|
|
06.10.2017 17:19 | Kari Roininen | ||
| Teemulle vinkkinä,että tämä Ttk 2 on viimeinen Sna-sarjan tukemiskone. Seuraava numero 856 on jo 4S-sarjaa. | ||||
|
|
06.10.2017 17:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
06.10.2017 14:38 | Aleksi Ylikangas | ||
| Sr2:n numero on 3219, mikäli haluat sen lisätä tunnisteisiin. | ||||
|
|
06.10.2017 12:31 | Timo Järvi | ||
| Tyylikästä, luokitellaanko tämä jo hernerokkasumuksi ;) | ||||
|
|
06.10.2017 11:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Todella makeita kuvia, joista tämä on ehkä suosikkini. Kaukaisuus peittyy sumuun juuri sopivasti. | ||||
|
Kuvasarja: Sumuinen syyspäivä Joensuussa |
06.10.2017 10:42 | Erkki Nuutio | ||
| Upeita kuvia! Ei tällaisella kelillä voinut edes ajatella loistokuvia filmikamera-aikoina. Toisaalta silloin muinoin ei edes ollut tällaisia rupukelejä. No ei ainakaan järjestään joka toinen päivä. |
||||
|
|
06.10.2017 10:11 | Antero Kalliomäki | ||
| Taisi olla kesät '73 ja '74 kun tuhlasin kesätyöpalkkaani 2 viikon kaikkien ratojen kaikkien junien lippuun. Muistaakseni moinen ei ihan tolkuttomia maksanutkaan. Mutta VR:n henkilökunnan ystävällisyys oli kyllä hienoa, useamman kerran yövyin lepohuoneilla (kutsusta, en kerjäämällä) kun epäilivät, ettei nuorukaisella liikoja rahoja yöpymisiin ole. Vaikka silloin oli vielä semmoisia hienouksia kuin matkustajakoti - melkein joka kylässä, missä oli asemakin. Sivuraiteella seisova lätän postivaunu oli myös käyttökelpoinen, pari postisäkkiä päällekkäin makuupussiksi ja pari taiteltuna tyynyksi. Haapamäeltä ei lähtenyt enää myöhään junaa Tampereelle. Mutta malmijuna Porin radalle kyllä, muistaakseni joskus 22 nurkilla. Hurun nokalle sai puhuttua itsensä joka kerta, hiljenteli vielä alamäessä ennen Jaakkolan seisaketta niin ei jäänyt kuin pieni kävelymatka kotiin. Kesällä '75 sitten Trans Siberian Expressille, siellä viranomaisystävällisyys oli oma lukunsa. | ||||
|
|
06.10.2017 10:09 | Timo Salminen | ||
| Odotettavissa Lounais-Suomessa iltapäivällä paikallista kaljunpaistetta. ;) | ||||
|
|
06.10.2017 09:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Originaali oli sen verran epäselvä, ainoa siis jossa numero näkyi kokonaan... | ||||
|
|
06.10.2017 09:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Huikea valoefekti kuvassa | ||||
|
|
06.10.2017 08:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, hankalasti supussa pysyvän suun vain. Tykkäsivät tavastani matkustaa, lisäksi mainitsin työskennelleeni itse rautateillä. Oltiin juteltu joku parikymmentä minuuttia birjania syöden ja tšaita juoden, kun kutsuivat minut sisälle. | ||||
|
|
06.10.2017 08:29 | |||
| Joutuiko olemaan koko matkan tuossa keulakoristeena? :-) | ||||
|
|
06.10.2017 08:02 | Timo Salminen | ||
| Nämä Roopen kuvat kuuluvat nykyään muutenkin näiden sivujen parhaimmistoon, ja tässä on taas oikein varsinainen osuma. | ||||
|
|
06.10.2017 07:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös se ole juuri se. Turun ohitustien silta on kyseessä. | ||||
|
|
06.10.2017 00:43 | Timo Lähteenmäki | ||
| Samanlaisia oli maa täynnä. V6 on siitä kiva että sen voi käydä tyhjentämässä millä tahansa vaihtolava-autolla. Pikakonttiversion voi tyhjentää pakkariinkin. Muutenhan tarvitaan erikoisesti jätteenkuljetukseen varustellut autot. | ||||
|
|
06.10.2017 00:19 | Pietu Tuovinen | ||
| Löysin omista videoista esimerkin: kohdassa 8:29 https://youtu.be/qlivPrva_4o?t=8m29s IC:n kuljettaja laittaa pitkät pois ja kohdassa 10:56 https://youtu.be/qlivPrva_4o?t=11m12s puskinvalot sammuvat kun pitkät valot laitetaan jälleen päälle | ||||
