|
|
02.10.2017 20:49 | Tommi K Hakala | ||
| Eli siis "Otavan välivarastoa" on alettu purkamaan luonnollisen poistuman, eli Aga-myrkytyksen avituksella? | ||||
|
|
02.10.2017 19:56 | Mikko Nyman | ||
| Tämän vaunun sisarta, Eaov:tä (venäläisine automaattipuskimineen), nimitettiin aikoinaan termillä "Ei Aivan Oikea Vaunu". | ||||
|
|
02.10.2017 18:05 | Timo Salminen | ||
| Olet näköjään ollut tunnelin toisessa päässä kuvaamassa samaan aikaan, kun itse olin Istuinkiven sillalla - ja hienon kuvan oletkin sieltä napannut. | ||||
|
|
02.10.2017 17:09 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavasti on mielestäni tässä syksyssä väriä. Nyt pitäisi vaan ehtiä radan varteen, ennen kuin kaikki väri on irronnut puista. Ja valoisa aikakin lyhenee kovaa kyytiä. Tämä lauantainen T2223 onkin hyvä kohde, kun arkena ei meinaa ehtiä. | ||||
|
|
02.10.2017 15:22 | Timo Järvi | ||
| Tutut on maisemat. Monet kerrat on tuonkin kiven ympärillä pilkitty saati rannalla ongittu tai uitu - tosin vasta vuosia myöhemmin. Maisema on sittemmin muuttunut melko perusteellisesti... | ||||
|
Kuvasarja: Liikennettä Virroilla 1975 - 77 |
02.10.2017 15:15 | Timo Järvi | ||
| Nostalginen kuvasarja. Harmi, ettei aikakonetta ole vielä keksitty. Lätän kyydissä aikaan, jolloin tuollakin välillä on vielä ollut liikennettä. | ||||
|
|
02.10.2017 14:07 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. 60-luvun kovin talvi oli tosiaan 1965-1966 ja silloin Uusikaupunki oli pohjoisin auki pidetty satama. Itäisellä Suomenlahdellakin meni Hamina hetkeksi aikaa kiinni ja liikenne keskitettiin Kotkaan. Mutta ennen Varma- ja Apu-jäänmurtajien valmistumista eli 60-luvun loppupuolelle saakka oli Kaskinen pohjoisin satama, joka pyrittiin pitämään koko talven auki mutta joka talvi se ei onnistunut. | ||||
|
Kuvasarja: Unelmajuna jäi unelmaksi |
02.10.2017 12:53 | Jussi Mäkinen | ||
| Harvinainen tapahtuma ja hyvät kuvat siitä. Harmi että unelma meni tällä erää mönkään – onhan se tosin toteutettu jo aiemmin pari kertaa käsittääkseni, tosin ilman suomalaisen junan osallistumista. | ||||
|
|
02.10.2017 12:51 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan romutettavaksi menevät vaunut tosiaan romukuntoisia. Varmasti osa onkin, kolaroidut tai muuten vaurioituneet. Onkohan näitä inventoitu ulkopuolisen asiaa tuntevan tarkastajan silmin, vai lieneekö vaan ilmoitetun listan mukaan romuja. Mikäli eivät ole romuja vaan vailla käyttöä, niin nämähän olisivat vaikkapa käypiä kalustopankkiin.. Sieltä tarvitseva voisi vuokrata vaunua tarpeellisen ajan. |
||||
|
|
02.10.2017 12:12 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kylmin talvi 60-luvulla taisi olla 1965/66. | ||||
|
|
02.10.2017 11:52 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla romuksi menossa Imatrankoskelle, samoin kuin tuo vasemmanpuoleinen eristeensä menettänyt säiliövaunu (johon oli ainakin aiemmin liidulla merkittynä numero 15383-3). Omistajaohjaus on äskettäin alkanut myöntää romutuslupia ilmeisesti huonokuntoisimmille ja muuten "toivottomille" vaunuille. Romutettaviksi meneviä vaunuja on mennyt Imatralle viime päivinä monessakin junassa, mm. 28 vaunua Otavan satamasta. Alun perin viidestä rakennetusta Eao-vaunusta on ilmeisesti ollut kaksi jäljellä viime aikoina (ainakin jos kalustorekisteriä on uskominen). |
||||
|
|
02.10.2017 10:09 | Olli Leinonen | ||
