Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.10.2017 20:49 Tommi K Hakala  
  Eli siis "Otavan välivarastoa" on alettu purkamaan luonnollisen poistuman, eli Aga-myrkytyksen avituksella?
kuva 02.10.2017 19:56 Mikko Nyman  
  Tämän vaunun sisarta, Eaov:tä (venäläisine automaattipuskimineen), nimitettiin aikoinaan termillä "Ei Aivan Oikea Vaunu".
kuva 02.10.2017 18:05 Timo Salminen  
  Olet näköjään ollut tunnelin toisessa päässä kuvaamassa samaan aikaan, kun itse olin Istuinkiven sillalla - ja hienon kuvan oletkin sieltä napannut.
kuva 02.10.2017 17:09 Pasi Seppälä  
  Mukavasti on mielestäni tässä syksyssä väriä. Nyt pitäisi vaan ehtiä radan varteen, ennen kuin kaikki väri on irronnut puista. Ja valoisa aikakin lyhenee kovaa kyytiä. Tämä lauantainen T2223 onkin hyvä kohde, kun arkena ei meinaa ehtiä.
kuva 02.10.2017 15:22 Timo Järvi  
  Tutut on maisemat. Monet kerrat on tuonkin kiven ympärillä pilkitty saati rannalla ongittu tai uitu - tosin vasta vuosia myöhemmin. Maisema on sittemmin muuttunut melko perusteellisesti...
Kuvasarja:
Liikennettä Virroilla 1975 - 77
 
02.10.2017 15:15 Timo Järvi  
  Nostalginen kuvasarja. Harmi, ettei aikakonetta ole vielä keksitty. Lätän kyydissä aikaan, jolloin tuollakin välillä on vielä ollut liikennettä.
kuva 02.10.2017 14:07 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. 60-luvun kovin talvi oli tosiaan 1965-1966 ja silloin Uusikaupunki oli pohjoisin auki pidetty satama. Itäisellä Suomenlahdellakin meni Hamina hetkeksi aikaa kiinni ja liikenne keskitettiin Kotkaan. Mutta ennen Varma- ja Apu-jäänmurtajien valmistumista eli 60-luvun loppupuolelle saakka oli Kaskinen pohjoisin satama, joka pyrittiin pitämään koko talven auki mutta joka talvi se ei onnistunut.
Kuvasarja:
Unelmajuna jäi unelmaksi
 
02.10.2017 12:53 Jussi Mäkinen  
  Harvinainen tapahtuma ja hyvät kuvat siitä. Harmi että unelma meni tällä erää mönkään – onhan se tosin toteutettu jo aiemmin pari kertaa käsittääkseni, tosin ilman suomalaisen junan osallistumista.
kuva 02.10.2017 12:51 Mikko Herpman  
  Onkohan romutettavaksi menevät vaunut tosiaan romukuntoisia. Varmasti osa onkin, kolaroidut tai muuten vaurioituneet. Onkohan näitä inventoitu ulkopuolisen asiaa tuntevan tarkastajan silmin, vai lieneekö vaan ilmoitetun listan mukaan romuja.

Mikäli eivät ole romuja vaan vailla käyttöä, niin nämähän olisivat vaikkapa käypiä kalustopankkiin.. Sieltä tarvitseva voisi vuokrata vaunua tarpeellisen ajan.
kuva 02.10.2017 12:12 Tuomo Kärkkäinen  
  Kylmin talvi 60-luvulla taisi olla 1965/66.
kuva 02.10.2017 11:52 Panu Breilin  
  Taitaa olla romuksi menossa Imatrankoskelle, samoin kuin tuo vasemmanpuoleinen eristeensä menettänyt säiliövaunu (johon oli ainakin aiemmin liidulla merkittynä numero 15383-3). Omistajaohjaus on äskettäin alkanut myöntää romutuslupia ilmeisesti huonokuntoisimmille ja muuten "toivottomille" vaunuille. Romutettaviksi meneviä vaunuja on mennyt Imatralle viime päivinä monessakin junassa, mm. 28 vaunua Otavan satamasta.

