Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.10.2017 07:35  
  Montakohan miljonaa kilometriä tuo on ehtinyt jolkotella?
kuva 05.10.2017 00:44 Ari-Pekka Lanne  
  Valloissa viime viikonloppuna makuutetut nikkelikivikonteilla kuormatut venäläiset rautatievaunut näkyvät vilaukselta tässä siperialaista hiilijunaa kuvaavassa tuuttivideossa: https://www.youtube.com/watch?v=zRKn6bHdeLA

Ekstramatskua jokinikkelisimpukoista löytyy täältä: https://goo.gl/a63obv
kuva 04.10.2017 22:56 Juhani Pirttilahti  
  Huru on maalattu pari vuosikymmentä takaperin, mutta onhan se puhdas. ;-)
kuva 04.10.2017 22:00 Mikko Otava  
  Tässä on jotenkin pienoismallimainen tunnelma. Kalusto puhdasta ja tuoreessa maalissa, rata ja ympäristö on tuoreen ja puhtaan näköistä ja kuvan terävyysaluekin on pinoismallimaista. Vain taustalla pilkottava elemettikerrostalo paljastaa kuvan olevan oikeasti Riksusta.
kuva 04.10.2017 21:00 Eljas Pölhö  
  Edelliseen lisäselityksenä, että puhelin ei ollut yleinen laite kotona ja puhelu oli vaikeamman operaation takana kuin nykyisin: esim. Noposta Nykälään: Veivataan kammesta... Täällä Herunen 14, tilaan puhelun Porsaskoski 13 (tai jos halusi tietylle henkilölle, niin lisäksi henkilön nimi). Sitten odottamaan yhteyttä. Saattoi mennä tunti, pari, henkilöpuheluissa puoli päivää. Kun oli puhuttu 2 min, niin keskusneiti kysyi: vieläkö puhutaan?, siitä 30 sek, "kiiruhtakaa, täällä on muitakin jonossa" ja kolmen minuutin kohdalla puhelu katkaistiin. Ei ollut kännyköitä eikä maratonpuheluita.
kuva 04.10.2017 20:14 Eljas Pölhö  
  Jimin kysymykseen: Minulla on samanlainen muistikuva kuin Anterolla. Suhtautuminen nuorukaiseen/nuoreen mieheen, joka oli kiinnostunut junista, oli aina positiivista yhtä lailla asemilla, varikoilla kuin rautatiehallituksessakin. Tietoja ja vinkkejä, aikatauluja, vakinaisten junien luetteloita yms annettiin, tai vähintäänkin niistä tietoja, aina kun oli mahdollista ja niitä osasi kysyä. Tietoja siis sai, jos osasi ja kehtasi kysyä. Suuri ero nykypäivään oli, että Hki-Tku-Lh-kolmion alueella asuvana ei ollut ketään tai mitään mahdollisuutta hälyttää ketään, joka olisi käynyt tarkastamassa mielenkiintoiselta kuulostaneen lähipäivien tapahtumavinkin Oulusta, Joensuusta tai muualta kauempaa. Niin jäi katsomatta Tk3 henkilöjunassa Jns-Nurmes tai Hv2 Kontiomäeltä pohjoiseen ja paljon muuta vastaavaa.
kuva 04.10.2017 19:28 Mikko Mäntymäki  
  Tänä kesänä ensimmäistä kertaa perkiössä kysyttiin että millä asioilla olet, minulla ei ollut mitään salattavaa, joten kerroin että otan tyyppikuvia kalustosta ja valmistajan laatoista. Toivottavasti tulevat harrastaja sukupolvet tulevat arvostamaan työtäni.
kuva 04.10.2017 16:14 Heikki Kannosto  
  Tällaiset museojunankuvat ovat niitä parhaita - yksikään osanen ei paljasta että eletään nykyistä eikä mennyttä aikaa.
kuva 04.10.2017 16:08 Heikki Kannosto  
  Konsertto linnuille ja orkesterille löytyy Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=HLjXgV-Mhp0

Leif Segerstam johtaa Helsingin kaupunginorkesteria.

