Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10.2024 15:25 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää 60-luvun historiaa: 995 varastoitiin Seinäjoella 27.12.1966 (suojamateriaalina öljyvaseliini). Samalla päivämäärällä otettiin uudelleen käyttöön aiemmin varastoitu Hv3 994. | ||||
|
12.10.2024 15:08 | Antti Grönroos | ||
| Miten aktiivisesti tätä veturia nykyään käytetään? | ||||
|
12.10.2024 14:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Missähän näitä lastataan? Syväsatamassa ei näkynyt. | ||||
|
12.10.2024 13:50 | Rasmus Viirre | ||
| ..mitähän minä olen mennyt sekoilemaan tässä. Heinävaara tosiaan. | ||||
|
12.10.2024 13:48 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno sommitelma ja erinomainen tarkennus! Korkea pelto on kivasti aivan lähellä ja metsästä nouseva teollisen kumouksen ikonimainen savupiippu on hyvä yksityiskohta reunassa. | ||||
|
12.10.2024 13:20 | Juhani Katajisto | ||
| Viimeinen normaali kuukausi, kun Tr1 1094 on ollut Kouvolassa liikenteessä on marraskuu 1974 yhteensä 754 km. Joulukuussa 1974 sillä on vain ajo Kouvolasta Kuopioon 273 km konepajakorjaukseen. Vihon viimeinen joutsenlaulu oli Kuopiosta takaisin kotivarikolle Kouvolaan kesäkuussa 1975 samat 273 km. Loppuvuosina tämän veturin pystyi muiden Rulla-Ristojen tapaan havaitsemaan kotivarikon lisäksi mm. Riihimäellä, Pieksämäellä, Imatralla ja Kotkassa. | ||||
|
12.10.2024 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan mallikelpoista toimintaa: puistojuna (pahimmassa tapauksessa mennyt romuksi) ja katsokaa miten kiiltävän mallikelpoisessa kunnossa näyttelyesine-Ristot ovat! En usko, että puistoa on enää kymmenen vuoden päästä. Martti Vainio ja Tapani Laaksomies sentään olivat hommansa tasalla, mutta muut pamput...? No, Keuruun kaupunki voikin tästedes kustantaa vain tunnin keikan noin 1,7:n kyläpelimannin kerran vuoteen ja siinä se. Niin tämäkin puistoidea menee vessasta alas... |
||||
|
12.10.2024 12:14 | Jari Ahokas | ||
| Ja tästäkin löytyy liikkuvaa kuvaa: https://youtu.be/vRFPPS57vtE | ||||
|
12.10.2024 11:54 | Jouni Halinen | ||
| Suomen ensimmäinen moottoritie 50 vuotta: Helsingistä Turkuun johtavan Turunväylän ensimmäinen ja samalla myös Suomen ensimmäinen moottoritieosuus, Tarvontie, rakennettiin vuosina 1956--1962. Tie avattiin liikenteelle 16. joulukuuta 1962. Suomen ensimmäisen moottoritien tekemisestä valmistui vuonna 2012 elokuva, joka kertoo Tarvontien rakentamisen vaiheista aikalaisten ja asiantuntijoiden muistelemina. https://www.youtube.com/watch?v=mUXZ343daNU | ||||
|
|
12.10.2024 11:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minulla oli kahtena 90-luvun alun ikimuistoisista kesistä mahdollisuus viettää kumpanakin viikko Juojärven rautatieasemalla. ( https://vaunut.org/kuvat/?u=290&kv=1993&paik=Juoj%C3%A4rvi ) Asemaa siihen aikaan kesäpaikkanaan pitänyt vanhempi herra oli muistaakseni peräti asemapäällikön poika, joten hän tiesi ja »tiesi» paljon rautateistä. Joukossa oli varmasti lapinlisää ja jekutusta myös. Eräs juttu, joka on jäänyt mieleen, koski sekulijunien vaunujen ja vaunuryhmien seassa olevia tyhjiä avovaunuja. Perimätiedon mukaan niiden tarkoitus oli kuulemma tehdä junasta veturinkuljettajalle helpommin hallittava tai ajettava. No, tässä kuvan tapauksessa hakanen on luultavimmin adapterina. Voh-vaunuissa ei ole sivupuskimia ― vain SA3-keskuspuskin ― ( https://vaunut.org/kuva/165869 ), joten Voh-vaunua ei voi suoraan liittää suomalaiseen keskuspuskimettomaan ruuvikytkinvaunuun. Hkba:ssa on sekä keskus- että sivupuskimet, joten se sopii adapterivaunuksi. Keskuspuskimelliseen Sr1-veturiin Vohit voisi kytkeä ilman välihakasta ― eli sille ei kuvan tilanteessa ole välitöntä tarvetta ―, mutta kokoonpanot tuppaavat rautateillä muuttumaan. |
