Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2024 15:09 | Noah Nieminen | ||
| Hmm, aika erikoista, että molemmilla virroittimet takana. Yleensä ensimmäisellä veturilla on virroitin edessä ja takimmaisella takana. | ||||
|
27.12.2024 15:07 | Noah Nieminen | ||
| Onko se tuo 3064? | ||||
|
|
27.12.2024 15:07 | Noah Nieminen | ||
| Minkä numeroinen tuo vihreä Susi on? | ||||
|
27.12.2024 15:00 | Noah Nieminen | ||
| Teppo: Sr1 3105 oli todennäköisesti junan veturina koko matkan, ainakin, kun katsoin Lutakko live (Jyväskylä) - livekamerasta, josta näkyy asemalle, oli junan vetäjänä punainen Sr1 jo Jyväskylässä. Todennäköisesti siis 3105. Tosin, jos Tampereella veturia olisi vaihdettu, oltaisiin siihen varmaankin pyritty laittamaan Sr2 tai Sr3, jotta pääsisi kovempaa. Joskus Oulussa, kun Sr1-vetoinen IC saapui sinne, ja koska Sr1 oli edessä, niin perään kytkettiin suoraan Sr2. |
||||
|
27.12.2024 14:19 | Petri Nummijoki | ||
| Minkähän vuoksi Helsingissä haluttiin kevytsarjan veturitkin siirtää 1958 hiilipoltolle, kun muualla Suomessa väliraskaat Tv1-2-sarjojen veturitkin olivat noin vuoteen 1963 asti enimmäkseen halkoja polttavia? Oliko hiili logistisesti niin paljon helpompi Helsingissä, kun sitä oletettavasti sai satamasta laivalta vai Helsingin seudulla kevytsarjan vetureillakin sen verran pitkiä toimintasädevaatimuksia, että niitä oli halkopolttoisella veturilla vaikea täyttää? Tai oliko Helsingistä vaikea löytää enää 1950-luvun lopulla riittävästi työvoimaa halkojen vaatimaa polttoainehuoltoa varten? | ||||
|
27.12.2024 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Läntinen sulkukammio, onko semmoinen olemassa? Eikö se tarkoittaisi, että olisi myös itäinen sulkukammio ja kyseessä olisi sulkuportaat? Kun korkeusero on aika pieni se kuulostaa epätodennäköiseltä. Kirjoitin eri aikakausien suluista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Ensimmäiset 2 sulkua olivat samassa paikassa. Mutta sen jälkeen uudet sulut on siirretty joskus pohjois-eteläsuuntaan. Ei sitten tarvittu sulkea laivaväylän yli kymmeneksi vuodeksi rakennustöiden takia. Olen vähän tulkinnut, että uusi Victorian sulku on taas samassa paikassa kuin kuvassa näkyvä Kaarle Juhanan sulki. Mutta en ole varma asiasta. | ||||
|
27.12.2024 12:54 | Uwe Geuder | ||
| > että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. Mälaren on ollut säännöstelty vuodesta 1943. Vuoteen 1968 matalavesi ei ollut vielä säännösteltyä, mutta sen jälkeen ei kai vettä enää ole virrannut ”väärään” suuntaan. Kuvan kohdassa, siis Söderströmmenissä on ollut sulku jo vuodesta 1642. Toinen koski on Norrströmmen. Siellä on tulvaluukkuja, jotka suljetaan, kun Saltsjön on korkeampi. https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 Lisää keskustelua korkeuserosta kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. |
||||
|
27.12.2024 12:37 | Uwe Geuder | ||
| Vuosisatojen kuluessa on ollut 5 sulkua: * Kuningatar Kristiinan sulku 1642 – 1744 * Polhemin sulku 1755 – 1850 (viimeiset osat purettu 2010-luvulla) * Nils Ericssonin sulku 1850 – 1935 (1935 – 2024 säännöstelykanava ja 2024:sta lähtien kalavaellusreitti) * Kaarle Juhanan sulku 1935 – 2015 * Victorian sulku, käyttöönotto suunniteltu 2027 Maalaus on Anders Holmin teos vuodelta 1780, näkyvissä siis Polhemin sulku. Korkeusero on todella kummallista. Nykyisin se on 69 cm (Mälaren 86 cm miinus Saltsjön 17 cm RH2000-järjestelmässä). Maannousu on noin 5 mm vuodessa, siis 50 cm vuosisadassa. Siis 100 vuotta sitten Mälaren oli vielä 50 cm alhaisempaa, näin sanoo myös Wikipedia minun laskustani riippumattomana. Minun ymmärtääkseni Itämeri ei juuri kohoa, siis vuonna 1780 ero ei olisi pitänyt vain paljon pienempää, mutta jopa negatiivista. Sekään ei voi olla totta, koska muuten murtovettä olisi koko ajan virrannut Mälarjärveen. Lähteet: https://sv.wikipedia.org/wiki/Slussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Drottning_Kristinas_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Christopher_Polhems_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Ericsons_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_Johansslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Victoriaslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu |
||||
|
27.12.2024 12:33 | Lari Nylund | ||
| Dr19 matkasi jonnekin ja EFiti vietti eläkepäiviään tallin kulmalla lähtemättä sen enempiä minnekään. Joululaulun sanoja vain muokkailin... | ||||
|
|
27.12.2024 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Kunnioittava kumarrukseni taidokkaan veturimallisi vuoksi! | ||||
|
|
27.12.2024 05:53 | Kari Haapakangas | ||
| Itse asiassa Mälaren on sen verran niukasti (~70 cm) Itämeren tason yläpuolella, että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. | ||||
|
|
27.12.2024 03:24 | John Lindroth | ||
| Tuo kuvan Pikkutulistaja HK3 veturin Hiili savupiippu asetettiin Pasilan varikolla useisiin vetureihin vuonna 1958 ,tietojen mukaan ne tehtiin Pasilan konepajalla mm myös kaikki tuolloin Pasilan Tk3 veturit muutettiin hiilelle ja sai hiilipiipun! Olen kuullut tuosta piipusta lähtevän äänen ja se on monumentaalinen! Kerran 60-luvun alkupuolella Katajanokalta lähti satamajuna kohti Pasilaa ja koko Katajanokka raikui!Se jätti itselleni unohtumattoman äänimuiston! | ||||
|
27.12.2024 03:09 | John Lindroth | ||
| Jimiltä hyvä kuva Pekka on aina Pekka! | ||||
|
27.12.2024 01:55 | John Lindroth | ||
| Upea Kuva! Pekkajuna vauhdissa! | ||||
|
|
27.12.2024 01:30 | Jouni Halinen | ||
| No meni Wiki vähän väärin kun ei ole tuo Ruotti oikein hallussa. Käytin lahdesta tässä yhteydessä samaa nimeä kuin artikkeleissa joista asiasta luin, tietenkin se on oikeasti lahti, sehän on aivan selvää kaikille ja karttakin sen kertoo ja myöskin se, että laitoin nimen heittomerkkeihin!. Nimitys on varmaan hyvinkin vanha, kun ihmiset ovat muinoin todenneet, että toisella puolella (jonkin verran virtausta Suolajärvelle päin) vesi on makeaa ja toisella suolaista. Ihmiset eivät varmaan silloin oikein hahmottaneet, että mikä on lahti ja mikä järvi. | ||||
|
|
27.12.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti. Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan. Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä. |
||||
|
|
27.12.2024 00:03 | Jouni Halinen | ||
| Törmäsin kasatessani tähän kuvasarjaan kuvatekstejä muutamaan otteeseen termiin ”Saltsjön/Suolajärvi” ja se tuntui sijaitsevan juurikin Slussenin edustalla. Mutta mikä sellainen kumma ”järvi” voi tässä kohdassa oikein olla?. SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään, mutta Kuukkelimappi sen kuitenkin kertoi. Se on hyvinkin tarkkarajainen alue Tukholman keskustan edustalla. Se on siis vähäsuolaista murtovettä tai itse asiassa koko Itämeri on murtovettä. https://maps.app.goo.gl/Ca6Bf5wJ5HA8gazS8 Wikibedia: ”Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta kuitenkaan valtamerten veden suolapitoisuutta. Murtoveden suolapitoisuus on alle 24,6 promillea. Tätä pienemmillä suolapitoisuuksilla veden maksimitiheyden lämpötila on aina korkeampi kuin jäätymislämpötila; 24,6 promillessa lämpötilat ovat yhtä suuret. Itämeri on erikoinen meri alhaisen suolapitoisuutensa takia (keskimäärin 7 promillea)”. ”Suolajärveltä” on lyhimmillään alle 10 kilometriä avomeren ääreen, vesireitti on kapeimmillaan vain 20-30 metriä leveä. Mm. Ruotsinlaivojen käyttämä väylä avoimille vesille on lähemmäs 100 kilometriä pitkä. Nämä kuitenkin pitävät (vähä)suolaisen meriveden ko. vesialueella jatkuvassa kierrossa. |
||||
|
|
26.12.2024 23:58 | Arttu Lapinlampi | ||