Max Pommerin johtama Leipzigin radion sinfoniaorkesterin versio on nopeampi (tai lyhyemmäksi editoitu): https://www.youtube.com/watch?v=TO3YRZWLvQo

Hienoa nykymusiikkia.
Kuvasarja:
Huru Etelä-Hämeessä
 
04.10.2017 12:59 Risto Sollo  
  80 on ihan hyvä vauhti,ei tuo tykki pitkää Savon yöjunaa jaksanut paljon sen lujempaa viedäkään,Kouvolassa kun raapaisi ratin laitaan niin Mäntyharjussa sai eka kerran höllätä...(piti pysähtyä :)
kuva 04.10.2017 12:21 Timo Järvi  
  Keväisen kömyistä junamatkan hurmaa Alstikan kyydissä, hieno kuva!
kuva 04.10.2017 00:48 Petri P. Pentikäinen  
  Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus (1972).
kuva 03.10.2017 23:46 Niila Heikkilä  
  Melkoinen parvi. Hanhia ilmeisesti? Kuvaa kun katsoo niin tulee mieleen kysymys kelistä. Onko tässä sumua vai raju rankkasade kun maiseman kontrasti noinkin tasainen?
kuva 03.10.2017 23:20 Markku Knuutti  
  Miälenkiintoonen rakenneratkaisu tuas siltapilaris.
Kuvasarja:
Huru Etelä-Hämeessä
 
03.10.2017 23:16 Jorma Toivonen  
  Ei ole 2216:ssa JKV-laitteita, joten sn on 80km/h.
kuva 03.10.2017 23:05 Markku Knuutti  
  Joko - 80 luvulla oli koukkuautoja ?
kuva 03.10.2017 22:53 Joni Lahti  
  Ok.
kuva 03.10.2017 22:16 Jyrki Talvi  
  Ihan kuin siirtyisi ajassa 45 vuotta taaksepäin oi niitä aikoja.
Kuvasarja:
Liikennettä Virroilla 1975 - 77
 
03.10.2017 21:17 Martti Pulkkinen  
  Hyvä kuvasarja.
kuva 03.10.2017 21:15 Erno Palonheimo  
  Alkuperäisessä kuvassa näkyy puskinpalkissa numero 141 kohtalaisen selkeästi, tästä veikkaukseni.
kuva 03.10.2017 20:59 Joni Lahti  
  Se voisi olla myös saman sarjan 168, joka piti majaa Kuopiossa noihin aikoihin. Ks. https://vaunut.org/kuva/83217
kuva 03.10.2017 19:07 Jouni Hytönen  
  Jaahas, toiseksi uusin EFiab on vielä olemassa. 11652 ja 11653 palvelivat Oulun liikenteessä loppuun saakka, tämä poistui vähän aikaisemmin.
kuva 03.10.2017 18:59 Jukka Ahtiainen  
  Aina yhtä komea. Tuo mieleen vanhat muistikuvat junanvaihdosta Riihimäellä ja Hurun vetämän junan saapumisesta asemalle - ehkä vähän kelloa kilkattaen.
kuva 03.10.2017 18:46 Olavi Huotari  
  Kiitokset. Nyt littera lisätty.
kuva 03.10.2017 18:43 Tuomo Ala-Keturi  
  Tämä on pelkkä liitevaunu eli, EFiab:11654, ei moottorivaunu.
kuva 03.10.2017 17:32 Hannu Peltola  
  No huh huh!!! Jos esimerkiksi Alfred Hitckock olisi aikanaan nähnyt tämän kuvan, hän olisi saattanut saada inspiraation kauhuelokuvasta, jossa häiriintyneet linnut kokoontuvat joukoittain saalistamaan ihmisiä...
Kuvasarja:
Huru Etelä-Hämeessä
 
03.10.2017 17:12 Hannu Peltola  
  Tämä kuvasarjakokoelma on hauska, samat tilanteet on tallennettu (ainakin) kolmesta eri suunnasta! Eikä pidä unohtaa Jorman hyvää "Hurulla Hämeeseen" -kuvasarjaa itse siirtymisestä!
kuva 03.10.2017 17:04 Timo Järvi  
  Reinolle kiitos uusista kuvista.