Alun perin viidestä rakennetusta Eao-vaunusta on ilmeisesti ollut kaksi jäljellä viime aikoina (ainakin jos kalustorekisteriä on uskominen).
kuva 02.10.2017 10:09 Olli Leinonen  
  YLE:
Historiallinen 100-vuotislahja museolta: 1 300 Victor Barsokevitschin valokuvaa vapaaseen käyttöön
Valokuvia voi ladata ei-kaupalliseen käyttöön valokuvasivusto Flickristä.



Kaisu Nevasalmi

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo antaa Kuopiossa toimineen valokuvaajan, Victor Barsokevitschin valokuvia vapaaseen, ei-kaupalliseen käyttöön Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Kuvissa on nähtävissä Barsokevitschin laajan tuotannon eri aihepiirit: henkilökuvat, panoraamakuvat, Kuopion kaupunkikuvitus ja maisemakuvat.

Kuvia voi ladata valokuvasivusto Flickristä (siirryt toiseen palveluun) Kuopion kulttuurihistoriallisen museon eli KUHMUn tililtä Creative Commons -lisenssin säännöillä.

Nyt julkaistavia kuvia on yli 1 300 kappaletta ja ne ovat Barsokevitschin kokoelman tunnetuimpia kuvia.
https://yle.fi/uutiset/3-9796138
https://www.flickr.com/photos/138287977%40N08/albums/with/72157664108390021
kuva 02.10.2017 09:47 Petri Tuovinen  
  ...kele kun karkas, eli jatkoa edell... Itsekin kiinnitin huomiota samaan, olisihan tuohon voinut hiukan puhtaamman kaluston laittaa.
kuva 02.10.2017 09:45 Petri Tuovinen  
  Haa
kuva 02.10.2017 09:35 Simo Virtanen  
  Puhtaaksi pestyä moottorivaunua ei ilmeisesti ollut saatavilla vaikka kyseessä oli juhlareissu?

