sarjaan BE/XE: 31 vaunua, (kaksi vaunua oli muutettu XE‐sarjaan, nro 0721 v. 1965, [ex Ek 927] ja nro 0727 v. 1965, [ex Ek 959], josta tuli myöhemmin Rto 191 Lv).

Sarjaan BG/XG: 19 vaunua, (yksi vaunu oli muutettu XG-sarjaan, nro 04830 v. 1966 [ex Ek 1104]).

Sarjaan Haa ja Hac (autojenkuljetusvaunuja): 95 vaunua (ensimmäiset Ha-sarjan [ex Hkk] autojenkuljetusvaunut, 8 kpl, valmistui vuonna 1964. Vuosina 1965 ja 1966 valmistui sitten 100 kpl Haa-sarjan autovaunuja, nämä olivat ent. Ek-vaunuja.) Vuonna 1967 valmistettiin kaksikerroksinen autovaunu Hab 105'971, se oli muutettu vanhasta Haa-vaunusta [ex Ek]. Ek-pohjaisia autovaunuja valmistettiin lisää, 50 kpl vuonna 1968, sarjaan Hac. Haa ja Hac erosivat toisistaan siinä, että Hac-vaunuun voitiin kuormata autoja kahteen jonoon rinnakkain.

Luku 95 on omista muistiinpanoista laskemani tulos, todellisuus taas...?

Lisää seurasi: Hac - vaunuja 22 kpl, vv. 1969 ja 1970. Nämä taas oli muutettu entisistä Ggh-vaunuista, jotka taasen olivat olleet entisiä Dk-vaunuja. Niiden aluskehykset olivat hyvinkin samanlaisia kuin Ek-sarjalla.

Ennen vuotta 1964 oli Ek-vaunuja hylätty yhteensä 16 kpl, joista yksistään vuonna 1941 meni poistoon kuusi vaunua. Vuosina 1964 - 1968 hylättiin ilman virkatarveaikeita 34 vaunua.

Vuonna 1968 meni poistoon sitten loputkin Ek:t, 6 vaunua (sisältyy em. 34:ään). Lokakuussa 1968: nro 1014. (Muut: 1034, 1076, 1082, 1113 ja 1116.)

Täällä vorgissa lienee jossain valokuva, jossa näkyy Hy knp:n alueella seisoskelevia Ek:ta. Hy knp puutyöosastohan valjastettiin jossain vaiheessa tekemään puukoristen vaunujen muutostöitä virkatarvevaunuiksi.

Autovaunuja tehtäessä koreja myytiin suurin määrin eri puolille Suomea. Muun muassa 1034:n kori oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella.
1035:n korinpuolikas (ei-WC-pää) oli monen vuoden ajan Mäntän-Keuruun puolivälissä, traktorin peräkärryä muistuttavaan hökötykseen väkerrettynä, Keurusselän itärannalla. Seinässä oli omistajan laatima vertatihkuva uhkaus siitä, miten hän tulee kohtelemaan niitä, jotka hänen vaunuunsa luvatta tunkeutuvat. 1035:n kohtalo muuten: -> Hac 105'914 vuonna 1968 ja edelleen myöhemmin: Fh 3358. 1035:n koriviritystä ei enää näkynyt kesällä 1980.

Pasilan veturitalleilla eteläisen tallin vieressä oli kesäkuun 1985 alussa korit vaunuista 991 (-> Haa 105'929 v. 1965, -> Fh 3341 )ja 936 (-> Haa 105'942, -> Fh 3334). Kummankin harjakattokyhäelmät olivat aika vekkulin oloisia.

Sivuhuomautuksena: vaunu Lv Rto 176 ei ollut ent. Ek, vaan silkka aluskehys, joka oli homeenvihreäksi haalistunut nosturin Tnk - Rto 27:n tukivaunu ja ent. Ei 22118 vuodelta 1931.

sarjaan Rto Lv (rataosaston liitevaunu): 4 vaunua.