Kuvauspaikkana on kalliotöppäre, joka tosin pieneni joskus 2000-luvulla perusparannuksen yhteydessä kallion ja radan väliin tehdyn huoltotien rakentamisen myötä.

Kuvan oikeassa ylälaidassa on kolmen kunnan eli Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen halkoma Rajasaari, jossa on muistaakseni ollut asutusta jo ainakin 1900-luvun alusta lukien (mainittu kirjassa Reinikainen (1999): Eränkäynnistä aluerakentamiseen. Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva). Karikkokivi on pysynyt paikoillaan. :)

Rannan puoleinen rata on tässä kuvassa vielä likimain 25-vuotta teollisuusraiteena Sääksjärven (vanhan) liikennepaikan ja Tampereen Härmälässä sijainneen Lentokonetehtaan välillä. Moni veturi ja kiskokaluston poikanen on tuon raiteen kautta saatettu maailmalle :)

Omat empiiriset ja "lähes varmat" havainnot tästä paikasta alkanevat vasta vuosia myöhemmin ;)
kuva 03.10.2017 15:11 Kurt Ristniemi  
  Kuva löytyy SA-kuvasta myös käyttämällä hakukriteerinä kuvan numeroa 59390.
kuva 03.10.2017 14:57 Heikki Kannosto  
  Tässä Ylen televisioimaa välikysymyskeskustelua ajankuluksi kuunnellessa voi miettiä mitä itse kysyisi...

"Arvoisa ministeri, miksi liikennekelpoista kalustoa siirretään tieten tahtoen taivasalle lahoamaan ja alttiiksi säälle ja vandaaleille?"

"Hyvä edustaja, mitä tarkoitatte sanoilla 'tieten tahtoen'?"

"Arvoisa ministeri, arveletteko että kalusto onkin siirretty taivasalle lahoamaan aivan vahingossa?"

(Saman kysymyksen voi tietenkin esittää myös muodossa "... kansaneläkkeen ostovoimaa on heikennetty jo yli 25 vuotta ...")
kuva 03.10.2017 14:18 Pave Saarinen  
  Niinpä löytyy! Kiitos vinkistä. Kuvaaja tarvitsee aina nimensä kuvan yhteyteen. Mutta minäpä en ensimmäisellä kerralla hakenutkaan sa-hakemistosta, vaan sama sa-kuva kuva tuli jollakin tapaa Finna fi -kautta!
Kuvasarja:
Huru Etelä-Hämeessä
 
03.10.2017 14:00 Risto Sollo  
  Mitenkäs tämä Huru,onko siihen nikkaroitu JKV-laitteisto vai ajellaanko rajoitetulla nopeudella?
kuva 03.10.2017 13:49 Hannu Siitari  
  Kuva löytyy, kun hakutekijäksi laittaa Äänislinna and veturi. Näillä tiedoilla löytyy juuri tämä kuva. Kuvateksti: Suomalainen veturi lähdössä viemään ensimmäistä matkustajajunaa Äänislinnasta ”vanhaan Suomeen”; kuvaaja: Esko Manninen; kuvausajankohta: 27.10.1941.
kuva 03.10.2017 12:29 Jouni Hytönen  
  Onpa vaikuttava kuva!
kuva 03.10.2017 11:42 Erno Palonheimo  
  G1 141?
kuva 03.10.2017 11:23 Mikko Herpman  
  Nykyään on digitaalinen Raili.. kohta Virve..

Tokihan kaikki noin sinällään on mahdollista, mutta näiden digitaalisten salausavaimien aukilaskenta (bruteforce) kestää tehokkaallakin tietokoneella kaiketi päiviä. Eli viesti ehtii jo vanheta jos/kun sen saa auki.