|
|
06.10.2017 00:16 | Pietu Tuovinen | ||
| Itsekkin olen törmännyt samaan ilmiöön. Veikkaan että kun kuljettaja sammuttaa ylävalonheittimen, veturin puskinvalot syttyvät. Tuossa tapauksessa kuljettajat ovat kohtaamista varten sammuttaneet kirkkaammat valot ja IC23:n kuljettaja on jo laittanut pitkät jälleen päälle. | ||||
|
|
05.10.2017 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tällainen Jätekyydin jätesäiliö kuuluu itsestäänselvänä elementtinä 80-luvulla jyväskyläläisessä kerrostalolähiössä lapsuutensa viettäneen muistilokeroihin. :) | ||||
|
|
05.10.2017 23:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kaikissa vaikuttaisi olevan nykyään nuo keulanumerot, hyvä niin. | ||||
|
|
05.10.2017 22:09 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Dv12 ei ole enää se luotettavin ja varmatoimisin veturi, sillä niiden huolloista ja korjauksista on jo pitkään säästetty. | ||||
|
|
05.10.2017 22:08 | Jaakko Pehkonen | ||
| Samaa mietin itsekkin. Muuta tietoa minulla ei ole, kuin se että junan saapuessa siinä paloivat punavalot ja vähän ennen 23:n tuloa syttyivät myös puskinvalot. | ||||
|
|
05.10.2017 21:37 | Roope Prusila | ||
| Radassa on kallistusta kaarteessa ja sen lisäksi pendolinon kallistusjärjestelmä taitaa olla toiminnassa. | ||||
|
|
05.10.2017 21:20 | Jari Välimaa | ||
| Onpas siinä Pendon etupää kallellaan vai onko vain rata ? | ||||
|
|
05.10.2017 20:18 | Petri Koskela | ||
| Mikä on tuo "puskinlyhtyilmiö"? | ||||
|
|
05.10.2017 19:59 | Miitre Timonen | ||
| Ensimmäiseen kommenttiin: Miten juna voi rullata Kupittaalta Turkuun (ylämäkeen)? | ||||
|
|
05.10.2017 19:39 | Jouni Halinen | ||
| Arvelisin 3 rupiaa. | ||||
|
|
05.10.2017 19:28 | |||
| Kyllä se juostu matka varmaan tuota suuruusluokkaa on, jokinlaisia yksilökohtaisia eroja tietysti on. | ||||
|
|
05.10.2017 18:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä linkki itse kuvaan: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N42931&page=1 Tuo kuvatekstin linkki kun listaa kymmenittäin junakuvia. Sama kuva Finnassa: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002hwy Kaupunginmuseon mukaan kuvaaja ei ole Signe Brander, vaan tuntematon. Kuvan tiedot: Veturi Helsingin rautatieaseman ratapihalla. Kuvassa on A7-sarjan veturi n:o 231. Tämä on paras säilynyt valokuva kyseisestä mallista. Veturin on valmistanut Sveitsiläinen veturitehdas Schweizerische Lokomotiv- und Mascinenfabrik (po. Maschinenfabrik), Winterthur vuonna 1898. Veturi on viimeinen Valtionrautateille valmistunut A-sarjan veturi, joilla rautatieliikenne Suomessa aloitettiin 1862. Veturi oli sijoitettuna Helsingin varikolle 1898-1906 ja Pasilan uudelle varikolle 1907-1909. Veturi hylättiin tarpeettomana Viipurin varikolta 1932. |
||||
|
|
05.10.2017 18:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
|
05.10.2017 17:15 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka kaksi tiilirakennuksen päätyä taaempana eivät puoliympyrämäisen 12-pilttuisen veturitallin päädyiltä näytäkään, täytyy niiden sijaintinsa johdosta sitä olla. Kyse on siis 1910 uuden aseman länsisiiven tieltä purettu veturitalli. Pilttuiden savutorviakin näkyy useita. Taustalla oikealla on tai sinne tulee lyhyempi lähtöraide paikallisjunille. |
||||
|
|
05.10.2017 17:11 | Timo Järvi | ||
