|
|
30.09.2017 17:29 | Hannu Siitari | ||
| Aamulehti, 16.10.1919: Kunnallinen rakennustoiminta Tampereella . . . Raitiotieliikenne Asuntokysymyksen yhteydessä on taas virinnyt vanha kysymys raitioteiden rakentamisesta kaupunkiin. Siihen ryhdyttäneenkin aivan lähitulevaisuudessa, vaikka kustannukset ovatkin suuret, koska kaupungin laitaosiin ja varsinkin Hatanpään alueelle, missä rakennustoiminta ensi sijassa saattaa tulla kysymykseen, on kovin pitkä matka. Nopea liikenneyhteys sen sijaan edistäisi rakennustoiminnan leviämistä näillekin seuduille, missä tonttien hinta on hyvin halpa. Aamulehden numero vuodelta 1919 löytyy osoitteesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1157001?page=4 |
||||
|
|
30.09.2017 16:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin kertoo esim. tämä juttu: http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2017/02/viipuri-aseman-karhupatsas.html | ||||
|
|
30.09.2017 16:49 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos se niin, että kolme karhua on vielä olemassa eripuolilla Viipuria... | ||||
|
|
30.09.2017 16:15 | Valtteri Renfors | ||
| Nikkelikontteja ovat ja niitä tuodaan rautateitse Venäjältä Harjavaltaan tehtaalle. | ||||
|
|
30.09.2017 15:19 | Pave Saarinen | ||
| Kurt, hyvä että täydensit. En heti huomannut museokuvan koko tekstiä. | ||||
|
|
30.09.2017 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan päiväys on 9.5.1903. Kuvassa on Eero Erkko perheineen. Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N102334&page=1 Eero Erkko oli Päivälehden (myöh. Helsingin Sanomat) perustajajäseniä ja lehden päätoimittaja ja omistaja. Hän oli nuorsuomalaisen puolueen perustajia ja pitkään sen puheenjohtajana. Päivälehti ja Helsingin Sanomat olivat puolestaan puolueen pää-äänenkannattajia. Erkko oli porvarissäädyn edustajana 1894 alkaen useilla valtiopäivillä ja kansanedustajana 1907–1919. Hän kuului nuorsuomalaisten sisällä K. J. Ståhlbergin johtamaan vasempaan eli ns. varpus-siipeen, joka kannatti sosiaalisia uudistuksia. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov karkotti perustuslaillisiin kuuluneen Erkon maanpakoon ja hän vietti vuodet 1903–1905 Yhdysvalloissa ja Kuubassa. (Tiedot Wikipediasta) Kuvassa näkyy hyvin vaunun keskellä oleva kolmikielinen määränpääkilpi. Valitettavasti vaunun oikeassa päässä olevan kilven tekstistä ei saa selvää. Kilpi saatta olla 'tupakoimattomille'-kilpi. Vaunun määrittäminen I lk vaunuksi (B) lie arvaus. Ikkunajaon ja seinäpaneeleiden perusteella vaunu vaikuttaa pikemminkin olevan II lk vaunu (D) numerosarjaa 246-251, 263-272 tai 253-262, 273-297. |
||||
|
|
30.09.2017 14:26 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaa zoomatessa numero näyttäisi olevan 264. | ||||
|
|
30.09.2017 14:08 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Tka3 ja silloin se ei voi olla 254. Sen sijaan Tka (Tka3) 264 vuodelta 1965 se voisi olla. 264:n alkuperäinen tunnus oli Tka Lko 14 ja se toimitettiin uutena Haukivuorelle, virallinen sijoitus 7/Hau, 20.9.1965 alk. Kuva on kuitenkin myöhäisemmältä ajalta, koska tunnus ja numero on muutettu, eli kuva on on myöhäisempi kuin 1.6.1970. Silloin ja joitakin vuosia eteenpäin 264:n sijoituspaikka oli Mikkeli, mutta se on havaittu aika-ajoin myös Kalvitsassa ja Haukivuorella. Jos kuva on yhteen aikaan suosittu röpelöpintainen väripaperikuva, niin siitä voi olla aika toivotonta varmistaa numeroa täydellä varmuudella vaikka mitä tekisi. |
||||
|
|
30.09.2017 12:50 | Mikko Herpman | ||