| YLE: Historiallinen 100-vuotislahja museolta: 1 300 Victor Barsokevitschin valokuvaa vapaaseen käyttöön Valokuvia voi ladata ei-kaupalliseen käyttöön valokuvasivusto Flickristä. Kaisu Nevasalmi Kuopion kulttuurihistoriallinen museo antaa Kuopiossa toimineen valokuvaajan, Victor Barsokevitschin valokuvia vapaaseen, ei-kaupalliseen käyttöön Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kuvissa on nähtävissä Barsokevitschin laajan tuotannon eri aihepiirit: henkilökuvat, panoraamakuvat, Kuopion kaupunkikuvitus ja maisemakuvat. Kuvia voi ladata valokuvasivusto Flickristä (siirryt toiseen palveluun) Kuopion kulttuurihistoriallisen museon eli KUHMUn tililtä Creative Commons -lisenssin säännöillä. Nyt julkaistavia kuvia on yli 1 300 kappaletta ja ne ovat Barsokevitschin kokoelman tunnetuimpia kuvia. https://yle.fi/uutiset/3-9796138 https://www.flickr.com/photos/138287977%40N08/albums/with/72157664108390021 |
||||
|
|
02.10.2017 09:47 | Petri Tuovinen | ||
| ...kele kun karkas, eli jatkoa edell... Itsekin kiinnitin huomiota samaan, olisihan tuohon voinut hiukan puhtaamman kaluston laittaa. | ||||
|
|
02.10.2017 09:45 | Petri Tuovinen | ||
| Haa | ||||
|
|
02.10.2017 09:35 | Simo Virtanen | ||
| Puhtaaksi pestyä moottorivaunua ei ilmeisesti ollut saatavilla vaikka kyseessä oli juhlareissu? Ei sillä, etteikö olisi hieno yritys ja hieno kuvasarja erittäin harvinaisesta tapahtumasta. |
||||
|
|
02.10.2017 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Onnitteluni "Jouni-pojulle" uuden vuosikymmenen saavuttamisesta. Kuten tietänet, täällä Hämeessä ajatuksen juoksu on hieman hitaanlaista..., mutta vihdoin tajusin kommenttisi perimmäisen ajatuksen. (Moni muukin seudun harrastajista yhtyy onnitteluihin.) | ||||
|
|
02.10.2017 00:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Kovimpana talvena 1960-luvulla Rauma oli pohjoisin avoin satama (1967?), useimmiten taisi Mäntyluotokin olla auki. Vaasasta meni jäätie Uumajaan! Ruotsin puolella oli siis sama tilanne. Tavaraliikenne Porin radalla ainakin kaksinkertaistui, joten parhaina viikkoina palasi Mierontietä useita tyhjävaunujunia päivittäin. Sanomalehtiuutisia varmaan on, mutta onko tilastoa? En pitänyt kirjaa siitäkään, mutta lehtileikkeleitä on. Aamulehti kerran kirjoitti kapasiteetin satamissa olevan rajoittava tekijä. | ||||
|
|
01.10.2017 23:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos huomioista! Korjaan maainoksen mukaan. Liikuin tuollapäin vähintäin joka vuosi. | ||||
|
|
01.10.2017 23:15 | Ilkka Hovi | ||
| Vihellettävä oli ja myös myöhemmin. Caboosessa oli junan liikkuessa 2 miestä. Kun juna pysähtyi linjalle, kuljettaja ohjeisti vihellinopasteilla junan suojauksen. Jarrumiehet eteen ja taakse. Junien kulkusuunnat olivat itään tai länteen, myös väli-ilmansuunnille (pohjoinen, etelä) jotka määritettiin rautatien aikataulussa. Aikatauluun merkityt junat olivat etuoikeutettuja luokan ja kulkusuunnan mukaan. Muut kulkivat ylimääräisinä, joilla oli valkoiset liput veturin edessä. Kun juna oli lähdössä vihellettiin takapään jarrumies takaisin ja jarrumies sytytti radalle soihdun, joka varoitti perässä tulevaa junaa. Jos juna oli raskas ja kiihtyi hitaasti heitettiin noita soihtuja aina muutaman minuutin välein jottei kukaan aja päälle. Ennen lähtöä vihellettiin myös etupään jarrumies sisään ja kun