||||
|
|
12.10.2024 10:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://youtu.be/0TeRqj6Kdqk?si=mBhrVld_t438ChiR | ||||
|
|
12.10.2024 10:23 | Kari Haapakangas | ||
| Lisätietoa Korsimon mutkasta: https://teilla.blogspot.com/search?q=korsimo |
||||
|
|
12.10.2024 10:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Myytiinkö puistojunan kalusto lopulta pois? | ||||
|
|
12.10.2024 02:07 | Matti Melamies | ||
| Kuka ehtii ensimmäisenä lisäämään kuvan tämän veturin nykykunnosta Haapamäen romutuspäivän jäljiltä? | ||||
|
|
12.10.2024 00:52 | Joonas Viita | ||
| Tämä veturi lienee Dr25 98 10 8129 004-2 ex.98 10 8029 002-7/ Otso4 113/1975 https://vaunut.org/kuva/68901 | ||||
|
|
11.10.2024 23:44 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Heinävaarasta: https://vaunut.org/kuva/171115 | ||||
|
11.10.2024 23:26 | Panu Breilin | ||
| Laput ovissa kertovat, että veturi on poistettu käytöstä ja ettei päivittäissiivousta siksi suoriteta. | ||||
|
|
11.10.2024 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veikko Vennamo muistelmissaan kohteli Arvo Korsimoa sangen kaltoin. Yksi lievemmän luokan nimityksistä taisi olla "roisto". Korsimohan kuului K-linjaan: Kekkonen, Korsimo ja Karjalainen. |
||||
|
11.10.2024 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enoni kerran kertoi, kuinka hänen tuttavansa, Muurari - Pentti oli repsikkansa kanssa menossa autolla Halliin, jossa odotti työkeikka. Eteen kuitenkin tuli naisautoilija pienellä Fiiatilla ja niinpä Pentin oli hiukan hellitettävä kaasujalkaa. Repsikka sanoi: "Paina torvea, että päästään tuosta ohi." Pentti ojensi oikean kätensä ja painoi repsikkansa päälakea. |
||||
|
11.10.2024 23:07 | Toni Lassila | ||
| On kyllä hyvin tyylikäs ja ajaton kuva! | ||||
|
|
11.10.2024 23:06 | Matti Lehtonen | ||
| Suhmuroinnilla on perinteitä täällä Turun seudulla. Arvo Korsimo oli 50-luvulla Maalaisliiton eli nykyisen keskustapuolueen voimahahmoja. Oli muun muassa puoluesihteeri sekä 50-60 lukujen taitteessa toimi toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä mitä nykyisin vastaa pitkälti liikenneministeri. Syntynyt Sauvossa ja hankki sittemmin maatilan Liedosta. Kuinka ollakaan, mistä lienee saanut vauhtia, että nimenomaan Turun ja Liedon aseman välille piti saada 60-luvutta moottoritie, kun sitä Turusta Helsingin suuntaankin alkoi syntyä pätkittäin vasta 90-luvulla. Kävi kuitenkin sellainen häverikki että tielinjausta oltiin tuomassa liian lähelle tiettyä maatilaa, mutta saatiin toki sekin asia saatiin korjattua. Jälkipyykkiä käsittelivät eduskunta ja oikeuskansleri....... Mitä tulee rakentamiseen laman aikana, Helsingin tien toista päätä eli Tarvontietä rakennettiin aikoinaan työllisyystöinä, minkä vuoksi koneiden käyttö oli suuremmassa määrin kiellettyä. jotta mahdollisimman monelle sisäiselle siirtolaiselle saatiin järjestymään duunipaikka. |
||||
|
11.10.2024 22:08 | Lasse Holopainen | ||
| Joo, kummatkin on tsekattu. Jotenkin tämä on vaan omalla tavallaan niin koominen. | ||||
|
11.10.2024 21:03 | John Lindroth | ||