Sittemmin vaunuihin tehtiin suurin määrin sarjamerkki- ja numeromuutoksia, tästä joitakin esimerkkejä:

Ek 935 (vuodelta 1925), -> Haa 105'922, -> Fh 3340 (v. 1979) , ja -> BEe 019002 vuonna 1994.
Ek 1090 (vuodelta 1946), -> Hac 105'999 v. 1968. -> Rto 222 Lv ja -> XH 065002 vuonna 1991.
Ek 987 (vuodelta 1927), -> BE 0673 vuonna 1958, hylätty vuonna 1985. Tämä on varhaisin tietämäni Ek-muutosvaunu. Se oli aikoinaan ollut Seinäjoella.

Rautatiemuseon alueella 1970-luvun jälkipuoliskolla oli seisomassa BG 04819 vuodelta 1968. Se oli entinen Ek 1030, vuodelta 1945. Se oli väriltään vaaleanruskea, sen kädensijat ja kaikki otetangot oli peitetty paksulla keltaisella rasvalla. Se oli ollut päällisin puolin ehjä, ikkunoineen kaikkineen. Mihin se joutui? Tehtiinkö sillekin "Bucyrukset"...?

Siten, herra Rainer, vuoden 1968 jälkeen EI OLLUT teoriassakaan enää mahdollista nähdä Ek-sarjaa kaupallisessa liikenteessä.
kuva 02.07.2024 22:11 Petri Nummijoki  
  Kun puhutte varmaan Timo Lehtosen kirjasta niin mielestäni sieltä välittyvä henki on paremminkin, että Kutter onnistui vain puoliksi 9-mallillaan. Teknisesti se oli hyvä ja hieno ainakin 1970-luvun lopun mittapuulla mutta taloudellisesti 9-mallia ei saatu koskaan kannattamaan likimainkaan yhtä hyvin, mitä 8-malli oli kannattanut.
kuva 02.07.2024 21:43 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Matti. Koska rosteri on aika voimakkaasti seostettua, niin hitsaaminen kysyy erityistä taitavuutta. Herra Erkki N., tunnet takuuvarmasti muinaiset laatumerkinnät, esimerkiksi SIS 2343:n?

"Hitsaamiseen paremmin soveltuvaa rosterilaatua", hmm. Oliko saatavuudessa vaikeuksia? Vanhan [sopimattoman] standardin mukaisia laatuja varastossa makaamassa? Sekin vielä, että teräksenvalmistajan toimitusajan venyminen force majeure-syistä kirvoittaa takuulla perkeleitä ja saatanoita, puhumattakaan muista voimasanoista. Bussituotanto kun EI OLE maailman täyttämistä noin vain bulkkitavaralla, kuten esim. paskapaperilla.

Mielestäni aika ratkaiseva syy oli sekin, kun Kutterilla oli "lieviä" vaikeuksia löytää ammattitaitoista väkeä Kivenlahden tehtaan seutuvilta.

Muuten esim. pellit rupeavat ikävän näköisesti kupruilemaan (sanonta: vetelemään, koskee myös muotoprofiileja). Toisin sanoen: hitsauksessa syntyy eräänlaisia "lämpöpiikkejä" eli kuumia, joiden välttäminen tai hallittu poisjohtaminen on koko ajan tutkimuksen alla, vieläkin. Lämpölaajeneminen aiheuttaa jännityksiä, joiden on ikäänkuin PAKKO mennä "pienimmän vastuksen polkua".

Mitä ilmanvastukseen tulee, niin suurin "syyllinen" siihen on nähdäkseni muotoilu, johon paneutuminen ja tutkiminen yleensäkin vaatii aikaa ja tuulitunnelin vuokraamista kuluineen.