| Mika: Teillä on käynyt tuurimunkki, kun ei ole tarvinnut tehdä tikusta asiaa, mutta vaivanpalkaksi on tullut koko varikon esittely. Itsellä käynnit rajoittuvat 80-luvulla pidettyihin Tampere-päiviin, jolloin avoimia ovia oli vielä alueen yrityksiin kuten VR:lle Perkiöön ja Tampereen keskusasetinlaitteelle sekä Postin silloiseen lajittelukeskukseen ratapihan kupeessa. | ||||
|
|
05.10.2017 16:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kotimaisia diligenssien toimittajia ovat olleet konepajat Osberg & Bade ja Spennert Helsingistä ja Wolff Turusta. Wolffista on tainnut aikoja sitten olla jotain juttua Mobilisti-lehdessä. |
||||
|
|
05.10.2017 16:41 | Erkki Nuutio | ||
| Vanhan aseman loppukauden raidejärjestelyjä voi tarkastella 1909 asemakaavasta (SVR 1862/1912 II). Siinä on ensiksi (alkuperäinen) raide laiturikatoksen edustalla, sitten säilytysraide, sitten (myöhemmin tehty) laituri, jonka toisella reunalla on paikallisjunien raide. Nämä näkyvät oheisessa kuvassa. Lisäksi on paikallisjunien raide ensimmäisen laiturin pohjoispäähän tehtynä poterona, ensimmäisen raiteen itäpuolella. Se näky asemakaavapiirroksessa. Kaskimiehen sivun 55 kuvassa oleva paikallijunien laituri (josta itse laituri puuttuu, eli ollaan hiekkapohjalla) lienee sama kuin tämän kuvan paikallisjunien raiteen laituriton puolisko. Etualan vaihteesta haarautunee raide vasemmalle konepajan suuntaan. |
||||
|
|
05.10.2017 16:15 | Kari Roininen | ||
| Tunnisteista poiketen taitaa olla Ttk-2 855. | ||||
|
|
05.10.2017 15:58 | Erkki Nuutio | ||
| Sven Hirn kirjoitti 1978 kirjan "Imatran tarina". Siinä kerrotaan että 1870 perustettiin Imatra Aktiebolag pystyttämään Imatran kruununpuiston alueelle hotellin ja pyörittämään sitä. Yhtiö tilasi Wiborgs Mek. Verkstadilta höyrylaivan kanavalle Juustilan ja Rättijärven välille ja Osberg & Baden konepajalta Helsingistä 12 erikoisvalmisteista diligenssivaunua, a' 13340 mk. Jokaiseen vaunuun mahtui 12 matkustajaa. Tieyhteyttä Rättijärven ja Imatran välillä myös paranneltiin. Toiminta alkoi 1871 ja matkailijat olivat pääosin Pietarista rautateitse Viipuriin tulleita. Kirjassa on diligenssistä piirros sivulta ja päältä. Kaksi akselia ja puoliellistiset lehtijouset. Korissa sivuikkuna-aukkoja oli kolme puolta kohti, mutta ikkunalaseja ei luultavasti ollut. Katto oli kiinteä. Vetohevosia tarvittiin kolme. Vieraista mainittakoon Brasilian keisari Dom Pedro II (1825-1891), jonka johdolla 1871 Brasiliassa vapautettiin orjuus Keisari Pedro II saapui Euroopan matkallaan 8.1876 Hankoon, ja jatkoi rautateitse Hyvinkään ja Riihimäen kautta Viipuriin. Viipurista hän jatkoi välittömästi Imatralle mainituilla kulkuvälineillä. Imatran kosken kalliossa lienee edelleen hänen nimikirjoituksensa "D.Pedro d' A 27 Agosto 1876 (=Dom Pedro d' Alcantera). Matka jatkui Pietariin, jossa hän kohtasi virkaveljensä Aleksanteri II:n (molemmat maassaan orjuuden poistajia) Dom Pedro esiintyi Suomessakin vaatimattomasti, mutta brasilialaiset kunnioittavat häntä edelleen historiansa merkittävimpänä valtiomiehenä sekä kansalaisten oikeuksien ja tieteiden edistäjänä. Pitäisi vihdoin tiedustella Dom Pedro II -museolta, onko Suomen matkasta valokuvia ja muuta aineistoa. Muilta matkoilta samalta vuodelta niitä löytyy netistäkin. Henkilöhistoriikissa "Citizen Emperor - Pedro II and the making of Brasil, 1825-1891 (Roderick J. Barman, Stanford U.Press, 1999, 548 s.) on Suomen matkasta vain lyhyt maininta. |
||||
|
|
05.10.2017 15:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaatiko suurenkin prosessin päästä kuvailemaan? | ||||