| Onko EFiti lähdössä kunnostukseen? Tuo 23662 on kuitenkin museovaunu. Mutta mihin tuollainen Dr19+EFiti voisi lähtä. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman kaasutehtaan rata |
26.12.2024 23:43 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja,nämä Ruotsi ja Tukholma aiheet kiinnostaa! | ||||
|
26.12.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nokia-yhtiön vaunuja näkyy enemmänkin tässä koosteessani: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Nokia | ||||
|
26.12.2024 22:07 | Reijo Salminen | ||
| Hieno tietää että Ruotsissakin on osattu sotkea maat ja mannut ihan yhtä tehokkaasti kuin mitä tehtiin Suvilahdessa. Sieltähän löytyi maaperästä lähestulkoon kaikki hiilivedyt mitä on keksitty. https://www.suvilahti.fi/sites/default/files/inline-files/suvilahdenvaiheita36-52.pdf | ||||
|
26.12.2024 20:10 | Rasmus Viirre | ||
| On! Mahtavasti erottuu taustalla kuviot koivu- ja kuusimetsää mäennyppylästä. | ||||
|
26.12.2024 20:06 | Rasmus Viirre | ||
| Nättiä seutua, hyvä kuva | ||||
|
|
26.12.2024 18:57 | Noah Nieminen | ||
| Paljon väriä kuvassa, hieno! | ||||
|
|
26.12.2024 17:53 | John Lindroth | ||
| Kiitos Erkki korjauksesta,tuo sisarveturi on tietenkin 486!! | ||||
|
|
26.12.2024 17:28 | Toni Lassila | ||
| Vuonna 2006 "Uuden juna-ajan" myötä tapahtui se muutos ja samalla loppui 1. luokka kotimaan junista kokonaan. IC-junissa tilalle tuli Edb;n yläkerran Business-luokka, joka oli kyllä oikea businessluokan irvikuva 2+2 istuinjärjestyksellä olevine keinonahkaistuimineen. | ||||
|
|
26.12.2024 17:24 | Teppo Niemi | ||
| Se taisi olla 2010-luvun taitteessa, kun Cx vaunut 'alennettiin' Expt -sarjaan. | ||||
|
|
26.12.2024 17:12 | Veeti Pietilä | ||
| En näe Cx-vaunua missään. | ||||
|
26.12.2024 16:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuossa olisi junabongarille hyvä asuinpaikka. Parvekkeelta käsin voisi kuvata/seurata ohi kulkevia junia. | ||||
|
26.12.2024 13:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai paluupostinakin meni Kaalihäkki. No sitten tämä on voinut olla vaikka Ykkösten sorvireissuja tai muita huolto-ohjelmaan kuuluvia vaihtoja, ja samalla yksi Sr2 on siirtynyt em. varastosaldoissa Ilmalaan. Kakkonen ja Kolmonen osaavat höpötellä keskenään, joten niiden sekaparien häntäpuoliskoja ei sen takia jouduta valmistelemaan hinuukuntoon. | ||||
|
|
26.12.2024 11:54 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos vinkistä Teppo, Resiinan opastinartikkelin osa 4 (1/2006) kertoo vain että vuoden 1952 Jt:ssä värit on muuttuneet. Kokonaan toinen kysymys onko kukaan nähnyt yhtäkään kuvaa musta-valkoisesta aurausmerkistä? Ja kuvaan palatakseni: Huomatkaa esikuvanmukainen nelijalkainen rahti laivan keulakannella! | ||||
|
|
26.12.2024 11:36 | Erkki Nuutio | ||
| Jouluinen tunnelmakuva, johon pieni painovirhekorjaus: sisarveturi oli 486 (ei Vk-sarjan 456) https://vaunut.org/kuva/103558?tag0=0%7CHk3% | ||||
|
|
26.12.2024 11:12 | Erkki Nuutio | ||
| Lipuista keskimmäinen on KF Konsumin lippu (tunnuksenaan äärettömyys-merkki) | ||||
|
|
26.12.2024 10:56 | Noah Nieminen | ||
| Myöskin tuossa 22.12 Tampereelta Ilmalaan tulleessa VET 11802:sessa olivat Sr2 ja Sr3 kaksinajossa. Hyvinkin olisi voinut olla hinauksessa se Sr3 vaikkei edes olisi ollut rikki. | ||||
|
|
26.12.2024 10:53 | Noah Nieminen | ||
| Paluujunassa VET 11871 oli 1 Sr1 (3106). Miksiköhän piti siirtää vain yksi? | ||||
|
|
26.12.2024 10:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuntematta mitenkään tapauksen taustoja, eivätkös veturikierrolliset ja (päivystäjien) huoltokutsulliset siirtohinailut ole sentään yleisempiä kuin rikkoutuneiden laitosten avustamiset pois linjalta? Mikä ei toki silti tarkoita, että Siperian Sudet tai takuita nauttivat kalut olisivat sen immuunimpia erilaisia vikoja vastaan. Mutta siis veikkaan, että tällä veturijunalla on tasattu Kouvolan ja Helsingin keskinäisiä Ykkös- ja Kakkos-varastojen hyllymääriä. | ||||