Eli salakuuntelu ei oikein onnistu jokamiehen laitteilla.
kuva 03.10.2017 11:22 Kurt Ristniemi  
  Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/kuhmu/35932769050/in/album-72157684882580493/
Siitä näkyy detaljit hieman paremmin.
kuva 03.10.2017 11:21 Joni Lahti  
  Heikki. Hieno analyysi kuvasta. Siinä onkin paljon tunnistettavaa. Kuvan laatu on huikea, valot loistavia. Kävin nuorena poikana korjaamolla, kun kaveri oli harjoittelijana VR:lla ja korjaili täällä Peugeot 403:taan. Mieleen jäivät tummat sävyt ja voikakas vaseliinin tuoksu.
kuva 03.10.2017 10:33 Teemu Saukkonen  
  Vieläkös nykyään pystyy "sala"kuuntelemaan linjaradiota? Tuli mieleen tästä viimeaikojen radiokeli-vouhotuksesta.
kuva 03.10.2017 09:31 Antero Kalliomäki  
  Minulla oli jonkinmoinen kulkulupa valokuvaamiseen ja liikkumiseen VR:n alueella. Koskaan en törmännyt negatiiviseen suhtautumiseen - kulkulupa toki hoiti virallisen puolen - kyllä aina sai tietoa kun kysyi. Aikataluja sai, kun tilasi tai kävi hakemassa aikataulusuunnittelijoilta päämajasta, lieni siellä joku harrastajakin töissä :). Graafinen aikataulu oli normiliikenteeseen hyvä, varsinkin höyryjunia kuvattaessa, kun siinä oli myös rataprofiili, helpompi osua mukaviin ylämäkiin. Muuten kyllä Internet ja SoMe on hiukan lisännyt tiedonsaantia sitten 60-70 -lukujen. Bell oli kyllä hiljakkoin keksinyt puhelimen...
kuva 03.10.2017 09:12 Jimi Lappalainen  
  Ja lisää; saiko aikatauluja esim. ratapihan tai junatoimiston henkilökunnalta? Suorittajilta? Kuinka "anteliaita" oltiin?
kuva 03.10.2017 09:10 Jimi Lappalainen  
  Millaista oli 1960–70-luvun rautatieharrastus? Kuinka helposti tavarajunien ja järjestelijöiden ym. aikataulut olivat saatavilla? Mitä tietolähteitä oli? Kuinka suuressa asemassa omakohtaiset kulkuaikahavainnot olivat?
kuva 03.10.2017 08:01 Timo Salminen  
  Hetkeä myöhemmin Saku Numminen kuvasi saman junan tunnelin toisessa päässä: https://vaunut.org/kuva/122443 .
kuva 02.10.2017 22:44 Hannu Peltola  
  Esimerkki tällaisen Caboosen sisätilojen järjestelyistä löytyy seuraavasta linkistä: http://www.coalingstation.com/images/floorp.jpg

Caboosen tuottamasta liikenneharmista/-haasteista pienoisrautateillä on juttua kuvan https://vaunut.org/kuva/120717 yhteydessä.

