|
|
28.09.2017 21:45 | Heikki Jalonen | ||
| Mukava kuva, työtilannekuvat noilta ajoilta ovat harvinaista herkkua. Ja vielä Ukko-Parskin otos! Tuota työsiltaa ei tietenkään avattu laivakulkua varten, vaan laivaliikenne kulki kauempaa Suosaaren ja Tikkalansaaren välistä, jonne penger- ja siltatyömaat eivät vielä tässä vaiheessa olleet edenneet. Keskipenkereen (jossa veturi höyryää) massat on ajettu Kallaveteen pääosin talvella, hevospelissä jäätä pitkin. Kerrotaan, että massojen ajossa meinasi tekijöiltä loppua usko kesken - niin paljon Kallavesi nieli täyttömaata. Penger- ja siltatyömaat etenivät vasta sen jälkeen, kun rautatien nostosilta oli valmis ja työmaaliikenne saattoi käyttää sitä - paitsi silloin, kun se oli nostettuna laivakulkua varten. Aluksi kapearaiteisella työradalla, jolla penger sorastettiin ja sitten normaalirataa käyttäen. Tässä kuvassa vaikuttaisi työvaiheena olevan juuri tulevan laivaväylän aukon raivaus ja luiskaaminen: pohjan kivien ja kallion rikottaminen ja raivaus ja rantavuorauksien (kivimuuri) kiinnittäminen. Tuolla miesryhmän keskellä on mitä ilmeisimmin sukeltajan ilmapumppu, itse sukeltajan ollessa pinnan alla töissään. Vasemmalla, jo valmiin ratapenkan päällä, on pari tyhjää tynnyriä. Niissä on ehkä ollut louhinnassa käytettyä kiviruutia tai dynamiitia. Louheiden nostoon tai luiskakivien laskuun on kolmijalka, taaemman miesryhmän vieressä. Vasemmalla olevat nelisen miestä tekevät ehkä luiskan muotoilua tai taustatäytteen laskua. Paineilmalaitteita tällä työmaalla ei ole näkyvissä, ei varsinkaan putkistoa eikä muuta siihen viittaavaa. Kompressoriasema (jos sellainen olisi) olisi joka tapauksessa jossain kuvaajan selän takaisilla kovilla maapohjilla, raskasta teknologiaa. Paineilmakäyttöisellä poralla sukeltaja voisi itsekin porata panosreikiä ja nostotapin koloja. Siten tällä työmaalla tarvitut panostus- ja kiinnitysporaukset lienee tehty miestyönä lyöntiporauksena pinnan yläpuolelta pitkillä porakangilla. Oikeanpuoleisella työsillalla olevassa kopissa lienee veturin vesityssäiliö ja sen takana vedennostopumppu, joka luultavimmin on käsikäyttöinen. Kopin seinustalla on hieman kartiomainen esine, joka lienee viskuritorvi. Kääntyvää mallia hieman amerikkalaiseen tyyliin. |
||||
|
|
28.09.2017 20:18 | Petri Nummijoki | ||
| Alkupään Sr12-vetureissa ei ollut uutena jatkettuja pakoputkia, jotka tästä löytyvät ja ovat jo käytössä nokeentuneet. Muutamaa numeroa uudemmassa niitä ei ollut vielä syksyllä 1967 https://vaunut.org/kuvasivu/18981. 2705 ei siis ei voi olla tässä kuvassa vasta valmistunutkaan vaan on jo muutaman vuoden ikäinen vähintään. | ||||
|
|
28.09.2017 20:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt löytyy toinenkin kuva: https://vaunut.org/kuva/122376 :) | ||||
|
|
28.09.2017 19:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Etualan raide vaihteineen ei käsittääkseni ole linjaraide, vaan konepajalle johtava raide. Siltä ainakin vaikuttaa vuoden 1906 kartan mukaan. Siten tuo näppärä apuaskelma lie tarkoitettu vaunusiivoojille ym. rautatiehenkilöstölle. | ||||
|
|
28.09.2017 19:24 | Pave Saarinen | ||