|
26.12.2024 09:56 | Jaakko Pehkonen | ||
| Autovaunu(ja) ei kulje Kemijärvelle joka päivä. Pitkään autovaunu saapui Kemijärvelle lauantai aamuna ja lähti illalla takaisin. Nykyisin autovaunu saapuu lauantain lisäksi maanantaisin ja torstaisin Kemijärvelle. Rovaniemellä tähän junaan lisätään autovaunuja päivittäin. | ||||
|
|
26.12.2024 09:37 | Veeti Pietilä | ||
| Missä autovaunut luuraa? | ||||
|
26.12.2024 06:13 | Kari Haapakangas | ||
| Vänern taitaakin olla Ruotsin neljästä järvestä ainoa missä on vielä merkittävää tavaraliikennettä. Götan kuuluisa (ja hiukan liian myöhään valmistunut) kanavakin on miltei vallan huviveneilykäytössä. | ||||
|
26.12.2024 06:09 | Arto Papunen | ||
| Eikö pikemminkin Kokkolasta viedä laivalla tuotua ammoniakkia muualle.. | ||||
|
|
26.12.2024 03:58 | John Lindroth | ||
| Jarno!kiitos. | ||||
|
|
26.12.2024 03:46 | John Lindroth | ||
| Veturina tuossa toimii HK3 sarjan kone 485 joka suoritti viimeiset ajonsa Porvoon junien vetäjänä 60 luvun vaihteessa ja se ja sen sisar 456 korvattiin aluksi Tk3 vetureilla ja sen jälkeen sarjan HV4 kalustolla vuoden 1964 syksyyn asti! kotiradalla on tuo elementti vesi aina ollut kiehtova ja sen avulla lisää radan kiinnostavuuteen ja mahdollisuuksiin tuova! Kukaan ei voi olla tykkäämästä historiallisesta ja idyllisestä Porvoon Radasta! | ||||
|
26.12.2024 03:30 | John Lindroth | ||
| Tästä oli myös aikoinaan toimiva pienoismalli Tukholman raitiomuseossa mittakaava lienee ollut"O" ?Vierailin aikanaan siellä useinkin rakentaessani SSn raitiovaunuja! Tarina kertoo että osa silloisista Slussenin pienoisdioraaman vaunuista joutui varkauden uhriksi! Minulla oli aikanaan oikein hyvä kaveri entinen SSn kuljettaja joka erittäin myötämielisesti ja avuliaasti kannusti minua noissa raitiovaunu ja niiden pienoismallien rakennushommissa antaen mm lukuisan määrän vaunujen piirustuksia,sittemmin hän on siirtynyt ajasta ikuisuuteen sydämeni muistaa hänet lämmöllä koko elämäni! |
||||
|
|
26.12.2024 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan oikeassa reunassa erottuu myös paluulenkki eteläisten esikaupunkilinjojen raitiovaunuille. | ||||
|
|
25.12.2024 23:50 | Teppo Niemi | ||
| Kun kerran junan kulkusuunta vaihtui Tampereella, niin eipä silloin Edoa ole tarvinnut vaihtaa ensimmäiseksi vaunuksi. Koska Sr1 vetureita ei voi ohjata Edosta käsin, edellyttää junan kulkusuunnan vaihto Sr1 veturin osalta myös veturia junan uuteen etupäähän. Veturi voi olla joko sama, joka toi junan Kuopiosta tai se on vaihdettu Tampereella toiseen veturin. |
||||
|
|
25.12.2024 23:22 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä, kestivät pitkään. Eikä se nyt todellisuudessa paljoa ole, jos kerran joku osa pettää. Jatkaa niillä siitäkin. | ||||
|
|
25.12.2024 22:44 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä vaihtui. | ||||
|
25.12.2024 22:43 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
25.12.2024 22:32 | Reijo Salminen | ||
| Juuri tässä luen tuota Hyvösen kirjaa, suomalaiset eivät saaneet alkuperäistä "veturia" toimimaan, ja vetivät ensimmäiset siirtovaunut käsipelillä, no sitten tuli sellainen nousu vastaan ettei enää onnistunut, otettiin kauramoottorit käyttöön, rata oli sorastamaton ja monien hovosten jalat taittuivat siinä, sitten laittoivat Fordin moottorin veturiin ja alkoi homma toimimaan. Isävainaa oli kuorkkikuskina tuolla, ajoi ilmeisesti kuteja ja muonaa oletettavasti Oulusta tuolle junalle, kertoi käyneensä katsomassa Stukia kun ne ihmekoneet tulivat Suomeen. | ||||
|
|
25.12.2024 22:29 | Asmo Rasinen | ||
| Katsoin tarkemmin, tuo nyt videosta otettu screenshot onkin, litteran pituus vastaisi Zaks-vaunuun. Kiitos kaikille! | ||||
|
|
25.12.2024 22:28 | Teppo Niemi | ||
| Eikös junan kulkusuunta vaihtunut Tampereella? | ||||