| "Mielikuvaharjoitukset ja niissä palaaminen menneeseen nostalgiseenn aikaan tykkään siinä on "Jotakin" WOW!!!. Tähä sopii loistavasti kappale "No One There" Martha Reeves and The Vandellas 1971 Motown Rec,säv. Bristol/Goga/Minor/Green. |
||||
|
11.10.2024 20:56 | John Lindroth | ||
| Tällaiset piemet idyllit on todellista herkkua! | ||||
|
|
11.10.2024 20:55 | Petri Kiviniemi | ||
| Oikein nätti kuva Maanselältä. | ||||
|
11.10.2024 20:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Pätemättömyysmerkkiä käytetään, kun opastin on tilapäisesti poistettu käytöstä. Tämän pylvään pääopastin on pois käytöstä pysyvästi, koska raidekohtaisissa raideopastimissa on junakulkutien päätekohtamerkki, jolloin opastimella voidaan antaa myös junan lähtölupa. Hupun alla olevaa ryhmälähtöopastinta ei enää tarvita. | ||||
|
|
11.10.2024 17:45 | Petri Kiviniemi | ||
| Onko kuva varmasti Ilomantsista? Sijoittaisin tämän Heinävaaraan. | ||||
|
|
11.10.2024 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin pätemättömyysristejäkö ei enää käytetä? | ||||
|
|
11.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Pikkukuvana meni minuun aivan täydestä, kuin 30 sentin kolikko. Hienoa työtä, söör Hannu! |
||||
|
|
11.10.2024 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| En kuulu siihen kansanliikkeeseen jonka mielestä "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino". Mun poika opiskelee Turussa ja on ihan hyvä että hän pääsee junalla käymään vanhempiaan katsomassa, vaikka se tämän vuoden aikana aika tuskallista on ollut kaikkine liikennekatkoineen. Toivottavasti tämä 2-raidetyön valmistuminen alkaa näkyä junien luotettavuuudessa ja myös jalankulkijoiden liikkumisen helpottummisena yliopistokampus -alueella, ja toivottavasti Espoon kaupunkiradan työmaa saadaan tavoiteajassa valmiksi. Ensi kesän pitkän liikennekatkon aikana aiotaan kuulemma ajaa Turusta Kirkkonummelle junia ettei ole pakko bussikyydillä kulkea. | ||||
|
11.10.2024 16:21 | Jari Välimaa | ||
| Se sepelivuori oli melkoisen kokoinen vuori keväällä ja syksyllä vain pieni. Melkoinen määrä sepeliä on kuljettu radalle. | ||||
|
11.10.2024 16:17 | Timo Mattila | ||
| Toiselta puolelta oli sotkettu, ainakin kun sitä Tampereella kattelin. | ||||
|
11.10.2024 16:03 | Joonas Viita | ||
| Oikean reunan koppi lienee varmaan joku vanha taukotupa/vaihdekoppi. | ||||
|
|
11.10.2024 15:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Parolasta löytyy kyllä parempi maastoväritys! Muutenkin taisivat olla ne tummanvihreällä ja mustalla maalatut höyryveturimme näkymättömämpiä kuin nämä kirkkaammalla vihreällä päällystetyt nykyveturit. Valotkaan eivät olleet ihan ledien luokkaa. |
||||
|
11.10.2024 14:28 | Panu Breilin | ||
| Vielä siis asennetaan näitä keltaisia merkkejä eikä pelkästään mustan värisiä. | ||||
|
|
11.10.2024 14:05 | Jouni Halinen | ||
| Summa summaarum tässä näyttää toteutuneen paljon asioita joita yksiraiteisilla rataosilla sattuu ja tapahtuu mm. ns. ketjureaktio. Onko tässä ollut sormensa pelissä myös sillä "kansanliikkeellä" jonka mottona on "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino"?. Kuinka paljon rataosalla Helsinki>Turku on tavaraliikennettä, ei paljoakaan?, tälläkin on tietenkin ollut vaikutuksensa kiskoparin puutteeseen. Olis ollut kuitenkin pienen pekkaroinnin paikka. Onhan Turunkin suunnassa ”pekkaroitu” jo aiemminkin. Mm. Ilkka