Eli aikamoinen toimintaketju piti saada toimimaan kuin Zenith-taskukello.... Takuulla siellä kyseltiin useammankin kerran, että milloin saisi viettää stressilomaa...?
kuva 02.07.2024 21:25 Kimmo Huhta  
  Nämä ovat juuri hienoa muotoilua. Myös se Leonhard Weissin keltainen Chme oli upea. Siinä oli jopa eteenpäin kallistetut konesuojien etuseinät. Dr18 harmittaa visuaalisesti, kun uudelleenrakentamisessa tekniikkaa ei saatu vanhan hienon kuoren sisään.
kuva 02.07.2024 20:16 Sauli Vähäkoski  
  Kutterin jatkamisvaihtoehdoista on tehty virallinen tutkimusraportti 22.03.1988 (viisi sivua ja kuusi liitettä). Löytyy mm. Elkan arkistosta Mikkelistä.
kuva 02.07.2024 19:29 Matti Melamies  
  Herra Esa, koskapa olet tuon kirjan lukenut, niin tiedät, että Kutterin tuotannon loppumiseen ei ollut mitään yksittäistä syytä, vaan se oli monien syiden summa ja vaikeaa olisi ollut, vaikka Decaa ei olisi koskaan alettu valmistamaan.
Kutter 9 oli teräskori, mutta se oli tehty eri tavalla kuin muut teräskorit. Markkinoille tullessaan se oli ylivoimainen muita pienemmän ilmavastuksen vuoksi ja siitä syystä se kulutti polttoainetta muita vähemmän. Öljykriisi oli ohi ja kaikki eivät välittäneet polttoaineen kulutuksesta, esim Delta 400-mallin hankkineet tuskin sitä ensimmäisenä ajattelivat.
Deca puolestaan rakennettiin samalla tavalla kuin muutkin teräskorit. Lisähaasteena Kutterilla oli nyt ruostumattoman teräksen hitsaaminen ja vaikka sitä oli käytetty loppupään ysien sivupelleissä, oli nyt valmistustekninen haaste omaa luokkaansa, koska Kutterilla ei ollut käytössään silloin paremmin hitsaamiseen soveltuvaa ruostumattoman teräksen laatua. Joku kysyi joskus Kutterin Matti Lommalta kuulumisia. Hän aloitti vastauksensa kertomalla ruostumattoman teräksen hitsaamisen haasteista.
(Matti Lomma oli Kutterilla myyntitehtävissä Decan tullessa markkinoille.)
kuva 02.07.2024 19:05 Juha Toivonen  
  Ovat ilmeisesti suhteellisen tyhjiä hylsyjä? Jopa telit kiskaistu alta? btw: - Onko noiden hyväkuntoisia telejä ylimääräisinä - kyselee BR215 hurahtanut? Deevereissä ja isoissavaikeissa on havaittavissa lähes pandemian kaltaista vihreää ihottumaa niin poikittain kuin pitkittäin. Ei kai tuo leviä...?
kuva 02.07.2024 18:56 Juha Toivonen  
  Korjaan hieman kommenttiani: Dr18 on nykyaikaisen näköinen länsituote, mutta TEM... syvältä! ....(idästä)
kuva 02.07.2024 18:54 Juha Toivonen  
  Nonnii. Ei kauas heittänyt onneton veikkaukseni... vaan miten suunnittelija päätyi juuri sukeltajan laseihin?
kuva 02.07.2024 18:50 Juha Toivonen  
  Joinakin aamuina olen epäonnekseni jäänyt autollani tuon taakse liikenteessä. Aivan hirveä matelija ja pysähtelee välillä tuumailemaan kuin salen ruokarobotti.
kuva 02.07.2024 18:46 Esa J. Rintamäki  
  Herra John, mieluumminkin "Graveyard of broken Economical demands".
kuva 02.07.2024 18:42 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, pitihän Amer-Tupakka-tehtaan antaa itsestään "dynaaminen yrityskuva" runsaalla valikoimalla!

Yskk, yyskk, köh, krööh! Keuhkoahtaumankin levittämisen uhalla. Ai niin - ja pitihän se jätetupakkakin jalostaa myyntiä varten...!
kuva 02.07.2024 18:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, erinomaisen hyvä ehdotus!