Ei sillä, etteikö olisi hieno yritys ja hieno kuvasarja erittäin harvinaisesta tapahtumasta.
kuva 02.10.2017 00:41 Jorma Toivonen  
  Onnitteluni "Jouni-pojulle" uuden vuosikymmenen saavuttamisesta. Kuten tietänet, täällä Hämeessä ajatuksen juoksu on hieman hitaanlaista..., mutta vihdoin tajusin kommenttisi perimmäisen ajatuksen. (Moni muukin seudun harrastajista yhtyy onnitteluihin.)
kuva 02.10.2017 00:09 Reino Kalliomäki  
  Kovimpana talvena 1960-luvulla Rauma oli pohjoisin avoin satama (1967?), useimmiten taisi Mäntyluotokin olla auki. Vaasasta meni jäätie Uumajaan! Ruotsin puolella oli siis sama tilanne. Tavaraliikenne Porin radalla ainakin kaksinkertaistui, joten parhaina viikkoina palasi Mierontietä useita tyhjävaunujunia päivittäin. Sanomalehtiuutisia varmaan on, mutta onko tilastoa? En pitänyt kirjaa siitäkään, mutta lehtileikkeleitä on. Aamulehti kerran kirjoitti kapasiteetin satamissa olevan rajoittava tekijä.
kuva 01.10.2017 23:33 Reino Kalliomäki  
  Kiitos huomioista! Korjaan maainoksen mukaan. Liikuin tuollapäin vähintäin joka vuosi.
kuva 01.10.2017 23:15 Ilkka Hovi  
  Vihellettävä oli ja myös myöhemmin. Caboosessa oli junan liikkuessa 2 miestä. Kun juna pysähtyi linjalle, kuljettaja ohjeisti vihellinopasteilla junan suojauksen. Jarrumiehet eteen ja taakse. Junien kulkusuunnat olivat itään tai länteen, myös väli-ilmansuunnille (pohjoinen, etelä) jotka määritettiin rautatien aikataulussa. Aikatauluun merkityt junat olivat etuoikeutettuja luokan ja kulkusuunnan mukaan. Muut kulkivat ylimääräisinä, joilla oli valkoiset liput veturin edessä. Kun juna oli lähdössä vihellettiin takapään jarrumies takaisin ja jarrumies sytytti radalle soihdun, joka varoitti perässä tulevaa junaa. Jos juna oli raskas ja kiihtyi hitaasti heitettiin noita soihtuja aina muutaman minuutin välein jottei kukaan aja päälle. Ennen lähtöä vihellettiin myös etupään jarrumies sisään ja kun juna oli valmis lähtöön vihellettiin parin sekunnin vihellys kahdesti. (Vihellysopasteet olivat jarrumies idästä tai jarrumies lännestä)
Jos etupään lippu oli vihreä, se merkitsi että samalla aikataulun junanumerolla oli tulossa toinen juna. Siis, pysy sivulla. Jos sivulla oleva juna ei vastannut alkoi viheltely, vihreälippuisen piti suojata oma juna ja kuljettajan mennä herättelemään sivulla olevan junan kuljettaja. Sitten suojauksen purkaus ja matkaan, hässäkän aiheuttanut kuljettaja puhutteluun. Tietenkin oli automaattisuojattuja rataosia joilla ei tarvinnut suojata, ellei rataosa ollut yksiraiteinen. Koko touhussa oli luja logiikka, joka toimi.
kuva 01.10.2017 22:40 Marko Anttila  
  Pari vuotta sitten uudelleenrakennettu Lapintien silta.
kuva 01.10.2017 22:17 Simo Toikkanen  
  Voisi olla ns. metrimerkki, joilla on tavattu joillakin rataosilla merkitä sadat metrit ainakin kahden sadan metrin välein. Tuolla kaukaisuudessa taitaa siintää sopivasti seuraava kilometrimerkkikin. Ainakin Kankaanpään suunnalla näitä metrimerkkejä on, joskin valkeina mustin numeroin: https://vaunut.org/kuva/100336
kuva 01.10.2017 21:56 Petri P. Pentikäinen  