Kanerva teki sitä moottoritien suhteen. Tien rakentaminen sinänsä oli ok. mutta kun se tehtiin syvimmän laman aikoihin (jolloin rahan puute oli suuri) ja pätkä kerrallaan joka johtui siitä että rahoituksen vastustajat pistivät vuosikausia tietenkin hanttiin minkä ehtivät ja pystyivät. Tien hinta tällä ”sikinsokinalianssilla” tuli taatusti kalliimmaksi kun ns. ”kertalaakista” malli. Kaikki kunnia kuitenkin Ikelle (tavattiin kerran EK:sa, firmani asioissa) lepää rauhassa. Nythän on jälleen Turun suunnassa menossa ”pekkarointi” (Turun Petterin toimesta) eli tunnin juna, aivan järjetön hanke. Nyt sitoudutaan (vain) 400 miljoonan? kuluihin joka johtaa siihen että jo ”liikkeelle lähteneeseen junaan” täytyy syytää paljon lisää rahaa seuraavien hallituskausien (riippumatta niiden kokoonpanosta) aikana jotta nyt tehtävä ”torso” saavuttaa suunnitellun hyötynsä= ”tunnin juna”. Tämän seurauksena Rantarata tietenkin mätänee sijoillensa. Sitä käytetään tulevaisuudessa ehkä moottorikelkkareittinä mutta komeat kivirakenteet kuitenkin säilyvät ikuisesti https://vaunut.org/kuva/137398 |
||||
|
|
11.10.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, ymmärrän täydellisesti "mielikuvaharjoitustasi". Olen itse tehnyt samaa. Viimeksi noin kuukausi sitten illan hämärtyessä Mäntän asemalla. Seisoin jo kauan sitten puretun ykkösraiteen kohdalla, juuri siinä, mistä Mäntän Motti Vilppulaan lähti. Ajatuksessani oli Ds2, moottori tyhjäkäynnillä. Ihmisiä: mm. 1996 edesmennyt GAS ammattikoulun äidinkielen ja matematiikan opettajani saattamassa poikaansa: - "Näkemiin, Frej, hyvää matkaa ja terveisiä!" Tai isoäitini lähdössä sukuloimaan Vaasaan. "Terveisiä Aukustille ja Mandi-tädille!" Päivän viimeinen mottivuoro, lähtöaika klo 18.20, ajanjakson ollessa suunnilleen vuotta 1948. |
||||
|
11.10.2024 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas vain :) Kiitos! | ||||
|
|
11.10.2024 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Pahoitteluni myös, ettei uusia kuvia kaksoiraidetyömaalta ole tullut. Yritän lähiaikoina käydä kuvaamassa. | ||||
|
|
11.10.2024 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun junakohtaukset olivat Kupittaalla niin Helsingin suuntaan menossa olevat junat joutivat seisomaan Salossa 4-5 minuuttia ja Turun suuntaan menossa olevat Kupittaalla 4-5 minuuttia kaksoisraiteen puuttumisen takia. | ||||
|
|
11.10.2024 12:47 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tämä on loistava kuva joka kertoo paljon maamme rautatie historiasta, aikoinaan niin paljon elämää sisältänyt asema ja nyt jo kuollut. Katsoessani kuvaa yritin silmät kiinni luoda kuvaa tilanteesta 50 vuoden taakse ja kuvitella tilannetta jossa asema oli toiminnassa, ihmisiä asemalaiturilla odottelemassa lähtöäa jonnekin ja taas toisinpäin, ihmisiä odottelemassa tulijoita, ystäviä tai sukulaisia. Mutta nyt ei enää ketään, luonnon kasvillisuus vallannut alueen, autioitunut ruostunut raide, purkuun menevä asema, lumi ja jo pudonneet lehdet.... Tuli surullinen olo | ||||
|
|
11.10.2024 11:36 | Seppo Rahja | ||
| Kyllä tuossa vielä vuosi sitten oli kiskot muistona Tk3 1152 veturista. https://vaunut.org/kuva/164714?s=1 | ||||
|
|