|
|
05.10.2017 14:49 | Erkki Nuutio | ||
| Tiilinen veturitalli rakennettiin 1866 konepajan ja vanhan aseman väliselle alueelle konepajan päärakennuksen nurkan kohdalle. Aluksi siinä oli 2 pilttuuta, mutta 1869 se laajennettiin 12-pilttuiseksi. Tämä talli purettiin 1910 uuden aseman länsisiiven tieltä (SVR 1862-1912 II asemapiirrokset ja kuva 240). Mainittu kuva vuodelta 1910 esittää juuri sitä kohtaa, jossa veturitalli oli. OLETAN ETTÄ tämä kauniskaarinen talli esiintyy A1-veturi 2 kääntöpöydällään vuonna 1892 tuoreen SRHS:n juhlakirjan sivulla 40 olevassa hienossa kuvassa. Mahtaako tästä tallista olla kuvia muilta suunnilta. Ensimmäinen talli oli 1861 valmistunut konepajan päärakennuksen aseman puoleinen siipi (katso kuva 240) . Sen pituus oli 29.7 m + jatke 11.3 m. Siinä oli kolme läpimenevää raidetta. Kun A1:n pituus oli 14.36 m, mahtui sisälle ainakin kuusi A1/A2-veturia ja kaksi B1-veturia. Rakennusta käytettiin ensimmäiseksi A1/A2-veturien kokoamiseen ja sitten näiden kunnossapitoon ja säilytykseen 1874 alkuun asti. Tätä varten oli raidesyvennykset, savutorvet ja vesisäiliö. Tammikuussa 1874 sortui rakennussiiven katto haudaten alleen useita työntekijöitä. Näistä kaksi ruhjoutui kuoliaaksi. Rakennussiipi muutettiin korjauksen jälkeen veturien korjaus- ja kokoonpano-osastoksi (SVR 1862/1912 II) |
||||
|
|
05.10.2017 14:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jätesäiliö PUHTO näyttää esiintyvän Jyväskylän kaupungin jätetaksassa yhä, vuonna 2ol7. Urheilullisena yksityiskohtana kumiset ralliauton konepellin sulkijat. | ||||
|
|
05.10.2017 14:09 | Mika T. Polamo | ||
| (Asiahan ei varsinaisesti minulle kuulu, sillä teini-ikäni ja 80-luvun kynnyksellä oli jo näppäriä puhelinkioskeja, joista saattoi soittaa huolestuneille vanhemmille: Arvaa missä nyt olemme? Mainitsemattakaan sitä että kohtelu oli yhä erittäin hyvää ja paperimateriaalia oli vielä hyvin saatavilla ilmaiseksi, tiskiltä, sen alta ja tilaamalla. Elettiin turvallista suomettumisen eikä somettumisen aikaa. Edelleen kirjoittamattakaan eräästä nimeltä mainitsemattomasta koneapulaisesta joka Perkiön varikolta tai sen reunalta pongasi kaksi alaikäistä harrastajaa ja varmaankin liki koko lepovuoronsa uhraten esitteli koko varikon ja sen kaluston vieden jannut lopulta istuskelemaan 2218:n ohjaamoon kertoen kaiken tekniikan lisäksi, ainoa negatiivisena asiana sen, sen että suosikkisarjamme jää matkustajaliikenteestä just nyt eli 184:n alusta. Juuri tuollaiset huippuhetket muuttavat alkavan harrastuksen elinikäiseksi.) |
||||
|
|
05.10.2017 14:02 | Timo Järvi | ||
| Jahas, mitä tuon ajan puhelintekniikkaan tulee, lankaliittymä valintalevypuhelimella (pulssivalinnalla) oli tuolloin kova sana, ja jossain vaiheessa vissiin 80-luvulla tuli äänitaajuusvalintaiset näppäinpuhelimet. Puhelinkioskit olivat myös osa katukuvaa. Ainakin 80 ja vielä 90-luvulla noilla lakeuksilla kuuluin hyvin linjaradiot ja huoltoradioverkko ja sen ajan käsivälitteinen ARP-matkapuhelinverkko. Tuolloin mobiililaitteen käsite oli vielä pitkään mallia "raahattava" :) | ||||
|
|
05.10.2017 12:29 | Heikki Kannosto | ||