  Kylkimainoksista voi yrittää päätellä jotain, ja ne veisivät l98o-luvun puoliväliin. Ainakin kuvassa https://vaunut.org/kuva/55846 lähimpänä näkyvä mainos näyttäisi olevan sama kuin tässä. Maalipurkki pihalla voisi olla Panua, toivottavasti kuitenkaan ei.
kuva 01.10.2017 21:43 Joni Lahti  
  Kiitos. Laitan sen tuonne kuvatekstiin.
kuva 01.10.2017 21:00 Mikko Herpman  
  Aikaa ennen ilmajarruja, oliko vihellinopasteet millä takapään jarrumiehelle annettiin ohjeita milloin jarruttaa, milloin löysätä? Oliko myös ilmajarrujen aikaan caboosessa hätäjarrumies. Eli avasi ilmahanan jos tuli tiukka paikka, etenkin jos junalla oli jo runsaasti mittaa. Onkos nykyään se junan loppupään laite, kytkimen päällä lepäävä purkki, mikä radiolla osaa avata ilmahanan?
kuva 01.10.2017 20:46 Ilkka Hovi  
  Amerikassa USA ja Canada oli caboosen käyttö pakollista. Junan miehistö koostui veturinkuljettajasta, lämmittäjästä (koneapulaisesta) etupään jarrumiehestä (matkusti usein veturissa), takapään jarrumiehestä ja kondyktööristä (matkusti caboosessa). New Yorkin osavaltio määräsi tavarajunaan kaksi takapään jarrumiestä. Pitkillä matkoilla miehistö pystyi ruokailemaan ja myös lepäämään vuorojen välillä. Matkustajajunissa oli samanlainen miehistö paitsi että he matkustivat matkustajavaunuissa. Nykyisin kun caboosen pakollinen käyttö on lopetettu, käytetään cabooseja vielä työjunissa sekä milloin työnnetään vaunuja pitempiä matkoja.
Siis, ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen caboose ei ollut jarruvaunu. Englannissa käytettiin jarruvaunuja vielä 1970-luvulla, samoin junan perässä ja niiden vaunujen avulla jarrutettiin junaa. Tavarajunat olivat usein jarruttomia (poikkeuksia oli olemassa).
kuva 01.10.2017 20:14 Simo Virtanen  
  Ympäristön "remontti" on ratikkatyömaa.
kuva 01.10.2017 20:07 Jaakko Keränen  
  Rautatieliikenne-lehdessä oli 1960-luvun alussa juttu pendelijunista (en valokopioinut kansilehteä joten en tiedä julkaisuvuotta tarkemmin). Jutussa todetaan mm: "Tyypillisiä malmiliikenteessä käytettäviä pendelijunia esiintyy lähinnä seuraavilla kuljetusväleillä: Pyhäkumpu - Ykspihlaja säännöllisesti kaksi kertaa päivässä 12 Ome-vaunua käsittävä malmijuna, Ykspihlaja - Raahe säännöllisesti päivittäin 19 Ome-vaunua käsittävä juna, Outokumpu - Harjavalta joka toinen päivä 15 Ome-vaunua käsittävä juna, Varkaus - Harjavalta joka toinen päivä 10 Ome-vaunua, Vihanti - Harjavalta kaksi kertaa viikossa kuparirikastejuna. Edellisten lisäksi on kesäaikana kulussa malmijunat välillä Misi - Raahe ja Otanmäestä Oulun malmisatamaan".
kuva 01.10.2017 20:00 Kari Kuusela  
  Mihin mahtaa viitata tuo tolpassa näkyvä numero kahdeksan?
kuva 01.10.2017 19:35 Pave Saarinen  
  Ehkä se takia, että kello oli silloin arvotavaraa. Mutta onko siellä vielä vosikka Tampereella aseman edessä, niin kuin 1976?
kuva 01.10.2017 19:25 Petri Nummijoki  
  Pystytkö arvioimaan, montako tavarajunaa talviliikenteen aikaan tuolla kulki vuorokaudessa?
kuva 01.10.2017 19:20 Vesa Höijer  
  "Asema ja kellotorni rakennettiin vuosina 1936 ja 1937. Asemarakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa ei ollut kellotornia. Torni suunniteltiin rautatiehallituksen vaatimuksesta."