| Kun kuvakoko oli joku 18X24 senttiä, löytyy kyllä yksityiskohtia kuvista. | ||||
|
|
28.09.2017 19:22 | Juhana Nordlund | ||
| Sr12 2705 on vasta vuodelta 1965, joten kuva on aikaisintaan siltä vuodelta. | ||||
|
|
28.09.2017 19:11 | Kari Huuva | ||
| Kulkevat sekä yöllä, että päivällä nykyään. | ||||
|
|
28.09.2017 18:57 | Petri Soronen | ||
| Löytyyköhän vastaavaa kuvaa Viipurin silloisesta asemasta? | ||||
|
|
28.09.2017 18:48 | Osku Reinikka | ||
| Hieno paikka tämä Kouvolan pienoirautiemuseo. | ||||
|
|
28.09.2017 17:50 | Matti Kokkonen | ||
| Enteileeköhän vetureiden päivittäminen dieselkalustoinvestoinneissakin Dr16/Dv12 laajempaa nykyaikaistamista tai jälkimmäisten uudelleen moottorointia? Tuntuisi, että päätös seuraajasta olisi ehditty hyvin tekemään jo tässä muutaman vuoden aikana, mitä asia on nyt ilmeisesti pinnalla ollut. | ||||
|
|
28.09.2017 16:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvan laatu on kaukana Branderin kuvista. Vain keskialueelta tarkahko, mutta asiallisesti tähdätty. Tuskin laatikkokamera, niille on tyypillistä kuvan pehmeys kauttaaltaan. 1930 - 1955 halpa paljekamera, hiukan väärä tarkennus. Henkselien kiinnityshaarake iso, vanhempaa muotia. Vaunun päätyjen poikittainen sidos kierretty puusta. Pyörä kapea, eli kiskomalli, puukiskoilla ei edes rautavahvistetta. Yhden kesän sivuraide. Raskas työntää, onneksi on neljä raavasta työntäjää. | ||||
|
|
28.09.2017 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Mainio kuva kyllä. Kelpaa katsella vielä toisenkin viikon, ellei pitempäänkin. (Tämä on siis virallisesti viikon kuva 38 / 2017). | ||||
|
|
28.09.2017 16:15 | Heikki Jalonen | ||
| Tätä asiaa on jossakin määrin pohdittu kuvan https://vaunut.org/kuva/122322?a=1 kommentoinneissa. | ||||
|
|
28.09.2017 16:13 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo alkuammoisten aikojen diligenssiliikenteen hapuilevat vaiheet olisivatkin kiinnostava tutkimuskohde, asiaa lienee tutkittu melkoisen vähän eikä kattavia julkaisuja lie saatavissa? Mitenkähän lienee ollut vaunuliikenteen kilpailukyvyn laita ennen rautatien aikaa? Ainakin purjehduskauden aikana laivaliikenne on varmaankin tarjonnut mukavammat ja nopeammatkin yhteydet, lisäksi niissä kauppamiesten monesti kaipaama tavaran kuljetus on käynyt paljon isommassa määrässä ja huokeammasta taksasta. Esimerkiksi, S/S Furst Menschikoff ulotti liikenteensä Pietariin (Kronstadt) joskus 1830-luvun lopussa, jolloin se alkoi ajaa Pietari-Tallinna-Helsinki-Turku-Tukholma-reittiä. Tuttuja kauppaväyliä vieläkin... Lisää höyrylaivoja tuli liikenteeseen sittemmin nopeassa tahdissa. Pölyinen tai umpikurainen, huonoilla teillä huojuva diligenssi tuskin oli kehittyvälle laivaliikenteelle tasaveroinen vastus. Paitsi tietysti talvella, meren ollessa jäässä. Silloin diligenssi oli pelkästään kylmä ja huojuva. Toisaalta, ihmisten matkusteluhalutkin lienevät sydäntalvella olleet vähäisemmät. Riihimäen-Pietarin-rata tietysti muutti aikanaan Pietarin liikenteen totaalisesti, matka-ajan lyhentyessä ja ympärivuotisen kulun tullessa joltisenkin varmaksi. |
||||
|
|
28.09.2017 15:56 | Jouni Halinen | ||