Tässä kuvassa on puolestaan esimerkkinä pikkuisen uudempi 30' versio, joka on saanut vanerivuorauksen ehkä 1940- tai 1950-luvulla: https://vaunut.org/kuva/100691?s=1 GN:llä oli myös useita kymmeniä tämän kuvan Caboosen kanssa identtisiä 25-jalkaisia malleja.
kuva 02.10.2017 22:36 Hannu Peltola  
  Ilkan Caboose-kuvassa https://vaunut.org/kuva/122430# on keskustelua Caboosejen käytöstä. Tähän kuvan malmijunan liikennöintiin liittyy varsin haastava vaihtotyö Caboosen kanssa. Kuvan juna jatkaa tästä kuvan kohdasta vielä yhdysvaihteen yli ja peruuttaa oikean puolimmaista raidetta pitkin Everettin asemalle. Everettissä kuljettajan pitää vaihtaa veturi toiseen päähän ja Caboose toiseen päähän junaa ennen matkan jatkamista Anacortesiin. Everettissä ei ole käytettävissä kuin yksi sivuraide, jolla on monesti Everettiin saapuvia tai sieltä lähteviä tavaravaunuja. Vaihtotyön onnistuminen vaatii hyvän etukäteissuunnittelun! Ja ammattilainen on aina ammattilainen: yhdessä ajoillassa vorgissakin aktiivisesti kirjoittava VR:n työntekijä teki vaihtotyöt ennätysajassa, vaihtotöihin kului ainoastaan 5 minuuttia ja siinä ehti vielä vaihtaa kuulumisetkin. Toisessa ääripäässä on erään aloittelevan (pienois)veturinkuljettajan melkein parin tunnin vaihtotyörupeama ja sen jälkeen täysin palaneet hermot...
kuva 02.10.2017 21:28 Hannu Peltola  
  Kiitokset Ilkalle hyvistä yhteenvedoista Caboosen käytön osalta! Pienoisrautateillä Cabooset tuovat mukavaa lisätoimintaa vaihtomiehistöille (ja varmasti olivat samasta syystä tuskan aiheita 1:1-rautateille!). Ilkan kommenttien lisäksi voi vielä ehkä mainita:
- Cabooset olivat luonnollisesti sidottuja kotirataansa. Jos juna jatkoi toiselle rautatieyhtiölle, yhdysliikenneratapihalla keulaan vaihdettiin toisen yhtiön veturi ja perään Caboose.
- tavarajunien vaihtaessa risteysasemilla suuntaa, Caboose piti luonnollisesti vaihtaa junan perään. Muistaako kukaan vorgilaisista tuskailleensa tämän vaihtotyöoperaation parissa Everettin pienellä ratapihalla?
- joillain yhtiöillä Cabooset oli nimetty tietylle divisioonalle ja osa oli lähes vakituisesti, joskin epävirallisesti nimetty samalle miehistölle. Junan saapuessa divisioonaratapihalle, siellä piti tavaravaunujen lisäksi vaihtaa uuden divisioonan Caboose junan perään. Vanhaan aikaan oli myös hyvin tavallista nähdä junan perässä 3-4 Caboosea. Näistä yksi oli varsinainen käytössä oleva Caboose ja muita siirrettiin toiseen päähän kyseistä ratadivisioonaa.

Kuvassa näyttäisi olevan perinteinen 25' puukorinen Caboose korotetulla tähystyspaikalla. Näitä löytyi useimmilta rautatieyhtiöiltä. Valmistusvuosi voisi olla jossain 1910- tai 1920-luvulla.
kuva 02.10.2017 21:22 Heikki Jalonen  
  Lisättäköön vielä: joka haluaa nähdä tuollaisen vanhantyyppisen pyöräkertasorvin työskentelyä, katsokoon Fritz Langin elokuvan "Metropolis". Siellä alkuinsertissä... Muutaman höyrykoneen ja muun härvelin kanssa, ihan täysin Eisensteinilaisessa montaasissa.
kuva 02.10.2017 21:14 Heikki Jalonen  
  Kaunista. Ammattimies oli Ukko-Parski. Muut eivät nokimustissa ja pikisynkissä pajoissa saaneet kunnollisia valokuvia, eivät tuolloin eivätkä vielä nykyisinkään. Nykypäivän laadukkaat tehdaskuvat syntyvät enemmänkin siksi, että ympäristö on siisti ja valoisa...

Kuopion knp:llä oli jo sähkövalo. Eristimet ovat vielä kovin puhtaita, asennuksesta ei siis ole vielä kovin pitkää aikaa. Pari lamppua, ilman valoa, onkin tuossa kattovasassa roikkumassa. Hehkulamppuja, luonnollisesti. Katossa näkyy melkoinen sähköjohtojen veto, pienillä posliinieristimillä vedettyä pintalankaa. Katkaisija-ryhmätaululta lähti melkoinen johdinmatto, hajaantuen sitten kukin pari oman ryhmänsä suuntaan. Itse johdinlankakin on toki eristettyä, puuvillaa ja pikeä ja guttaperkkaa tai kautsua, mutta nuo eristimet siis vielä lisävarmistuksena. Järjestelmä on mitä luultavimmin 110 V tasavirta.