juna oli valmis lähtöön vihellettiin parin sekunnin vihellys kahdesti. (Vihellysopasteet olivat jarrumies idästä tai jarrumies lännestä) Jos etupään lippu oli vihreä, se merkitsi että samalla aikataulun junanumerolla oli tulossa toinen juna. Siis, pysy sivulla. Jos sivulla oleva juna ei vastannut alkoi viheltely, vihreälippuisen piti suojata oma juna ja kuljettajan mennä herättelemään sivulla olevan junan kuljettaja. Sitten suojauksen purkaus ja matkaan, hässäkän aiheuttanut kuljettaja puhutteluun. Tietenkin oli automaattisuojattuja rataosia joilla ei tarvinnut suojata, ellei rataosa ollut yksiraiteinen. Koko touhussa oli luja logiikka, joka toimi. |
||||
|
|
01.10.2017 22:40 | Marko Anttila | ||
| Pari vuotta sitten uudelleenrakennettu Lapintien silta. | ||||
|
|
01.10.2017 22:17 | Simo Toikkanen | ||
| Voisi olla ns. metrimerkki, joilla on tavattu joillakin rataosilla merkitä sadat metrit ainakin kahden sadan metrin välein. Tuolla kaukaisuudessa taitaa siintää sopivasti seuraava kilometrimerkkikin. Ainakin Kankaanpään suunnalla näitä metrimerkkejä on, joskin valkeina mustin numeroin: https://vaunut.org/kuva/100336 | ||||
|
|
01.10.2017 21:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kylkimainoksista voi yrittää päätellä jotain, ja ne veisivät l98o-luvun puoliväliin. Ainakin kuvassa https://vaunut.org/kuva/55846 lähimpänä näkyvä mainos näyttäisi olevan sama kuin tässä. Maalipurkki pihalla voisi olla Panua, toivottavasti kuitenkaan ei. | ||||
|
|
01.10.2017 21:43 | Joni Lahti | ||
| Kiitos. Laitan sen tuonne kuvatekstiin. | ||||
|
|
01.10.2017 21:00 | Mikko Herpman | ||
| Aikaa ennen ilmajarruja, oliko vihellinopasteet millä takapään jarrumiehelle annettiin ohjeita milloin jarruttaa, milloin löysätä? Oliko myös ilmajarrujen aikaan caboosessa hätäjarrumies. Eli avasi ilmahanan jos tuli tiukka paikka, etenkin jos junalla oli jo runsaasti mittaa. Onkos nykyään se junan loppupään laite, kytkimen päällä lepäävä purkki, mikä radiolla osaa avata ilmahanan? | ||||
|
|
01.10.2017 20:46 | Ilkka Hovi | ||
| Amerikassa USA ja Canada oli caboosen käyttö pakollista. Junan miehistö koostui veturinkuljettajasta, lämmittäjästä (koneapulaisesta) etupään jarrumiehestä (matkusti usein veturissa), takapään jarrumiehestä ja kondyktööristä (matkusti caboosessa). New Yorkin osavaltio määräsi tavarajunaan kaksi takapään jarrumiestä. Pitkillä matkoilla miehistö pystyi ruokailemaan ja myös lepäämään vuorojen välillä. Matkustajajunissa oli samanlainen miehistö paitsi että he matkustivat matkustajavaunuissa. Nykyisin kun caboosen pakollinen käyttö on lopetettu, käytetään cabooseja vielä työjunissa sekä milloin työnnetään vaunuja pitempiä matkoja. Siis, ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen caboose ei ollut jarruvaunu. Englannissa käytettiin jarruvaunuja vielä 1970-luvulla, samoin junan perässä ja niiden vaunujen avulla jarrutettiin junaa. Tavarajunat olivat usein jarruttomia (poikkeuksia oli olemassa). |
||||
|
|
01.10.2017 20:14 | Simo Virtanen | ||
| Ympäristön "remontti" on ratikkatyömaa. | ||||
|
|
01.10.2017 20:07 | Jaakko Keränen | ||