| Kilon turverata https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilon_turverata | ||||
|
|
28.09.2017 13:22 | Tapio Nikula | ||
| Vaunuissa on lastina palaturvetta. Jos kuva kuuluu Branderin otoksiin, niin voisi veikata esimerkiksi Mankkaan suota Espoossa. Sieltä oli aikoinaan myös rillirata Turun radalle. | ||||
|
|
28.09.2017 12:24 | Heikki Jalonen | ||
| Heh. Mainio kuva ja miten paljon tutkittavaa! Yläosan muodon perusteella (höyrystinkupu) lyhty saattaisi olla sukkapolttimella varustettu öljykaasulyhty, vanhempaa mallia Lux tai sellaisen kopio, polttoainesäiliö pylväässä-mallia. Lyhty on yläsyöttöinen eli kaupunkikaasukäyttöinen se tuskin on. Eikä se ole valokaarilamppukaan, ei tuossa paikassa ja tuolla korkeudella. Näppärä apuaskelma tuossa etualalla. Laiturimetreistä oli pula tuolloinkin, vai onkohan se tarkoitettu vain vaunupalveljoiden tahi siivoojien käyttöön? |
||||
|
|
28.09.2017 12:10 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa ratkeaa myös kysymys, miten signaalinaru saatiin oikean pituiseksi ja miten se kiinnitettiin vaunuun. | ||||
|
|
28.09.2017 11:56 | Perttu Karttunen | ||
| Noita pullahtaneita Vtadeja liikkuu ainakin Yaran junissa Ruokosuolle aika säännöllisesti. | ||||
|
|
28.09.2017 10:53 | Pave Saarinen | ||
| Suomessa tiettävästi ensimmäinen yritys linjaliikenteen aloittamiseksi tapahtui vuonna 1827, kun turkulainen teollisuusmies Johan von Julin järjesti diligenssi- eli postivaunuliikenteen Helsingin ja Turun välille. Ilmeisesti vain tavaroita kuljettanut linja ei kannattanut, mutta kymmenen vuotta myöhemmin pietarilainen liikemies William Henry Stuckey aloitti henkilölinjaliikenteen Pietarista Helsinkiin ja edelleen Turkuun. Kolmen hevosen vetämissä diligenssivaunuissa oli kuljettajan ja konduktöörin lisäksi tilat neljälle matkustajalle ja rahtitavaralle. Matka Pietarista Helsinkiin sujui 48 tunnissa. Tämäkin linja päättyi kannattamattomana, ja seuraavat linjakokeilut tehtiin vasta 1800-luvun lopulla.[3] Helsingissä HKL:n edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 hevosomnibusliikenteen ja 1936 linja-autoliikenteen. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katollalähde?. / Wikivand http://www.wikiwand.com/fi/Linja-auto |
||||
|
|
28.09.2017 08:19 | Antero Kalliomäki | ||
| "Logistiikan Kronikka" on muuten hauska yleiskatsaus liikenteeseen liittyvistä asioista kristuksen syntymästä tähän päivään. https://opetusmateriaalit.wikispaces.com/file/view/Nettikronikka.pdf | ||||
|
|
28.09.2017 01:21 | Jorma Toivonen | ||
| Kaatuu, ei kaadu, kaatuu... ei kaatunutkaan. | ||||
|
|
28.09.2017 00:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Mukava sumu, kun ei peitä kohdetta liikaa, mutta tekee kuvaan syksyisen tunnelman ja hienot värisävyt. Ensimmäiseksi vaunuksi on sattunut tuollainen pullahtanut malli, aina välillä noita näkee. | ||||
|
|
28.09.2017 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin rajallisen määrän komponenttejä voidaan käyttää "huollon käymättömien" vetureiden osista "laajennetun huollon" yksilöiden elvyttämiseen, käytännössä ei mitään. | ||||
|
|