Etualalla yksiakselisen telin runkoja, ainakin kahta eri rakennetapaa. Lehtijousten perusteella voisi veikata Sk1...Sk2 sarjaa.

Taustalla näkyy ryhmäkäytöllä pyöriviä työstökoneita: ainakin normaalisorvin, yleisjyrsinkoneen ja pystymallisen pistokoneen voi sieltä tunnistaa.

Vasemman reunan kone (jossa näkyvillä suuri hammaspyörä) on pyöräkertasorvi, jossa oma teräkelkka molemmille pyörille erikseen, jolloin koko pyöräkerran työstö sujuu kertakiinnityksellä ilman työkappaleen kääntämistarvetta. Etualan kapearaiteinen poikittainen rillirata palvelee juuri pyöräkertasorvia. Työstettävä pyöräkerta siirretään siirtovaunulla sorvin taakse ja siitä edelleen sorville taljan ja nostokiskon+kissan avulla. Etualan nostokissa ja talja puolestaan tarvitaan pyöräkertojen siirtoa nostopaikkojen radoilta siirtovaunuun ja pois. Joka pyöräkerran siirtely kaipaa vähintään paria miestä, jollei enemmänkin. Ja taljat ovat käsikäyttöisiä, tietysti. Koko sisätilan alueen hallitsevat sähköiset siltanosturit olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Samoin kuin olivat pajat, joissa ei ollut joka välissä pylväitä ja tolppia Ja portaita ja pykliä... Ja tulevaisuudessa olivat vielä myös altasorvaavat pyöräkertasorvit.

Kuvassa näkyy myös kaksi ruuvitoimista pilarinostinta, tässä kuvassa joutilaina, vedettynä sivulle kauemmas nostopaikalta. Niitä vastapäätä (kuvan ulkopuolella oikealla) ovat niiden parit, nekin joutilaina juuri tuolloin. Kuvassa nostettuna on jokin tankkiveturi (ehkä F1-sarjaa, koska pieni takateli) jonka nostoon tarvitaan vain 4 pilarinostinta. Jos nostettuna olisi veturi tendereineen, kaikki 8 nostinta tarvittaisiin. Tuon ajan pilarinostimet olivat (taisit jo arvatakin...) käsikäyttöisiä. Paavo Koivunevan (Höyryhepoa kengittämässä, Suomen Rautatiemuseo/Gummerus 1998) mukaan noiden nostimien käyttö oli erittäin hankalaa ja vaati monta miestä käsittävältä työryhmältä suurta taitoa, jotta veturi nousi tasaisesti ja turvallisesti. Koivunevan mukaan ainakin Viipurin konepajalla olikin vakioroikka, joka hoiti nostamisen. Verratkaapa työtä tämän päivän autosynkronoituihin sähköisiin kalustonnostimiin, yhden miehen ajettaviin. Ei ole nostajalla edes laulukaveria...

Kaiken kaikkiaan, hieno kuva ja harvinainen miljöö!
kuva 02.10.2017 21:12 Jouni Halinen  
  Tilanne 21 vuotta aikaisemmin. https://vaunut.org/kuva/49817?u=1809
kuva 02.10.2017 21:07 Panu Breilin  
  Ots ilmeisesti tyhjeni kokonaan 28.9. Yhdessä junassa 28 romutettavaa vaunua Imatralle ja toisessa 25 säästettävää vaunua Pieksämäelle.
kuva 02.10.2017 20:49 Tommi K Hakala  
  Eli siis "Otavan välivarastoa" on alettu purkamaan luonnollisen poistuman, eli Aga-myrkytyksen avituksella?