11.10.2024 11:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vielä alkuvuoden 2018 grafiikoissa näyttää olleen se aikataulurakenne, että rantaradan junat ovat kohdanneet pääsääntöisesti Turun päärautiksella, jolloin Helsingistä hieman hitaassa saapuva juna on jättänyt Turusta lähtevän junan myöhään jo lähdössä. Sen sijaan lauantaista 24/3-2018 alkaen näyttävät kohtaukset suunnitellun jo vallan Kupittaalle, jolloin ankan välin kaksoisraiteesta olisi ollut hyötyä vain niissä harvinaisemmissa tilanteissa, joissa Turusta lähtevän junan lähtö on viivästynyt joitain minuutteja, jolloin sen sijaan Helsingistä saapuva juna on varronnut sitä Kuppiksessa. Kaksoisraide parantaa usein junaliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta, kun yksi myöhässä kulkeva juna ei heti jätä kaikkia muitakin myöhään. Toki, jos haluttaisiin junia ajattaa metromaisen tiheästi, olisi kaksoisraide jo ylipäätään liikenteen edellytys. |
||||
|
11.10.2024 11:06 | Samuli Rinne | ||
| Hyvä idea ja toteutus, kuvana. Aiheen puolesta hyvinkin tuttu 80-90-luvun vaihteesta... | ||||
|
|
11.10.2024 10:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmeisesti liikennettä on ollut niin vähän että ei ole tarvittu aiemmin. | ||||
|
|
11.10.2024 09:20 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hyvännäköstä hirttä. Vastaavanlaiset hirret purimma reilut 20v sitten Kuluksen aseman pihapiiristä. Saivat uuden elämän Kittilässä.! | ||||
|
|
11.10.2024 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joen rantamilla olevan maaperän laadulla on myös väliä: - silkkaa savilillinkiä. | ||||
|
11.10.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anttilan tavaramakasiini ja 200 markkaa? Oman kokemukseni Anttilasta (siis tavaratalosta) oli, että sen satanen oli vain 99,00 markkaa, heko heko! Mutta: muovin ruiskupuristetuottamisesta sen verran, että sulan muovin virtaus muottiin ja muotin sisällä on ns. abrasiivista. Siten muottien on pakko olla jykeviä! Jykevyyttä vaatii myös puristuspaine. Muovin laadulla ja tyypillä on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi 1960-luvulta Airfix - pienoismallifirman 1:72-skaalan Vickers-Supermarine Spitfire IX:n muovi: polystyreeniä. Saman aikakauden Revell käytti kovempaa muovilaatua. Siten Airfixin liimalla koottu Revellin Republic P-47 D "Trunkenbold" - eikun anteeksi - Thunderbolt saattoi jonkin ajan kuluttua hajota käsiisi. Liiman "teho" ei riittänyt! Abrasiivinen - sanan merkitystä selvittänee se, että hiekkapaperin toimesta abrasiivisyys myötävaikutti, että puupalikan pinta silittäytyi abrasiivisyysssuorittajan tahtotilan mukaiseksi! Heko heko. |
||||
|
|
10.10.2024 20:43 | Jouni Hytönen | ||
| Aurajoen ylityksen kustannukset? | ||||
|
|
10.10.2024 19:32 | Petri Sallinen | ||
| Ruiskupuristetöissä materiaalikustannus — eli muovin hinta — on häviävän pieni. Suurimmat kuluerät ovat ruiskupuristetyökalun valmistaminen ja suunnitteluun käytetty työaika. Menetelmä suosii massatuotantoa, jolloin suuret kiinteät kustannukset jakaantuvat valtavan tuotantomäärän kesken. Yksikköhintaa nostava tekijä on valmistuserien pieneneminen, jolloin entistä pienempi myyntierää joutuu kantamaan massatuotantoa suosivan valmistusmenetelmän kaikki kustannukset. Alan kannattavuus on ollut jatkuvassa laskussa, kun asiakaskunta supistuu, vanhenee ja kuolee. Alan kannattavuutta ei ole pelastanut se, että kiinalaiset ja vietnamilaiset teinit puristavat muoviosia länsimaiselle eliitille riisikuppipalkalla. | ||||
|
|
10.10.2024 18:53 | Kari Kuusela | ||
| Murtomäki-Otanmäki tosiaan unohtui. Näistä kolmesta se onkin varmasti vähiten liikennöity. | ||||