Näin kerrotaan lehdessä. Mutta miksi torni oli niin tärkeä?
kuva 01.10.2017 18:58 Raimo Harju  
  Arkistojen aarteita, tätä kuvaa katselles pysähtyy oikein miettimään että oliko raideliikenne tosiaan näin idylisen näköistä.
kuva 01.10.2017 17:19 Reino Kalliomäki  
  Myös pohjoisempien satamien jäädyttyä ohjattiin tyhjävaunujunia tätä kautta.
Kuvasarja:
Liikennettä Virroilla 1975 - 77
 
01.10.2017 16:46 Jukka Voudinmäki  
  Kiitokset kuvaajalle sekä kuvien esillelaittajalle jos ei ainutlaatuisista, niin ainakin hyvin harvoin nähdyistä aikansa ratapiha-, linja- ja liikennetilannekuvista.
kuva 01.10.2017 16:44 Jaakko Keränen  
  Kotalahden penkere järven puolelta: https://vaunut.org/kuva/122415
kuva 01.10.2017 16:21 Jaakko Keränen  
  Kuvan alalaidassa tulovaihteen jälkeisessä kaarteessa kuvattu lättä: https://vaunut.org/kuva/122416
kuva 01.10.2017 16:15 Jaakko Keränen  
  Tässä ilmavalokuvassa pitäisi näkyä pieni veturivaja josta kyselin keskustelupalstalla ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10456.0 ). Tosin Eljaksen havainnon (1968) ja ilmakuvan välissä on kahdeksan vuotta. Vaalea rakennus on ehkä vaihdekoppi - liian pieni veturivajaksi.
kuva 01.10.2017 15:29 Ari-Pekka Lanne  
  Jaahas. Huru-ukkoja sano.
kuva 01.10.2017 15:27 Ari-Pekka Lanne  
  Välistä osa nikkelistä ajetaan Kokemäenjokeen simpukoiden aperitiiviksi. Nytkin Valtojen ratapihalla on ollut koko viikonlopun komea letka näitä nikkelikivikontteja. Tuskin sama kuin kuvassa. Päättelisin niissä olevan kuorman päällä, koska kontit ovat sinetöidyt. Hiivatetta ei ole ajettu viikonloppuna, joten Valloissa ei ole ollut käytettävissä vaihtoveturiakaan.
kuva 01.10.2017 10:40 Pasi Utriainen  
  Haapamäen höyryveturipuistossa.
kuva 01.10.2017 08:31 Juhana Nordlund  
  Jotkut yksityiskohdat voisivat perustella jopa hieman varhaisempaa ajankohtaa. Kuvan vetureissa ei ole vielä lämpölaseja kummassakaan, vuonna 1990 ne olivat Deevereissä kuitenkin jo erittäin yleisiä. Toisaalta kesän 1988 alusta kaksi vuotta eteen päin tämä juna kulki pääasiassa Dr13-vetoisena. Elokuussa 1990 Pri-Hki-junissa olikin edellisen kaksivuotiskauden jo päätyttyä veturinvaihto Tampereella, mikä toki ei Kauvatsassa näkynyt muutoin kuin että tuolloin Dv12 tuli uudelleen hallitsevaksi Porin pikajunissa. 1990-luvulla Pori - Helsinki muuttui aina vain enemmän vaihdollisiin yhteyksiin perustuvaksi, joskin tilanne eli jonkin verran.
kuva 30.09.2017 20:58 Perttu Karttunen  
  Muistelen joskus ajetun tuollaisissa melko matalissa konteissa myös Vuonoksesta jotain koemieleassä ainakin, oliko peräti talkkia.
kuva 30.09.2017 20:40 Oskari Kvist  
  Yksi tekijä rekkajunien ajolle 100 km/h nopeudella taitaa olla akselipainoraja, joka rekkavaunuilla on 100 km/h nopeudelle suurempi kuin 120 km/h.
kuva 30.09.2017 19:39 Jukka Ahtiainen  
  Yes, linkin kuva osoittaa selvän eron.
kuva 30.09.2017 19:30 Matti Parkkonen  
  Kyllä siinä oli jonkinlainen suihkulähdekyhäelmä, muuta ilman vettä. Olisiko ja varauduttu talven tuloon?? Paikka oli kovin suosittu leikkiville lapsille, sillä ei tahtonut saada sopivaa kuvaushetkeä, kun moni oli jonossa saada ratsastaa karhun selässä!
kuva 30.09.2017 19:22 Heikki Jalonen  
  Onkohan altaassa ollut pientä vettä, kun se on kadonnut?!?
kuva 30.09.2017 18:48 Eljas Pölhö  
  Kuten kuvasta https://vaunut.org/kuva/12171 näkyy oli Tka2 täysin erinäköinen. Kyse on pikemmin ajatus- tai muistivirheestä, jonka tyypillinen syy on se, että vaihtotyöratakuorma-autot (Tka2 ja Tka3) sarjoitettiin muiden ratakuorma-autojen väliin (Tka1 ja Tka4 ja siitä ylöspäin). Syy tähän erikoiselta vaikuttavaan ratkaisuun lienee enemmän eri sarjojen teknisessä rakenteessa kuin käyttötarkoituksessa. Tka3-sarjaan kuului kahta teknisesti erilaista mallia, joiden kori oli kuitenkin samanlainen (N:ot 261-270 ja 271-305).
kuva 30.09.2017 18:02 Jukka Ahtiainen  
  Dia on epätarkka ja yritin katsoa kuvasta numeroa uudelleen.
Minun silmissä näyttää edelleen 5:ltä, koska en näe numerossa kuutosen kokonaista lenkkiä, vaan se katkeaa.
En kyllä muuten tunnista Tka2:n ja Tka3:n eroja päältä päin.
Kommenttien perusteella vaihdetaan numero ja sarjanumero.
Jaa, ne ovatkin jo vaihdettu.
kuva 30.09.2017 17:53 Jimi Lappalainen  
  Juna lienee TK 1051.
kuva 30.09.2017 17:48 Jari Välimaa  
  Lisää historiaa:

http://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/tpe_historia.html
kuva 30.09.2017 17:29 Hannu Siitari  
  Aamulehti, 16.10.1919:

Kunnallinen rakennustoiminta Tampereella
. . .
Raitiotieliikenne

Asuntokysymyksen yhteydessä on taas virinnyt vanha kysymys raitioteiden rakentamisesta kaupunkiin. Siihen ryhdyttäneenkin aivan lähitulevaisuudessa, vaikka kustannukset ovatkin suuret, koska kaupungin laitaosiin ja varsinkin Hatanpään alueelle, missä rakennustoiminta ensi sijassa saattaa tulla kysymykseen, on kovin pitkä matka. Nopea liikenneyhteys sen sijaan edistäisi rakennustoiminnan leviämistä näillekin seuduille, missä tonttien hinta on hyvin halpa.

Aamulehden numero vuodelta 1919 löytyy osoitteesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1157001?page=4