| Itse kullakin joskus lipsahtaa.. Otetaan vaan lunkisti ja korjataan, ei sentään ole neurokirurgiasta kysymys ;). Tuskinpa kukaan haluaa tahallaan antaa väärää informaatiota vaan parhaimmillekin pääsee painovirhepaholainen joskus iskemään. | ||||
|
|
30.09.2017 12:40 | Hannu Peltola | ||
| Onko Oskulla ollut yöllä pipo liian kireällä? | ||||
|
|
30.09.2017 12:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tämä ole Tka3 eikä Tka2. | ||||
|
|
30.09.2017 12:36 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tuon lempinimi ole "ystävyysside".. Ja sovittamisessa joskus haasteita riippuen automaattikytkimen ja kaksoislenkkikytkimen kuluneisuudesta.. Eli ihan välttämättä ei solahda kerralla toisiinsa? | ||||
|
|
30.09.2017 11:50 | Heikki Jalonen | ||
| Kuormavaunu saattaisi olla Benz-Gaggenau. Ilmakumipyörät tuovat sen selvästi 1920-luvun puolelle, ehkäpä noin vuosikertaan 1922...24. Siinä siis yksi ajoitustekijä tälle kuvalle. Kellonajan sentään tiedämme tarkemmin, kello on 10.28 Ja tässäkin kuvassa olisi katulyhtyjä tunnistukseen: hieman se huonosti erottuu, mutta Autolux-öljykaasulyhty siinä taitaa tolpassa roikkua. Sellainen tumman siniseksi emaljeerattu edustava malli. Hienoja olivat nuo karhupatsaat! |
||||
|
|
30.09.2017 00:56 | Jouni Halinen | ||
| Edellistä edellinen olisi voinut jäädä kirjoittamatta, tai sävy olisi voinut olla ainakin aivan neutraali, ilman v......a. Edellä oleva toimintamalli kun on poiskitkeytynyt suurelta osin täältä nimeltä mainitsemattomien nuorukaisten saavutettua täysi-ikäisyyden, ja myöskin joitakin ko. toimintaa harjoittanutta vanhempaa henkilöä on poistunut sivuilta kokonaan, mitä nyt tunnukset ovat vielä voimassa. Kuulun itsekin siihen ikäpolveen (huomenna 60 v) että ”tietoliikenneyhteys” aivojen ja nakkisormien välillä väkisinkin pätkii. | ||||
|
|
30.09.2017 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Virhenäppäilyjä sattuu, älä Osku hermostu! Yritetään korjailla sitä mukaa, kun kommentteja virheistä havainnoidaan. (En minäkään ole "täydellinen"...) | ||||
|
|
30.09.2017 00:39 | Markku Knuutti | ||
| Siinäkö kuvaajaa kuvataan :D | ||||
|
|
30.09.2017 00:31 | Markku Knuutti | ||
| Näkyykö tosa vielä vetotien päätepuskuri ? Tältä painettiin ennenmuinoin roikkia tukkuliikkeitten raiteistoille , Hankkijan raiteen päätepuskuri oli aivan Tehtaankadun / Vaasantien risteyksessä. | ||||
|
|
30.09.2017 00:22 | Osku Reinikka | ||
| Mikä kumma voi olla syy siihen, että kuvassa olevan veturin numero on 2026 sekä sama asia mainitaan myös kuvatekstissä mutta tunnisteissa se onkin 2016? Onhan se toki vaikeaa laittaa kerralla kaikki tiedot oikein vai onko nyt joku sellainen asia kyseessä jota tavan tallaaja ei ymmärrä??? | ||||
|
|
29.09.2017 23:54 | Jaakko Pehkonen | ||
| Päivitys 24.4.2016 laituri ainakin oli paikallallaan. | ||||
|
|
29.09.2017 23:51 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ainakin 24.4.2016, kun PoRhan lätällä kuljin tuosta ohi niin torni oli edelleen samassa tilassa. | ||||
|
|
29.09.2017 23:49 | Jyrki Talvi | ||
| 3222 on Möhkön Nro Teemu pieni tarkennus tunnisteisiin. | ||||
|
|
29.09.2017 23:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, ajatteles... Ne olivat tuolloin v. 1998 seesteisiä, idyllisiä ja enimmäkseen harmittomia aikoja ainakin tällä maailmankolkalla. Rantaratakin oli vielä sinipikureiden ja muinaisasuisten Pentsikoiden. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/44639 , https://www.vaunut.org/kuva/44643 ) Takaisin emme sitä saa. Mutta kyllä mää luulen, että Emmat ja Ellit kulkevat silti ihan mielellään nykyisestäkin Uraputkesta. | ||||
|
|