27.09.2017 23:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Ennen junaa matkailtiin diligenssillä. https://vaunut.org/kuva/122361 Myös Pietarin kokoisessa kaupungissa on varmaankin ollut Omnibussien valmistusta. | ||||
|
|
27.09.2017 23:12 | Marko Anttila | ||
| Aikoinaan oli paras maisema Riihimäki - Lahti välillä sinisen ravintolavaunun isosta ikkunasta, kun pikajuna meni kohti Lahtea VHA. Järvi näytti tulevan hyvinkin lähelle ikkunaa. (VHA, vanhaan hyvään aikaan) |
||||
|
|
27.09.2017 22:34 | Ismo Nieminen | ||
| Nikkelikiveä Harjavaltaan. | ||||
|
|
27.09.2017 21:25 | Mikko Herpman | ||
| Onpas hieno infomonitori, onkohan selma-järjestelmä myös päivitetty? Ulkopintaa ei ilmeisesti ole tällä reissulla kohennettu vaan punaväri toki passaa hyvin. Onkohan tekniikkaan tehty muitakin kunnostuksia kuin ohjaamon infon parannus? | ||||
|
|
27.09.2017 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos tiedosta, lisään tunnisteisiin. En alkanut edes arvailemaan koneen tyyppiä, kun näistä ei ole juurikaan hajua. Seiskatekarin nyt sentään vielä tunnistan. | ||||
|
|
27.09.2017 20:25 | Raimo Harju | ||
| Eivätkö sitten yöllä kulkeneetkaan, kuten SK lehdessä kirjoiteltiin. | ||||
|
|
27.09.2017 19:48 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo Osbergin Konepaja onkin hyvä huomio! Osberg & Bade, sittemmin Osbergin Konepaja, sittemmin osa Kone & Siltarakennus Oy:tä ja edelleen myöhemmin osa Wärtsilä-yhtymää. Konkurssia ja fuusiota mahtui tuollekin matkalle... tavalliseen tapaan. Tämän sivuston pääteemaan sopivasti, Osberg & Bade toimi myös rautatiekaluston alalla, vaunukaluston toimittajana. Firma oli myös erikoistunut (rauta- ja messinki-) valuihin ja varsinkin hienompaan rakennustavaraan. On todella hyvin mahdollista, että nuo varsin hienot ja viimeistellyt Omnibus-Waunut olisivat sen valmistusta. 1891 tilaston (Teollisuustilastoa 8. Osa I. Suomenmaan Virallinen Tilasto XVIII, Helsinki, 1893) mukaan tehtaassa oli työväkeä 130 henkeä. Ei siis mikään nurkkaverstas ollenkaan. |
||||
|
|
27.09.2017 17:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kone on Ttk3 863. | ||||
|
|
27.09.2017 16:14 | Jorma Toivonen | ||
| Aikataulukin ilmestyi viimein 2817:n siirrolle Hy-Nok vet 11891 . | ||||
|
|
27.09.2017 15:04 | Mikael Sahervo | ||
| Vaunut ovat sarjaa Vok. | ||||
|
|
27.09.2017 15:03 | Eljas Pölhö | ||
| Tavaraliikenne lopetettiin 1.1.1927 lukien. Tämä tieto ei mennyt sille GWR:n aikataulun laatijalle, joka laati ensimmäisen sodanaikaisen keskeytyksen jälkeisen aikataulun 1946, sillä siinä oli lueteltu sekajunissa sallitut tavaravaunumäärät. Henkilöliikenne loppui 31.12.1930 ja rataa ei käytetty lainkaan kevätkaudella 1931. Kesäkaudesta 1931 lähtien VoR oli käytännössä yleisen liikenteen yhtiön liikennöimä turistirata ollen auki vain kesäkaudella. Kuvan vaunun on valmistanut 1906 Midland Carriage & Wagon Co. Sen alkuperäinen numero oli 8. Tavaraliikenteen loppumisen jälkeen tämä vaunu luokiteltiin "Engineer's Ballast", vaikka kuvan perustella voisi olla "Loco Coal". |
||||
|
|
27.09.2017 13:43 | Pave Saarinen | ||
| Komeaa maastoa. On vähän luontoakin esitelty! | ||||
|
|
27.09.2017 13:40 | Pave Saarinen | ||