Oma elämänkokemukseni kuitenkin kehottaa minua olemaan pidättämättä hengitystäni tällaista odottaessa.
kuva 02.07.2024 18:32 Juha Toivonen  
  Jos VR:llä on yhtään tyylitajua, niin se tekee yhden Sr1 kanssa saman, mitä monet suuret logistiikkayhtiöt ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan. = Maalaa yhden Sr1 takaisin Retroväreihin, eli 1970-luvun alun alkuperäisiin väreihin. Tämän jälkeen kyseinen kone liikkumaan mahdollisimman kattavasti rataverkolla. Taatusti ei jää huomiotta.
kuva 02.07.2024 18:26 Juha Toivonen  
  Taustalla ilmeisesti Ilmalan varikkoalue ennen valmistumistaan? Vuonna 1973 Safari savukkeet ovat maksaneet 2,25 mk. Safari = aivan outo merkki. Lienee ollut jokin tuon ajan tupakkateollisuuden tähdenlento?
kuva 02.07.2024 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Herra Matti, Kutter oli hyvin onnistunut 9 - mallillaan, ja Decan kehittelyyn patisti markkinoilta tulleet paineet. Lepäsivätkö kutterilaiset laakereillaan turhankin kauan? Hyvinkin mahdollista, koska 9-mallin maine oli hyvä.

Markkinoilta tulleesta "paineesta" yhtenä esimerkkinä vaikkapa Onni Vilkkaan Delta Superstar - ostot (ensimmäiset jo v. 1984 ja 1985).

Ekat Kutter Decathan valmistuivat (aiheesta kertovan kirjan mukaan) maaliskuussa 1986. Alkuvaikeuksiakin oli ollut. Vilkas osti ensimmäisen Decansa kesäkuussa.

Scanian temppuilu Lahden Autokorin ja (sukulaisena sille Volvon härski huseeraaminen Wiiman kanssa) on jotensakin ajan kuva. Minusta ainakin sellaiset firmat, jotka hakevat voittoja kyylänkonsteilla (esim. ulisemalla palkkakustannuksista), joutaakin konkurssiin ja vähän äkkiä!

Uusia firmojahan saa toki perustaa, ei sitä kukaan estä. Kunhan vaan toimitaan kunnollisesti ja oikein!
kuva 02.07.2024 18:10 Esa J. Rintamäki  
  Kotkan tekun kirjastossa oli valikoima suomenkielisiä tekniikan alan lehtiä.

Eräässä 1950-luvun alun lehdessä esiteltiin Valmetin Lentokonetehtaan hahmotelmia turvepölykäyttöisestä moottoriveturista (?), jonka keulan muotoilu oli hyvinkin samanlainen kuin Dm4 / Hr11:ssä.

Huom. 1980 - luvusta on jo aikaa, joten en artikkelin sisältöä niin hyvin muista, mutta kuvat muistan.
kuva 02.07.2024 17:12 Eemil Liukkonen  
  Kiitos kehuista! Rasmuksen kommenttiin vielä vastaten, että paljon tässä olikin haasteita. Itse kuvauspaikalle rämpiminen tiheässä ryteikössä ja tunnin odotus verenhimoisten itikoiden kaa oli pikkasen v-mäistä, mutta lopputulos on sen arvoinen.
kuva 02.07.2024 15:44 Rasmus Viirre  
  On ovela! Ja kuitenkin tämä kokonaisuus niin pieni palanen päivän koko rapu-liikennettä..
kuva 02.07.2024 15:34 Hannu Peltola  
  Kuvassa on aivan loistava idea!
kuva 02.07.2024 15:15 Samuli Rinne  
  On kyllä, luovaa ideaa ja sommittelua. Susikin aika lailla tarkasti parhaassa paikassa tolpat huomioiden.
Pankkojen virrasta juontuu mieleen suuri puumäärä ja kaikkea mitä siihen sitten edelleen liittyy.
kuva 02.07.2024 14:07 Petri Sallinen  
  Hr11:n ehdostus vuodelta 1954 näyttää hyvinkin Dm3/4:n sukulaiselta.