29.09.2017 23:07 | Pasi Utriainen | ||
| Kuva voisi olla vuodelta 1899, sillä vuonna 1900 penkere siltoineen oli jo pääosin valmis. | ||||
|
|
29.09.2017 22:42 | Mika Hakala | ||
| Tämä näkymä pitää sisäistää todellisuuteen, eikä sen tule olla valhe teennäisestä vihertymisestä. Tässä on paljon viestejä synnyinkaupunkiini muuttaneille "vihreille" ja heidän kannattajilleen. |
||||
|
|
29.09.2017 22:20 | Jari Kuusinen | ||
| Tämä on kyllä yksi persoonallisimmista paikoista rataverkostolla... Ai että sitä löytämisen riemua aikoinaan kun lähdin junan perässä kävelemään Pas:n ratapihalta luullen eteen tulevan normityyppisen aidatun tehdasalueen ja siinä portin junalle! Tulikin kunnon vallihauta ja silta huteran näköisesti puupaalujen varassa! Ja tässä sillalla sitten tetsattiin veturilla edes takaisin vaunujen vaihdon ajan... :) | ||||
|
|
29.09.2017 22:07 | Jari Kuusinen | ||
| Olen kyllä aiemmin huomioinut että Alstikoiden tuulilasi on vinossa ihan joka suuntaan, mutta että koko veturi... | ||||
|
|
29.09.2017 22:02 | Jari Kuusinen | ||
| Miten tämä transitoliikenne voi olla mahdollista ilman kaasuvetureita ja Haapamäen rinnakkaisradan uudelleen avaamista? | ||||
|
|
29.09.2017 20:05 | Niila Heikkilä | ||
| Haapajärven radan varressa on tosiaan nyt pohjoisen pallonpuoliskon suurin puunjalostustehdas. Liekö enää utopiaa kuvitella että Srj-Hpj -välillä voisi lähivuosina olla raskas kiskotus? | ||||
|
|
29.09.2017 19:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myös pitkään kokonaan vailla tavarajunia olleella Haapamäki - Petäjävesi osuudella nähdään nyt useita junia viikossa. | ||||
|
|
29.09.2017 19:02 | Mika Hakala | ||
| Niin se sellutehdas muutti sitten tämänkin asetelman, ettei julia graafisen tietokannan mukaan ole enää mikään "ylimääräisen uutislähetyksen" arvoinen asia sekään, että Haapajärvi-Äänekoski välin kulkisi junapari. Hiljaisemmiksi julistetuilla osilla jopa 2,5 junaparia. Nyt voi verrata kehitystä siitä, mitä se on ollut tammikuulla. Näytti olleen myös sunnuntain 22.1, jolloin koko Jyväskylä-Haapajärvi välillä ei ole kirjattu mitään liikettä. Nyt sentään on tohinaa. |
||||
|
|
29.09.2017 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Jokohan on tapahtunut Vectron-vettien kohtaus linjalla? :) | ||||
|
|
29.09.2017 17:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Nopeaa toimintaa. | ||||
|
|
29.09.2017 15:44 | Markku Knuutti | ||
| Kuis ny ? | ||||
|
|
29.09.2017 15:30 | Miitre Timonen | ||
| Muinainen Uraputki - Den forntida Karriärstigen - The Archaic Career Path: http://tinyurl.com/ya59ysce |
||||
|
|
29.09.2017 15:08 | Joni Lahti | ||
| Kiitos syventävistä lisätiedoista. Kuva on otettu ilmeisesti ennen vakituisen liikenteen alkamista? Ukko-Barssi kuvasi Kuopiota myös ulkokuviin. Tässä esimerkki hänen ottamasta kuvasta Kuopion vanhan aseman veturitallilta vuonna 1905: https://vaunut.org/kuva/83217 | ||||
|
|
29.09.2017 12:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| https://vaunut.org/kuva/122258 | ||||
|
|
29.09.2017 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän kuvan veturitalli (18) rakennettiin Helsingin uuden asematalon myötä. Edellinen talli oli pohjoisempana ja purettiin pois näiden uusien linjaraiteiden alta. En tiedä oliko sekään Helsingin ensimmäinen veturitalli. Se oli kuitenkin olemassa ainakin jo vuonna 1881. | ||||
|
|