| Hieno kuva. Kerrankin päästiin kunnon aiheeseen tällä palstalla! | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen aseman laituri- ja raideremontti |
27.09.2017 12:19 | Jari Välimaa | ||
| Hyvä että tämäkin muutos dokumentoidaan. | ||||
|
|
27.09.2017 11:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sörkassa oli Osbergin konepaja, joka valmisti omnibusseja. | ||||
|
|
27.09.2017 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatieasema%201892&page=1 | ||||
|
|
27.09.2017 10:10 | Pave Saarinen | ||
| Saapuneet matkustajat näkyvät odottavan rappusilla ajurin tuloa. Ei mikään ihme, sillä kengät voisivat likaantua hevosen paskassa, sitähän on torilla. Näkysi myös olevan kaksi miestä korin kanssa. Olisivatko jotain kaupustelijoita? Ilmajoella Erkkola valmisti vielä 1950-luvulla moottorikäyttöisiä kolmipyöriä sotainvaliideille. |
||||
|
|
27.09.2017 09:55 | Johannes Erra | ||
| Kiinnostava vaunu kiinnostavalta radalta. Rata oli viimeistään 1960-luvun lopussa British Railin ainoa kapearaiteinen, ja samalla yksi harvoja yleisen vakinaisen liikenteen kapearaideratoja brittein saarilla ylipäänsä. Muutos yksityiseksi turistiradaksi tapahtui 1980-luvun lopulla. Tavaraliikenteestä British Railin loppuaikoina en osaa sanoa, kenties kuva on tavaraliikenteen ihan loppuajoilta? | ||||
|
|
27.09.2017 09:48 | Heikki Itävuo | ||
| Tuo on sauna, joka on huonokuntoisena lukittu. Kämppärakennus on tästä oikealle, ja siinä on vuokratupa ja autiotupa. | ||||
|
|
27.09.2017 09:40 | Petri Sallinen | ||
| Ilmajoen Nopankylässä oli Suomen suurin hevosajokalujen valmistukseen keskittynyt yhteisö. Jo 1800-luvun puolivälissä yli 30 sepän voimin siellä valmistettiin kärryjen ja rekien osia. Lisää dataa aiheesta esim. oheisen linkin takaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokalusepp%C3%A4 |
||||
|
|
27.09.2017 07:19 | Jukka Suortanen | ||
| Hienoja syksyn värejä muuttuneessa maisemassa. Upeita kuvia koko sarja, mutta tämä on erityisesti mieleeni. | ||||
|
|
27.09.2017 05:41 | Pave Saarinen | ||
| Näkyy olevan teljellä lukittu Pahaojan kämppä. Olisikohan se ollenkaan varattavissa? | ||||
|
|
26.09.2017 23:32 | Niila Heikkilä | ||
| Google löysi http://tinyurl.com/y75wc8gv | ||||
|
|
26.09.2017 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Dr16 2817 valmistunee huomenissa (ke 27.09) Hyvinkään konepajalta ja lähtee illansuussa matkaamaan kohti Oulua (ajamalla) - aikataulusta ei tietoa. | ||||
|
|
26.09.2017 22:39 | Julius Ylitalo | ||
| Missä on Pieksämäki? | ||||
|
|
26.09.2017 22:06 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lapsuuden junamatkoilla vaunussa istuva junanlähettäjä sanoi näillä paikkeilla "Uusikylä". Vuoden 1958 'Turistissa' Nastolan liikennepaikka oli kilometrillä 146 ja Uusikylä 151. Edelleen itään päin mentäessä tässä ollaan sekä Markun mainitsemalla kilometripylväällä että paikannusmerkillä 156. Komeaa on seutu, missä rata kulkee Salpausselän harjulla. | ||||
|
|
26.09.2017 21:44 | Petri Nummijoki | ||
| Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1963 väittää Hyvinkäällä olleen vyörytyslaitoksen, joten olisiko Jorma ollut paikan tunnistuksessa oikeassa alusta lähtien? | ||||