| Rautatieliikenne-lehdessä oli 1960-luvun alussa juttu pendelijunista (en valokopioinut kansilehteä joten en tiedä julkaisuvuotta tarkemmin). Jutussa todetaan mm: "Tyypillisiä malmiliikenteessä käytettäviä pendelijunia esiintyy lähinnä seuraavilla kuljetusväleillä: Pyhäkumpu - Ykspihlaja säännöllisesti kaksi kertaa päivässä 12 Ome-vaunua käsittävä malmijuna, Ykspihlaja - Raahe säännöllisesti päivittäin 19 Ome-vaunua käsittävä juna, Outokumpu - Harjavalta joka toinen päivä 15 Ome-vaunua käsittävä juna, Varkaus - Harjavalta joka toinen päivä 10 Ome-vaunua, Vihanti - Harjavalta kaksi kertaa viikossa kuparirikastejuna. Edellisten lisäksi on kesäaikana kulussa malmijunat välillä Misi - Raahe ja Otanmäestä Oulun malmisatamaan". | ||||
|
|
01.10.2017 20:00 | Kari Kuusela | ||
| Mihin mahtaa viitata tuo tolpassa näkyvä numero kahdeksan? | ||||
|
|
01.10.2017 19:35 | Pave Saarinen | ||
| Ehkä se takia, että kello oli silloin arvotavaraa. Mutta onko siellä vielä vosikka Tampereella aseman edessä, niin kuin 1976? | ||||
|
|
01.10.2017 19:25 | Petri Nummijoki | ||
| Pystytkö arvioimaan, montako tavarajunaa talviliikenteen aikaan tuolla kulki vuorokaudessa? | ||||
|
|
01.10.2017 19:20 | Vesa Höijer | ||
| "Asema ja kellotorni rakennettiin vuosina 1936 ja 1937. Asemarakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa ei ollut kellotornia. Torni suunniteltiin rautatiehallituksen vaatimuksesta." Näin kerrotaan lehdessä. Mutta miksi torni oli niin tärkeä? |
||||
|
|
01.10.2017 18:58 | Raimo Harju | ||
| Arkistojen aarteita, tätä kuvaa katselles pysähtyy oikein miettimään että oliko raideliikenne tosiaan näin idylisen näköistä. | ||||
|
|
01.10.2017 17:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Myös pohjoisempien satamien jäädyttyä ohjattiin tyhjävaunujunia tätä kautta. | ||||
|
Kuvasarja: Liikennettä Virroilla 1975 - 77 |
01.10.2017 16:46 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kiitokset kuvaajalle sekä kuvien esillelaittajalle jos ei ainutlaatuisista, niin ainakin hyvin harvoin nähdyistä aikansa ratapiha-, linja- ja liikennetilannekuvista. | ||||
|
|
01.10.2017 16:44 | Jaakko Keränen | ||
| Kotalahden penkere järven puolelta: https://vaunut.org/kuva/122415 | ||||
|
|
01.10.2017 16:21 | Jaakko Keränen | ||
| Kuvan alalaidassa tulovaihteen jälkeisessä kaarteessa kuvattu lättä: https://vaunut.org/kuva/122416 | ||||
|
|
01.10.2017 16:15 | Jaakko Keränen | ||
| Tässä ilmavalokuvassa pitäisi näkyä pieni veturivaja josta kyselin keskustelupalstalla ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10456.0 ). Tosin Eljaksen havainnon (1968) ja ilmakuvan välissä on kahdeksan vuotta. Vaalea rakennus on ehkä vaihdekoppi - liian pieni veturivajaksi. | ||||
|
|
01.10.2017 15:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaahas. Huru-ukkoja sano. | ||||
|
|
01.10.2017 15:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Välistä osa nikkelistä ajetaan Kokemäenjokeen simpukoiden aperitiiviksi. Nytkin Valtojen ratapihalla on ollut koko viikonlopun komea letka näitä nikkelikivikontteja. Tuskin sama kuin kuvassa. Päättelisin niissä olevan kuorman päällä, koska kontit ovat sinetöidyt. Hiivatetta ei ole ajettu viikonloppuna, joten Valloissa ei ole ollut käytettävissä vaihtoveturiakaan. | ||||
|
|
01.10.2017 10:40 | Pasi Utriainen | ||
| Haapamäen höyryveturipuistossa. | ||||
|
|