29.09.2017 11:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itsariyksiötalon rappuja solkenaan ramppaavista nuorista ja hehkeistä naisopiskelijoista varmasti joku ymmärtäisi rautatieharrastajan murheita siinä määrin, että näihin mielihaluihin sopiva ovi saattaisi avautua. Arcanumille ‒ ja mitä kaikkia Makkiavellejä niitä tuolla entisellä Porin rykmentin kasarmialueella onkaan ‒ laskevan portaikon edustan puut ovat saattaneet vuosien saatossa tuuheutua ja tulla korkeammiksi. Matematiikan laitoksen Vesilinnaan antavista ikkunoistakin oli ainakin 2000-luvun alussa mieluisat näkymät aina Aurajoen toiselle puolella; sieltä saattoi salaa kuivahkolta demonstraattorilta ‒ todennäköisiä madonlukujakin uhmaten ‒ haaveillen seurata Silja Linen väreihin teipattuja Eita-vaunuja sisältämän laivapikajunan etenemistä Toijalan-radalla. Vesilinnan katto olisi epäilemättä nasta mesta. | ||||
|
|
29.09.2017 11:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Oliko tuo SVR:n ensimmäinen veturitalli? | ||||
|
|
29.09.2017 11:41 | Teppo Niemi | ||
| 4-akselisen postivaunun ikkunoissa näyttää olevan suljetut Porkkalan vuokra-alueen kauttakulkuliikenteen ikkunaluukut | ||||
|
|
29.09.2017 11:16 | Antti Taina | ||
| Hytit näyttävät kovin Pr2:n alkuperäisiltä joiden vaihto uusiin ajoittunee noille ajoille. | ||||
|
|
29.09.2017 11:09 | Pasi Utriainen | ||
| On arvioitu, että kipillä varustettuihin kolurattaisiin mahtui noin puoli kuutiota soraa (n. 1000 kg). Talvella soraa ajettiin reellä, joka oli kuitenkin ilman kippiä työläämpi vaihtoehto. | ||||
|
|
29.09.2017 10:41 | Kari Haapakangas | ||
| Paljonkohan täyttömaata/kiviä mahtuu yhteen hevoskuormaan? | ||||
|
|
29.09.2017 09:59 | Pasi Utriainen | ||
| Penkereeseen ajettiin täytemaata 873 000 m3 ja lisäksi penkereen vahvistamiseen tarvittiin kiviä 33 828 m3. Suurin osa pengertäytteestä ajettiin hevosilla, loput junilla ja proomuilla. Penkereen suurimmaksi korkeudeksi liejupaikoilla arvioitiin 30 m. Veden läpikulkua ja laivaliikennettä varten rakennettiin 2 kiinteä siltaa, joissa on kaksi 35 m jännettä. Lisäksi rakennettiin kaksivartinen kääntösilta, vapaa aukko 15 m ja 2 yksivartista kääntösiltaa, aukko 10 m. SVR:n historiakirjassa 1862-12 on tästä Kallaveden ylikulkupaikan rakentamisesta mielenkiintoinen yli-insinööri K. Branderin esitelmä, mistä yllä olevat tiedot ovat peräisin. |
||||
|
|
29.09.2017 09:24 | Miitre Timonen | ||
| Kiitos! Olen käynyt Yo-talossa ennenkin. Rappukäytävään pääsee ilman ovikoodia, parvekkeelle ei. Olin ensin ylimmässä kerroksessa, mutta oli pakko tulla yksi pykälä alemmas, koska pyöreän talon katto oli juuri ahdistavsti samalla tasolla puidenlatvojen kanssa. Noin minuutti ennen kuin Emma oli Kupittaalla, sattui yksi talon asukkaista tulemaan ja pääsin livahtamaan parvekkeelle. Sieltä portaikosta ei muuten näe paljon mitään ja Vesilinnan seinustaltakin on varsin rajalliset näkymät myös lehdettömään aikaan. Pitäisi päästä Vesilinnan katolle! | ||||
|
|
29.09.2017 08:03 | |||
| Dr16 sarja on tuonut kaikista alkumatkan harmeistaan huolimatta paljon arvokasta tietotaitoa kotimaahan. Nyt pystyttäisiin tekemään nykyaikainen ja taloudellinen veturi Suomessakin. Dv12 sarjan saneeraus saattaa olla hankalaa. Voimansiirtokin on kulunutta ja sen uudistaminen on huomattavasti moottorointia kalliimpaa. Kun Dv12 sarja tehtiin, oli vaihteiston hinta noin 30% veturin kokonaishinnasta, moottori on huomattavasti halvempi. Voimansiirron muuttaminen sähköiseksi saattaaísi olla halvempi ratkaisu. Toisaalta, kannattaako? 2817 ajopöytä näyttöineen on muuttunut asiallisen ja modernin näköiseksi. Informaatiota tuli ennenkin, mutta se vaati Selman selailua. Dr16 sarja on kokenut vuosien varrella monenlaisia muutoksia. Määränähän vetureita ei ole paljoa mutta niissä on tehty sellaista kokeilutyötä joka ei olisi muiden veturisarjojen kanssa mahdollista. | ||||