https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13202.msg101094
kuva 02.07.2024 13:57 Kurt Ristniemi  
  Täytyy näköjään muistuttaa Jussiakin siitä, että vorg ei ole JUNAkuva-arkisto, vaan kiskoliikennekuva-arkisto. Niinpä Jussin perustelu on yksinkertaisesti väärä, kun hän vetoaa vain JUNA-perusteluihin.
kuva 02.07.2024 13:53 Jorma Rauhala  
  Johan Sm-varikkoa oli jo 1970. https://vaunut.org/kuva/17274
kuva 02.07.2024 12:58 Vertti Kontinen  
  Onpas mielenkiintoinen kuva!
kuva 02.07.2024 11:52 Teemu Saukkonen  
  Muutin hieman kuvatekstiä.
kuva 02.07.2024 10:43 Petri Nummijoki  
  Olisiko idea Dhm1:n tavaraosastoon saatu veturista https://www.vaunut.org/kuva/71715, vaikka maailmalta löytyy sinänsä muitakin esimerkkejä? Ensimmäiset Dm3- ja Dm4-vaunut tilattiin jo 1949 eli ennen Hr11-vetureita tai Lättähattuja. Dm3- ja Dm4-vaunuja voineekin pitää uuden muotoilun ja värityksen kantamallina VR:llä. Toisaalta ainakin omaan silmääni Dm4 näyttää (kuvissa) tyylikkäämmältä, kuin Hr11-veturi. Ehkä kulmikkaampi muotoilu ja suurempi pituus antaa Dm4:lle tasapainoisemman vaikutelman.
kuva 02.07.2024 10:43 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 02.07.2024 10:42 Rainer Silfverberg  
  Oliko Sm-junien varikko jo valmistunut siihen mennessä?
kuva 02.07.2024 09:25 Juhana Nordlund  
  Hr11:n muotoilussa voinee nähdä merkittävässä määrin vaikutteita aikansa kiitojunakalustosta, johon Hr11 oli alunperinkin, joskin vetovaunun (Dhm1) muodossa, varsin pitkälti suunniteltu. Hr11:n ilmeessä on näin ollen paljon yhteistä myös Dm3:n ja Dm4:n kanssa. Paino-ongelmien takia matkatavaraosastollinen vetovaunu typistettiin matkatavaraosastottomaksi yksiköksi, ja se lakkasi olemasta moottorivaunu. Moottorivaunun sijasta siitä tuli diesel(linja)veturi ja sarjatunnuskin oli Hr11. Matkatavaraosastollisia Dhm1-moottorivetovaunuja oli siis vain suunnitelmissa, valmiit tuotteet olivat alusta pitäen Hr11-linjavetureita.
kuva 02.07.2024 04:22 John Lindroth  
  Mahtavia ja legendaarisia olivat ne Pekka 1021 lähdöt Rajamäeltä menneinä vuosina ,joita olen taltioinut ,siinä tulivat mieleen kaikki ne aikaisemmin mieleen tallentuneet Ukko-Pekka äänimuistot menneisyydestä, supersuuri kiitos kaikille veturimiehuistöille näiden fantastisten elämysten ja äänielämysten tuottamisesta!
kuva 02.07.2024 03:38 John Lindroth  
  "Graveyard of broken Dreams"?
kuva 02.07.2024 03:34 John Lindroth  
  Jännä kuva!
kuva 02.07.2024 03:00 John Lindroth  
  Matilta hyvä analyysi tapahtuneesta!
kuva 02.07.2024 02:10 John Lindroth  
  Saksassa tätä kutsutaan nimellä" Taucherbrille"eli sukeltajan lasit! Tieto on faktaa.
kuva 02.07.2024 02:05 John Lindroth  
  Nätti kuva!
kuva 02.07.2024 00:09 Janne Karresuo  
  Tänne en vielä oo kerennytkään kehumaan :).Ristuksen komia kuva! Kyllä lähtee! Näitä tällaisia on ilo katsella...
kuva 02.07.2024 00:08 Jimi Lappalainen  
  Hetki piti miettiä, mitä tuossa punaisessa laatikossa lukee, panee-lihakas-naulain... :D
kuva 01.07.2024 22:56 Matti Melamies  
  Kutterin loppu tuli ainakin osalle työntekijöistä ns puun takaa, koska tiettyjä käytännön asioita oli siellä saatu sujumaan paremmin. Yhtiön edustajat olivat kuitenkin olleet varsin avoimia vaikeuksista ja oli yleisesti tiedossa, että jokin radikaali muutos pitää tapahtua. Kun valtion omistama koritehdas ja muita koritehtaita ostanut Ajokki ei mennytkään konkurssiin, koska Ilmari Mustonen osti sen, ei ainakaan Ajokin ja sen omistaman Delta-Planin poistuminen korimarkkinoilta toteutunut. Ilmari Mustonen omisti ennestään Wiiman koritehtaan. Kutterissa isännän ääntä käyttänyt Matkahuolto päätyi erikoiseen, joskin turhan harvoin käytettyyn ratkaisuun ja lopetti vapaaehtoisesti Kutterin toiminnan. Kutter ei siis mennyt konkurssiin. Kutterin lopettamisen jälkeen koneet ja laitteet päätyivät Ilmari Mustosen Wiiman omistukseen ja hän lupasi hoitaa varaosien toimittamisen Kutterin koreihin 10 seuraavaa vuotta.
Norjassa ei jouduttu perumaan bussikauppoja, Kutterin esittelybussit olivat matkalla sikäläiseen bussinäyttelyyn ja kun päätös toiminnan lopettamisesta tehtiin, käskettiin niiden kääntyä takaisin Suomeen. En tiedä peruttiinko jo tehtyjä bussikauppoja, mutta ainakin kaikki aloitetut korit tehtiin loppuun ja sen jälkeen joitakin isoja korjausprojekteja joihinkin, taisi olla museobusseihin.