| Totta on että nuorehkoihin harrastajiin suhtauduttiin enimmältään positiivisesti. Aikataulukirjan kävimme hakemassa parinakin kesänä, Lättähatun kuljettaja myöntyi pysähtymään Nikkarilassa jotta Teppo ja minä pääsimme kuvaamaan siellä seisovia vaunuja, sain Viinijärven suorittajalta Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -kirjasen kun uskalsin kysyä mistähän tuollaisen mahtaisi saada... Täällä neljä seitsemän nolla kolme nolla yksi, saisinko Viinijärvi neljä, siinä tuttu rimpsu etelähaagalaiskerrostalokodissa koko 1960-luvun ajan ja vielä 1970-luvun puolella. Äitini lapsuudenkodin puhelinnumero oli 4 käsivälitteisen kauden loppuun asti. Harmi kyllä ei koskaan tullut otetuksi selvää kenellä olivat numerot yks kaks kolme. Kuvassa kiinnittää huomiota Gb-vaunun melko harvinainen peltikatto. |
||||
|
|
05.10.2017 12:12 | Jouni Halinen | ||
| Nyt on kyllä ylitarjontaa. tästä veturiyksilöstä on täällä noin 350 kuvaa sen "uuden elämän ajalta" (puhtaana), mutta vain muutamia kuvia sen aktiiviajoilta (likaisena). |
||||
|
|
05.10.2017 11:19 | Aleksi Ylikangas | ||
| Se heinäkuun alulla saatiin takaisin liikenteeseen, https://julia.dy.fi/timetables?s=11817&d=3.7.2017. Kesäkuun lopulla oli koeajoa jo Etelän suunnalla, https://www.instagram.com/p/BY0fdQHlqHz/?taken-by=trainpics_fin. | ||||
|
|
05.10.2017 10:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äkkinäisesti prujusta Suomen rautatietilasto 2001 ( https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf4/srt01.pdf ) lehteiltynä v. 1996 ‒ silloin Kakkoset eivät juuri olleet vielä ehtineet sotkemaan sähkövetureidemme suoritetta ‒ 110 Siperian Sutta ajoivat rataverkollamme ristiin rastiin yhteensä 24 924 000 kilometriä, eli yhtä Sutta kohti jaettuna 226 581,81 kilometriä. Sr1 3001:n kerrotaan saapuneen maahamme tiistaina 4/9-1973, joten voitaisiinko »tehokasta» (yhtä tehokasta kuin v. 1996 110 Sudella, joista aina osa vuorollaan huolloissa tai muuten otettu pois linjalta; tiedä sitten kuinka keskimääräistä Susien käyttöaste oli v. 1996 suhteessa koko elinkaareen) palvelusta olettaa voineen kertyä näihin päiviin mennessä 44 vuotta; Susien ensiaskeleet lienivät tarmokkaammat kuin nykyään Kolmosilla: https://vaunut.org/kuva/32177 . Tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna se tekisi semmosen k y m p p i m i l l i n… | ||||
|
|
05.10.2017 10:42 | Jouni Hytönen | ||
| Ja kun Äänekosken lättäliikenteen viimeinen päivä oli 26.9.1987, kuva on varmuudella 80-luvulta. Laittaisin panokseni vuodelle 1987. | ||||
|
|
05.10.2017 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kun tässä raidetunnus on jo 1A eikä 21, sijoittaisin ajanhetkeä vuoden ainakin myöhäisemmäksi, ehkä kaksikin. | ||||
|
|
05.10.2017 10:30 | Jouni Hytönen | ||
| Arkiliikenteen aikana juuri tämä 2216 oli sarjansa likaisin, esimerkiksi kesäkuulta 1989 muistuu mieleen kuvia tästä veturista vähän erinäköisenä. :) En ehtinyt itse nähdä juuri konepajalta tullutta Dr12-veturia arkiliikenteessä. | ||||
|
|
05.10.2017 10:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Se on 2805 saatu viimeinkin takaisin ajoon | ||||
|
|
05.10.2017 09:01 | |||
| Näin se on, tai oli että istuimet ovat vain kuljettan käyttöön tarkoitettu. Belaruksen saneerauksen yhteydessä jarrut ja tehonsäätö muutettiin istuimien käsinojiin sijoitetuilla joystikeillä hoidettaviksi. Jarrujoystikki on aktiivinen jatkuvasti molemmissa istuimissa ja se aiheutti joitakin vaaratilanteita kun kuljettaja jarrutti omalta puoleltaan ja samaan aikaan toisella istuimella joku muu nojasi jarrujoystikkiin ja piti sitä irroitusasennossa. | ||||
|
|
05.10.2017 08:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Vettä satoi jonkin verran, ja PKLTY:n arvio lintumäärästä 100000. | ||||
|
|
05.10.2017 07:35 | |||
| Montakohan miljonaa kilometriä tuo on ehtinyt jolkotella? | ||||