|
|
29.09.2017 01:38 | Aki Karvonen | ||
| Toiseen suuntaan meni 3308. | ||||
|
|
29.09.2017 01:38 | Aki Karvonen | ||
| Kuvassa näkyvistä punaisista rakennuksista ei ole enää jälkeäkään jäljellä. | ||||
|
|
28.09.2017 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pitäähän se toki ankan kautta ajaa. Mullakin on ollut viistoista vuotta suunnitelmissa ottaa kuva suunnilleen tästä tai jostain siitä luonnontieteiden talon rappusilta. Ei vaan ole ollut koskaan aikaa. Mut hienoa kun Miti oivalsi ottaa. Hieno kuva! | ||||
|
|
28.09.2017 22:22 | Matti Hyvärinen | ||
| ite oon joensuussa käyvessä seisoskellu tuolla sillalla monet kerrat,ja outtanu niin kauan että joku juna on tullu ylittänneeksi sillan.venäläiset täyvessä puukuormassa olevat vaunut tärryyttää aikalailla siltaa.minusta alako näitä silta kuvia kahtoessa että nuo siltajänteet olis samat siirrettynä uuteen paikkaan,nou on pultattu nippuun,ei niitattu.nuista puuttuu ne pysty"sauvat"mitkä on vanhoissa ristikoissa.uuvessa sillassa on uutta keskimmäinen nouseva jänne jossa on ylä ristikko tuenta sivu kehystää korkeammalla toisissa ne on tasalla.tommonen silta jänne tuli tehtyä h0 mitta kaavassa vaihoin sen risteys asemalla juna tarvikkeisiin. | ||||
|
|
28.09.2017 21:45 | Heikki Jalonen | ||
| Mukava kuva, työtilannekuvat noilta ajoilta ovat harvinaista herkkua. Ja vielä Ukko-Parskin otos! Tuota työsiltaa ei tietenkään avattu laivakulkua varten, vaan laivaliikenne kulki kauempaa Suosaaren ja Tikkalansaaren välistä, jonne penger- ja siltatyömaat eivät vielä tässä vaiheessa olleet edenneet. Keskipenkereen (jossa veturi höyryää) massat on ajettu Kallaveteen pääosin talvella, hevospelissä jäätä pitkin. Kerrotaan, että massojen ajossa meinasi tekijöiltä loppua usko kesken - niin paljon Kallavesi nieli täyttömaata. Penger- ja siltatyömaat etenivät vasta sen jälkeen, kun rautatien nostosilta oli valmis ja työmaaliikenne saattoi käyttää sitä - paitsi silloin, kun se oli nostettuna laivakulkua varten. Aluksi kapearaiteisella työradalla, jolla penger sorastettiin ja sitten normaalirataa käyttäen. Tässä kuvassa vaikuttaisi työvaiheena olevan juuri tulevan laivaväylän aukon raivaus ja luiskaaminen: pohjan kivien ja kallion rikottaminen ja raivaus ja rantavuorauksien (kivimuuri) kiinnittäminen. Tuolla miesryhmän keskellä on mitä ilmeisimmin sukeltajan ilmapumppu, itse sukeltajan ollessa pinnan alla töissään. Vasemmalla, jo valmiin ratapenkan päällä, on pari tyhjää tynnyriä. Niissä on ehkä ollut louhinnassa käytettyä kiviruutia tai dynamiitia. Louheiden nostoon tai luiskakivien laskuun on kolmijalka, taaemman miesryhmän vieressä. Vasemmalla olevat nelisen miestä tekevät ehkä luiskan muotoilua tai taustatäytteen laskua. Paineilmalaitteita tällä työmaalla ei ole näkyvissä, ei varsinkaan putkistoa eikä muuta siihen viittaavaa. Kompressoriasema (jos sellainen olisi) olisi joka tapauksessa jossain kuvaajan selän takaisilla kovilla maapohjilla, raskasta teknologiaa. Paineilmakäyttöisellä poralla sukeltaja voisi itsekin porata panosreikiä ja nostotapin koloja. Siten tällä työmaalla tarvitut panostus- ja kiinnitysporaukset lienee tehty miestyönä lyöntiporauksena pinnan yläpuolelta pitkillä porakangilla. Oikeanpuoleisella työsillalla olevassa kopissa lienee veturin vesityssäiliö ja sen takana vedennostopumppu, joka luultavimmin on käsikäyttöinen. Kopin seinustalla on hieman kartiomainen esine, joka lienee viskuritorvi. Kääntyvää mallia hieman amerikkalaiseen tyyliin. |
||||