Lahden Autokorin loppu yhtiönä sen sijaan oli hyvin nopea 2013. Scania ilmoitti lopettavansa tilauksensa Lahden tehtaalta, jonka jälkeen Lahden Autokori haki välittömästi itsensä konkurssiin. Scania osti sitten konkurssipesältä tuotantokoneet ja tuoteoikeudet, jatkaen toimintaa Lahden tehtaalla vuoteen 2020, jolloin Scania siirsi Lahden tehtaan tuotannon Puolan koritehtaalleen. Scania on sittemmin lopettanut myös Puolan koritehtaansa ja nyt näyttää siltä, että suurin osa Scanian busseista valmistetaan Kiinassa. Näitä busseja on ostettu mm Suomen Puolustusvoimille.

Delta-Planin Ajokille myynyt Aimo Laukka oli povannut jo ennen sitä bussikoriteollisuuden loppumista Suomesta ja onkin ironista, että juuri hänen tehtaansa on ainoa jäljelle jäänyt.
kuva 01.07.2024 20:57 Hannu Peltola  
  Muotokieli muuttuu! 1940-luvun lopulla, kun EMD:n GP7 sai muotonsa, se oli huippumoderni ja edusti juuri sitä, miltä nykyaikaisen Road Switcher -tyyppisen veturin tuli näyttää. Veturi asetti koko veturiluokalle vuosikymmeniksi ulkoasun, jolta tämän veturiluokan tuli näyttää. Sama oli tapahtunut EMD:n F-vetureiden osalta linjavetureissa ja tämän muotoiluperinteen lapsia ovat mm. kotoinen Huru ja naapurimaan Nohab-diesel. Myöhemmin koko muotokielen omiminen tapahtui mm. Applen älykännyköissä ja Teslan sähköautoissa.
kuva 01.07.2024 20:37 Juha Toivonen  
  Nykyinen saneerattu tuote istuu visuaalisesti paremmin Eurooppaan. Vanha muotoilu kuvastaa itäblokkia ja sen vanhakantaista jämähtäneisyyttä. Aivan samoin, kuin Dr18-Tem.
kuva 01.07.2024 20:37 Jimi Lappalainen  
  Ja jopa kakasta.
kuva 01.07.2024 20:20 Juha Toivonen  
  Vaan mikä on kirvoittanut mielet kiihkeästi vastustamaan VR-operoivan raideliikenteen kumipyöräistä Hi-Tec liityntäliikennettä? Asiayhteys huomioiden, kyllä tällaisella kuvalla on aivan kiinteä yhteys raideliikenteeseen ja sen kehitykseen. Onhan täällä ollut kuvia joistakin "Lovelta lovelle Vanajista, sun muista VR:n kumipyörähärpäkkeistäkin".
kuva 01.07.2024 20:20 Hannu Peltola  
  Selvää on, että 740-sarjan teollinen muotoilija on katsellut EMD:n kuvastoa GP- ja SD-sarjojen kohdilta. Samozřejmě, juuri tuolta oikean Road Switcherin tulee näyttää!
<<   >>