01.10.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Jotkut yksityiskohdat voisivat perustella jopa hieman varhaisempaa ajankohtaa. Kuvan vetureissa ei ole vielä lämpölaseja kummassakaan, vuonna 1990 ne olivat Deevereissä kuitenkin jo erittäin yleisiä. Toisaalta kesän 1988 alusta kaksi vuotta eteen päin tämä juna kulki pääasiassa Dr13-vetoisena. Elokuussa 1990 Pri-Hki-junissa olikin edellisen kaksivuotiskauden jo päätyttyä veturinvaihto Tampereella, mikä toki ei Kauvatsassa näkynyt muutoin kuin että tuolloin Dv12 tuli uudelleen hallitsevaksi Porin pikajunissa. 1990-luvulla Pori - Helsinki muuttui aina vain enemmän vaihdollisiin yhteyksiin perustuvaksi, joskin tilanne eli jonkin verran. | ||||
|
|
30.09.2017 20:58 | Perttu Karttunen | ||
| Muistelen joskus ajetun tuollaisissa melko matalissa konteissa myös Vuonoksesta jotain koemieleassä ainakin, oliko peräti talkkia. | ||||
|
|
30.09.2017 20:40 | Oskari Kvist | ||
| Yksi tekijä rekkajunien ajolle 100 km/h nopeudella taitaa olla akselipainoraja, joka rekkavaunuilla on 100 km/h nopeudelle suurempi kuin 120 km/h. | ||||
|
|
30.09.2017 19:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Yes, linkin kuva osoittaa selvän eron. | ||||
|
|
30.09.2017 19:30 | Matti Parkkonen | ||
| Kyllä siinä oli jonkinlainen suihkulähdekyhäelmä, muuta ilman vettä. Olisiko ja varauduttu talven tuloon?? Paikka oli kovin suosittu leikkiville lapsille, sillä ei tahtonut saada sopivaa kuvaushetkeä, kun moni oli jonossa saada ratsastaa karhun selässä! | ||||
|
|
30.09.2017 19:22 | Heikki Jalonen | ||
| Onkohan altaassa ollut pientä vettä, kun se on kadonnut?!? | ||||
|
|
30.09.2017 18:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kuten kuvasta https://vaunut.org/kuva/12171 näkyy oli Tka2 täysin erinäköinen. Kyse on pikemmin ajatus- tai muistivirheestä, jonka tyypillinen syy on se, että vaihtotyöratakuorma-autot (Tka2 ja Tka3) sarjoitettiin muiden ratakuorma-autojen väliin (Tka1 ja Tka4 ja siitä ylöspäin). Syy tähän erikoiselta vaikuttavaan ratkaisuun lienee enemmän eri sarjojen teknisessä rakenteessa kuin käyttötarkoituksessa. Tka3-sarjaan kuului kahta teknisesti erilaista mallia, joiden kori oli kuitenkin samanlainen (N:ot 261-270 ja 271-305). | ||||
|
|
30.09.2017 18:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Dia on epätarkka ja yritin katsoa kuvasta numeroa uudelleen. Minun silmissä näyttää edelleen 5:ltä, koska en näe numerossa kuutosen kokonaista lenkkiä, vaan se katkeaa. En kyllä muuten tunnista Tka2:n ja Tka3:n eroja päältä päin. Kommenttien perusteella vaihdetaan numero ja sarjanumero. Jaa, ne ovatkin jo vaihdettu. |
||||
|
|
30.09.2017 17:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna lienee TK 1051. | ||||
|
|
30.09.2017 17:48 | Jari Välimaa | ||
| Lisää historiaa: http://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/tpe_historia.html |
||||
|
|
30.09.2017 17:29 | Hannu Siitari | ||
| Aamulehti, 16.10.1919: Kunnallinen rakennustoiminta Tampereella . . . Raitiotieliikenne Asuntokysymyksen yhteydessä on taas virinnyt vanha kysymys raitioteiden rakentamisesta kaupunkiin. Siihen ryhdyttäneenkin aivan lähitulevaisuudessa, vaikka kustannukset ovatkin suuret, koska kaupungin laitaosiin ja varsinkin Hatanpään alueelle, missä rakennustoiminta ensi sijassa saattaa tulla kysymykseen, on kovin pitkä matka. Nopea liikenneyhteys sen sijaan edistäisi rakennustoiminnan leviämistä näillekin seuduille, missä tonttien hinta on hyvin halpa. Aamulehden numero vuodelta 1919 löytyy osoitteesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1157001?page=4 |
||||